2
TOVERI
| na e* minkään johtavan sivistys*
maan mikään tuom ioistuin käyt
l$n n«n suomslsisen t/ö v ic n llnenkannattaja, tänyt sellaista valtaa.
ilmestyy A itu r .u u , Oregon, joka paivi
paitsi sunnuntaina.
Toiseksi — Englannilta om ak
T O IM IT U S K U N T A :
W. N . R E IV O
LAL R l M O IL A N E N sumamme yleisen lain mukaan
A D O L P H SA LM I
A. B. M ÄKELÄ
oli parlam entti eli lakiasäätävä
SU L O SY V Ä N E N
laitos korkeim pana; eikä 200
TOVERI
vuoteen yksikään Englannin kti-
M
w JClJSVJl
(T U E C O M R A D E )
.
The organ of -ie Finnish workers in the » U i n g a s
W estern states. The only Finnish daily in i •„
,,
, .
Ollut
T O n je n n U t
i t ............-
.
k lltllO ta
, ..
,
the West. Published daily, except Sunday, ainoatakaan lakiasäätävän laitok
at Astoria, Orc., by the W estern W otk-
sen säännöllisesti hyväksymää
m en's Publishing Society.
Um otushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- asetusta.
ilm otukset $1.50 kerta ja muistovar») ilia
Kolmanneksi — Meidän liitto -
*2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit
to-ilmotuk.net 50c kerta, halutaanticto- ja
aimenmuutto-iimotuknet 25c kerta, naima- perustuslakim m e nimenomaan s a
tlmotukset $1.50 kerta, amoero-ilmotukset
vai
$1.00 kerta. Seisovat llmotukset sopimuk noo tilevansa luovutettuja
sen mukaan.
Satunnaisista ilm oluksista tiluksia koskeva asiakirja ja että
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
kielestä suumeunetaan vapaasti.
ne valtuudet, joita siinä ei ole
Entered as second-class mad matter July 18, luovutettu,
pidätetään kansalle
1912, at the postattice at Astoria, Oregon,
Bailer the A ct ot March 3. 18/9.
ja eri valtioille, olkootpa nämä
t ila u sh in n a t "
valtuudet lainlaadinnallista, h a l
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
Yksi vuosikerta. .$4.00
e> kuukautta. .$2.25
linnollista tahi oikeudellista laa
3 kuukautta......... $1.35
1 k u u k a u si... .50
Suomeen ja muualle ulMooiaillc:
tua.
Y ksi vu o sik erta . $0.>0
o k u u k a u tta -.$3.50
Huoneusto sijaitsee lO innen ja Duanc katu
Neljänneksi — Liitto-perus-
jen kulmassa. .T tietoon i: konttori 365,
loimi tus «32.
) tuslaissam m e ei missään kohden
S U B S C R IP T IO N R A T E S:
T
löydy suoranaista tällaisen val
In Uit um tad o u te s and Canada
One year........... $4.00
Six m onths............$2.25 lan luovutusta tuomioistuimille,
th ree m ouths. .$1.35
One m o n th .. . . . . ,5 0 !
Advertising rates in effect July l7 ” l 9 I 2 ~ 40
a -
i t
K ili<31111
,
O le
v ä ittä n y tk ä ä n
cent» per inch. Special discount is allowed
tor larger and continuous advertisements.
T O V E K I. B O X 99, A ST O R IA , ORE.
X l G. N IK I. LA, Manager.
No. 218
nen eittoam isvalta tuomioistui taten samalla täm än m enettelyn suuriarvoisia ja tärkeitä, että ne ■on Yhdysvaltain ylim m ässä o i
ER I T A L O , ERI T A V A T .
tuillemme, on siis joutavaa hiuk- turm iollisiin seurauksiin. Y lei olisivat paljoakaan vaikuttaneet keudessa lisääntynyt viimeisten
Me em m e vastaa täm än ju tu n to
senhalkomista.
sesti tunnettu tosiasia on, että yleiseen hyvinvointiin.
P ääasi 25 vuoden ajalla. Eri valtioitten denperäisyydestä, m u tta e rä s ru o tsa
_ ,
, . . .
sen m enettelyn takia ei korkein allisesti ne koskivat sopimuksien ■ylioikeudet, ylimmän liitto-oikeu lainen lehti sen kertoo:
Englannissa vieinen laki ja i , ...
.. .
Ent. A m erikan läh e ttilä s B erliinis
, . .
'
. , ........hallitusvalta enaa ole kansan kä-
pätevyyden loukkaamista, vaiti den päätöksiä noudattaen, ovat
kirjottam aton perustuslaki saata- . .. ...............
..
.
,
•
, > •
, • sissa, eikä siitä syystä halhtuk- oitten ja liittovaltion valtapiirin sitäpaitsi kum onneet vielä hyvin sä, G erard, on n a in u t erään m ontana-
vat parlam entin korkeim maksi i
........ ...
.. .. ..
laiseu kaivantopoiiatan ty itä re n , joka
■ sen paaasialhsena tehtävänä enää yhteentörm äyksiä,
liittovaltion paljoa lukuisamman m äärän s e i S ak sassa h e rä tti jonkun v erran huo
ia lopulliseksi asteeksi.
Kans- , ...
