Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 17, 1917)
ss «ra 2 -ro v io « Yhdysvaltain perustuslaissa selitetään nimenomaan, että maan kansalaisilla tulee olla häi ritsemätön oikeus kokoontua TOVERI keskustelemaan lakien säätämäs (T H E C O M R A D E) The organ oi ae Finnish workers in the sä järjestyksessä yhteisistä asi W estern states. The only Finnish daily in «e« est. ,«». * Published www daily, except hjuuuo; the W Sunuay, oista; että täällä tulee 'vallita at Astoria, Ore., - by the W estern Work k- .......... m en’s Publishing Society. esteetön kokoontumis-, puhe , Umotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- paino- ja uskonnonvapaus. M ut llm otjk set $1.50 kerta ja muistovarsyillä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- ta useat esimerkit todista?ät vir to-ilm otukset 50c kerta, halutaauticto- ja nimenmuutto-ilmotuksct 25c kerta, naima- kaintoisten virkailijain ryhtyneen dmot ukset $1.50 kerta, aviocro-ilmotukset häikäilemättämimpiin ja $1.00 kerta. Seisovat ilm otukset sopimuk mitä sen mukaan. Satunnaisista ilm otuksista toimenpiteisiin tulee rahan seurata mukana. Englannin laki vastaisiin piin kielestä suomennetaan vapaasti. näiden oikeuksien kieltämiseksi Entered as second-class mad matter July 18, työväestöltä. 1912, at the puataiiioe at Astoria, O regon, under the Act ot March 3. 1879. 1 yöväestön lakkoutumisoikeus T IE A U M liN MAT Y hdysvalloutsa ja Canadaasa: on niinikään lakien .. takaama Yksi vuosikerta. .$4 00 0 kuukautta. .$2.25 , 1 , . ..’ 3 kuukautta...... $ -• i . j asw 5 a« I. ■ 11 i .. kuukausi... SS , aää ja ■ V fc. .. ... « aille. ..SS ,5o m u • tta • Suomeen muualle ulkom ta k a u k se n ‘v sss* a rtija t eivät useinkaan täytä velvollisuuttaan. eivätkä katso, että sellaista oi keutta saisivat työläiset nauttia. S U B S C R IP T IO N R A T E S: Jo Lincoln aikoinaan kiitteli ju In the u n i tea State* and Canada One year........... *4.00 Six m onths............$2.25 malaa, että on olemassa järjes 1 hrec m onths.. $1.35 One m onth.................. 50 telmä, jonka vallitessa työläiset saavat lakkoiltua, koska riistäji Vain sokeille on siinä en harjottamana sorto muuten jotakin näkymätöntä vallan tukahuttaisi 'heidät. Lakien täytäntöönpanon valvo- Jos iiittutaltain sotilaita voi-ijina tulisi viranomaisten katsoa daan oikeuden mukaan käyttää että niitä noudatetaan, mutta L M. \\ .-liiton johtajien van-j siltikin tapahtuu rikkomuksia ai gitsemiseksi vaikka ne eivät ole 1 van päiväjärjestyksessä, eikä ai- tehneet minkäänlaista rikosta, ja • noastaan työnantajien ja niiden ¡»idättää ne sotilasvankeina, niin taholta, joiden edut ovat suora- on vaikea nähdä, miksi ei sotavi-, naisesti ristiriidassa työläisten rasto voisi samalla taialla van-1 etujen kanssa, vaan heidän apu- ¡¿lta kai vostenomistajia ja hei I rietisa, 'viranomaisten, taholta. dän asiamiehiään, jotka ovat tal Ne joiden tulisi toimia lakien lanneet jalkoihinsa lain ja järjes- täytäntöönpanon valvojina, toi tyxsen ja satojen kansalaisten p y -. Hiivatkin njiden rikkojina, nimmät oikeudet Hisbeessä, J Sellaista menettelyä ei saata Ariz., kirjotetaan The Public käsittää muuten kuin luoSckasuh- liiinisessa radikaaliporvarien ää teitten valossa. Tuomaria. joka nen kannattajassa. kieltää työläisiltä esim. lakkou- \ hteiskunnallisia suhteita tun- tumisoikeuden, ei voi syyttää oi tevan ei ole ollenkaan vaikea ¡Leastaan mistään; tulee vain kä nähdä, miksi niin menetellään, sittiiä. että hän toimii luokkansa Päinvastoin olisi syytä aprikoi-(edustajana. menetellen sen etu miseen, jos meneteltäisi päinvas ' jen mukaan. Seattlcsta ilmote- toin. Korkeintaan saattaisi odot-1 taan esim. juuri, että muuan taa. että lainkuuliaisilta kansalai ¡tuomari on kieltänyt ruotsalaisel