Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 18, 1917)
2 TOVERI | na e* minkään johtavan sivistys* maan mikään tuom ioistuin käyt l$n n«n suomslsisen t/ö v ic n llnenkannattaja, tänyt sellaista valtaa. ilmestyy A itu r .u u , Oregon, joka paivi paitsi sunnuntaina. Toiseksi — Englannilta om ak T O IM IT U S K U N T A : W. N . R E IV O LAL R l M O IL A N E N sumamme yleisen lain mukaan A D O L P H SA LM I A. B. M ÄKELÄ oli parlam entti eli lakiasäätävä SU L O SY V Ä N E N laitos korkeim pana; eikä 200 TOVERI vuoteen yksikään Englannin kti- M w JClJSVJl (T U E C O M R A D E ) . The organ of -ie Finnish workers in the » U i n g a s W estern states. The only Finnish daily in i •„ ,, , . Ollut T O n je n n U t i t ............- . k lltllO ta , .. , the West. Published daily, except Sunday, ainoatakaan lakiasäätävän laitok at Astoria, Orc., by the W estern W otk- sen säännöllisesti hyväksymää m en's Publishing Society. Um otushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- asetusta. ilm otukset $1.50 kerta ja muistovar») ilia Kolmanneksi — Meidän liitto - *2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit to-ilmotuk.net 50c kerta, halutaanticto- ja aimenmuutto-iimotuknet 25c kerta, naima- perustuslakim m e nimenomaan s a tlmotukset $1.50 kerta, amoero-ilmotukset vai $1.00 kerta. Seisovat llmotukset sopimuk noo tilevansa luovutettuja sen mukaan. Satunnaisista ilm oluksista tiluksia koskeva asiakirja ja että tulee rahan seurata mukana. Englannin kielestä suumeunetaan vapaasti. ne valtuudet, joita siinä ei ole Entered as second-class mad matter July 18, luovutettu, pidätetään kansalle 1912, at the postattice at Astoria, Oregon, Bailer the A ct ot March 3. 18/9. ja eri valtioille, olkootpa nämä t ila u sh in n a t " valtuudet lainlaadinnallista, h a l Yhdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .$4.00 e> kuukautta. .$2.25 linnollista tahi oikeudellista laa 3 kuukautta......... $1.35 1 k u u k a u si... .50 Suomeen ja muualle ulMooiaillc: tua. Y ksi vu o sik erta . $0.>0 o k u u k a u tta -.$3.50 Huoneusto sijaitsee lO innen ja Duanc katu Neljänneksi — Liitto-perus- jen kulmassa. .T tietoon i: konttori 365, loimi tus «32. ) tuslaissam m e ei missään kohden S U B S C R IP T IO N R A T E S: T löydy suoranaista tällaisen val In Uit um tad o u te s and Canada One year........... $4.00 Six m onths............$2.25 lan luovutusta tuomioistuimille, th ree m ouths. .$1.35 One m o n th .. . . . . ,5 0 ! Advertising rates in effect July l7 ” l 9 I 2 ~ 40 a - i t K ili<31111 , O le v ä ittä n y tk ä ä n cent» per inch. Special discount is allowed tor larger and continuous advertisements. T O V E K I. B O X 99, A ST O R IA , ORE. X l G. N IK I. LA, Manager. No. 218 nen eittoam isvalta tuomioistui taten samalla täm än m enettelyn suuriarvoisia ja tärkeitä, että ne ■on Yhdysvaltain ylim m ässä o i ER I T A L O , ERI T A V A T . tuillemme, on siis joutavaa hiuk- turm iollisiin seurauksiin. Y lei olisivat paljoakaan vaikuttaneet keudessa lisääntynyt viimeisten Me em m e vastaa täm än ju tu n to senhalkomista. sesti tunnettu tosiasia on, että yleiseen hyvinvointiin. P ääasi 25 vuoden ajalla. Eri valtioitten denperäisyydestä, m u tta e rä s ru o tsa _ , , . . . sen m enettelyn takia ei korkein allisesti ne koskivat sopimuksien ■ylioikeudet, ylimmän liitto-oikeu lainen lehti sen kertoo: Englannissa vieinen laki ja i , ... .. . Ent. A m erikan läh e ttilä s B erliinis , . . ' . , ........hallitusvalta enaa ole kansan kä- pätevyyden loukkaamista, vaiti den päätöksiä noudattaen, ovat kirjottam aton perustuslaki saata- . .. ............... .. . , • , > • , • sissa, eikä siitä syystä halhtuk- oitten ja liittovaltion valtapiirin sitäpaitsi kum onneet vielä hyvin sä, G erard, on n a in u t erään m ontana- vat parlam entin korkeim maksi i ........ ... .. .. .. laiseu kaivantopoiiatan ty itä re n , joka ■ sen paaasialhsena tehtävänä enää yhteentörm äyksiä, liittovaltion paljoa lukuisamman m äärän s e i S ak sassa h e rä tti jonkun v erran huo ia lopulliseksi asteeksi. Kans- , ... , , , 1 ....... . , . • , • °*e kansan aseman kohottam i oikeuksia verotuskysym yksissä, kä liittovaltion että vksitvisten m iota kursailem atto m alla käytöksel kassa siviililaki ja kiriotettu pc- ! .. • liitto-oikeuksien valtaa ja lain ¡valtioitten lakeja, varsinkin vii lään. V ähää ennen sodan ju lista m is rustuslaki edellyttävät lainsaäta- i rätä asiaa ei ole äskeisinä a i käyttöä, jne. Varsin m erkittävä m em ainittuja. joita lainlaatija- ta oli hän keisarin toim eenpanem is jäkunnan ylimmäksi ja lopulli sa kek k ereissä P otsdam in puistossa, Seksi asteeksi. Keisarillisessa koina ehkä paremmin paikalleen on, että ainoastaan yksi asetus k u n n a t eri valtioille vakuutetun ja hänen näh tiin juoksevan ruoho- Saksassakaan ei sallita niinkään i 'san o ttu kuin mitä ent. senaattori näin kum ottiin sen nojalla, että 'järjesty sv allan nojalla ovat s ä ä kentän poikki m iehensä luo, joka oli saapunut jo aikasem m in. Joku van tuom arin eikä oikeusistuimen Root lausui ollessaan New Y or se edellytti “omaisuuden riistä täneet. Tuom ioistuim et eivät vapaaeh hempi hovinainen silloin huom autti asettua lainsäätäjäkunnan ylä kin valtion viimeisen p eru stu s- mistä ilman oikeudenkäyntiä , esimiehenä koko sillä vuosisadalla minkä toisesti halua luopua vallastaan hänelle m oittivalla ä ä n e n s ä v y jä : puolelle. M utta täällä A m eri lakikon ventsionin j “S ak sassa eiv ät vallasväen n a ise t kassa. missä muka on kansan M uutam at kohdat hänen lopetta- liitto perustuslain viides lisäys ■ eivätkä suostu sitä supistamaan. tap aa ju o sta .” “ E ivätkö?” to k asi siihen rouva Ge valta voimassa, ylimmäinen eli jaispuheestaan sattuvat niin kes oli voimassa jokseenkin samassa Päinvastoin tarjoaa historia lu kuisia esimerkkejä siitä, kuinka sanamuodossa kuin se nyt on rard. , "A m erikassa ne seisovat vaik kelle asiaa, että ne sopii tässä viimeinen sana- on yhdellä tai ka päälaellaan, jos h e itä h a lu tta a .” sisällytettynä v. 1858 hyväksyt ne kaikkialla pyrkivät valtaansa to ista a : kahdella miehellä, joilla on r a t ------- Je e s — m u tta eivät saa kan tyyn neljänteentoista lisäykseen. laajentam aan. Niitä on sopivasti kaisuaan! Yhdysvaltain ylinnnäs “Me olemme kuulleet täällä taa äänioikeuslippua, vaikka seisoisi leisesti tiedetään, kuinka t a verrattu ruuviin, joka "pitää kai- sä oikeudessa: eivätkä tuon oi puhuttavan vat päälaellaan! perustuslaillisesta vattom asti perustuslakikysym yk- i ken saatunsa ja jokaisella kie • keuden jäsenet ole kansan välit hallituksesta. M utta minkälais- H O H E N Z O L L E R E IT A . seniia, ei välittöm ästi kansalle ta on täm änkin valtion hallinto’ siä koskevain asiain lukum äärä rolla ottaa hiukan lisää.'' Parooni D euys Cochin, joka on ka- vastuunalaisia, eivätkä kansan Mitä se oii ollut niinä neljänä ’ toolilaispuolueen jo h to m ieh iä R ans erotettavissa v ¡rastaan : he ovat kymmenenä vuotena kuin iden kan ed u sta jak a iu arissa . on paavin monen mielestä niin yksinäises- I sitä läheisesti tuntenut? ----— Perus — ra u h a n e h d o tu k se sta ja p resid e n tti sä ja eristetyssä «asemassa. e t- 1 tuslaillistako hallitusta? Vielä W ilsonin siihen a n ta m a sta v a sta u k teivät he tunne kansan valtimon kös mitä — ei puoliväliinkään. ' lllllM IU lU iH IItllu lU U IIIIIIIIIIIIIH IlIlIlllU U IIIIIIlItllllllH IIIIIlllllllllllU U tllllU IIIIIIM ItllH IItlllU IIItllllllllllU in illllllU n itllllllU IIIIU IIIIItItlllllllllllU K lu llIlllIIlliu sesta puhuessaan lausunut m. m.: — l “W ilson sitä p a itsi tahtoisi saada lo- svkintää eivätkä soinnu ajan "Ja kautta koko tämän valti- JUPINAA RANSKAN K AM ARISSA, j R anskan k ap italistit myös k a tk a sse et petetu k si H ohenzollerien