, ,
,
1 ....... . , . • , •
°*e kansan aseman kohottam i oikeuksia
verotuskysym yksissä, kä liittovaltion että vksitvisten m iota kursailem atto m alla käytöksel
kassa siviililaki ja kiriotettu pc- !
..
•
liitto-oikeuksien valtaa ja lain ¡valtioitten lakeja, varsinkin vii lään. V ähää ennen sodan ju lista m is
rustuslaki edellyttävät lainsaäta- i
rätä asiaa ei ole äskeisinä a i käyttöä, jne. Varsin m erkittävä m em ainittuja. joita lainlaatija- ta oli hän keisarin toim eenpanem is
jäkunnan ylimmäksi ja lopulli
sa kek k ereissä P otsdam in puistossa,
Seksi asteeksi.
Keisarillisessa koina ehkä paremmin paikalleen on, että ainoastaan yksi asetus k u n n a t eri valtioille vakuutetun ja hänen näh tiin juoksevan ruoho-
Saksassakaan ei sallita niinkään i 'san o ttu kuin mitä ent. senaattori näin kum ottiin sen nojalla, että 'järjesty sv allan nojalla ovat s ä ä kentän poikki m iehensä luo, joka oli
saapunut jo aikasem m in. Joku van
tuom arin
eikä oikeusistuimen Root lausui ollessaan New Y or se edellytti “omaisuuden riistä täneet.
Tuom ioistuim et eivät vapaaeh hempi hovinainen silloin huom autti
asettua lainsäätäjäkunnan ylä kin valtion viimeisen p eru stu s- mistä ilman oikeudenkäyntiä ,
esimiehenä koko sillä vuosisadalla minkä toisesti halua luopua vallastaan hänelle m oittivalla ä ä n e n s ä v y jä :
puolelle.
M utta täällä A m eri lakikon ventsionin
j “S ak sassa eiv ät vallasväen n a ise t
kassa. missä muka on kansan M uutam at kohdat hänen lopetta- liitto perustuslain viides lisäys ■ eivätkä suostu sitä supistamaan. tap aa ju o sta .”
“ E ivätkö?” to k asi siihen rouva Ge
valta voimassa, ylimmäinen eli jaispuheestaan sattuvat niin kes oli voimassa jokseenkin samassa Päinvastoin tarjoaa historia lu
kuisia
esimerkkejä
siitä,
kuinka
sanamuodossa
kuin
se
nyt
on
rard.
, "A m erikassa ne seisovat vaik
kelle
asiaa,
että
ne
sopii
tässä
viimeinen sana- on yhdellä tai
ka päälaellaan, jos h e itä h a lu tta a .”
sisällytettynä
v.
1858
hyväksyt
ne
kaikkialla
pyrkivät
valtaansa
to
ista
a
:
kahdella miehellä, joilla on r a t
------- Je e s — m u tta eivät saa kan
tyyn neljänteentoista lisäykseen. laajentam aan. Niitä on sopivasti
kaisuaan! Yhdysvaltain ylinnnäs
“Me olemme kuulleet täällä
taa äänioikeuslippua, vaikka seisoisi
leisesti tiedetään, kuinka t a verrattu ruuviin, joka "pitää kai-
sä oikeudessa: eivätkä tuon oi puhuttavan
vat päälaellaan!
perustuslaillisesta
vattom
asti
perustuslakikysym
yk-
i
ken
saatunsa
ja
jokaisella
kie
•
keuden jäsenet ole kansan välit hallituksesta. M utta minkälais-
H O H E N Z O L L E R E IT A .
seniia, ei välittöm ästi kansalle ta on täm änkin valtion hallinto’ siä koskevain asiain lukum äärä rolla ottaa hiukan lisää.''
Parooni D euys Cochin, joka on ka-
vastuunalaisia, eivätkä kansan Mitä se oii ollut niinä neljänä
’
toolilaispuolueen
jo h to m ieh iä R ans
erotettavissa v ¡rastaan : he ovat kymmenenä vuotena kuin iden
kan ed u sta jak a iu arissa . on paavin
monen mielestä niin yksinäises- I sitä läheisesti tuntenut? ----—
Perus
—
ra u h a n e h d o tu k se sta
ja
p resid e n tti
sä ja eristetyssä «asemassa. e t- 1 tuslaillistako hallitusta? Vielä
W ilsonin siihen a n ta m a sta v a sta u k
teivät he tunne kansan valtimon kös mitä — ei puoliväliinkään. ' lllllM IU lU iH IItllu lU U IIIIIIIIIIIIIH IlIlIlllU U IIIIIIlItllllllH IIIIIlllllllllllU U tllllU IIIIIIM ItllH IItlllU IIItllllllllllU in illllllU n itllllllU IIIIU IIIIItItlllllllllllU K lu llIlllIIlliu sesta puhuessaan lausunut m. m.: —
l “W ilson sitä p a itsi tahtoisi saada lo-
svkintää eivätkä soinnu ajan
"Ja kautta koko tämän valti- JUPINAA RANSKAN K AM ARISSA, j R anskan k ap italistit myös k a tk a sse et petetu k si H ohenzollerien hallitussu-
rientoihin.