silta ei riistettäisi Heidän oikeuk- ta työläiseltä kansalaisoikeudet siaan, mutta kaivostenomistajien sillä perusteella, että mies oli vangitsemista ei voi millään o -! äänestänyt laivajaardityöläisten «lottaa. Sellaista rikosta ne e i- j lakkoutumisen puolesta, vät voisi tehdä, että liittovaltain 1 * Hisi harhaanjohtavaa selittää viranomaiset määräisivät sotilaat tuomarin toimineen muista vai niiden niskaan: ei milloinkaan — ; ktrttimista kuin luokkaetujensa ellei liittohallitus joudu pois kai- perusteella. Ei hän näe työläi- vantojenomistajien luokan kä- s>Hä olevan mitään oikeuksia, sistä. . päinvastoin ainoastaan orjan vel- F.ihän porvaristo pidä hallitus-: v°IH*öudet, joiden mukaan työn- mahtia käsissään vain huvikseen.! antajien tahdon tulisi kaikkialla vaan tarpeen vaatimana, riisto olla määräävänä. oikeutensa suojana. Vain vh-' Kun työläinen luokkavelvolli- teiskunnallisia asioita käsittä-1 suuksien perusteella selittää vaa- mättomät narrit saattavat puhua tivansa yhdessä toisten työläis kaikkien etuja suojelemasta va!«y ien kanssa itselleen oikeuksia tiovallasta tai valtiovallan voi-* työsuhteissakin, niin kieltää tuo- Y M H vuosiktitä. $0.30 6 kuukautta. .$3.50 Huoncuato sijaiu cc 10:nnen ja Duane katu jaa kulm alta. .T «triooni; konttori 3oS toimitus 832. I la w kansalaisoikeudet, toivoen siten lä on jo kouluissa opetettu, että voivansa suojella luokkansa etu 'valtion olemassaolon tarkotukse- ja työväenluokan vaatim uksia na on hengen ja omaisuuden vastaan. suojeleminen. (Hallituksen tar- Sellaisessa tapauksessa riko kotuksena tulisi olla hengen ja taan perustuslain kirjainta' mitä omaisuuden suojeleminen). räikeimmin. Lakkoutumipen ei vistyksen oletetaan lepäävän ole hallitusvastainen teko. Ei omaisuuden ja hengen loukkaa edes herra Gompers, niin paa mattomuudella. tunut luokkansa petturi kuin hän Elintarpeet voidaan hankkia onkin, ole vielä julennut kieltää kahdenlaisten menettelytapojen lakkoutumisoikeuksia, vaikkakin avulla, joista toisia nimitetään on kehottanut työläisiä niistä poliittisiksi ja toisia taloudelli luopumaan. siksi. Kun joku vaihtaa oman Lai vaj aardilakko la is t en. pu u - työnsä tulokset toisen tuottei tavarateollisuiislakkolaisten, tai siin, hankkii hän toimeentulonsa minkä hyvänsä työväestön me taloudellisen toimintansa avulla, nettelyä lakkoutuessaan ei suin mutta kun hän korvauksetta kaan voida pitää lak¡vastaisena anastaa haltuunsa toisen työn tekona, puhumattakaan siitä, että ! tulokset, käyttää hän poliittisia sitä voitaisi pitää maan etuja menettelyjä. vahingoittavana, mutta virkain \ astoin tavallisesti -voimassa toinen tuomari voi silti menetel olevia käsitteitä ei valtio ole ko- lä miten haluaa, sillä hänellä on ko kansakunnan toiminnan ilma- valta; hän on lain täytäntöön us, vaan ainoastaan erään määrä panon korkein valvoja ja viimei tyn osaii. Jokainen valtio, niin nen sana on ainakin kansalaisoi historiallisessa kuin toinunnalli- keuksien sphteen hänen. sessakin merkityksessä, on ollut Tällainen lakien mielivaltainen ja on luokkavaltio, yläluokan hal- tulkinta on työväestön eduille i linto alaluokan ylitse, johtuen mitä turmiollisinta. Se merkitsee ero joko yhteiskunnallisesta ase lakkoiltuni ¡soikeuksien riistämis masta tai omaisuussuhteisfa. tä, ja niitä tärkeämpää voisi työ \ aition olemassaolon peruste on läiseltä riistää, kuin lakkoutumis- alaluokan riistäminen. Hallitse oikeuden? Tuskin mitään. va, eli yläluokka saavuttaa pää Tämäkin esimerkki osottaa. määränsä 'kahta tietä: valtion miten valtiomahdin valtaaminen sisällä, asettamalla käytäntöön työväestön käsiin on välttämät ¡»akkolaki nsa yhteiskunnallisia tömyys. -Mitä pikemmin se saa suhteita säännöstellessään, ja vutetaan, sitä pikemmin voi työ ! valtion