ss «ra
2
-ro v io «
Yhdysvaltain
perustuslaissa
selitetään nimenomaan,
että
maan kansalaisilla tulee olla häi
ritsemätön oikeus kokoontua
TOVERI
keskustelemaan lakien säätämäs
(T H E C O M R A D E)
The organ oi ae Finnish workers in the sä järjestyksessä yhteisistä asi
W estern states. The only Finnish daily in
«e« est.
,«». * Published
www daily, except hjuuuo;
the W
Sunuay, oista; että
täällä tulee 'vallita
at Astoria, Ore., - by the
W estern Work k-
..........
m en’s Publishing Society.
esteetön kokoontumis-, puhe ,
Umotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- paino- ja uskonnonvapaus. M ut
llm otjk set $1.50 kerta ja muistovarsyillä
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- ta useat esimerkit todista?ät vir
to-ilm otukset 50c kerta, halutaauticto- ja
nimenmuutto-ilmotuksct 25c kerta, naima- kaintoisten virkailijain ryhtyneen
dmot ukset $1.50 kerta, aviocro-ilmotukset
häikäilemättämimpiin ja
$1.00 kerta. Seisovat ilm otukset sopimuk mitä
sen mukaan.
Satunnaisista ilm otuksista
toimenpiteisiin
tulee rahan seurata mukana.
Englannin laki vastaisiin piin
kielestä suomennetaan vapaasti.
näiden oikeuksien kieltämiseksi
Entered as second-class mad matter July 18, työväestöltä.
1912, at the puataiiioe at Astoria, O regon,
under the Act ot March 3. 1879.
1 yöväestön lakkoutumisoikeus
T IE A U M liN MAT
Y hdysvalloutsa ja Canadaasa:
on niinikään
lakien .. takaama
Yksi vuosikerta. .$4 00
0 kuukautta. .$2.25
, 1
,
. ..’
3 kuukautta......
$ -• i . j asw
5 a« I. ■ 11 i .. kuukausi...
SS , aää ja ■
V
fc. .. ... « aille.
..SS ,5o m u • tta •
Suomeen
muualle
ulkom
ta k a u k se n
‘v sss*
a rtija t
eivät
useinkaan täytä velvollisuuttaan.
eivätkä katso, että sellaista oi
keutta saisivat työläiset nauttia.
S U B S C R IP T IO N R A T E S:
Jo Lincoln aikoinaan kiitteli ju
In the u n i tea State* and Canada
One year........... *4.00
Six m onths............$2.25 malaa, että on olemassa järjes
1 hrec m onths.. $1.35
One m onth.................. 50
telmä, jonka vallitessa työläiset
saavat lakkoiltua, koska riistäji
Vain sokeille on siinä en harjottamana sorto muuten
jotakin näkymätöntä vallan tukahuttaisi 'heidät.
Lakien täytäntöönpanon valvo-
Jos iiittutaltain sotilaita voi-ijina tulisi viranomaisten katsoa
daan oikeuden mukaan käyttää että niitä noudatetaan, mutta
L M. \\ .-liiton johtajien van-j siltikin tapahtuu rikkomuksia ai
gitsemiseksi vaikka ne eivät ole 1 van päiväjärjestyksessä, eikä ai-
tehneet minkäänlaista rikosta, ja • noastaan työnantajien ja niiden
¡»idättää ne sotilasvankeina, niin taholta, joiden edut ovat suora-
on vaikea nähdä, miksi ei sotavi-, naisesti ristiriidassa työläisten
rasto voisi samalla taialla van-1 etujen kanssa, vaan heidän apu-
¡¿lta kai vostenomistajia ja hei I rietisa, 'viranomaisten, taholta.
dän asiamiehiään, jotka ovat tal Ne joiden tulisi toimia lakien
lanneet jalkoihinsa lain ja järjes- täytäntöönpanon valvojina, toi
tyxsen ja satojen kansalaisten p y -. Hiivatkin njiden rikkojina,
nimmät
oikeudet
Hisbeessä, J Sellaista menettelyä ei saata
Ariz., kirjotetaan The Public käsittää muuten kuin luoSckasuh-
liiinisessa radikaaliporvarien ää teitten valossa. Tuomaria. joka
nen kannattajassa.
