No. 224
TOVERI
- -
1-
t
V n n iv iin b a
kaikki m uut, jo tk a rau h a* halua-
SakgaQ
dämellisellä m yötätuntoisuudella myyvät anastam iensa laitoksien puhuu kapitalistien isanmaalli- ¡jon tyhm yyttä kansassa, kuni .u in
vastaan, vieläpä sisällytti sen tuotteita hallitukselle tappiolla, suudesta ja on olevinansa liiku i julkeasti uskalletaan ‘e’k ltc ’ 6ij}a he e stä v ä t sa k sa la iste n saam aa-
‘ kansan kärsivällisyydellä.
ta sitä p e rin p o h jaista selkäsaun;«*
laatimiinsa ponsiinkin, joista osa Xe saavat sievän liikevoiton tettu sen johdosta..
jonka ne m uuten nyt jo hyvin, pian
Kyllä täytyy olla valtavan pal-1 Raiv.
kuuluu: ‘‘Ei saa tehdä minkään- i tuosta
alhaisestakin 'h in n a sta ,
: saisivat, ja jonka ne sitä p a itsi sletäi-
laista
yritystä
työsuhteiden Kuulimm ehan äskettäin, että h a i-!
siv ä t saada oikein läm p ö isestä k a
m uuttam iseksi, ja että työväestö litus-, tarkasti tutkittuaan tuo ; i
desta.
hiilikaivan- =
puolestaan sitoutuu olemaan vaa tantokustaunuksia
Näm ä viim em ainitun la a tu is e t tie
trm atta tunnustusta unioilleen ja noissa ja lisättvään niihin "koh- S
*
*
•
'5
dot on tuonut e rä s e te v ä h o llan ti
tuullisen" liikevoiton, määräsi. | |
= lainen kauppias, joka on kolm isen
työsuhteisiin."
l i - . l l i t i i L - u o l L . <.11 m v v t :i v 5
L- i
? .iiiii» iitiiiiiiitiilM iiiiiiin iriiiii.ii.ii,iiiiiiiiiiiiiiii,iii« n iiil» iiiiin iiiiu iiH ilitin iiiH H iu iH n 'H u ii« iiii.........
Sitte
laverrellaan
ponsissa e t t ä n a n itU K sc H t o n m y y tä v ä Rt
k u u k au tta oleskellut k aik issa Länsi-
, notaan m aksaneen kokonaista 40 mu-
„ .
TERVE
TAAS!
muka voittojen kiskomista vas vihiiliä kolmesta dollarista to n
S aksan tärk e im m issä paikoissa, ku
I joonaan dollaria.
ten D usseldorfissa, Iselohnissa, Kl-
taankin, m utta kuten luonnollis- nilta. M utta me muut kuokvai-
Jo nkun aikaa nukuksissa ollut s.s. j
K alliiksi ne ovat ennenkin tul-
ta. tarkotuksella pettää työläisiä. ' set yhä edelleen saamme maksaa osasto San Pedrossa, Cal., on hera- jeel inhim illisen typeryyden muisto-1 berfeld-B arm enissa, K ölnissä. Bon-
B ochum issa, k e sk u ste llu t
ja
tettv henkiin. Aika onkin sellainen,
vielä ole ’ n issa
Pääasia on. että nekin hallitus ky nimenen dollaria.
i k a ik e n sä äty iste n h e n k ilö itten kanssa
virkailijat, jotka vielä ennen so
Kun namit seikat ottaa huo e ttä kaikki voim at ta rv ita a n rin ta m itään niin kallista ollut kuin m itä ja tehnyt o m intakeisia havaintoja.
m assam m e. N ukkum inen on jo käy
$1.00 kerta. Seisovat ilrootukset sopimuk
taa teeskentelivät <»levänsä suo- mioon, niin meidän paatuneella nyt liian kalliiksi työväelle. ja päivä p a rh aallaan E uropassä rak en n etaan .
sen mukaan.
Satunnaisista ilinoiuksista j SC Iltt lii.
S iitä nousee eri pääkallo-pyram iidi
R ehellisesti puhuen, e r voi tulla
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
A lutta Englannissa ovat voi- siollisia järjestyneelle työväestö! mielestämme ei oikein näytä sil päivältä käy yhä kalliim m aksi.
kielestä suomennetaan vapaasti.
kuin m inkä Tim ur Leng aikoinaan ' m uuhan kuin yhteen p ä ä te lm ä ä n “,
Entercd as second-cla»» ma.l matter July 18, m atk aa t
osuusliikkeet -OSOtta- le ja kanneskelivat taskuissaan ta _ ctta kai vant, »porhomme olisi-
p y sty tti Delhin edustalle.
hän v ak u u ttaa, “S ak sa ei e n ä ä voi
union kortteja, kuten juuri työ vat erittäin isänmaallisia. Päin-j
1M2. at the post«,,ice at A itona, Oregon, j
t
kyllä
sitä
Voidaan
SADETTA
TIESI
kauan tä tä k estää.
K a n sa lta ovat
der the Act of March 3, 1875».