hallitussu- rientoihin. Kuinka tätä kysy siita niyrsxysiä. joka yjjj. yjän puhuu sam aan tapaan on on olemassa syvää, synkkää, E nteinä siitä ______ ___ _____ _ _ i välinsä S aksan k apitalistien k anssa? vun. m vstä tarkasteltaneekin. niin jatkuvaa tyytym ättöm yyttä sii doin kukisti R ibot’» m inisteristön 1On to d ,ste ttu heidän talle tta n e e n so- kuin N apoleonia vastaan liitto u tu n e e t tuo tuomioistuim emm e valtuus ta voittojansa S aksaan yhdeksän mii- V. 1815. M inulla on a s ia s ta toinen , , . . lie 11, 1 että ltd lllkll.l Lie \ ai Tili hen, meitä 11,1111 'hallitsevat niie- R anskassa, kertoo e rä s lehti yhdessä aikasem m assa ed u stajak am arin istun- 'a a r? iu frangin arvosta. Enim m äksi käsitys. N apoleoneja oli ain o astaan k u m o ta a se tu k sia m uka epape • , . • . , , , ,, . . , het, joita kansa ei ole hallit.«- si - nossa sattu n een seuraavia k o h ta u k -! csaksi on näm ä sinne lähetetyt voit- yliSif m utta Pohjola-Saksan teutoo- rustuslaillism a alun aikani ja vk- • , . J ■ ijoikseen valinnut. Nvkvinen ia sia: , tovarat k äy tetty Saksan solava-us- | n ej8sa on m iljoonia hohenzollereita sinomaan nojautuu jonkun tuo • , 1 , .' . teihin sekä saksalaisen teollisuuden ( — p reu ssilaisten kaupunkien teolli- • , .. .... jestelm a on kansain ällän irvi- niarin sanaan ja päätelmään, i n , .. „ ■ . . R enaudel teh d essään h allitukselle 'j a kaupan kehittäm iseen. Minulla SUu d e n h a rjo tta ja in , pankki- ia liike- . , ,, . . kuva. Sitä sanotaan — ninutvs tu o m a ri M arshall sen sanoi. ¡a . . . välikysym ystä sen yleisestä politii- on varm at todisteet siitä, e ttä saksa- m iesten keskuudessa." ................ . , . ’ . i ei ole minun keksimäni, vaan kasta, vaati hallituksen kertakaikki- i laisen pääom an ran sk a laiset om ista-! Täm ä on kyllä sitä m yöten totta siitä ¡la n tit on jo k ain en iso tai , - ... . - , , . .. , ,, käytän sitä, koska se vastaa aan kieltäm ään agitatsioonin Reinin i jät ovat teh n e e t sopim uksia vibolli- M utta sen lisäksi on vhtä to tta ¡neni Marshall sanonut samaa. . e ttä n ä itä ho h en so llereita on k a i h i s i tarkotusta — sitä sanotaan na- vasem m an rannikon lu o v u ttam isesta . sen k an ssa.” !\diitillinen valta A m erikassa,' kvm ättöm äksi hallitukseksi.’ Mo- R anskalle. Täm ä n o sta tti vastatau-i E d u staja ...aj e .a s sidoin ;uki eng- m uissakin m aissa. Niiden san aan ei olipa se lainsäädännöllistä, hai i lemmat puolueet ovat siinä suh- sem yrskyn oikeistossa ja ä ä n ek ä stä | lan tila ise sta T im es-lehdestä ynnä e- v o j koskaan luottaa ja niin kauan linnollista tai oikeudellista vai-j teessä samanlaiset, niillä ei ole hyväksym istä vasem m istossa. P ä ä - ' n iistä ra n sk a la isista lehdistä selos- kuin ne h a llitse v at m aitten ja kan- m inisteri Ribot heti syytti h ä n tä vi r u k s ia , joissa todettiin, e ttä liitto u - ' sojen a in eeiii8en toim eentulon väli- taa. ei perustu minkään tuomio- mitään eroa, järjestelm ä ulottuu hollisen eduksi toim im isesta — R e -; tu n eitte n m aiden k a p ita listit olivat j n e jtä. ej m illoinkaan voida olla var- istuimen sanaan tai määräyk i läpi kaiken. Erikoisedut in to -! nauldia, joka näm ä kolme sotav u o tta • olleet neuvotteluissa keskivaltojen m oja rauhan pysvväisyväestä, -•»»’V»»' i i i i 'i i i i - i u i > * i i i i i u iiN iiiiiiiit iiiiiiiiiit iiiiiu iiiiiiiiiiiiiii: iiiu H iii! iiiu iiiiiiiiit iiiiiin iiiiit iiiiiiiiit it ,i! iif ( iiiiii< iiiiit iiiit iit T iu ii; - ’iiiiiiiiiiiiiiiM T in i< iiiiiiiiiiiiiii» -. I NIAILMÄNKATSOMUKSIA I sellaista löytyvän; yksinpä op- pineen Marshallin kuuluisa pää tös. M arburyn jutussa Madisonia vastaan on siitä merkillinen, et- Tuomioistuinten “oi- ¡tei siinä osoteta mitään perus- keus” loimota lakeja tuslain kohtaa, pykälää tai mää • räystä, missä tuo valta annettai Ohion ylioikeuden tuomari R. siin Yhdysvaltain