kieltää työläisiltä esim. lakkou-
\ hteiskunnallisia suhteita tun- tumisoikeuden, ei voi syyttää oi
tevan ei ole ollenkaan vaikea ¡Leastaan mistään; tulee vain kä
nähdä, miksi niin menetellään, sittiiä. että hän toimii luokkansa
Päinvastoin olisi syytä aprikoi-(edustajana. menetellen sen etu
miseen, jos meneteltäisi päinvas ' jen mukaan. Seattlcsta ilmote-
toin. Korkeintaan saattaisi odot-1 taan esim. juuri, että muuan
taa. että lainkuuliaisilta kansalai ¡tuomari on kieltänyt ruotsalaisel
silta ei riistettäisi Heidän oikeuk- ta työläiseltä kansalaisoikeudet
siaan, mutta kaivostenomistajien sillä perusteella, että mies oli
vangitsemista ei voi millään o -! äänestänyt laivajaardityöläisten
«lottaa. Sellaista rikosta ne e i- j lakkoutumisen puolesta,
vät voisi tehdä, että liittovaltain 1 * Hisi harhaanjohtavaa selittää
viranomaiset määräisivät sotilaat tuomarin toimineen muista vai
niiden niskaan: ei milloinkaan — ; ktrttimista kuin luokkaetujensa
ellei liittohallitus joudu pois kai- perusteella. Ei hän näe työläi-
vantojenomistajien luokan kä- s>Hä olevan mitään oikeuksia,
sistä.
.
päinvastoin ainoastaan orjan vel-
F.ihän porvaristo pidä hallitus-: v°IH*öudet, joiden mukaan työn-
mahtia käsissään vain huvikseen.! antajien tahdon tulisi kaikkialla
vaan tarpeen vaatimana, riisto olla määräävänä.
oikeutensa suojana. Vain vh-' Kun työläinen luokkavelvolli-
teiskunnallisia asioita käsittä-1 suuksien perusteella selittää vaa-
mättomät narrit saattavat puhua tivansa yhdessä toisten työläis
kaikkien etuja suojelemasta va!«y ien kanssa itselleen oikeuksia
tiovallasta tai valtiovallan voi-* työsuhteissakin, niin kieltää tuo-
Y M H vuosiktitä. $0.30
6 kuukautta. .$3.50
Huoncuato sijaiu cc 10:nnen ja Duane katu
jaa kulm alta. .T «triooni;
konttori 3oS
toimitus 832.
I
la w
kansalaisoikeudet, toivoen siten lä on jo kouluissa opetettu, että
voivansa suojella luokkansa etu 'valtion olemassaolon tarkotukse-
ja työväenluokan vaatim uksia na on hengen ja omaisuuden
vastaan.
suojeleminen. (Hallituksen tar-
Sellaisessa tapauksessa riko kotuksena tulisi olla hengen ja
taan perustuslain kirjainta' mitä omaisuuden suojeleminen).
räikeimmin. Lakkoutumipen ei vistyksen oletetaan
lepäävän
ole hallitusvastainen teko. Ei omaisuuden ja hengen loukkaa
edes herra Gompers, niin paa mattomuudella.
tunut luokkansa petturi kuin hän
Elintarpeet voidaan hankkia
onkin, ole vielä julennut kieltää kahdenlaisten menettelytapojen
lakkoutumisoikeuksia, vaikkakin avulla, joista toisia nimitetään
on kehottanut työläisiä niistä poliittisiksi ja toisia taloudelli
luopumaan.
siksi. Kun joku vaihtaa oman
Lai vaj aardilakko la is t en. pu u - työnsä tulokset toisen tuottei
tavarateollisuiislakkolaisten, tai siin, hankkii hän toimeentulonsa
minkä hyvänsä työväestön me taloudellisen toimintansa avulla,
nettelyä lakkoutuessaan ei suin mutta kun hän korvauksetta
kaan voida pitää lak¡vastaisena anastaa haltuunsa toisen työn
tekona, puhumattakaan siitä, että ! tulokset, käyttää hän poliittisia
sitä voitaisi pitää maan etuja menettelyjä.