U te i, t i l a
ix y n a » n a
under
hankkia
elintarpeita
halvemmalla
m
inisteri
\Yilsonkin,
ovat
tulleet
keinot lopussa ja rohkeus p e ttä ä. E l
TILA U SH IN N A T
vastoin m e is tä t u n t u u k u in to Suom essa, kun k asak at lauloivat. Sa-
MILTÄ SAKSASSA NÄYTTÄÄ
Yhdytvalluusa ja Canadassa:
lei rau h a tule jouluksi, m inä en näe
lournal
oi
Commeree’"
j
m
e
r
k
i
t
näy
ttäv
ät
pitävän
tä
ä
llä
-
1
ja
niin
on
hallituksenkin
o
llu
t¡n
y
t
avoimesti
ulos
karvastaan
(listaisi
Yksi vuohikenä. .$4.00
6 kuukautta. .$2.25
3 kuukautta.........$1.35
1 kuu kau si... .5(1 pakko m äärätä hinnat alemmiksi. * j a yhtyneet Gom persm virteen.
• , , •
. »
kili paikkansa. Umojen h a llitsija kai-I Belgian, Serbian ja Puo an tilan- ‘ m itään m ah d o llisu u tta v ä lttä ä val-
itse jotakin aivan toista. >e to-:
p
,, , . , ,
Suomeen ja muuaLe ulkoauiU«:
_______
J
,
keli ei haluaisi nähdä tuollaisia otuk- teen me johonkin m äärään tunnem - lankum ousta. ain
a k a a n m itä Länsi-
Yksi vuosikerta. .$6.00
o kuukautta. .$3.50 Täällä Amerikassa ei ole o lem as-' että
työväestön on luovuttava d is ta a , että kaivantoneriam m e i g.a ulkosalla
sentahden tekee kai- me, ja loput voimme a rv a ta, S ak sas S aksaan tulee.
bUBSeRIFTTON RATES:
sa trustiutuneen pääoman saalis ¡kaikista vaatim uksistaan ia <>i mitä hävyttöm im m in n y lk ev ät!ken voitavansa ajaak seen ne pois
In iha United aiaicv and Canada
ta ja sen liitto laism aista e stä ä sik ä
One year............ $4.00 Six months........... $2.25
silloin kun kapita- suurta yleisöä, kiskoen siitä ttsci ¡silm istään, tak aisin lym ypalkkoihinsa. läinen sen su u ri m eidän saam asta L ih a v ia s aksalaisia ei enää nähdä.
three months. $1.35
One month................. 50 tusta häiritsem ässä mitään- sei-j f u k s is ta a n
Huoncusto sijaitsee lOnnen ja Duane katu laisia kuin osuusliikkeitä, joten jHsfien voitot ovat kysymyksessä. ta satoja prosentteja liikevoittoa. ' Niin P»an kuin sotam iehiä asestet-
lu o tettav ia tie to ja ; preussilaisuuden
“Kofco S a k sa ssa oloajallani en ole
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365,
toimitus 832.
elintarvekeinottelijain isänmaalli- Sellaista ei luulisi iskevän sa- Se tu(,istaa> et(ä hallitus ei v äli-!
Parveilla A storian k a d u il-; kukistainist;i varten Hi liitto u tu n e itte n nähnyt kenenkään ihm isen, en las-
Advertising rat»» in effect july t, 1912, 40
noa edes kaikkien porvarienkaan, tä kllhittaiavlcisön eduista hinto
'i " n t X " f
-4 n k u n 1 s” wrva,t“jeM‘ K^ ‘«nnin. R anskan M j tenkaan> n auravan tai hym yilevän.
ceuts per meh. Special discount s allowed suus mvvdään täällä paljo., k a i
for larger and continuous advertí .ementa.
oloista e stä ä taas K aikki, p o ikkeuksetta, ovat k alp eita
...
.
,,
,
-
.
-
,nuttu
meillä
Amerikassa
se
k
u
u
-
................
.
k o ik o M aanantaina t.k. .4 p kun lta lia n nykyhiistä oloist.
TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE.
Inm masta kuin Englannissa, tai
1 1
*
Ja niaaratessaan.
, aam ulla kaupunkim m e oli kauttani-
,
m aiden sensuuri
AL'ti. N IK U LA . Mauager.
L ihavia
, y |utta e,k .,,,le kyllin isän,n ial taan pistim illä v a ru ste ttu je n m iesten . nmgta nn|Uta kujn kauni8te ltu ia ja ja m enehtyneen näköisiä.
missään muualla koko sotaa käy luu eräänlainen unionin
sak salaisia ei enää ole olem assa,
vässä mailmassa. Ilmankos la- ohjelmaan, ja m ik ä v ie lä k in pa- ¡¡sta. että edes hallitukselle myy ! vartioim a, seurasi siitä ran k k a aade. j ep ai]eniä ,,a s u k a s ta a n v ä ä riste lty jä paitsi — m ikäli m inulle on k e rro ttu
k esti koko päivän ja seuraavan kin tietoja.
kalaiset riistäjät ovatkin niin ! heinpi. suuret joukot unn m iste,s dään vähän halvemmalla. Tapa
— B aijerissa.