ulkopuolella järjcstelmäl- väestö alkaa toteuttaa joukko- I lisellä joiikkoryöstöllä, jota sa tahtonsa toimeenpanoa. notaan sodaksi. Mitä hyvänsä työväestöille tu Kansakuntien alkuperäisillä as leekaan eteen, ei sen kuitenkaan teilla jo olivat kunnioitetuimmat saa luojina luokkaoikeuksistaan, sankarit onnistuneita maa- tai vaan päinvastoin vaatia kansa merirosvoja. Uudempana, tai laisoikeudet itselleen niiden rin n. s. sivistyskautena ovat jouk nalla, sillä kansalaisoikeuksien ko »ryöstön suurpäälliköt ja joh omaaminen on luokkaojkeuksicn tavien ryhmien ylimmät, sekä ne ajamisen välttämätön välikap jo tk a ovat oveliinm in o sa n n e e t pale. käyttää yhteiskunnallista järjes hyväkseen, olleet kunnioi- Kansantaloutta luokka- telmää tetuimpia sankareita. subteitten valossa Kaikissa historiallisissa halli tusmuodoissa ovat hallintoteori- Kaiken aineellisen elämän at olleet luokkateorioita kulloin päämääränä on ravinnon, vaate kin vallassaolevan luokan etujen tuksen ja suojan saaminen, ja mukaan, sillä jokainen valtio vii on ihmiselämälle välttämättömi meaikojen historiassa on ollut en elintarpeitten hankkimiseksi luokkavaltio. \ aitio esiintyy ja ihmisen vaatimusten tyydyt yhteiskunnallisena ilmiönä kaut tämiseksi olemassa kaksi toisil ta historiallisen ajan, ja voidaan leen täydellisesti vastakkaista sen todellisesta luonteesta pääs hankintatapaa. Nälkä, vilu ja tä selville vain yleisen historian suojan tarve pakottaa ihmisen laajaperäisellä tutkimuksella. hankkimaan elintarpeet itselleen Kaikki valtioiden tähän saakka ja perheelleen. täy tauti lonpanemat teoriat ovat ksi keino elintarpeitten hank olleet lii-ikkateorioia. ja tutki kimiseksi on oma työskentely, musten tulokset osuttavat että toinen on riistää ne toisten työs jokainen valtio on ollut ja on tä. Ryöstö ja pakkoluovutus! luokkavaltio. siinä sanat jotka johtavat mie Mikä on valtio yhteiskunnalli leen rikokset ja vankilat. Meil sena käsitteenä? Se on alkupc- »ItirU IH IiltlttK lim ilH iintllrtlllllU lliH ItH im iH IB U IIIH tlu y u u iliU iU lU IU llU U illlllM jU ljiH M itU h U IilllillU H Ilil.J M lIlH IG n itth Ih n U H H l Miksi taantumus Venä- jällä nostaa päätään? M ensheviki-intem atsionalistien selostus asemasta. i f- Uudessa aikakirjassansa e tushi Listok (Lentävä le liri) julkaisee menshevikiläisten sosia listien “kansainvälinen ' ryhmä — johon kuuluu miehiä sellaisia kuin Abramoviish, Martoff, Mar- tinoit, Lapinsky, Larin Jerman- 'ski y. m. seuraa van kirjotuksen, jossa i>malta näkökannaltansa se lostavat vallankumouksellista a sentaa V enäjällä sekä perustele vat sitä taktiikkaa, jota työväen luokan heidän mielestänsä olisi noudatettava. Otamme kirjo tuksen tähän kokonaisuudessaan; Ini]>erialismin aiheuttama mail- mansota on kärjistänyt äärim mäisyyteen kaikki ne ristiriidat, joiden maaperänä on kapitalisti nen yhteiskunta, luoden täten a- siallisen pohjan sarjalle vallanku mouksellisia järistyksiä kaikissa mäissä. Nämä johtavat uuteen historialliseen käänteeseen, jon ka täytyy lopuksi -viedä maail- manproletariaatkin diktatuuriin ja nykyisen taloudellisen järjestel män täydelliseen kumoamiseen. \ enäjän vallankunnuis m uo dostaa, aikamäärään nähden, en- mansodati aiheuttamasta proses sista. Tämän vallankumouksen tulos ja kulku tulee vaikutta maan välittömästi sen. että vai lankumoukselliset voimat kaikis sa maissa nousevat taisteluun. Tämä sitäkin suiirenimallla syyl No. 217 maan nykyiset suhteet. "” !'llliMMM»|tlHlll|»»M htH U ltllllU U ffililU lltIH lIU tiU ltnnitlllllIH H m U llH lillU N IU O iiRniU llillttH U IH l kansainväliset »uslause. Tämän natsionalisii- sen tunnuslauseen turvissa jat kaa vastavallankumous voimien \ enäjän vallankumouksen ke sa keräämistä taisteluun vallan hitys, samoin kuin kaikki «imut kumouksellista demokratiaa, ja kin -vallankumoukset, ei ole m uu proiletariaattia vastaan, työsken ta kuin luokkataistelun kehitystä. nellen kaikin keinoin näiden rau hanpyrkimystä iherpaannuttaak- Omistavien luokkien eri tyh sensa. l ämä itsekäs luokkapoli- lä kun kapitalistisen kehityksen mät, jotka maaliskuun pä’cii.