Kuinka tätä kysy
siita niyrsxysiä.
joka yjjj.
yjän puhuu sam aan tapaan
on on olemassa syvää, synkkää,
E nteinä siitä
______ ___ _____
_ _ i välinsä S aksan k apitalistien k anssa? vun.
m vstä
tarkasteltaneekin.
niin
jatkuvaa tyytym ättöm yyttä sii doin kukisti R ibot’» m inisteristön 1On to d ,ste ttu heidän talle tta n e e n so- kuin N apoleonia vastaan liitto u tu n e e t
tuo tuomioistuim emm e valtuus
ta voittojansa S aksaan yhdeksän mii- V. 1815. M inulla on a s ia s ta toinen
,
, .
. lie
11, 1 että
ltd lllkll.l
Lie \ ai Tili
hen,
meitä 11,1111
'hallitsevat
niie- R anskassa, kertoo e rä s lehti yhdessä
aikasem m assa ed u stajak am arin istun- 'a a r? iu frangin arvosta. Enim m äksi käsitys. N apoleoneja oli ain o astaan
k u m o ta a se tu k sia m uka epape • , . • .
,
,
,
,, . .
, het, joita kansa ei ole hallit.«- si - nossa sattu n een seuraavia k o h ta u k -! csaksi on näm ä sinne lähetetyt voit- yliSif m utta Pohjola-Saksan teutoo-
rustuslaillism a alun aikani ja vk- •
, .
J ■ ijoikseen valinnut. Nvkvinen ia
sia:
, tovarat k äy tetty Saksan solava-us- | n ej8sa on m iljoonia hohenzollereita
sinomaan nojautuu jonkun tuo • , 1
,
.' .
teihin sekä saksalaisen teollisuuden ( — p reu ssilaisten kaupunkien teolli-
• , ..
.... jestelm a on kansain ällän irvi-
niarin sanaan ja päätelmään, i n ,
..
„
■ . .
R
enaudel
teh
d
essään
h
allitukselle
'j
a kaupan kehittäm iseen.
Minulla SUu d e n h a rjo tta ja in , pankki- ia liike-
.
, ,,
. . kuva. Sitä sanotaan — ninutvs
tu o m a ri M arshall sen sanoi. ¡a .
.
.
välikysym ystä sen yleisestä politii- on varm at todisteet siitä, e ttä saksa- m iesten keskuudessa."
................
. , .
’ . i ei ole minun keksimäni, vaan kasta, vaati hallituksen kertakaikki- i laisen pääom an ran sk a laiset om ista-! Täm ä on kyllä sitä m yöten totta
siitä ¡la n tit on jo k ain en iso tai , - ...
. - , ,
. ..
, ,,
käytän sitä, koska se vastaa aan kieltäm ään agitatsioonin Reinin i jät ovat teh n e e t sopim uksia vibolli- M utta sen lisäksi on vhtä to tta
¡neni Marshall sanonut samaa.
.
e ttä n ä itä ho h en so llereita on k a i h i s i
tarkotusta — sitä sanotaan na- vasem m an rannikon lu o v u ttam isesta . sen k an ssa.”
!\diitillinen valta A m erikassa,' kvm ättöm äksi hallitukseksi.’ Mo- R anskalle. Täm ä n o sta tti vastatau-i E d u staja ...aj e .a s sidoin ;uki eng- m uissakin m aissa. Niiden san aan ei
olipa se lainsäädännöllistä, hai i lemmat puolueet ovat siinä suh- sem yrskyn oikeistossa ja ä ä n ek ä stä | lan tila ise sta T im es-lehdestä ynnä e- v o j koskaan luottaa ja niin kauan
linnollista tai oikeudellista vai-j teessä samanlaiset, niillä ei ole hyväksym istä vasem m istossa. P ä ä - ' n iistä ra n sk a la isista lehdistä selos- kuin ne h a llitse v at m aitten ja kan-
m inisteri Ribot heti syytti h ä n tä vi r u k s ia , joissa todettiin, e ttä liitto u - ' sojen a in eeiii8en toim eentulon väli-
taa. ei perustu minkään tuomio- mitään eroa, järjestelm ä ulottuu hollisen eduksi toim im isesta — R e -; tu n eitte n m aiden k a p ita listit olivat j n e jtä. ej m illoinkaan voida olla var-
istuimen sanaan tai määräyk i läpi kaiken. Erikoisedut in to -! nauldia, joka näm ä kolme sotav u o tta • olleet neuvotteluissa keskivaltojen m oja rauhan pysvväisyväestä,
-•»»’V»»' i i i i 'i i i i - i u i > * i i i i i u iiN iiiiiiiit iiiiiiiiiit iiiiiu iiiiiiiiiiiiiii: iiiu H iii! iiiu iiiiiiiiit iiiiiin iiiiit iiiiiiiiit it ,i! iif ( iiiiii< iiiiit iiiit iit T iu ii; - ’iiiiiiiiiiiiiiiM T in i< iiiiiiiiiiiiiii» -.