J o k ik in e n n ä y ttä ä
Halpaa leipää ei
ta
eivät
saa
millään
tavalla
p
ä
ä
-‘
<ivathan
tru
stjherrat
e
d
e
llis
te
n
^
0"
Niin-
että
kyllä
ne
“vanl,at
sa
ira
alta
.
v
ä
lin
p
itä m ä ttö m ä ltä
ja
‘‘isänmaallisia.'
tullutkaan
, hansa
••
,
»»:;
I,,»;.:;
,,
,
...
,
, m e r k i t ’’ paikkansa p itäv ät, etenkin Tiedot sellaisia kuin kulloinkin tar-
s itä , O ta hetta j a r n u i , s o tie n ,u k a n a n y lk c a hallitnksel- i y * p m a ( merkit
Ja näistä mer.
railCei valm iilta itsem u rh aan .
Sak
vitaan
sa
on
ikävin
paikka
auringon
alld-
Työministeri taistelussa liiallisesti ]n i,.i i n .1111.1 . l. ii ^a kaiken, minkä s a a d a v o iv a !, heistä päättäen tulee A storiassa vielä S otasen su u rin suosiollisella myötä- Jos siviiliväestö on saan u t tarpeek-
Eljntarv ekeinottelijat jjt elin-
kun asema käy tiuhemmaksi, y |ih sjkä he nvt alentavat hintoja j ainakin to istaisek si jatkum aan sa-
unioita
vastaan
vaik u tak sella sa a p u u kuitenkin toisi- ! 8een sodasta niin niitä tu le e k aa n
tarv ehallitus ov at olleet viim e
kuten nykyisinkin on laita.
1 toisia säitä,
siis p arasta pysytellä naan m elkoisesti luotettav an u ä k ö i-! a ja tel!a n iistä lu k em a tto m ista ker-
e<les
hallitukselle.'
------.fr- -«» -- ---
suojassa, ken haiuaa ter-
aikoina jonkinlaisessa kilpajuok
siä tieto ja viliollism aitten kotoisista tom uksista, m itä kuulee, ykäinpä lo-
Selitvs on hyvin vksinkertai -kaitojen
\ iinie perjantaina pitivät A-
säästää.
» ■ •i
i
t tr
, veyttäan
sussa, josta sanom alehdistö on
Isänmaallisuutta
sekin
oloista. Sellaisia on m eillä tällä ker- ! lnan a olevilta so tilailtak in , sotaväsy-
M aailm ansodan ra h a lliset
nen.
merikan ttollisiuispa rooli it jo*i-
taa ju la -la v a n a S ak sasta. Kun o ta n i- , m yksegta rintam alla.
P itk in koko
tiedottanut aina tuon tuostakin,
m enot kasvav at niin v a ltav ik si, |
kiniaisen edustajaki <k< mk sen At-
VALTAISTUIM
ET
me
huomioon,
e
ttä
S
aksa
on
e.intar-
,
län
sirin
ta
m
a
a
kuulee
tu
o n tu o stak in
että hallitus aloitelee leivän ¡liu lantit* Citvssä, X. J.. jossa kes
“Journal oi (commerce . suur- e ttä väkisinkin 'pak o ttav at halli- ‘
peitten
kotim
aisen
tuotannon
suhteen
upseerien
katoam
isesta.
M uutam ia
taa. Olisi siis saattanut luulla
kusteltiin m ahdollisuudesta e s tä ä : pääoman am m attilehti kirjottua: tu s ta ,n ,n e sää stäm ä ä n sekä om ia I näyttävä, joutuvan romuksi Äsken pitkän m atkan edellä kaikista muis- , |,e igtä, sam oin kuin so tam ieh iä jär-
vaikka niinkin, että hallitus o li lakot, jotta voittojen katkeam a-
"R autateollisuuden raporteissa e ttä liitto laiste n v aro ja. K u p a - ! kerrottiin Suomen valtaistuimen vle- ta sotivista m aista paitsi V enäjästä, I jestä än , pidetään lom alle la sk e m a tta
, •
dyn historialliseen museoon. Berlii-
si päässyt keinottelijoista voitol ton kiskominen ei millään taval-j ilmoitetaan, että koksi (co'ket, na. rautaa, kivilinna, kankaita
. ..
. . ja e ttä Saksan rajojen sisällä ei vielä vähintäin vuosi. M onet eiv ät sitä
nissa mvos on m uuan valtaistuin
le, m utta nyt tiedotetaan ikään la häiriintyisi.
ole vihollinen eläm öim ässä. voimme kestä, vaan y k sin k e rta ise sti karkaa-
tuhansien
iniljo.
mien
' jota ennen muinoin myytiin ? l.50 ! ostetaan
jonka ehkä odan loputtua saisi os 1
kuin lohdutukseksi, että halpaa
Luonnollisesti ei siellä selitetiv ’ tonnilta. nyt maksaa Sl.v.St)
dollarien edestä. Hallitus >uojv taa halvalla. S illä varalta, eitä ,ääl S a k sa sta saadun kuvan nojalla osa- f vat kotiinsa tap aam aan vaim oaan ja
leipää ei sentään ole odotettavis että lakkojen estäminen olisi s a a $14.50, m utta hallitukselle m y y -jlee itseään ia uhkaa kapitalisteja i lä lännellä m ahdollisesti in n o stu ,u i- puilleen a rv a ta, m iten ovat a siat lapffiaau. S ää n n ö llisissä oloissa hei-
toisissa •ed eläm ain itiiissa sotam aissa, d a t am m u ttaisiin —■ nyt he tu sk in
sakaan.