ä tiikka maassa, jonka veri on lop imperialistinen luonne jo aika asettuivat taistelevien kansan puun vuotamassa, on sanan täy seminin on saattanut eri maiden joukkojen rinnalle kukistamaan dessä merkityksessä kansallisvas- taloudelliset ja poliittiset >hta- tsaarismia, vetäytyvä; nyt vksi taista politiikkaa, joka on kohdis lot läheisesti riippumaan Riisis toisensa jälkeen pois vallanku tettu itse Venäjän kansan elin tänsä ja kun maaailniansota on mouksesta sitä mukaa kuin se ehtoihin. kohdistettu kansaan, kiristänyt nämä siteet entistäkin näyttää vapaamielisen ja kansan jota sodan pitkittyminen kohtaa tiukemmalle. valtaisen luonteensa. Porvaris taloudellisella ja sivistyksellisellä Mutta m yös päinvastaisessa jär ton natsionalistiset, lokakuulaiset rappeutumisella, alkaneen vallan jestyksessä. Itse Venäjän val ja oikeistokadettien ryhmät, sen kumouksen vararikolla. lankumouksen kehitys, sen tulos kauppa ja teollisuusjärjestöt, Talonpoikais-sotilasjoukot ja ja kulku ovat läheisesti sidotut vapaamieliset semstvoniiehet ja kansainvälisiin olosuhteisiin, jois korkeammat upseerit järjestäy demokratisen intelligenssin laa sa sen on kehityttävä. Ollen tyvät jo vastavallankumoukselli jat rivit, jotka proletariaatin si kahden imiierialistisen vallan vii seen ryhmään. Mitä enemmän vulla näyttelivät pääosaa tsaaris- lissä — saksalaisen ja hrittiläi sota ta ¡ia nk set ja sen ryhmän ai min kukistamisessa, olivat luok sen — oli Venäjä taloudellisesti heuttama ejiäjärjestys vaikeuttaa kaetu,jensa vuoksi pakotetut ryh jälkeenjääneenä maana jo aika- demokratian luomista, järjestä- tymään -taisteluun tätä porvaris semmin kailottanut osan riippu .mistvötä, mitä enemmän sotilas- ton kansallista politiikkaa vas Hridän suuremmoiset mattomuudestaan 'ja sotatapaus tehtäviin. riistetään vallankumo taan. ten joiidosta on se kadottanut ukselta voimaa, sitä enemmän suunnittelunsa indeksi sisäiseksi sen entistäkin enemmän. Vapa myös aherte^vau porvariston järjestelyksi vaativat sodan kai utettuansa itsensä romanovilai »vastavallankumoukselliset ainek kin mokomin lopetettavaksi niin sesta ikeesta oli Venäjä tai »u- set käyttääksensä ryhmä-ja luok- että 'Venäjä saa riippumattomuu «ldlisessa, rahallisessa, sotilaalli kaetujensa hyväksi uuvutetuissa tensa niiden läpiajamiseksi. M ut sessa ja poliittisessa riippuvai kansajoukoissa kytevää tyyty ta horjuen pnrvariluokan ja pro suudessa englantilaisesta ja sen mättömyyttä -vitkastuttaaksensa letariaatin välillä osotti pikku liittolaisten imperialismista ja vallankumouksellista liikettä ja porvarillinen ja talonpoikaisde- katsoi, peläten muuten joutuvan vahvistaaksensa omaa luokkadik mokratia kaikki ne luonteetto- sa saksalaisen imperialismin ike» tatuirriansa vallankumouksessa nuiuden ja epäjohdonmukaisuu seen, olevansa pakoitettu hi Iitte nousevassa uudessa valtiojärjes den merkit, mitkä yleensä ovat inään taisteluansa tästä ikeesta tyksessä. Venäjän porvariston ominaisia tälle luokalle nykyises vapautuaksensa. Puristettuna vissien kerrosten imperialistinen sä yhteiskunnassa. naiden kahden jauhinkiven väliin ruokahalu selyi sen sokeus eng Särettyänsä itsetietoisesti venä on V enäjän vallankumousta aina lantilaiselle imperialismille, vih läisen imperialismin ja sen liitto sen alusta aikain uhannut mitä doin mvs luokkapolitiikan välit laisten valtauspvyteet, ei tämä suurin vaara joutua historialli tömät tendenssit — kaikki tämä luokka