ylimmälle o i M. W anam aker on erääseen a i keudelle. \ iidenneksi — Kysymys vai- kakauslehteen laatim assaan kir jotuksesi» käsitellyt tätä tärkeä vojakunnan eli tarkastusneuvos- tä kysym ystä, tosin ei iskemaU.t ton asettam isesta päättäm ään asian ytimeen, m utta kuitenkin , kansallisen kongressimme sääty melkoisen selvin ja suorin sa- mäin hikien perustuslaillisuudes- noin, ja koska kirjottajaa p i d e - i ^ neljään kertaan v. 1/87 taan etevänä laintuntijana, on Peri,stuslakikon\entsionin käsi- hauen kirjotuksensa epäilem ättä y ltäv än ä. luon vai vojakunnan lukemisen arvoinen. Sen pitäisi | o,isivat muodostaneet ylimmän kanssa vihollism aissa i * seeti. vaan sen kulmakivinä ovat nopolit 1 ovat niolempipuolueisia. j on ollut hallituksen kiihkeä kannat- k ap italistien saattaa kenen hyvänsä pitkiin '»ikcmlcn puheenjohtaja ja eräät taja. Kun Ribot vastau k sessaan lau olevain om aisuuksiensa turvaam isen AMERIKAN KANSANVALTAISUUS perustuslakimm e säädökset ko- kävttävät In väkseen kumpaakin ■ I * ' 1 ! sut, e ttä “T ukholm aan ei pidä m en ta. ajatuksiin, että mihin tässä lo - isen jäsenistä. Joka kerran kun konaisuudessaan. ! puoluetta. Ne m uodostavat nä- kasvaa alaspäin kuin lehm än häntä. nä," huusi M istral: “ Me m enem m e puitakin joudutaan, jos äimäin !e’nlotus tuollaisen tark astu sn eu - Lopuksi Raffin Dugens lausui: “ M i-' ^isällU sodan pahim m illaan raivotessa Kansallisen elämämme ensi- ky väli hallituksemme selän ta- • te iltä kysym ättä." S itävastoin selitti me tuom ioistuinten yhä edelleen voston asettam isesta tehtiin, ä ä maisella vuosisadalla oli jo ten -jk an a olevan näkym ättöm än hai i Compere-M orel noin 3 3:n enem m istö- nä sanoin teille, h erra p ääm inisteri, Pili ranskalainen h isto rio itsija Labeu- kin om avaltaisesti asettua via nestettiin se nurin. sakin Harvinaista että \ hdysva, lituksen. la tämä näkem ätön sosialistin puolesta, oikeiston ja k es j<> salaisessa istuunossa, e ttä te e tte 1 l^.ve esitelm iä, joissa hän e rä ä ssä soisi tätä (T ukholm an) kokousta tule- kohd^n lausui: puolelle lainsäätajävallan tahdon, j Mutta ne. jotka kannattavat tain y lio ik eu s k u m u si \a ltin itte n hallitus se on amerikkalaisten kustan suesionosotusten kaikuessa, van, koska te p elk äätte siellä hyväk- “ M itä tulee siihen to siaan k aan ei e ttä hän ei ikinä tule p uristam aan K irjotus on pääpiirteissään tällaisen vallan säilyttäm istä tuo- tai liittokunnan lakeja sen nojal- laitoksien toilellisena vaarana." Saksan enem m istösosialistien kättä. «yltävän sam an ju listu k sen , jonka »Ivan aih eetto m aan pelkoon, e ttä täs- seuraai an sisältöinen : : mit»i*tuimilla, ¡uudestaan v ä itti ! Ij a. että ne olivat ristiriitaisia k an salaisso d asta sukeutuisi sotilas- h.ika tuota puhujaa ole k o s (K oska Saksan vähem m lstösosialistit Guesde, Sem bat, H enderson ja Van- I uom ioistuinten oikeudesta v;it, ettei tuon vallan antam ista ; jonkun liitto perustuslaissa dervelde a lle k irjo ttiv a t L ontoossa, ja valta ja h irn m valtaineu hallitu stap a, kaan syytetty sosialistiksi, anar lu ultavasti kieltäy ty v ät p u ristam a sta tappaa lainlaatijakunnan säätinöl- itse ylioikeudelle de äänestetty van säädöksen kanssa. Y h d y s kistiksi eikä leimusilniäiseksi re hänen k ätiään , säilynee Compere- ‘ jossa sanotaan kaikkien hallituksien »iin minä puolestani en tuota pelkää, 1 olevan osaltaan syyllisiä sotaan. Te vaikka y lipäätään tälla isissa tilan- lisessa järjestyksessä hyväksy nurin, koska sellaista ehdotusta valtain ylimmän oikeuden p m - formisankariksi. ei edes sem m oi Morel jotakuinkin varm asti sa k sa la i | e tte tahtoisi p ä ä stä ä m eitä Tukhol- teissä aina on viisainta varoa. M utta miä lakeja silla perusteella, että ei suoranaisesti ollut konventsio- täkirjaan. joka on liitteenä 131: seksi miehek-i, joka tahtoisi suuden ta rtu n n a lta .) m aan, sentähden e