tavu mahdolliseksi voittojen ta dään sitä $3.00 ja $3.50 dollarin i tuotantolaitoksien takavarikoitui-j siin hankkim aan tuollainen m erkki-
S ak sasta en saapunut varsin risti- saavat edes nuh teita, sillä nyt heitä
kalu joki» Toverin tai T o v erit,aren
i sella, jos liian paljon nvljetää ,.
riitaisia tieto ja — n ä h tä v ä sti riippu- ; kipeästi tarv ita a n .
•
Tavalliselle kuolevaiselle — kia, vaan selitettiin se tarpeelli hinnasta.'
(<'mm»' ole k ateellisia)
vastaavan
en
siitä,
m
inkä
sensuurin
läpi
no
o-
“Journal
oi
Commeree"
on
ko-i
Tässä
asiassa
näet
koko-kapita
i?änmaallisuttden , takia,
ja kukapa ei sitä leipäpulan vai seksi
h a n g attav ak si, kerrottakoon, e ttä st
“ Y htelstunne sam aan joukko-osas
i vat kulkeneet.
Ei Y»Ie kauan, kun
astuu
vasti
liikutettu
tällaisen
jalomie-
listisen
yhteiskunnan
ett,
on jykevästi tehty ja kalliista puula-
litessa olisi — jää niinollen a r-i m utta kun muistaa ne biljoonat,
toon
ja sam aan arv o luokkaan k uulu
lehdissä kierteli erään k irjo tta ja n
lu k c - .jo is ta , taiteellisilla leikkauksilla run-
¡yksityisten kapitalistien
vien
so tilaitten kesken on voim ak
vottikseksi. mikä on ollut koko o i j jo
jotka ovat sotav littoina kiri-,e lisvvdeu johdosta.
i sejostus, jonka m ukaan S aksa voi
K
a
jn
-
säästi
koristeltu,
tullut
m
aksam
aan
kaam
pi
kuin koskaan, m u tta ei yh
“ Ajatelkaa, kuinka valtavasti i voittoetujen yläpuolelle,
tyt, niin imuista kuin voitoista
k e stä ä vaikka kuinka p itk älti vihol-
rajaliinnottehtn tarkotus.
ainoastaan
noin
$100,000
K
äsinojat
teisen
asian
vuoksi, vaan aina ylem
on kasvanut isänmaallisuuden . tulistimme pelkäävät "valtioso
, listensa hurjim piakin hyökkäyksiä; ja
\ elinan hintaa on alennettu, ci ole kysym ystäkään.
ovat osittain tä y ttä kultaa, johon !
\ älttääkseen sitä he on jalokiviä upotettu. Sen hyvin sisäisten olojensa puolesta se vaa pää p äällik k ö k u n taa v astaan. S a k
mielenkiintoisin 1 henki liikemiestemme keskuudes-i sialismia.
K< »kotiksen
selitetään, vaikka numerot eivät
tta ;., saattoi
käydä sotaa vaikka 20 san ylpeytenä ollut a rm e ija n sota-
Vu„t
eteen äin
“ Hallitus saa a s t u v a t h allitu k sen x .ia tim t.k korkea selkäm ys on ku ltaan inuova- ra
oikeastaan sellaista osota. Ennen puoli on siinä, että työm inisteri sa". sanoo se.
Täm ä oli lehdissä kuri on pahoin rap p eu tu m assa. S ak
' 1 a
1113
sotaa m aksettiin vehnästä alle \ \ ¡Isonkin oli siellä saapuvilla, j koksia neljännellä osalla sitä liin- siin hallituksen ostoksiin nähden. | Ujia keisarillisella vaakunalla koris- siilien
aikaan, kun selitettiin v ä lttä salaisen sotilaan ennen ih ailtu soti-
M
utta
tästä
kiltteydestään
ja
!
te
ttu
(täällä
se
voitaisiin
uudestaan
dollarin biisi,elilta, ja nyt siitä ja sainoilla asioilla kuin täällä j taa, minkä maksavat tnuut ktt-
m ättöm äksi lähteä tä ä ltä m eiltäkin lask u n to du m elkein m en n y ttä ; ei
valaa,
panna
siihen
vaikka
katko,tu-
“saadaan"
kolm atta dollaria. anne i toista vuotta sitte käy lu tta ja ,. M utta ei siinä kaikki, isänm aallisuudestaan lie saavat j ja kahleita, laiv a ra k e n ta jain piilu liikkeelle, viem ään vapautta ja kan enää v ä lite tä a irk a y len n y k sistä k ä än .