kumminkaan voinut v a seksi epäonnistumaksi, ellei sr.:-, on johtanut siihen, että huudosta pautua porvarillisen patriotismin vapautetuksi sellaisia voimia, ¡ot- “sota 'voittoisaan loppuun" on siteistä ja muuttaa rauhankai- ka pystyvät perin pohjin maatta tullut vastavallanklumouksen tun- puutansa johdonmukaisesti läpi räisesti pääasiallisesti ja melkein hallintovalta on sama kaikissa > rninen toimiin, pontevasti nostatta- suhteissa joissa riistäminen l u i t - mssmm. täydellisesti , . , ... ensi . asteillaankin . . , , x . vihollisia vastaan, Joko nämä viholli- yhteiskunnallmen laitos, jonka (nustetaan laiksi ja perustuslaini- get ovat olevinaan rauhan a a ttee n voittoisa joukko pakotti voite- seksi oikeudeksi, jota noudate- harrastajia, tai ju lista u tu v a t liitto- tulle, ja joka turvasi itsensä si- taan tarkoin ja “tarpeen vaaties- laistem m e vihollisiksi tah i toim ivat säpuolisia kapinoita ja ulkopuo-i sa" asetetaan käytäntöön jul- jä rje s tö in ä sellaisina kuin I. W. w . lisiä hyökkäyksiä vastaan. T a r - ! muudella. H allitseva valtaluokka ‘Ja soslallstipaolueea koneisto, taikka - . . avonaisesti esiintyvät Saksan esltais- kotusperäisesti ei sellaisella hai- hoitaa valtion pakko-voimaa kai- ielijoina- T äm m öisen a n a rk istise n , suoras- litsemisella ole muuta päämäärää •kiila niillä keinoilla jotka sen anastama valta on sille hankki- j taan laittom uuksiin ja raak aan nyrk- kuin voitetun taloudellinen riis täminen voittajan hyväksi. Val nut. Tästä johtuu se, että vai- kivaitÄan yllyttävän julistuksen laa- tija on — niinkuin tark k a a v a lukija tio ei niinollen voi muodostua taluokka valvoo että lait laadi väk ev ästä k ielen k äy tö stä jo lienee ennen kuin taloudellinen kehitys taan sen etujen mukaan, — arv a n n u tk in — Y hdysvaltain entinen Ja nämä p resid en tti, siis silloinen korkein lain on niin pitkällä, että on olemas luokkalainlaadinta. sa määrätty määrä hyödykkeitä lait asetetaan si-tte käytäntöön 1 ja oikeuden valvoja. T heodore Roose- kaikkien tarpeitten tyydyttämi siten, että esivallan miekan tvl - : velt~ Muista a lle k irjo itta jis ta sietää He“T L' S'»»»-11". )°k» seksi, jotka hyödykkeet voidaan sä hamara on käännettynä ylä-1matol,a lä äsk en oli sosialistipuoilueen j oh to ottaa omistajiltaan pois määrät- luokkaa kohden, teräväksi hiotun rn iehiä New Y orkissa, m u tta joka tyjen yhteiskunnallisten säädös terän ollessa alaluokkaa -vastaan, nyt on puolueesta m ahdollisim m an loitolla. ten kautta, tai sodankaltaisen (— luokkaoikeutta Ja kaikki puutteellisuudet niin ! • — — •rvöstön avulla. Kaikkina arkoi- kauan kun niitä voidaan vain s o t a k e k s in t ö j ä , na on valtio pääasialliselta ole ■ , • ..... ....... , , , ___ jo ista tulee olem aan su u rta hyötyä mukseltaan samanlainen laitos. suinkin sietää, * p e ittä ä luo k k au s- rau h , an aik an a, llm otetaan olevan val- ben ulkonaiset muodot voivat: konlo “älkää-koskeko-yhteiskun- mnIia ja yleisesti k äy tän n ö ssä m m. muuttua, mutta sen hallinnoi 1 nan-perustteisiin ” - lauselmallaan, »euraavat; L angaton säh k ö ty s ja e tä iste n ä ä linen tehtävä, sen yksinomainen — The State. nien ta lte e n o tto — tav a lliste n la n g atto m an i v irto jen välity k sellä ja m aata jo h ta ja n a k ä y ttä m ä llä — on ihm een täy d e llistä . K aikki a rm e ija t kilpailevat k esk en ään vihollisen pu- h eiin tieto jen “ v a ra sta m ise ssa '' jom- ■ lllin illllM IIIIIH IiU IIIIIIIIIIIIM ,lillH lin illllllltlllitllin illlllU IIIIIH IIIH U IIH IW IH IU IllllH IIIU IllH IIIIIIIllllllU IIIIIIIIIIIIIIIIIIIU IIIIIU IU IIIW U IIl;i!IIIIIIM IU IIIIIIIN U lll~ m oistenkin välim atkojen p ä ä stä — ei LEUHKA JU LISTU S. i mä sota on A m erikan (k ap italistie n ? ) varkain k uuntelem alla, jo