vahingoittavana, mutta virkain
\ astoin tavallisesti -voimassa
toinen tuomari voi silti menetel
olevia käsitteitä ei valtio ole ko-
lä miten haluaa, sillä hänellä on
ko kansakunnan toiminnan ilma-
valta; hän on lain täytäntöön
us, vaan ainoastaan erään määrä
panon korkein valvoja ja viimei
tyn osaii. Jokainen valtio, niin
nen sana on ainakin kansalaisoi
historiallisessa kuin toinunnalli-
keuksien sphteen hänen.
sessakin merkityksessä, on ollut
Tällainen lakien mielivaltainen
ja on luokkavaltio, yläluokan hal-
tulkinta on työväestön eduille
i linto alaluokan ylitse, johtuen
mitä turmiollisinta. Se merkitsee
ero joko yhteiskunnallisesta ase
lakkoiltuni ¡soikeuksien riistämis
masta
tai omaisuussuhteisfa.
tä, ja niitä tärkeämpää voisi työ
\ aition olemassaolon peruste on
läiseltä riistää, kuin lakkoutumis-
alaluokan riistäminen. Hallitse
oikeuden? Tuskin mitään.
va, eli yläluokka saavuttaa pää
Tämäkin esimerkki osottaa.
määränsä 'kahta tietä: valtion
miten valtiomahdin valtaaminen
sisällä, asettamalla käytäntöön
työväestön käsiin on välttämät
¡»akkolaki nsa
yhteiskunnallisia
tömyys. -Mitä pikemmin se saa
suhteita säännöstellessään, ja
vutetaan, sitä pikemmin voi työ
! valtion ulkopuolella järjcstelmäl-
väestö alkaa toteuttaa joukko-
I lisellä joiikkoryöstöllä, jota sa
tahtonsa toimeenpanoa.
notaan sodaksi.
Mitä hyvänsä työväestöille tu
Kansakuntien alkuperäisillä as
leekaan eteen, ei sen kuitenkaan
teilla jo olivat kunnioitetuimmat
saa luojina luokkaoikeuksistaan,
sankarit onnistuneita maa- tai
vaan päinvastoin vaatia kansa
merirosvoja. Uudempana, tai
laisoikeudet itselleen niiden rin
n. s. sivistyskautena ovat jouk
nalla, sillä kansalaisoikeuksien
ko »ryöstön suurpäälliköt ja joh
omaaminen on luokkaojkeuksicn
tavien ryhmien ylimmät, sekä ne
ajamisen välttämätön välikap
jo tk a ovat oveliinm in o sa n n e e t
pale.
käyttää yhteiskunnallista järjes
hyväkseen, olleet kunnioi-
Kansantaloutta luokka- telmää
tetuimpia sankareita.
subteitten valossa
Kaikissa historiallisissa halli
tusmuodoissa ovat hallintoteori-
Kaiken aineellisen
elämän at olleet luokkateorioita kulloin
päämääränä on ravinnon, vaate kin vallassaolevan luokan etujen
tuksen ja suojan saaminen, ja mukaan, sillä jokainen valtio vii
on ihmiselämälle välttämättömi meaikojen historiassa on ollut
en elintarpeitten hankkimiseksi luokkavaltio.
\ aitio esiintyy
ja ihmisen vaatimusten tyydyt yhteiskunnallisena ilmiönä kaut
tämiseksi olemassa kaksi toisil ta historiallisen ajan, ja voidaan
leen täydellisesti vastakkaista sen todellisesta luonteesta pääs
hankintatapaa. Nälkä, vilu ja tä selville vain yleisen historian
suojan tarve pakottaa ihmisen laajaperäisellä tutkimuksella.
hankkimaan elintarpeet itselleen
Kaikki valtioiden tähän saakka
ja perheelleen.
täy tauti lonpanemat teoriat ovat
ksi keino elintarpeitten hank olleet lii-ikkateorioia. ja tutki
kimiseksi on oma työskentely, musten tulokset osuttavat että
toinen on riistää ne toisten työs jokainen valtio on ollut ja on
tä. Ryöstö ja pakkoluovutus! luokkavaltio.
siinä sanat jotka johtavat mie Mikä on valtio yhteiskunnalli
leen rikokset ja vankilat. Meil sena käsitteenä? Se on alkupc-
»ItirU IH IiltlttK lim ilH iintllrtlllllU lliH ItH im iH IB U IIIH
tlu y u u iliU iU lU IU llU U illlllM jU ljiH M itU h U IilllillU H Ilil.J M lIlH IG n itth Ih n U H H l
Miksi taantumus Venä-
jällä nostaa päätään?