Mikä varm asti m urtaa a rtn e ija u so-
\leunuksesta ei siis ole k v sv - i dvssä satam atvöläisten lakossa,; Ilallitukselle mvydääti te rä stä avoim en v alta k irja n nylkeä j lei ja. vankkatekosia asto rialaisia kala san v altaa Saksaan, koska sikäläinen tak,innon, on se nykyisin jo y leisesti
kansa ei itse älyä eikä voi sitä tu s
invstä, vaan korkeintaan siitä, ¡jossa herra työm inisteri taisteli kolmannella osalla sitä hintaa., möi moninkertaisesti, korvatak- veneitä, turp eita chinook-lohia ta h i, kin m illoinkaan itsellensä hankkia.
m yönnetty tosiasia, e tte iv ä t sotilaat
että hallitus on tainnut asettaa j voitavansa unioita vastaan.
At j minkä yksityiset kuluttajat mak seen hallitustilauksista saamien niitä vaan piirikokous p ä ä ttä is i): is - 1
enää saa kolm atta osaa tav a llisista
M utta nyt kun m eitä on ruvennut m uona-annoksistaan
N älk ään äk ev il
jonkinlaisen alimman rajan, jon-1 lantic Cityssä pidetyssä kokouk-; savat.
Sille myydään kuparia sa liikevoittojen siiniet lli-t.i pie- lujan yläpuolella on kuitukankainen
k
a
,e
s,
ja
jalkojen
lep
u
u
ttam
ista
var-
,
a
rv
elu
ttam
aan
,
e
ttä
taisipa
tuossa
tä
sotam
iehiltä
saapuu
rin ta m a sta
ka alle ei viljakeinottelijain tar- scssa hän juhlallisesti julistaa , m arkkinahintoja -alemmasta liiti- n tiu tta .
ten
on
k
u
ltakankaalla
päälly
stetty
tulla
raskaanlaitiPH
urakka
o
tettu
a
valituksia
kaikkialle.
V
aikka
sota-
vitse viljaansa myydä. Luonno selittäneensä työväestölle, että i ; nasta. Se saa kankaita halveni-i Mikaan seikka ei niin län-eä.- . t jakkara.
nyt on taas toinen ääni kellossa. sensuurit h ä v ittä v ä t tu h a n s itta in k ir
osoita kajutalistiemme h arjoitta i Täm ä ei silti vielä ole m itään nuii- i
tonta olisi odottaa, että leivän "nyt ei ole aika vaatia union ! maila kuin kukaan muu.
Y htä varm asti vakuutetaan nyt, e t jeitä ’a to isista pyyhkivät pois r a
maa riistäm istä ia yleisön avut naisten Intian h allitsijan,, mogulien, tä Saksa oi saata enää kauan k es vinnon niuk k u u tta koskevat kohdat,
hinta sellaisten m enettelyjen sen ; tunnustam ista, eikä työsuhteiden;
l-.iko olekin liikuttavaa!
Tauksena laskisi.
1 m uuttam ista’’.
! ‘‘Journal of Commeree eiktii toinuutta kuin tämä.
i Delhissä olleeseen “riikinkukko-val- tää sodan jä n n ity stä ja ponnistuksia: tie tä ä m aan väestö k uitenkin aivan
| laistu im e e n ” verraten , sen kun sa- siinä syy, niiksi se rauhaa haluaa
yleisesti, e ttä p a rh a a t pojat siellä
Mutta
"Inum
ai
of
Commeree
M utta hallituksen elintarve-j:t I Ja kokous ottikin neuvon sy y tenkaau väitä, että raham assit
m aanpuolustus valiokunnissa on
kin ollut herra Gom persin kans
Linnaa »uomalaisen t »övlen aantnkannattaja, sa kaikenlaisia isänmaallisia vil-
dfrastyy Aatoriaaa», Oregon, joka paiv»
jakeinottelijoita, jotka “toim ivat
paitsi sunnuntaina.
palkatta" — kunhan vain saavat
TO IM ITU SK U N TA :
W. N. RE1VO
LAU RI MOILANEN
m
äärätä anastam illeen hyödyk
ALKO L PH SALMI
A B. MÄKELÄ
SULO SYVÄNEN
keille hinnan korkeimman taksan
mukaan.
TOVERI
(T H E COMRADE)
Samalla
kuin
Englannissa
The organ of tie Finnish workers in the
Western stales. The only Finnish daily m myydään kahdeksallatoista sen
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria. Ore., by the Western Woik- tillä neljä paunaa leipää, ei tääl
men's Publishing Society.