lla ista jo elinehdoista. T aistelem alla nyt Arne- ennenkin yleensä on h a rjo te ttu , vaan aPiia li,S tileh,di,SSÄ k.i er’ää ,e r ä 8 J u- rikan puolesta vierailla m ailla saas- k ä y ttä m ä llä erik o ista ko n etta, jolla Hetus. jonka alle k irjo itta jin a kom eilee | ; täm m e lapsem m e ta iste le m a sta ko rin tam an etupuolelle a s e te tu t tied u s iso joukko m uukalaisperäisillä, enim tona, om an h äv itety n ko tilieten sä ä ä telijat voivat kuunnella vihollisten m äkseen sa k sa la isju u ta la ista alkupe ressä," — ‘‘M eidän m ielestäm m e oli k esk u stelu ja m onien sato jen jalko- rä ä olevilla nim illä v a ru ste ttu ja suu- si alh aista, k u n niatonta, h alp am aista ! p äässä heidän puhelinjohdoistaan. r.UU^ S‘\ ° “,an il" lo tu ^ s\ nsui>/ lluk^an ! pelk u ru u tta, täm än m aan ja ihmis- j R an sk alaiset ovat m yös k ek sin eet ja 'jotkut h eistä ovat p ro te sta n tte ja , toi kunnan p e ttä m istä suostua m ihin- o tta n e et k äy täntöön koneen, jolla he set katoolilaisia, to iset j u u t a l a i s i a ; .,... , . . . ___................. ‘ kaan rau h aan , jo k a ei p eru stu mu ä ä n estä saav at selville vihollisen p a t enim m ät ovat syntyneet tässä maas- se rta v aa u voittoou ja H ohenzollerni- te rie n asem an. K eksinnön pohjana aa, m utta eri m ailm an m aissa - pn p reu 3sllaislultam an S aksan t äy- oleva a a te oli kyllä tu n n e ttu ennen S aksassa, R anskassa, E nglannissa, k u k i8 tu k seen /- sotaa, m atta s itä p id ettiin k ä y tä n Irlannissa, Italiassa, S lavouiassa ja töön soveltum attom ana. Sodan aika- Skandinavian m aissa — sy n ty n eistä Näiden tark o tu sp e rie n saavuttam i- na ge on k e h ite tty m itä suurim paan vanhem m ista; jo tk u t ovat ulkom ailla seksi vaaditaan h a llitu sta ‘‘oitis ryh- täydellisyyteen, ja se ou jo kuukau sy n ty n eitä; jo tk u t vapaussodan ai- tym ään järk ä h tä m ättö m ä n a n k a riin gja ou ut k äy tän n ö ssä liitto u tu n e itte n kaisia Rukuja ; kaikki h eistä ovat toim enpiteisiin tää llä kotona olevia koko rintam alla. Y allatessaan erään am erikkalaisia, eikä niitääu m uuta kav altajia v astaan, joko niiden ka- ; nioot tori vaunu n sai vihollinen käsiin- kuin am erikkalaisia." valtava toim inta ilm enee sanom aleli- yjj4pn täm m öisen laitte e n , ja uyt Täm ä tällainen roikka se uyt vaa tien ju lk asem isen a ja toim ittam isena s jjja on SPn niukaau te h ty jä koneita tii, e ttä kaikkien to isten k in vieras tahi sitte puheina tai vehkeilynä ja k a jkkja ]iai m u tta ue eivät ole niin p eräisten on "k atk aatav a täydelli salaliittoina herk k iä ja täsm ällisiä kuin m eidän sesti ja ehdottom asti kaikki alam ai- P antuaan p a ta lu h ak si kaikki muut ! koncem me. Ne koneet, joilla ä ä n e stä suussuhteensa niihin m aihin, jo ista kielet ja siv isty k set kokonnisuudes- , seu railla vihollisen salakai- heidän esi isänsä ovat tu llee t,” o lta saau, tullaan siihen päätelm ään, e ttä valrksja ja m iinotuksia, olivat ennen va vain am erikkalaisia ja m enetel m eidän v aarallisin vihollisem m e on SO(aa varsin köm pelöitä ja puutteel- tävä, niinkuin W ashington ja hänen vieraskielinen sanom alehdistö ja jjgja m utta ne ovat ihm eesti kehit- toverinsa aikanaan nienettelivät E ng kaikki muut sellaiset laitokset, kuten , vneet ran sk alaisilla. Ilm ailu lannin suhteen. "M uussa tap au k ses esim . S aksalais-am erikkalainen liit- f>n j oka a ja ua su u resti edistynyt, niin sa he kavaltavat A m erikan. Nyky to, ja " tä tä om illa porteillam m e ote , tieteen kuin tek n iik an saavutuksiin h etk ellä täm ä koskee eritoten saksa- vaa vihollista vastaan kehotetaan nkhden. N ykyään iluiailija len tä ä laisp eräisiä am erikkalaisia, jotka vä- jokaisen uskollisen ja väärentäm