I NIAILMÄNKATSOMUKSIA I
sellaista löytyvän; yksinpä op-
pineen Marshallin kuuluisa pää
tös. M arburyn jutussa Madisonia
vastaan on siitä merkillinen, et-
Tuomioistuinten “oi-
¡tei siinä osoteta mitään perus-
keus” loimota lakeja tuslain kohtaa, pykälää tai mää
• räystä, missä tuo valta annettai
Ohion ylioikeuden tuomari R. siin Yhdysvaltain ylimmälle o i
M. W anam aker on erääseen a i keudelle.
\ iidenneksi — Kysymys vai-
kakauslehteen laatim assaan kir
jotuksesi» käsitellyt tätä tärkeä vojakunnan eli tarkastusneuvos-
tä kysym ystä, tosin ei iskemaU.t ton asettam isesta päättäm ään
asian ytimeen, m utta kuitenkin , kansallisen kongressimme sääty
melkoisen selvin ja suorin sa- mäin hikien perustuslaillisuudes-
noin, ja koska kirjottajaa p i d e - i ^
neljään kertaan v. 1/87
taan etevänä laintuntijana, on Peri,stuslakikon\entsionin
käsi-
hauen kirjotuksensa epäilem ättä y ltäv än ä.
luon vai vojakunnan
lukemisen arvoinen. Sen pitäisi | o,isivat muodostaneet ylimmän
kanssa vihollism aissa i
*
seeti. vaan sen kulmakivinä ovat nopolit 1 ovat niolempipuolueisia. j on ollut hallituksen kiihkeä kannat- k ap italistien
saattaa kenen hyvänsä pitkiin '»ikcmlcn puheenjohtaja ja eräät
taja.
Kun
Ribot
vastau
k
sessaan
lau
olevain om aisuuksiensa turvaam isen AMERIKAN KANSANVALTAISUUS
perustuslakimm e säädökset ko- kävttävät In väkseen kumpaakin ■
I *
'
1
! sut, e ttä “T ukholm aan ei pidä m en ta.
ajatuksiin, että mihin tässä lo - isen jäsenistä. Joka kerran kun
konaisuudessaan.
! puoluetta. Ne m uodostavat nä-
kasvaa alaspäin kuin lehm än häntä.
nä," huusi M istral: “ Me m enem m e
puitakin joudutaan, jos äimäin !e’nlotus tuollaisen tark astu sn eu -
Lopuksi
Raffin
Dugens
lausui:
“
M
i-'
^isällU
sodan pahim m illaan raivotessa
Kansallisen elämämme ensi- ky väli hallituksemme selän ta- • te iltä kysym ättä." S itävastoin selitti
me tuom ioistuinten yhä edelleen voston asettam isesta tehtiin, ä ä
maisella vuosisadalla oli jo ten -jk an a olevan näkym ättöm än hai i Compere-M orel noin 3 3:n enem m istö- nä sanoin teille, h erra p ääm inisteri, Pili ranskalainen h isto rio itsija Labeu-
kin om avaltaisesti asettua via nestettiin se nurin.
sakin Harvinaista että \ hdysva, lituksen.
la tämä näkem ätön sosialistin puolesta, oikeiston ja k es j<> salaisessa istuunossa, e ttä te e tte 1 l^.ve esitelm iä, joissa hän e rä ä ssä
soisi tätä (T ukholm an) kokousta tule- kohd^n lausui:
puolelle lainsäätajävallan tahdon, j Mutta ne. jotka kannattavat tain y lio ik eu s k u m u si \a ltin itte n
hallitus se on amerikkalaisten kustan suesionosotusten kaikuessa, van, koska te p elk äätte siellä hyväk-
“ M itä tulee siihen to siaan k aan ei
e ttä hän ei ikinä tule p uristam aan
K irjotus on
pääpiirteissään tällaisen vallan säilyttäm istä tuo- tai liittokunnan lakeja sen nojal-
laitoksien toilellisena vaarana." Saksan enem m istösosialistien kättä. «yltävän sam an ju listu k sen , jonka »Ivan aih eetto m aan pelkoon, e ttä täs-
seuraai an sisältöinen :
: mit»i*tuimilla, ¡uudestaan v ä itti ! Ij a. että ne olivat ristiriitaisia
k an salaisso d asta sukeutuisi sotilas-
h.ika tuota puhujaa ole k o s (K oska Saksan vähem m lstösosialistit Guesde, Sem bat, H enderson ja Van-
I uom ioistuinten
oikeudesta v;it, ettei tuon vallan antam ista ; jonkun liitto perustuslaissa
dervelde
a
lle
k
irjo
ttiv
a
t
L
ontoossa,
ja
valta
ja h irn m valtaineu hallitu stap a,
kaan syytetty sosialistiksi, anar lu ultavasti kieltäy ty v ät p u ristam a sta
tappaa lainlaatijakunnan säätinöl- itse ylioikeudelle de äänestetty van säädöksen kanssa. Y h d y s kistiksi eikä leimusilniäiseksi re hänen k ätiään , säilynee Compere- ‘ jossa sanotaan kaikkien hallituksien »iin minä puolestani en tuota pelkää,
1 olevan osaltaan syyllisiä sotaan. Te vaikka y lipäätään tälla isissa tilan-
lisessa järjestyksessä hyväksy nurin, koska sellaista ehdotusta valtain ylimmän oikeuden p m -
formisankariksi. ei edes sem m oi Morel jotakuinkin varm asti sa k sa la i | e tte tahtoisi p ä ä stä ä m eitä Tukhol- teissä aina on viisainta varoa. M utta
miä lakeja silla perusteella, että ei suoranaisesti ollut konventsio- täkirjaan. joka on liitteenä 131: seksi miehek-i, joka tahtoisi suuden ta rtu n n a lta .)