M ensheviki-intem atsionalistien
selostus asemasta.
i f-
Uudessa aikakirjassansa
e
tushi Listok
(Lentävä le liri)
julkaisee menshevikiläisten sosia
listien “kansainvälinen ' ryhmä
— johon kuuluu miehiä sellaisia
kuin Abramoviish, Martoff, Mar-
tinoit, Lapinsky, Larin Jerman-
'ski y. m. seuraa van kirjotuksen,
jossa i>malta näkökannaltansa se
lostavat vallankumouksellista a
sentaa V enäjällä sekä perustele
vat sitä taktiikkaa, jota työväen
luokan heidän mielestänsä olisi
noudatettava. Otamme kirjo
tuksen tähän kokonaisuudessaan;
Ini]>erialismin aiheuttama mail-
mansota on kärjistänyt äärim
mäisyyteen kaikki ne ristiriidat,
joiden maaperänä on kapitalisti
nen yhteiskunta, luoden täten a-
siallisen pohjan sarjalle vallanku
mouksellisia järistyksiä kaikissa
mäissä. Nämä johtavat uuteen
historialliseen käänteeseen, jon
ka täytyy lopuksi -viedä maail-
manproletariaatkin diktatuuriin ja
nykyisen taloudellisen järjestel
män täydelliseen kumoamiseen.
\ enäjän vallankunnuis m uo
dostaa, aikamäärään nähden, en-
mansodati aiheuttamasta proses
sista. Tämän vallankumouksen
tulos ja kulku tulee vaikutta
maan välittömästi sen. että vai
lankumoukselliset voimat kaikis
sa maissa nousevat taisteluun.
Tämä sitäkin suiirenimallla syyl
No. 217
maan nykyiset
suhteet.
"” !'llliMMM»|tlHlll|»»M
htH U ltllllU U ffililU lltIH lIU tiU ltnnitlllllIH H m U llH lillU N IU O iiRniU llillttH U IH l
kansainväliset »uslause. Tämän natsionalisii-
sen tunnuslauseen turvissa jat
kaa vastavallankumous voimien
\ enäjän vallankumouksen ke sa keräämistä taisteluun vallan
hitys, samoin kuin kaikki «imut kumouksellista demokratiaa, ja
kin -vallankumoukset, ei ole m uu proiletariaattia vastaan, työsken
ta kuin luokkataistelun kehitystä. nellen kaikin keinoin näiden rau
hanpyrkimystä iherpaannuttaak-
Omistavien luokkien eri tyh sensa. l ämä itsekäs luokkapoli-
lä kun kapitalistisen kehityksen mät, jotka maaliskuun pä’cii.ä tiikka maassa, jonka veri on lop
imperialistinen luonne jo aika asettuivat taistelevien kansan puun vuotamassa, on sanan täy
seminin on saattanut eri maiden joukkojen rinnalle kukistamaan dessä merkityksessä kansallisvas-
taloudelliset ja poliittiset >hta- tsaarismia, vetäytyvä; nyt vksi taista politiikkaa, joka on kohdis
lot läheisesti riippumaan Riisis toisensa jälkeen pois vallanku tettu itse Venäjän kansan elin
tänsä ja kun maaailniansota on mouksesta sitä mukaa kuin se ehtoihin. kohdistettu kansaan,
kiristänyt nämä siteet entistäkin näyttää vapaamielisen ja kansan jota sodan pitkittyminen kohtaa
tiukemmalle.