ät- .m inkälaisen sään vallitessa tah a u sa , lillieesti taikka välittöm ästi jollakin töm än am erikkalaisen nnuseina in-¡ta rv its e m a tta pelätä äk k in äisten tuu- tupaa av u sta v a t S aksaa joko Yh P arhaim m aksi keinoksi a n e lla a n jär- jen pUu skausten k aatav an konetta, dysvaltoja tah i Y hdysvaltain liitto je stä yty m istä, ja ihan täydelleen tä uy n täydellisiksi on k e h ite tty len to laisia v a sta a n ; yhtä e rik o isesti se han tark o tu k seen s o p iia n a jä rje stö Xoneitten tasa p a in o la itte e t. M ootto koskee myös irla n tila isp e rä isiä am e lia suositellaan m eille en n estään r jen p a ra n tam ise ssa on m yös suu- rikkalaisia. joita ei rak k a u s S aksaa tu n n e ttu ja \ ig ilantteja, joihin kaikki- r e s tj ed isty tty . Niiden paino on k e h i koiltaan. vaan viha E nglantia v a s - ; en "hyvien a m e rik k a laiste n " pitäisi (te tly uskoniattonian pieneksi v e rra t taa n on houkutellut sam anlaiseen yhtyä. “ H eidän tulisi joko täm än |u n a m o o tto rista m a ta v a a n voim aan, m enettelyyn. Toinen vaikutin on jä rje stö n välityksellä tahi itsenäi- (n d n M tä tenton<Jf>eud<,gsa ou jo p ^ . yhtä an teek sian tam ato n kuin toinen- eesti tarm o k k aa sti ja p ää ttäv ä isesti (y ajna 15y pngl p e u in k u | m aa tu u . kin, ja m olem pain m enettely on ka- k a n n a tta a jo k aista hallituksen toi- I nisga Lop uksit o i k e u k s i s ta huoli- vallusta Y hdysvaltoja vastaan." m enpidetiä niin ulkonaisia kuin ko- Biatta — vaik eu k sia on ollut m onta Edelleen tuom itaan a n k a ra sti “ en toisiakin vihollisiam m e vastaan sekä -ja su u ria — on langaton sähköleu- n enaikaisen" rauhanteon h a rra sta ja t. v äsym ättä ylly ttää hallitusta >hä no n a tjn gaatu erinom aisella tav a lla so- “ Ne me katsom m e tasavaltam m e ka peam piin ja tehokkaam piin to im e n p i-, vitetukgi iim apurj(.h d u k se e n . v altajik si sekä oikeuden ja ihm isyy teihin. Me edelleen kehotam m e hei den suuren a a tte e n p ettäjik si. Tä- tä, milloin hallituksen ei käy ryhty- MÄENLASKUA GOMPERSIN 3ll'||lt'll|ll<utX1U lutlltlH lltll|IU I!!IIIIIIIIIU IU IIllU lim n iH h tU IU IIIIN IIN K IIIIIK IIIU IIillllllllU IIIIIIIIIIII1 ll'IU H IIin illlllllllllH IIIU IIU llU IIM IIIU U lM IM IIIIIIIIIIIIII!H I^ MAILMANKATSOMUKSIA KELKASSA. Jo tk u t G om persiu "k u n iu k aalliseen vietävään rauhantaisteluun kan viöitten vaaralle. Samalla kuin liigaan” liitty n e istä puoluepettureis- sainvälisellä areenalla. Vastak se työskentelee vaikuttaaksensa ram m e s e littä v ä t m eille, e ttä liitty- kaisten luökkaetuisuuksiep pai kansainvälisen demokratian pyr- m ällä G om persin hom m aan he saa- nostuksesta antaa tämä pikku kiniykseen herättää mahdollisiin- Va t m ainion tilaisuuden v aik u ttaa porvarillinen ryhmä ohjata so man vahva liike rauhan ja kanso- sosialism in h yväksi gom p ersiiaisten danvastaisen liikkeensä sellaiseen jen yhteisymmärryksen -hyväksi, . keskuudessa. K auneim m issa unelm is ahtaaseen uomaan kuin on: l i i t - ! antaa se kuitenkin johtajiensa saan he jo n äk ev ät sen päivän, jol- t o v a 1 t o j en s o t a p y r k i- ! hidastuttaa tämän vallankumnuk- loin pääsevät G om persin "k u n in k a a l m y s t e n t a r k i s tn s. jonka ; sellisen rauhan vaatimuksen he- lisen perheen" tilalle u nioitten jo h kautta sotatoimien lopettamisai-j rättämistä liitto valtojen kansois- toon. T ällaisilla su u n n itelm illa puo- ka siirtyy tuonnemmaksi. 