m aan, sentähden e ttä p elk äätte siitä A m erikka on so d asta huolim atta säi-
u e ovat perustuslaki vastaisia, on nissa esilläkään.
ssä
vuosikertomuksessa,
on ’tahraisin käsin koskea liiton
Ralfin llugens nim istä sosialistia oli rauhan olevan seu rau k sen a (viilihuu- ly ttä n y t vapautensa,
Tledän kyllä
pontevasti ja kyvykkäästi kiis
1 afikasd usneu v< is ti »ky s vm \ k se 11 koottu kaikki sanotuilatensim äi arkkiin.”
h e rja ttu tun n etu lla Grim m in jutulla dahduksia».
S otam iehet eivät pidä väitettäviin p ä in v a sta ista ; m utta jos
jossa G rim m iä väärin sy y tettiin toi teidän p assikiellostanne.”
lu ette sanom alehtiä ja k a tse lette ,
telty molemmilta ¡niolilta. eten , ollessa
perustuslakikonventsio sei la vuosisadalla sat uineet ta
Olisiko
tältä
näkym
ättöm
ältä
j
m
ineen
sak
salaisten
eduksi.
*
Hiin
kuinka
niissä Y hdysvaltain p resid e n t
kin viimeisten \ ¡iden tai kvmnie nissa esillä tuli kuitenkin ilmei paukset, joissa valtioitten tai lii:
V äliliuuto: "Kun te olette h e rä ttä tiä A braham L incolnia pidellääu, tu
hallitukselta, josta ent. senaatto- 1 vastasi: “Grimm teki rikoksen an-
nen vuorien aikana. Kummankin sesti jiäätetyksi, että konventsio- tovaltojen asetuksia on vlioikeu
n eet heissä aiheettom ia toiveita."
lette pian näkem ään, m itä p erää sii-
ri niin ¡laikalleen ¡iiihtiu. jäänyt tau tu e ssa a n tekem isiin Sveitsin por
mielipiteen edustajat ovat mitä ni kieltäytyi asettam asta mitään dessa julistettu epäperustuslailli-
värillisen
ulkom
inisterin
kanssa,
a
i
Raffin
Dygens:
“V
allihaudoissa
ole-
nä
h u u detussa A m erikan vapauden
huom aam atta
oikeuslaitoksen
uutterim m in ja huolellisimmin valvojia eli tarkastajia, joille oli sik si: niitä oli yhteensä 180 —
van sam aten kuin R cnaudel teki r i vat m iehet ta rttu v a t pienim päänkin so rtam isessa oikeastaan on.
New
henkilökunnan valinta ja vallit
koksen neuvotellessaan R ibot’© kans- ' toivon kipinään,
etsineet päteviä syitä ja puoltis- si annettu valta eitota eli tappaa eli keskimäärin tuskin kahta ta
He riippuvat nvt Y orkissa ä sk e ttä in pidetyssä julkises
seminen? Olisiko mahdollista, sa." Edelleen hän lausui: “Sanom a
tu essa Tukholm an kokouksen a ih e u t sa kokouksessa tuon* kaupungin m a
tuksia omalle kannallensa.
1 kongressin säädöksiä; se valta pausta vuodessa tnolemtnanlaa-
että ne. jotka niin ovelasti osaa- lehdistöm m e on pitänyt tä s tä G rim tam assa toivossa. Te olette kieltä- ju ri F ern an d o Wood m onilukuiselle
Suppeassa muodossa esitettyi annettiin ainoastaan presidentil- tuisia asetuksia yhteensä.
vat vallita hallitusta, tyytyisivät min ju tu sta pahem paa m elua kuin sii neet m eiltä passit ja sillä h erä ttä n e e t yleisölle syytti p resid e n ttiä ja kaikkia
nä voidaan heidän väitteittensä le, ja hänenkin eittoam isensa voi
Sitte kirjottapa osottaa tila s yksinomaan lainsäädännölliseen tä su u rsak salaisen puolueen jo h ta tyytym ättöm yyttä, jota teidän on tä y orjuuden v a stu sta jia A m erikan tur-
pääkohdat esittää seuraajassa tiin kumota kahdella koltnasosal toilla. että viimeisten 15 vuo
jasta, jonka täytyi ero ta sentähden. tynyt* ryhtyä väkivallalla tukahutta- m elijoiksi. saneen nykyistä A m erik
ja hallinnolliseen osaan siitä?
järjestyksessä:
la kongressin
äänistä. \ äite. den kuluessa on ylin oikeus teh
että hänen tod istettiin saaneen Krup- m aan
niinkuin .hyvin tiedätte. Käy kaa valkoiseksi pääksi m ustassa nee-
Edelleen on huom attava, että piitä rahoja kiih o tu sty ö tän sä v a rte n , . j köönpä kuinka taliansa, sesialittip o o -i k eriruum ii»sa, enkä ole huom annut.