lä voida toivoakaan m uuta kuin
Umotushinta 40c palstatuuinalta. Kuoleman
ilmotukset >1.50 kerta ja muistovärsyilla korkeintaan
kahdeksan unssia
>2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolut-
to-ilmotukset 50c kerta, halutaauticto- ja neljällä sentillä, m utta m ahdol
nimenmuutto-ilmotuksct 25c kerta, naima-
llraot ukset $1.50 kerta, avioero-dmoiuksct lisesti pitää siitäkin maksaa viisi
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
slESilt
•,IO -:-
UI1I3IJ
SYNDIKALISMI JA PARLAMENTTARISMi
IllillllIlS H IS f ì'lìS t
luitakin vuosia takaperin ju l kettä, tav,vv meidän luonnolli- kin humalan. \ iinie vuosisadan
kaisi Georges Sorel kirjasen sesti ensimäiseksi tarkastella nii kahdeksankymmen-luv ulia pääsi
“ M arxilaisuuden luhistum inen”, ta olosuhteita, joista se johtuu. j Ranskan köyhälistön kesknudes-
Jutiri Ranskassa on taistelu i
jälleen heräämään elin, oimai
jossa hiin, kuten niin moni mun
parlam entarisen ja politiikkavas-j nen sosialistinen noliitillinen lii
ennen ia jälkeen häntä, ennusti täisen suunnan välillä ylitä van-|Z e; vihdoin saatiin poliitillisten
m arxilaisuuden kuolemaa ja ju ha kuin itse työväenliikekin.! lahko- ja ryhm äkuntien välillä
listi vallankumouksellisen syndi- \ iinie vuosisadan neljäkym m en-' a’Zaan jonkinlainen, vaikka alus-
sovinto; sosia
kalismiu oikeaksi köyhälistön luvulla se taistelu jo m um istut s;i pintapuolinen
mitä näkyvaisimpään m u o to n i; hstipuolueen vaikutusvalta oli
henkiseksi johtajaksi. Xykyäan Louis ¡Manein ja Proudhonin I nousemassa, Ja mikä siitä oli
on herra Sorel, jonka professori hahmoissa, eikä se sittem m in o le ! scurauksen a. Millerandin minis
Som bart m aksuttom asti nimitti lauhtunut. Aivan akuissaan se j ter’s,,>; sen kaikki erehdykset ja
‘‘syndikalismin marxiksi", ystä ehkä oli selväpiirteisintä. Polii- tälinäiset ottelut, jotka ratkoivat
vänsä E' Herryn mukana niin- tiilinen haaveilija Blane näki vai auki sosialisti |,uolueen ylitettäi
ennestäänkin
höllistä
sanottujen unsrojalistien (yksin ti, »laitoksen kansanvaltaistutta- si vden
saumoistaan
ja
loivat
am
m otta
vallan kan n attajan ,) leirissä, ja iuisessa sosialismin toteuttam i
hänen monivuotisen taistelutove selle välttäm ätöntä, m utta samal van, kerrassaan ylipääsem ättö
rinsa Hubert Lagardellen täytyy la myös sitä edistävää valmistan män kuilun reform isosialististen
tyytyä siihen alakuloiseen lahdu- tumista. Taloudellinen haaveili politikoitsijain ja luokkatietoi
tukseen, ettei kaksikaan pääskys ia 1’roudhon. joka luottojärjestel- suuteen heräävien köyhälistö-
tä vielä riitä kesää tekemään, ntän uudistuksella aikoi nostaa joukkojen välille, jotka vasta al
'räm äkin osuttaa, mikä vaikea kapitalistisen mailman saran, »il koivat am m atillisestikin lujem
'pulakausi Ranskan sf» ndikalis- taan, ei valtiovallan vahaamises min järjestyä. Eikö tässä pa
sosialistipuolueellc
nähnvt kostäkin ruvennut näyttäm ään
niilla nykyään on kestettävänä sa
siitit kuin olisivat Proudhonin ja
m
uuta
kitin
viiden
koplakunnan
sekä teorian että käytännöllisen
toiminnan alalla. M utta suuri siirtym isen toisen tilalle, että yk Rakuninin opit tulleet loistavasti
Politiikka ja ni
erehdys olisi «Maksua, että svnd*- si roikka nälkäisiä saalistaja-poli- todistetuiksi
menomaan
parlam
entarism i oli-
kalistinen liike ja syndikalistinen tikoitsiioita ¡ontuisi väistvmään
henki silti olisivat loppuaan koh toisen tieltä. Vuoden 1848 he!- vat osottaneet turmelevan vaiku
den kulkemassa Siilien on niil niikuuu vallankumouksessa n ä 't • tuksensa. Kirkofltornipi »litifkka,
lä liian sv vat juuret Ranskan ti Louis Pdancin aate silmänri, lahkolaiskiihk.», inhottava kiipei-
työväenliikkeen historiassa, ja päyksyn ajaksi toteutuvan; m u t- 'lv ja vehkeily olivat vallalla
juuri viime aikoma on tultu nä ta kesäkuun teurastukset antoi-1 Ranskan koko jMiliit illis Jparla
keniaan, että muissakin maiss. vat veri ia tulikirjaimilla sen o - ! m enttaarisessa elämässä, eivätkä
on syndikalistiselle kylvölle [ie petoksen Parisin köyhälistölle, sosialistisetkaan puolueet nävt-
•ttä toiveet kansanvallan lo ista-' tätieet olevan niistä vapaat. O h
dehuällistä niaaperaa.