1 änui - §a ravitsemalla ja antamalla ylly lusUvat p e ttu ru u tta a n so sia listip u o r/hmä omaksuen myös Venäjän i kettä liktosopimuksen vanhalle luotta kohtaan. imperialistien ja heidän liittolais ■ kuvitelmalle, että rintamalla suo- A ikovat siis p e ttä ä G om persinkin. tensa tyrkyttämän "armeijan so ! jätettävät sotaliikkeet muka vei- P elaavat im p e ria listista diplom atiaa takuntoisuuden palauttamisen", sivät lälhemtnäksi rauhaa. i uusienkin y stäv ien sä seassa. aivan kuin ei tämä sensijaan, että Vallankumouksellisen pikku Jos täm ä skiim i on n istu isik in , niin sen pitäisi vaikuttaa edullisesti porvariston demokratian edusta- ! se tie ty sti ei p a ra n ta is i u n io n istista rauhan saavuttamiseksi, vaikut jät ovat varsin tietoisia siitä vaa -1 ty öväenliikettäm m e ra h tu a k a a n . Mut- taisi ihan päivastaisesti. rasta, mikä uhkaa Venäjän vai ta eipä sillä n ä y tä olevan paljon <>n- Samaan aikaan kuin tämä pik lartkumousta hajaantumisen, pirs- nistum iaen m ahdollisuuksia. G om pers kuporvarillinen demokratia kat tuntumisen ja anarkian taholta: lu u tn a n tte in e e n on liian ovela ä ijä kaisee välinsä valloitushaiuisen mutta heidän oma johdonmukai sah ajau h o p äisten sp argolaistem m e imperialismin kanssa, samaan ai nen -politiikkansa, heidän häily- p u ija tta v a k si. S itäp ä M inneapolisin kaan takertuu se oinaan patrioot väisyytensä taistelussa rauhan “lojaaksuuskonventionln” kulku osot- tiseen puolustuskuvitelmaansa ja puolesta» vie siilien, että heidän tääkin. muuttuu täten, kun imperialisti 'johtamansa joukot itse muodos K okouksessa läsn äo lleista “ sosia- nen sota on parhaillaan käynnis tuvat anarkian ja hajaannusten lis te is u " valittiin Spargo ponsivalio- sä. sokeaksi aseeksi kapitalistis aseiksi ja •siten jäisivät samat kuntaan ja jalo m ielisesti suotiin ha- ten luokkien politiikassa. Yrit edustajat voimattomiksi menes- neli« aiam aisuusponsieu k irjo t ta mi sen täessään itse kiskoa rauhanhet- tykselliseen taisteluun armeijan “ kunnia". H än sa i e s ittä ä k in ne ko kea lähemmäksi, antaa se kum-1 kurittomuutta, separatistisia vir- kouksen h y v äk sy ttäv äk si. T ärkein minkin politiikallansa diplomaa-! tauksia valtakunan rajaseuduissa kohta n äissä ponsissa ou, e ttä siinä teille tilaisuuden siirtää sitä y hä, sekä taloudellista hajaannusta ja vaaditaan “e p ä lo jaa liste n ja saksa- kauemmaksi. Halutessaan edis- maakunnissa vallitsevaa sisäistä iaism iellsten p ro p ag an d istien " uujer- tää vallankumousta järjestämällä! sotaa vastaan. tam ista j^ työväenluokan a stu m ista puolustusta, avittaa se sensijaan! Toukokuun päivinä — toisena “presid en tin ta a k s e ”. S pargo myös Venäjän vallankumouksen uiko- ja kolmantena — nousi vallan- eh d o tti sen hyväksym istä. Kun luirn- naisia ja sisäisiä vihollisia heit- kumouksellinen demokratia vas- me täm än tiedonannon, pääsi m eiltä tämällä silmukan sen omaan kau- tava.llairkun4)uksel’isia (x^rvari- leveä nauru. M ieleem m e m uistui, laati. Pyrkiessään järjestämään ryhmiä vastaan, jotka yrittivät kuinka Spargo, St. L ouis’ia konven- mahdollisimman parhaissa olo- alistaa vallankumouksen anastus- Monissa keskustellessam m e sivukäy- suhteissa tehtävää ratinaa niin pyy teittensä palvelukseen. Mutta täviiia. vanaoen ja käsiään heilutel- ettei sitä tarvitsisi ostaa \'ena-jän se pysähtyi puolitiehen ja. pois- Ien vakuutti, e ttä hän en o tta m a n sa paloittelemrsella ia alennuksella. tettuaan tieltänsä venäläisen :a "lojaalinen" k au la ei suinkaan mer- antaa tämä luokka todellisuuden-j sa militarismin sankareille tilai- stiuden edesvastuuttomaan "hyökkäys"-politiikkaan, joka a- settaa maan alttiiksi uusien hä- englantilaisen imperialismin pal kits« taantumukseen alistumista, velijsrt, ei se ymmärtänyt tehdä vaan juuripa til iä kan n alla seisoen väliarkaisesta hallituksesta asetta , saam m e parhaan tilaisuuden taiste lla kansan tahdolle sen taistelussa i taan tu m u k sellisia a ik e ita vastaan. Me rauhan puolesta. (Jatk.) vastasim m e hänelle siiloin, että kun