Ensiksi — L iittolaisvaltioitten ettei silloin itse asiassa tullut nyt tällaisia hylkääviä pääeök
alkuaikoina täten kum otut ase S osialistit ovat. k atkasseet k an sain -j lue tulee edelleen kulkem aan alotta- e ttä ° ‘lsi m illään tavoin ry h d y tty hä-
perustuslain hyväksymisen aikoi hyljätyksi ajatus iättää tuollai siä yli 5C():ssa tapauksessa, vii •
m utta »-valko j m aansa u raa .’’
nen kiukkuansa hillitsem ään.
Arne-
tukset eivät vleensä olleet niin väliset suhteensa
• n :iiiiiiM „ ,|l | :!tllllH il|iliiiiH ii:n i
J ‘« H H II» 'li: illJ I I I I I I I l! lillllJ I U I I | |I I llH I |! J | t lI I I » lji|f lh j| : i|H t ll|| . i ::|,|: .•|» ö lltlIM ,n n l
t M iiit a iiu , ii! U iu iiiiiiiiiiiiiu iiu iii, , « i, u in , u iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu iih iiiu iiiiiiu iiiiu iiiiiiiiiiiiiit iiiiiiiiiiiiu h u in iiiiiI „ i, n u ii
Miksi taantumus Venä
jällä nostaa päätään?
(Jatk.).
Vallankumous yllätti proletari
aatin heikkouden tilassa kaik
keen järjestym iseen nähden. S o
sialistinen maailmanpula oli a i
heuttanut syvän m ielipiteitten
hajaannuksen työiaisainesten kes
kuudessa ja särkenyt kansainvä
lis e t siteet, jotka olisivat olleet
parhaana takeena sen luokkatais
telun itsetietoisuudesta. Näissä
olosuhteissa joutui sosialistinen
proletariaatti, joka oli asettunut
kansanjoukkojen etunenään, hel
p o sti a lttiik si p ik k u p o rv a rillisten
piirien
ajatusvaikutteilk«.
Se
miltei sulautui vallankumouksel
liseen dem okratiaan ia sen m uo
dostamiin järjestöihin ja vaan o-
sittaisesti sekä epäjohdonmukai
sesti seuraa se omaa luokKapolt-
tiikkaansa \ enäjäti vallankumo
uksen jatkuvasti kehittyessä. T ä
mä* epäjohdonm ukaisuus, tämä
talonpoikais- ja sosialidemokra
tian liukeneminen johtaa n. k.
“ vallankumouksellisen
pu dus
tuksen" voittokulkuun, jaka k o
ettaa tasotta» vastakohtia; sosia
Kdein» »kratian kansainvälisyyltä
ja kansallisen vallankumouksen
käsitteitä puolustuksesta sosia-
Ustito^nenpiteillä.
sosialistista
taistelua imperialismia vastaan
ia «lipkimatista pyrkim ystä vai
kuttaa imperialistisiin hallituk
siin: vetoamista kansainväliseen
luokkasplidarisuuteep «ja eri luok
kien yhteenktmlttvaisumlen tnn
nti st am i s t a
sot i las jhk >1 u s 111 k se n
hyväksi.
Ta m t
vallankumoukselli sen
p n o I u s t u k s e n
politiikka,
jonka hyväksyy huom attava osa
tietoisesta sosialistisesta proleta
riaatista, on jo aiheuttanut sarjan
poliittisin tappioita ja
vienvt
um pikujaan, josta se ei enää löy
dä m uuta paluutietä kuin länsi-
europalaisen työväenluokan v al
lankumouksellisen heräämisen ja
josta se koettaa selviytyä sellai
sillakin keinoilla kuin antam alla
edusta jainsa astua por värilliseen
väliaikaiseen hallitukseen, joka
suhtautuu niin välinpitäm ättö
masti’ kysymykseen sodan jiikai
sesta lopettam isesta. Tiima o-
sanotto hallitukseen tapahtui so
pimuksen perusteella, joka todel
lisuudessa sitoi sosialistisen p ro
letariaatin taistelem asta rauhan
hyväksi, m utta joka sitä vastoin
ei lainkaan sido Porvariston poli
tiikkaa sodan pitkittäm isen p u o
lesta.
Antautum inen ¡likkupor» arilli
sen 'lem okratian horjut aistimeen
natsionalismin ja kansainvälisyy
den välillä ia rauhantaistelnn se
kä "sota voittoon" välillä, het
kentää vaan sitä vaikutusta, min
ka \ enäjän tapahtum at tekevät
länsieuropalaiseen
proletariaat
tiin. S ì * pitkittää vaan sen va
pautum ista kansallisten tu n te it
ten ia harhakuvitelmien siteistä,
ja xiivvttää siten vallankum ouk
sen puhkeamista muissa maissa.