valtaisen luonteensa. Porvaris taloudellisella ja sivistyksellisellä
Mutta m yös päinvastaisessa jär ton natsionalistiset, lokakuulaiset rappeutumisella, alkaneen vallan
jestyksessä. Itse Venäjän val ja oikeistokadettien ryhmät, sen kumouksen vararikolla.
lankumouksen kehitys, sen tulos kauppa
ja teollisuusjärjestöt,
Talonpoikais-sotilasjoukot ja
ja kulku ovat läheisesti sidotut vapaamieliset semstvoniiehet ja
kansainvälisiin olosuhteisiin, jois korkeammat upseerit järjestäy demokratisen intelligenssin laa
sa sen on kehityttävä. Ollen tyvät jo vastavallankumoukselli jat rivit, jotka proletariaatin si
kahden imiierialistisen vallan vii seen ryhmään. Mitä enemmän vulla näyttelivät pääosaa tsaaris-
lissä — saksalaisen ja hrittiläi sota ta ¡ia nk set ja sen ryhmän ai min kukistamisessa, olivat luok
sen — oli Venäjä taloudellisesti heuttama ejiäjärjestys vaikeuttaa kaetu,jensa vuoksi pakotetut ryh
jälkeenjääneenä maana jo aika- demokratian luomista, järjestä- tymään -taisteluun tätä porvaris
semmin kailottanut osan riippu .mistvötä, mitä enemmän sotilas- ton kansallista politiikkaa vas
Hridän
suuremmoiset
mattomuudestaan 'ja sotatapaus tehtäviin. riistetään vallankumo taan.
ten joiidosta on se kadottanut ukselta voimaa, sitä enemmän suunnittelunsa indeksi sisäiseksi
sen entistäkin enemmän. Vapa myös aherte^vau porvariston järjestelyksi vaativat sodan kai
utettuansa itsensä romanovilai »vastavallankumoukselliset ainek kin mokomin lopetettavaksi niin
sesta ikeesta oli Venäjä tai »u- set käyttääksensä ryhmä-ja luok- että 'Venäjä saa riippumattomuu
«ldlisessa, rahallisessa, sotilaalli kaetujensa hyväksi uuvutetuissa tensa niiden läpiajamiseksi. M ut
sessa ja poliittisessa riippuvai kansajoukoissa kytevää tyyty ta horjuen pnrvariluokan ja pro
suudessa englantilaisesta ja sen mättömyyttä -vitkastuttaaksensa letariaatin välillä osotti pikku
liittolaisten imperialismista ja vallankumouksellista liikettä ja porvarillinen ja talonpoikaisde-
katsoi, peläten muuten joutuvan vahvistaaksensa omaa luokkadik mokratia kaikki ne luonteetto-
sa saksalaisen imperialismin ike» tatuirriansa vallankumouksessa nuiuden ja epäjohdonmukaisuu
seen, olevansa pakoitettu hi Iitte nousevassa uudessa valtiojärjes den merkit, mitkä yleensä ovat
inään taisteluansa tästä ikeesta tyksessä. Venäjän porvariston ominaisia tälle luokalle nykyises
vapautuaksensa.
Puristettuna vissien kerrosten imperialistinen sä yhteiskunnassa.
naiden kahden jauhinkiven väliin ruokahalu selyi sen sokeus eng Särettyänsä itsetietoisesti venä
on V enäjän vallankumousta aina lantilaiselle imperialismille, vih läisen imperialismin ja sen liitto
sen alusta aikain uhannut mitä doin mvs luokkapolitiikan välit laisten valtauspvyteet, ei tämä
suurin vaara joutua historialli tömät tendenssit — kaikki tämä luokka kumminkaan voinut v a
seksi epäonnistumaksi, ellei sr.:-, on johtanut siihen, että huudosta pautua porvarillisen patriotismin
vapautetuksi sellaisia voimia, ¡ot- “sota 'voittoisaan loppuun" on siteistä ja muuttaa rauhankai-
ka pystyvät perin pohjin maatta tullut vastavallanklumouksen tun- puutansa johdonmukaisesti läpi
räisesti pääasiallisesti ja melkein hallintovalta on sama kaikissa > rninen toimiin, pontevasti nostatta-
suhteissa joissa riistäminen l u i t -
mssmm.