ttä p elk äätte siitä A m erikka on so d asta huolim atta säi- u e ovat perustuslaki vastaisia, on nissa esilläkään. ssä vuosikertomuksessa, on ’tahraisin käsin koskea liiton Ralfin llugens nim istä sosialistia oli rauhan olevan seu rau k sen a (viilihuu- ly ttä n y t vapautensa, Tledän kyllä pontevasti ja kyvykkäästi kiis 1 afikasd usneu v< is ti »ky s vm \ k se 11 koottu kaikki sanotuilatensim äi arkkiin.” h e rja ttu tun n etu lla Grim m in jutulla dahduksia». S otam iehet eivät pidä väitettäviin p ä in v a sta ista ; m utta jos jossa G rim m iä väärin sy y tettiin toi teidän p assikiellostanne.” lu ette sanom alehtiä ja k a tse lette , telty molemmilta ¡niolilta. eten , ollessa perustuslakikonventsio sei la vuosisadalla sat uineet ta Olisiko tältä näkym ättöm ältä j m ineen sak salaisten eduksi. * Hiin kuinka niissä Y hdysvaltain p resid e n t kin viimeisten \ ¡iden tai kvmnie nissa esillä tuli kuitenkin ilmei paukset, joissa valtioitten tai lii: V äliliuuto: "Kun te olette h e rä ttä tiä A braham L incolnia pidellääu, tu hallitukselta, josta ent. senaatto- 1 vastasi: “Grimm teki rikoksen an- nen vuorien aikana. Kummankin sesti jiäätetyksi, että konventsio- tovaltojen asetuksia on vlioikeu n eet heissä aiheettom ia toiveita." lette pian näkem ään, m itä p erää sii- ri niin ¡laikalleen ¡iiihtiu. jäänyt tau tu e ssa a n tekem isiin Sveitsin por mielipiteen edustajat ovat mitä ni kieltäytyi asettam asta mitään dessa julistettu epäperustuslailli- värillisen ulkom inisterin kanssa, a i Raffin Dygens: “V allihaudoissa ole- nä h u u detussa A m erikan vapauden huom aam atta oikeuslaitoksen uutterim m in ja huolellisimmin valvojia eli tarkastajia, joille oli sik si: niitä oli yhteensä 180 — van sam aten kuin R cnaudel teki r i vat m iehet ta rttu v a t pienim päänkin so rtam isessa oikeastaan on. New henkilökunnan valinta ja vallit koksen neuvotellessaan R ibot’© kans- ' toivon kipinään, etsineet päteviä syitä ja puoltis- si annettu valta eitota eli tappaa eli keskimäärin tuskin kahta ta He riippuvat nvt Y orkissa ä sk e ttä in pidetyssä julkises seminen? Olisiko mahdollista, sa." Edelleen hän lausui: “Sanom a tu essa Tukholm an kokouksen a ih e u t sa kokouksessa tuon* kaupungin m a tuksia omalle kannallensa. 1 kongressin säädöksiä; se valta pausta vuodessa tnolemtnanlaa- että ne. jotka niin ovelasti osaa- lehdistöm m e on pitänyt tä s tä G rim tam assa toivossa. Te olette kieltä- ju ri F ern an d o Wood m onilukuiselle Suppeassa muodossa esitettyi annettiin ainoastaan presidentil- tuisia asetuksia yhteensä. vat vallita hallitusta, tyytyisivät min ju tu sta pahem paa m elua kuin sii neet m eiltä passit ja sillä h erä ttä n e e t yleisölle syytti p resid e n ttiä ja kaikkia nä voidaan heidän väitteittensä le, ja hänenkin eittoam isensa voi Sitte kirjottapa osottaa tila s yksinomaan lainsäädännölliseen tä su u rsak salaisen puolueen jo h ta tyytym ättöm yyttä, jota teidän on tä y orjuuden v a stu sta jia A m erikan tur- pääkohdat esittää seuraajassa tiin kumota kahdella koltnasosal toilla. että viimeisten 15 vuo jasta, jonka täytyi ero ta sentähden. tynyt* ryhtyä väkivallalla tukahutta- m elijoiksi. saneen nykyistä A m erik ja hallinnolliseen osaan siitä? järjestyksessä: la kongressin äänistä. \ äite. den kuluessa on ylin oikeus teh että hänen tod istettiin saaneen Krup- m aan niinkuin .hyvin tiedätte. Käy kaa valkoiseksi pääksi m ustassa nee- Edelleen on huom attava, että piitä rahoja kiih o tu sty ö tän sä v a rte n , . j köönpä kuinka taliansa, sesialittip o o -i k eriruum ii»sa, enkä ole huom annut. Ensiksi — L iittolaisvaltioitten ettei silloin itse asiassa tullut nyt tällaisia hylkääviä pääeök alkuaikoina täten kum otut ase S osialistit ovat. k atkasseet k an sain -j lue tulee edelleen kulkem aan alotta- e ttä ° ‘lsi m illään tavoin ry h d y tty hä- perustuslain hyväksymisen aikoi hyljätyksi ajatus iättää tuollai siä yli 5C():ssa tapauksessa, vii • m utta »-valko j m aansa u raa .’’ nen kiukkuansa hillitsem ään. Arne- tukset eivät vleensä olleet niin väliset suhteensa • n :iiiiiiM „ ,|l | :!tllllH il|iliiiiH ii:n i J ‘« H H II» 'li: illJ I I I I I I I l! lillllJ I U I I | |I I llH I |! J | t lI I I » lji|f lh j| : i|H t ll|| . i ::|,|: .•|» ö lltlIM ,n n l t M iiit a iiu , ii! U iu iiiiiiiiiiiiiu iiu iii, , « i, u in , u iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu iih iiiu iiiiiiu iiiiu iiiiiiiiiiiiiit iiiiiiiiiiiiu h u in iiiiiI „ i, n u ii Miksi taantumus Venä jällä nostaa päätään? (Jatk.). Vallankumous yllätti proletari aatin heikkouden tilassa kaik keen järjestym iseen nähden. S o sialistinen maailmanpula oli a i heuttanut syvän m ielipiteitten hajaannuksen työiaisainesten kes kuudessa ja särkenyt kansainvä lis e t siteet, jotka olisivat olleet parhaana takeena sen luokkatais telun itsetietoisuudesta. Näissä olosuhteissa joutui sosialistinen proletariaatti, joka oli asettunut kansanjoukkojen etunenään, hel p o sti a lttiik si p ik k u p o rv a rillisten piirien ajatusvaikutteilk«. Se miltei sulautui vallankumouksel liseen dem okratiaan ia sen m uo dostamiin järjestöihin ja vaan o- sittaisesti sekä epäjohdonmukai sesti seuraa se omaa luokKapolt- tiikkaansa \ enäjäti vallankumo uksen jatkuvasti kehittyessä. T ä mä* epäjohdonm ukaisuus, tämä talonpoikais- ja sosialidemokra tian liukeneminen johtaa n. k. “ vallankumouksellisen pu dus tuksen" voittokulkuun, jaka k o ettaa tasotta» vastakohtia; sosia Kdein» »kratian kansainvälisyyltä ja kansallisen vallankumouksen käsitteitä puolustuksesta sosia- Ustito^nenpiteillä. sosialistista taistelua imperialismia vastaan ia «lipkimatista pyrkim ystä vai kuttaa imperialistisiin hallituk siin: vetoamista kansainväliseen luokkasplidarisuuteep «ja eri luok kien yhteenktmlttvaisumlen tnn nti st am i s t a sot i las jhk >1 u s 111 k se n hyväksi. Ta m t vallankumoukselli sen p n o I u s t u k s e n politiikka, jonka hyväksyy huom attava osa tietoisesta sosialistisesta proleta riaatista, on jo aiheuttanut sarjan poliittisin tappioita ja vienvt um pikujaan, josta se ei enää löy dä m uuta paluutietä kuin länsi- europalaisen työväenluokan v al lankumouksellisen heräämisen ja josta se koettaa selviytyä sellai sillakin keinoilla kuin antam alla edusta jainsa astua por värilliseen väliaikaiseen hallitukseen, joka suhtautuu niin välinpitäm ättö masti’ kysymykseen sodan jiikai sesta lopettam isesta. Tiima o- sanotto hallitukseen tapahtui so pimuksen perusteella, joka todel lisuudessa sitoi sosialistisen p ro letariaatin taistelem asta rauhan hyväksi, m utta joka sitä vastoin ei lainkaan sido Porvariston poli tiikkaa sodan pitkittäm isen p u o lesta. Antautum inen ¡likkupor» arilli sen 'lem okratian horjut aistimeen natsionalismin ja kansainvälisyy den välillä ia rauhantaistelnn se kä "sota voittoon" välillä, het kentää vaan sitä vaikutusta, min ka \ enäjän tapahtum at tekevät länsieuropalaiseen proletariaat tiin. S ì * pitkittää vaan sen va pautum ista kansallisten tu n te it ten ia harhakuvitelmien siteistä, ja xiivvttää siten vallankum ouk sen puhkeamista muissa maissa. O ttam alla osaa väliaikaiseen h a l litukseen ja vahvistamalla siten sululettansa porvarilliseen ia pik kuporvarilliseen »lemokratiaan, ¡Teikentää proletariaatin etujouk- H n illll’ k.. mandoliisuukstansa vaikuttaa jin hajotettuina, voi tuollainen a da loppu m aailm ansodasta, vaha käydä päättävää ja horjum atonta kinkumouksellisen demokratian vallankumouksen kulkuun. h narkistinen seikkailupeli, jonka! la \ enäjän kansalle tnanthdlisuus! vaitiollista taistelua kaikkia niitä järjestöissä ei nienshevikiryhm ä vieiakm enem m än: se edistät pitäisi olla ilmauksena vallanktt-' vapaaseen valtiolliseen ja yhteis tekijöitä vastaan, jotka Venäjällä ‘ p k san u tk aan pysyä itsenäisen tyovacnjoukkojen