O ttam alla osaa väliaikaiseen h a l
litukseen ja vahvistamalla siten
sululettansa porvarilliseen ia pik
kuporvarilliseen
»lemokratiaan,
¡Teikentää proletariaatin etujouk-
H n illll’
k.. mandoliisuukstansa vaikuttaa jin hajotettuina, voi tuollainen a da loppu m aailm ansodasta, vaha käydä päättävää ja horjum atonta kinkumouksellisen
demokratian
vallankumouksen kulkuun.
h narkistinen seikkailupeli, jonka! la \ enäjän kansalle tnanthdlisuus! vaitiollista taistelua kaikkia niitä järjestöissä ei nienshevikiryhm ä
vieiakm enem m än: se edistät pitäisi olla ilmauksena vallanktt-' vapaaseen valtiolliseen ja yhteis tekijöitä vastaan, jotka Venäjällä ‘ p k san u tk aan pysyä itsenäisen
tyovacnjoukkojen hajaantunnst 1; mouksellisista alkuvoimista pal- kunnalliseen luomistyöhön ja va ja sen ulkopuolella vitkuttavat ja proletariaatin luokkapolulla. Sen
samal.a kum se edistää kaiku! A elia vain vastavallankumouk ¡»auttaa kahleistaan koko Euro viivyttävät sodan lopettam ista. toim innasta heijastuivat kaikki
laisten anarkististen ja maxima sen asiaa ja on se periaatcellises- pan vallankumoukselliset voimat Järjestää koko kansan käsittäviin venäläisen vallankum ouksen var
lististen virtausten ilmenemistä, sa ristiriidassa vallankum ouksel taistelua vallankumouksen kehi liikkeen yleisen aselevon aikaan j«Pl]'det ja heikkoudet, jotka ovat
jotka taas puolestansa imevät ra lisen sosialidemokratian perim ä- tyksestä \ cuäjällä ei voida enää saamiseksi kaikilla rintamilla, puhjenneet ristiriidasta sen ali
tuntonsa yleisestä hajaantum ises tapojen kanssa. Vahvistam alla rajoittaa pelkäksi taisteluksi vas-i jonka kautta kaikkien sotaakäv- taan kansallisen puitteen, jossa
ta ja kärjistyneestä epäluuloisuu vastat allankuni'»uksellista mieli • tavallankumouksellisia
voimia vieeu valtojen kansat vapautuvat \ enäjän vallankum ous to is ta i
desta eri luokkien villillä.
alaa omistavien luokkien keskuu vastaan venäläisessä vliteiskun hyökkäyksen pelosta ja siten saa seksi kehittyy, sekä niiden k a n
1 ällaisessa m aaperässä itävät dessa edistää tuollainen seikkai nassa; se »>n vietävä kansainväli , vat kätensä valjaiksi taistellak sainvälisten tehtävien välillä, jo t
kansanjoukoissa kaikellaisct uto lullinen kiihotustyö myöskin tai sclle areenalle ja ensikädessä st-nsa hallituksiausa vastaan so- ka Historia sille on asettanut.
pistiset haaveet, kuvittelut por- purnusta opportunistiseen poli suunnattava imperialismia v as-,d an lopettamiseksi heti ilman
\ enäjän kaikkien mensheviki-
varillisdem okraatt isen vallanktt tiikkaan vissien ¡»roletariryhmien taan liittovalloissa, jotka nykyi valtauksia ja vahingonkorvauk järjestöjen edustajain kokous, jo
"b
f " ! m i-usta yhtäkkiä j ja vallankumouksellisten proleta- sin esiintyvät Venäjän vastat a i : siä.
H arjoittaa m äärättyä pai- ka pidettiin toukokuussa, totesi
sosialistisessi ennenkuin ensimai-J riryhntien keskuudessa. Kuten lankumouksen parhaana turvana, i nostusta liittolaisiin tämän tar- 1 täm än johtajiensa yhtenäiseltä
nittu vielä on kehittänyt kaikkia aina, esiintyvät opportunismi ja j Aiuoastaan siten, että taistelu koituksen saavuttam iseksi,
luokkataistelun ¡Joiulta poiken
voimiansa ja suorittanut histori anarkismi toisiaan täydentävinä ' tehdään yleiseksi, koko mailman
c) H erättää uudelleen sosia neen politiikan sekä hyväksyi
allista tehtäväänsä, ja ennenkuin ystävyksinä tarkotuksella johtaa köyhälistön taisteluksi imperia- listinen internationale yhdistä
viralliseksi suunnaksi tä-
venäläinen vallankumous on sa a järjestynyt työväenliike pois joh n s t i s t a taantum usta vastaan, jo- mällä kaikki ty»i väen puolueet j a 1 ryhmän
rnän turm iollisen ktjpromissailuu
nut seuraajaansa länsieuropalai- donmukaisen luokkataistelun po* ka kaikkialla painostaa köyhälis- ryhm ät, jotka ovat luokkataiste- internationalism in ja natsi»,naii-
sesta vallankumouksesta. T ä l luita.
töliikettä. saa \ enäjän köyhälis- luu kannalla ja jotka ovat vai min “puolustuksen" aatteiden vä-
laisessa maaperässä itävät blan-
I udelleen palautuminen its e to pelastetuksi vallankumousliik miit harjottam alla vallankumonk liHä. Kun meidät kongressin vä
»¡uistiset suunnitelm at anastaa näisen
luokka ¡xditiikan
tielle, keen siitä um pikujasta, johon se I sellistä painostusta imperialisti hemm istouä alistettiin vastuulli-
valta proletariaatin toimivalle v ä täydellisen poliittisen riippum at nyt on joutunut.
siin hallituksiin käymään ta iste -: •dksi päätöksistä, jotka ovat
hemmistölle ja usko, että k ap i tomuuden takaisin vallottaininen
Kaiken täm än perusteella aset hta saadaksen-a viipymättä ai- “ proletariaatin
eiinkysvnivsten
nallisilla hyökkäyksillä voillaan ln ttih in
vallankumous vointiin tav at lnensiiev iki internat-iona kaan aselevon ja rauhanneuv»»t vastaisia , itiin käännym m e i»»uk
pakottaa v allankuni»»usta eteen- nähden, järjestym inen toim inta- listit tehtäväksensä:
lelujen alkamisen.