Mikä syndikalisraille ja varsin rista saavutuksista eivät o lle et' hau yksi heidän mainehikkaim-
kin sen vallankumoukselliselle m itaän muuta kuin pettäviä tnie-i inistä johtom iehistään ottainnt
vasemmalle siivelle on luonteeu- likuvia. unelmia. Napoleon III :nj m inisterisalkun, istunut tninis-
kömmi,unilaisten
om aisiuta, on sen kieltäyininen kukistuminen. kansallinen tappio i terinpaikalle
teurastajan
G
allifefn
viereen: o-
1870-—1871
sodassa
ja
kom-
poliittisesta ia kansanvaltaisesta,
lihan
hän
suunnitellut
lakiehdo;
muuiykapina
v
etiv
ät
myös
prottd-
m utta nimenomaan ja ennenkaik
tuksen.
joka
‘‘yhteiskunnallisen
kea parlam entarisesta toimin honilaiset poliitillisen taistelun
nasta. Voidaksemme päästä k ä pvdrteihin. Toukokuun verilöv rauhan vakaannuttam isen' n i
sittäm ään tätä kansainväliselle lv. m» bekatonibit ( sata-härfcäuh- mellä itse asiassa olisi tukahut-
köyhälistön esiintymiselle niin rit). jotka "järiestv-ksen" alttaril tanut vasta heikolle oraalle pääs
tärkeätä, niin kohtalokasta lii- la t.n :a it.e ’.t:t:i, h a ih d u tti'a ita a -- seen ammatillisen työväenhik-
[Kirj. Gustaf Eckstein]
.
i S
2
iilííiS 5 í& £ ? 3 iS S IiiÍ|J
Gustav E ckstein, liian nuorena kuollut saksalainen toveri, josta toivottiin nuoren polven eh k ä ete v in tä
sosiaiis,{teoreetikkoa, k irjo tti alem pani, suom entam am m e lyhyen selostuksen -vähä ennen S aksan viim eisiä
(v. 1912) vaaleja, m utta silti on tällä selväpiirteisellä
kirjo ,u k sella pysyväinen arvonsa.
M ~ » 7 ¿ ¿ y » & ¿ -« È » - 2 ö M S. ö •
- i-
dSJiliSi
«!< >
•
I
1
J
•keett. • Hiko h iilien m inisterinä 1 ne ihmisten ajatusta hallitsee, maksi osaksi eristetvt koneet voi ¡iu<»limatta tuo köyhälistön v a-
nkuu aikaa pv sv , paudentaistclulle niin perin vaa-
oloajallaan vähemmän käytetty Rauskun talot,delltses:a elämässä vat vielä
s» »tav itkeä lakkolaisia
v astaan vallitseva pikktiliike-järje.stclmä kitynnissa ja pitää aikaniotst. , a .tiile t, sy ml tk a 1 is m i saa m enes
kuin ennen?
Enemmän kuin ja siitä johtuva pikkutilallisten melua, m utta niiden tyotisuori tyksestään siellä etupäässä k iil
pienteollisuudenbarj. ttajahi , tuksesta ei tule mitään,
ketään muuta yksityishenkiil »a ja
tää sitä parlam enttaarista lvhyi-
Yhdr ssa suhteessa tatna verta nakoisv v ttä,
on Millerandia syytettävä vallan ylivalta ranskalaisessa politiikas
¡oka aina Louis
kumouksellisen.
paria,nentai is - : sa, aina uudelleen ja uudelleen us kuitenkaan ei täysin sovellu: i>l:t,ieiu ajoilta
on
suuressa
mia ja kansanvaltaisuutta vas svnnvttää sen harhakuvan, joka lm 'kkataistelun luonnonvoimille osassa Ranskan sosialisteja val
tustavan syndikalismin isäksi ja antaa vna uutta ravintoa retor- ei “p a rla m e n tin p a voimannmun linnut, ja joka luulee vertausku
sen työväenliikettä h ajo ttajan mismille, s. o. sille käsitykselle tajaa" ole ;oki ulkoapäin tu le vassa näkevänsä todellisuuden,
vaikutuksen aiheuttajaksi. Briand että köyhälistön olisi porvarillis valla pakolla asetettu, niinkuiu työkalussa tarkotusperän.
kanssa liitto u tu m al-» , , •• • ,
,
...
vain vakaannutti ja vahvisti niitä e ¡, e n rvhmien
■,
■■
.
. • . t
i turtiini, kosteesta svoksvv t le v.e 1 I arkeiinpäuä tehtävänä, millin
kokemuksia, jotka n ä k ö jä ä n a n
st joukoille. Köyhälistön on it .
toivat tukea sytnlikalisteille ja la, saavutettava vaatimuksensa, i sensä täytynyt vallottaa päiisv toverimm e talla hetkellä ovat
! pyrittävä tarkotusperiänsä koh
kiintyneet, ovat lähenevät valtio
heidän äänitorv illensa.
parlam enttiin, ia siksipä se, svvs- päivävaalit. Puolueella on täysi
¡den.
Parlam
enttaarinen
toimin-
M utta olivatko syndikaiistii
tä kylläkin, parlam enttiryhm äs
siinä todella oikeassa.' Syndi- ' ta, parlam enttaarinen ‘vehkeily ! sään näkee oman voimansa ver syy ryhtyä mihin kaikella voi
kalisti. esittävät asian tätiäkin ! tulevat täten saamaan m ahtavan i tauskuvan eli ilmauksen. Silloin m allansa, koska juuri näillä vaa
päivänä
viita
kierosti
kuin merkityksen. Parlam epttiäänes- joudutaan helposti siihen, että leilla on erinom ainen m erkityk
Proudhon aikoinaan sen esitti. tykset muodostuvat siksi navaksi, jvoliitillisessa taistelussa sa av u sensä. Pidettäköön tässä vaali-
Heidän mielestään kansanvalta jonka ym päri mailmanSiistoria ; tettu virkapaikka tulee nävttele taistelussa<k ui telikin silm äm äärä-
edustajapaikat tulevat so
...