hajaantunnst 1; mouksellisista alkuvoimista pal- kunnalliseen luomistyöhön ja va ja sen ulkopuolella vitkuttavat ja proletariaatin luokkapolulla. Sen samal.a kum se edistää kaiku! A elia vain vastavallankumouk ¡»auttaa kahleistaan koko Euro viivyttävät sodan lopettam ista. toim innasta heijastuivat kaikki laisten anarkististen ja maxima sen asiaa ja on se periaatcellises- pan vallankumoukselliset voimat Järjestää koko kansan käsittäviin venäläisen vallankum ouksen var lististen virtausten ilmenemistä, sa ristiriidassa vallankum ouksel taistelua vallankumouksen kehi liikkeen yleisen aselevon aikaan j«Pl]'det ja heikkoudet, jotka ovat jotka taas puolestansa imevät ra lisen sosialidemokratian perim ä- tyksestä \ cuäjällä ei voida enää saamiseksi kaikilla rintamilla, puhjenneet ristiriidasta sen ali tuntonsa yleisestä hajaantum ises tapojen kanssa. Vahvistam alla rajoittaa pelkäksi taisteluksi vas-i jonka kautta kaikkien sotaakäv- taan kansallisen puitteen, jossa ta ja kärjistyneestä epäluuloisuu vastat allankuni'»uksellista mieli • tavallankumouksellisia voimia vieeu valtojen kansat vapautuvat \ enäjän vallankum ous to is ta i desta eri luokkien villillä. alaa omistavien luokkien keskuu vastaan venäläisessä vliteiskun hyökkäyksen pelosta ja siten saa seksi kehittyy, sekä niiden k a n 1 ällaisessa m aaperässä itävät dessa edistää tuollainen seikkai nassa; se »>n vietävä kansainväli , vat kätensä valjaiksi taistellak sainvälisten tehtävien välillä, jo t kansanjoukoissa kaikellaisct uto lullinen kiihotustyö myöskin tai sclle areenalle ja ensikädessä st-nsa hallituksiausa vastaan so- ka Historia sille on asettanut. pistiset haaveet, kuvittelut por- purnusta opportunistiseen poli suunnattava imperialismia v as-,d an lopettamiseksi heti ilman \ enäjän kaikkien mensheviki- varillisdem okraatt isen vallanktt tiikkaan vissien ¡»roletariryhmien taan liittovalloissa, jotka nykyi valtauksia ja vahingonkorvauk järjestöjen edustajain kokous, jo "b f " ! m i-usta yhtäkkiä j ja vallankumouksellisten proleta- sin esiintyvät Venäjän vastat a i : siä. H arjoittaa m äärättyä pai- ka pidettiin toukokuussa, totesi sosialistisessi ennenkuin ensimai-J riryhntien keskuudessa. Kuten lankumouksen parhaana turvana, i nostusta liittolaisiin tämän tar- 1 täm än johtajiensa yhtenäiseltä nittu vielä on kehittänyt kaikkia aina, esiintyvät opportunismi ja j Aiuoastaan siten, että taistelu koituksen saavuttam iseksi, luokkataistelun ¡Joiulta poiken voimiansa ja suorittanut histori anarkismi toisiaan täydentävinä ' tehdään yleiseksi, koko mailman c) H erättää uudelleen sosia neen politiikan sekä hyväksyi allista tehtäväänsä, ja ennenkuin ystävyksinä tarkotuksella johtaa köyhälistön taisteluksi imperia- listinen internationale yhdistä viralliseksi suunnaksi tä- venäläinen vallankumous on sa a järjestynyt työväenliike pois joh n s t i s t a taantum usta vastaan, jo- mällä kaikki ty»i väen puolueet j a 1 ryhmän rnän turm iollisen ktjpromissailuu nut seuraajaansa länsieuropalai- donmukaisen luokkataistelun po* ka kaikkialla painostaa köyhälis- ryhm ät, jotka ovat luokkataiste- internationalism in ja natsi»,naii- sesta vallankumouksesta. T ä l luita. töliikettä. saa \ enäjän köyhälis- luu kannalla ja jotka ovat vai min “puolustuksen" aatteiden vä- laisessa maaperässä itävät blan- I udelleen palautuminen its e to pelastetuksi vallankumousliik miit harjottam alla vallankumonk liHä. Kun meidät kongressin vä »¡uistiset suunnitelm at anastaa näisen luokka ¡xditiikan tielle, keen siitä um pikujasta, johon se I sellistä painostusta imperialisti hemm istouä alistettiin vastuulli- valta proletariaatin toimivalle v ä täydellisen poliittisen riippum at nyt on joutunut. siin hallituksiin käymään ta iste -: •dksi päätöksistä, jotka ovat hemmistölle ja usko, että k ap i tomuuden takaisin vallottaininen Kaiken täm än perusteella aset hta saadaksen-a viipymättä