■ k» jen ptb»lcen esittäen tuniuts-
Pa' ” - ( >pp» rtunisini sosialide-'voim aiseksi puolueeksi ja ¿nnen-
a 1 \ enäjän itsetietoisen pr»)le
; lauseeksi itsenäisen valtiollisen
mokratiassa toiselta puolelta an kaikkea sellainen esiintyminen,! tariaatin järjestäm isen t-xlellisek-
toiminnan kerätäksem m e kan
ta i välttätnati i virikettä v a lla n k a n sa llise n
ahdasm ielisyyden’ si sosialidemokratiseksi ¡»UCrtt
\ enäjän
sosialidem okratisen sainvälisen lipun ym pärille k aik
kumoukselliselle seikkailunetigel 1 voittaminen taistelussa vallankn i eeksi. joka on lujilla siteillä vh puolueen m ensheviki-ryhnri. jo
ki sosialidem okratiset ainekset,
i.’.’A *' '
n S(-’kä asettaa niouksen kehitv ksestä seka prole-: distetty Zimmervvaldin interna ka jo ensimäisinä sotavuosina oli jotka vastustavat lojtnpromissai-
työläisjoukot kiusaukseen etsiä tariaatin läpisvövvttäniinen tiu-! tionaleen liittyneisiin luokkatais syvässä sisäisessä pulinassa o-
lua pikkuporvarillisen dem okra
pelastusta taloudellisesta pulasta} <le-tisvtjtyvän
internatsionalen telun kannalla oleviin sosialisti man ryhm änsä erään osan
kes tian natsionalism in kanssa, kun
ja «o»lan kauhuista lurvaulum alla hengellä — siinä vallankiimottk siin puolueisiin ja joka \ enäjän kuudessa — kuten h »Islieviki
ainoaan pelastavaan tiehen — sellisen sosialidemokratian lahim vallankumouksen kaikilla aloilla ryhmässäkin - ilmenneitten pu»i- myöskin ne. jotka vastustavat
s’t>umuksia anarkististen aines-
»».taa v .1 h 11omästi käsiinsä valta mat tehtävät.
pvsvy itsenäisenä, seuraten itse- histusajatusteu takia, nävtli vai ten kanssa,
ja yrittää toteuttaa siisialtseeran s. j räm än päämäärän saavuttam i- naisen luokkataistelun
o„t,... polkuja lankumotiksen alussa "vallankn
Sellaisten aatteitten voitot työ- seksi on sosialidemokratian ensit kaikissa vallankumouksellisen dc mouksellisen puolustuksen” pj-' Me käännym me kaikkien v an
hojen puoluetove»rei»len puoleen,
a äenliikkeesbä voivat ainoastaanj sijassa otettava tehtäviinsä vai- m okratian järjestöissä ja juuri laamalta Täm ä ajatussuunta »di
toivottom asti järjestää v »Hankit laiikumouksellinen taistelu rau tällä tavoin pvrkii pakottam aan m ensheviki-ryhm ässä käynyt si jotka ovat pysyneet uskollisina
todellisen internationalism in li
mouksen ja johtavat täydelliseen hän puolesta.
eteenpäin yleisen »lemokraiisen täkin huom attavam m aksi, «am pulle ja kutsum m e heitä y h tei
haaksirikkoon.
Kolme
vuotti - Ollen sodan aiheuttam a, ei \ ’e vallankumouksen kehitystä.
ryhmä joutui ensimäisten vallan seen työhön edellä .esittämiemme
kestäneen sodat) luomien olosuh näjän vallankumous voi pidem
b) Julistaa proletariaatin vai 1 knm ouskuukausien
tapauksissa päämäärien toteuttam iseksi, jot-
teisten
vallitessa, kaikkien talon *• iiKiiiv
Y
vcl eikä * voi
«
pueta
mätle rtvuiii
kellittyä
pitää cvvs
edes lankum
tahtoa . sekä ja a yallankumousvoimien järjes- ta siten palautettaisiin jälleen
. ouksellista
.. .„
delltstcn ia yhteKknnnallistcn si hallussaan jo valtaamiansakaau koko \ enäjän kansan rattnanvaa täm istvossä nävttelem ään niin köyhälistöliikkeen
solidariteetti
te itte n ollessa «äikviieinä ja kan asemia ellei set) onnistu, katkai- tiim istä välttäm ättöm änä ehtona suurim erkitvksellistä osaa Esi- marxilainen luokk i ««litKVn
........ 1—
v .iii» .- i.- tL _
. „L.A.
\
d J’
» m ar-\*,laiÄtn luokkapolitiikan pe-
san tuottavien voimien perin pöh-‘ seinällä diplomatian kahleet, teh
vallankuniouksen kehitykselle — tie n vaikutusvaltaista osaa vai rusteilla.
,
« IC 9 IV II
p I »/IV
l Cl I I I
n
M
J lI U
t ll