,
.
. . .nä kansan vastauksen antam inen
ja luokkataistelu ovat kaksi vas pyörii;
siali-li.,.1 politiikan Varsinais,-k-i!
sa™a»laat,l" äp
»<<™ uuteen verotuslainsaädäntöfin ja
takkaista, kerrassaan vhtee,, so
lippu
sodassa,
,•
1
'
rZajiaik<in.
a valtakunnan ulkopolitiikassa val-
veltum atonta käsitettä; ja k u u l päämääräksi.
moinkuin lipunkm. puolustam i-:
.
Parlam entin tehtävän luokka nen muodostuu omaksi tarkotus litsevan imperialistisen suunnan
lessaan niofteu Ranskan sosiahs
ymiseeu, ja käytettäköön
tijohtajan puheita v m märtääki:, taistelussa on Friedrich Adler peräkseeu.
naita
aatteidem m e
levittäm i
tämän eriskummallisen kasit vk saneen sattuvasti verrannut voi
Parlarne,lttarism
in
ia
virka
seksi piireihin, joihin niillä m uu
sen. Louis iMime oli In ■ nmt i t mammutilta jän toim intaan; tnei
selleen sellaisen harhakuvan, et dan silmissämme parlamentin a- ¡paikkojen saannin v liarvi» nminen toin olisi vältän tai ei ollenkaan
vk>is,ään m ahdollisuutta tunkeutua, — e-
tä vh set, kilpailun tuhoisaa jä r siana on johtaa luokkatai-telun ei ole koteutunut
jestelmää, tuota kaikkien ta iste rajut luonnonvoimat otollisten Ranskaan, vaan se on m uodostu sittäkäam m e vastustajam m e hei
nut ' a,araksi saksalaisellekit, pm > dän omille kannattajillensa siksi
lua kaikkia v astaan, ei muka kan tuloksien saavuttam iseksi tarV
ltteelie. Saksassa meillä ei »de m itä he todella o v a t: vakaluok-
tuksenmukaisimpaau
suuntaan
ja.
,uittanut kukaan mini kuin k o u
syndikalismia
heikot paikalli kien tappelupukarcita ja hallituk
ohjata
ne
vaikuttam
aan
soveli-
rallinen suurm aanom istajia ia ra
set
oireet
siihen
suuntaan eivät sen sylennuolijoita. M utta niin
ha ylimystöä. h»s siis ,»»»liitilli- aimpiiu kohtiin, samaan tapaan
ole
mistään
m
erkityk
.estä m ut tärkeä kuin vaalitaistelu tältä na
nen valta riistettäisiin noiden kuin vesiputouksen voima turbii
harvojen käsistä, niin silloin m u nissa m uuttuu sähkönic »ttorin ta erinäiset ilmiöt viittaavat sii- KÖkannalta katsoen-onkin, ja uitit
ka vhtyisivät kaikki, jotka uv voimatehoksi (energiaksi), jolla j ben. ettei parlam enttaarisen “rä- peräti välttäm ätöntä kuin onkii,
v aara meilläkään -ii ien kaikki voimat jä n n i" i.i,
kvisen vapaakilpailun jaloissa ibiniset sitte saavat valaista asun - ¡ meentvm isen
olem attomissa. Ranskassa v ilta iiarhaanjohtavaa^/yhta vaa
kärsivät, rakentam aan sosialis tonsa, vedättää raitiovaunujansa ¡ l,'e
tista. toveruuden aatteelle perus j. n. e. Se harhaluulo, ett;, tuo» ei sv mlikalismi teoriansa vuoksi rallista olisi päästää todellista
tuvaa valtiolaitosta. Olisi lu tt.- lainen voimanm uuntaja olisi itse ¡"ie päässyt eleille, sillä sen te »- tarkotttsperää silm istäm m e ja a n
lu‘ v ai 1.848 kesäkuun ja vm voimalähde, johtaa välttäm ättä ria on sekav a : eikä m enette!, tautua pelkkään edustajapaikko
1871 toukokuun veristen opetuk erehdykseen, johtaa siihen, ett., ,ap.uensa takia, -dia pe ovat tu jen tav otteluun — yhtä turm iol-
s ien riittäneen haihduttam aan et kiinnitetä kylliksi huomiota, h »isiä t aikelle kövdiälist;'»t<»imin- lista olisi jättäytyä parlam enttaa-
nämä haaveet. M utta tässäpä todelliseen käyttövoimaan, joka n a lle , kaikelle kiinteälle jä rje sti- risen haaveilun valtaan ja väli-
Henkilökohtaisesti katmaleen takia uhrata päämaa-
eritvisen selvästi näemme, kuin taas jean etsii itselleen toisia miselle
ka täv delleen talot: lellinen tilan uria. Kä' ttövoim astaan -uurim- mtellj * titä stä ktim ousinnostaan ! limnie.