täydellisesti
, . ,
... ensi . asteillaankin
. . ,
,
x
. vihollisia vastaan, Joko nämä viholli-
yhteiskunnallmen laitos, jonka (nustetaan laiksi ja perustuslaini- get ovat olevinaan rauhan a a ttee n
voittoisa joukko pakotti voite- seksi oikeudeksi, jota noudate- harrastajia, tai ju lista u tu v a t liitto-
tulle, ja joka turvasi itsensä si- taan tarkoin ja “tarpeen vaaties- laistem m e vihollisiksi tah i toim ivat
säpuolisia kapinoita ja ulkopuo-i sa" asetetaan
käytäntöön
jul-
jä rje s tö in ä sellaisina kuin I.
W.
w .
lisiä hyökkäyksiä vastaan. T a r - ! muudella. H allitseva valtaluokka ‘Ja soslallstipaolueea koneisto, taikka
-
.
.
avonaisesti esiintyvät Saksan esltais-
kotusperäisesti ei sellaisella hai- hoitaa valtion pakko-voimaa kai- ielijoina-
T äm m öisen a n a rk istise n , suoras-
litsemisella ole muuta päämäärää •kiila niillä keinoilla jotka sen
anastama
valta
on
sille
hankki-
j
taan
laittom uuksiin ja raak aan nyrk-
kuin voitetun taloudellinen riis
täminen voittajan hyväksi. Val nut. Tästä johtuu se, että vai- kivaitÄan yllyttävän julistuksen laa-
tija on — niinkuin tark k a a v a lukija
tio ei niinollen voi muodostua taluokka valvoo että lait laadi väk ev ästä k ielen k äy tö stä jo lienee
ennen kuin taloudellinen kehitys taan sen etujen mukaan, — arv a n n u tk in — Y hdysvaltain entinen
Ja nämä p resid en tti, siis silloinen korkein lain
on niin pitkällä, että on olemas luokkalainlaadinta.
sa määrätty määrä hyödykkeitä lait asetetaan si-tte käytäntöön 1 ja oikeuden valvoja. T heodore Roose-
kaikkien tarpeitten tyydyttämi siten, että esivallan miekan tvl - : velt~ Muista a lle k irjo itta jis ta sietää
He“T L' S'»»»-11". )°k»
seksi, jotka hyödykkeet voidaan sä hamara on käännettynä ylä-1matol,a
lä äsk en oli sosialistipuoilueen j oh to
ottaa omistajiltaan pois määrät- luokkaa kohden, teräväksi hiotun rn iehiä New Y orkissa, m u tta joka
tyjen yhteiskunnallisten säädös terän ollessa alaluokkaa -vastaan, nyt on puolueesta m ahdollisim m an
loitolla.
ten kautta, tai sodankaltaisen (— luokkaoikeutta
Ja kaikki puutteellisuudet niin !
• — —
•rvöstön avulla. Kaikkina arkoi-
kauan
kun
niitä
voidaan
vain
s
o
t
a
k
e k s in t ö j ä ,
na on valtio pääasialliselta ole
■ , •
.....
....... , , , ___ jo ista tulee olem aan su u rta hyötyä
mukseltaan samanlainen laitos. suinkin sietää, * p e ittä ä luo k k au s- rau h , an aik an a, llm otetaan olevan val-
ben ulkonaiset muodot voivat: konlo “älkää-koskeko-yhteiskun- mnIia ja yleisesti k äy tän n ö ssä m m.
muuttua, mutta sen hallinnoi 1 nan-perustteisiin ” - lauselmallaan, »euraavat;
L angaton säh k ö ty s ja e tä iste n ä ä
linen tehtävä, sen yksinomainen — The State.