ai- “ proletariaatin eiinkysvnivsten nallisilla hyökkäyksillä voillaan ln ttih in vallankumous vointiin tav at lnensiiev iki internat-iona kaan aselevon ja rauhanneuv»»t vastaisia , itiin käännym m e i»»uk pakottaa v allankuni»»usta eteen- nähden, järjestym inen toim inta- listit tehtäväksensä: lelujen alkamisen. ■ k» jen ptb»lcen esittäen tuniuts- Pa' ” - ( >pp» rtunisini sosialide-'voim aiseksi puolueeksi ja ¿nnen- a 1 \ enäjän itsetietoisen pr»)le ; lauseeksi itsenäisen valtiollisen mokratiassa toiselta puolelta an kaikkea sellainen esiintyminen,! tariaatin järjestäm isen t-xlellisek- toiminnan kerätäksem m e kan ta i välttätnati i virikettä v a lla n k a n sa llise n ahdasm ielisyyden’ si sosialidemokratiseksi ¡»UCrtt \ enäjän sosialidem okratisen sainvälisen lipun ym pärille k aik kumoukselliselle seikkailunetigel 1 voittaminen taistelussa vallankn i eeksi. joka on lujilla siteillä vh puolueen m ensheviki-ryhnri. jo ki sosialidem okratiset ainekset, i.’.’A *' ' n S(-’kä asettaa niouksen kehitv ksestä seka prole-: distetty Zimmervvaldin interna ka jo ensimäisinä sotavuosina oli jotka vastustavat lojtnpromissai- työläisjoukot kiusaukseen etsiä tariaatin läpisvövvttäniinen tiu-! tionaleen liittyneisiin luokkatais syvässä sisäisessä pulinassa o- lua pikkuporvarillisen dem okra pelastusta taloudellisesta pulasta} <le-tisvtjtyvän internatsionalen telun kannalla oleviin sosialisti man ryhm änsä erään osan kes tian natsionalism in kanssa, kun ja «o»lan kauhuista lurvaulum alla hengellä — siinä vallankiimottk siin puolueisiin ja joka \ enäjän kuudessa — kuten h »Islieviki ainoaan pelastavaan tiehen — sellisen sosialidemokratian lahim vallankumouksen kaikilla aloilla ryhmässäkin - ilmenneitten pu»i- myöskin ne. jotka vastustavat s’t>umuksia anarkististen aines- »».taa v .1 h 11omästi käsiinsä valta mat tehtävät. pvsvy itsenäisenä, seuraten itse- histusajatusteu takia, nävtli vai ten kanssa, ja yrittää toteuttaa siisialtseeran s. j räm än päämäärän saavuttam i- naisen luokkataistelun o„t,... polkuja lankumotiksen alussa "vallankn Sellaisten aatteitten voitot työ- seksi on sosialidemokratian ensit kaikissa vallankumouksellisen dc mouksellisen puolustuksen” pj-' Me käännym me kaikkien v an hojen puoluetove»rei»len puoleen, a äenliikkeesbä voivat ainoastaanj sijassa otettava tehtäviinsä vai- m okratian järjestöissä ja juuri laamalta Täm ä ajatussuunta »di toivottom asti järjestää v »Hankit laiikumouksellinen taistelu rau tällä tavoin pvrkii pakottam aan m ensheviki-ryhm ässä käynyt si jotka ovat pysyneet uskollisina todellisen internationalism in li mouksen ja johtavat täydelliseen hän puolesta. eteenpäin yleisen »lemokraiisen täkin huom attavam m aksi, «am pulle ja kutsum m e heitä y h tei haaksirikkoon. Kolme vuotti - Ollen sodan aiheuttam a, ei \ ’e vallankumouksen kehitystä. ryhmä joutui ensimäisten vallan seen työhön edellä .esittämiemme kestäneen sodat) luomien olosuh näjän vallankumous voi pidem b) Julistaa proletariaatin vai 1 knm ouskuukausien tapauksissa päämäärien toteuttam iseksi, jot- teisten vallitessa, kaikkien talon *• iiKiiiv Y vcl eikä * voi « pueta mätle rtvuiii kellittyä pitää cvvs edes lankum tahtoa . sekä ja a yallankumousvoimien järjes- ta siten palautettaisiin jälleen . ouksellista .. .„ delltstcn ia yhteKknnnallistcn si hallussaan jo valtaamiansakaau koko \ enäjän kansan rattnanvaa täm istvossä nävttelem ään niin köyhälistöliikkeen solidariteetti te itte n ollessa «äikviieinä ja kan asemia ellei set) onnistu, katkai- tiim istä välttäm ättöm änä ehtona suurim erkitvksellistä osaa Esi- marxilainen luokk i ««litKVn ........ 1— v .iii» .- i.- tL _ . „L.A. \ d J’ » m ar-\*,laiÄtn luokkapolitiikan pe- san tuottavien voimien perin pöh-‘ seinällä diplomatian kahleet, teh vallankuniouksen kehitykselle — tie n vaikutusvaltaista osaa vai rusteilla. , « IC 9 IV II p I »/IV l Cl I I I n M J lI U t ll