nien ta lte e n o tto — tav a lliste n la n
g atto m an i v irto jen välity k sellä ja
m aata jo h ta ja n a k ä y ttä m ä llä — on
ihm een täy d e llistä . K aikki a rm e ija t
kilpailevat k esk en ään vihollisen pu-
h eiin tieto jen “ v a ra sta m ise ssa '' jom-
■ lllin illllM IIIIIH IiU IIIIIIIIIIIIM ,lillH lin illllllltlllitllin illlllU IIIIIH IIIH U IIH IW IH IU IllllH IIIU IllH IIIIIIIllllllU IIIIIIIIIIIIIIIIIIIU IIIIIU IU IIIW U IIl;i!IIIIIIM IU IIIIIIIN U lll~
m oistenkin välim atkojen p ä ä stä — ei
LEUHKA JU LISTU S.
i mä sota on A m erikan (k ap italistie n ? ) varkain k uuntelem alla, jo lla ista jo
elinehdoista. T aistelem alla nyt Arne- ennenkin yleensä on h a rjo te ttu , vaan
aPiia li,S tileh,di,SSÄ k.i er’ää ,e r ä 8 J u- rikan puolesta vierailla m ailla saas- k ä y ttä m ä llä erik o ista ko n etta, jolla
Hetus. jonka alle k irjo itta jin a kom eilee | ; täm m e lapsem m e ta iste le m a sta ko rin tam an etupuolelle a s e te tu t tied u s
iso joukko m uukalaisperäisillä, enim
tona, om an h äv itety n ko tilieten sä ä ä telijat voivat kuunnella vihollisten
m äkseen sa k sa la isju u ta la ista alkupe ressä," — ‘‘M eidän m ielestäm m e oli k esk u stelu ja m onien sato jen jalko-
rä ä olevilla nim illä v a ru ste ttu ja suu- si alh aista, k u n niatonta, h alp am aista !
p äässä heidän puhelinjohdoistaan.
r.UU^ S‘\
° “,an il" lo tu ^ s\ nsui>/ lluk^an ! pelk u ru u tta, täm än m aan ja ihmis- j R an sk alaiset ovat m yös k ek sin eet ja
'jotkut h eistä ovat p ro te sta n tte ja , toi kunnan p e ttä m istä suostua m ihin- o tta n e et k äy täntöön koneen, jolla he
set katoolilaisia, to iset j u u t a l a i s i a ; .,...
,
. .
. ___.................
‘ kaan rau h aan , jo k a ei p eru stu mu ä ä n estä saav at selville vihollisen p a t
enim m ät ovat syntyneet tässä maas- se rta v aa u voittoou ja H ohenzollerni- te rie n asem an. K eksinnön pohjana
aa, m utta eri m ailm an m aissa - pn p reu 3sllaislultam an S aksan t äy- oleva a a te oli kyllä tu n n e ttu ennen
S aksassa,
R anskassa, E nglannissa,
k u k i8 tu k seen /-
sotaa, m atta s itä p id ettiin k ä y tä n
Irlannissa, Italiassa, S lavouiassa ja
töön soveltum attom ana. Sodan aika-
Skandinavian m aissa — sy n ty n eistä
Näiden tark o tu sp e rie n saavuttam i- na ge on k e h ite tty m itä suurim paan
vanhem m ista; jo tk u t ovat ulkom ailla seksi vaaditaan h a llitu sta ‘‘oitis ryh- täydellisyyteen, ja se ou jo kuukau
sy n ty n eitä; jo tk u t vapaussodan ai- tym ään järk ä h tä m ättö m ä n a n k a riin gja ou ut k äy tän n ö ssä liitto u tu n e itte n
kaisia Rukuja ; kaikki h eistä ovat toim enpiteisiin tää llä kotona olevia koko rintam alla. Y allatessaan erään
am erikkalaisia, eikä niitääu m uuta kav altajia v astaan, joko niiden ka- ; nioot tori vaunu n sai vihollinen käsiin-
kuin am erikkalaisia."
valtava toim inta ilm enee sanom aleli-
yjj4pn täm m öisen laitte e n , ja uyt
Täm ä tällainen roikka se uyt vaa tien ju lk asem isen a ja toim ittam isena s jjja on SPn niukaau te h ty jä koneita
tii, e ttä kaikkien to isten k in vieras tahi sitte puheina tai vehkeilynä ja k a jkkja ]iai m u tta ue eivät ole niin
p eräisten on "k atk aatav a täydelli salaliittoina
herk k iä ja täsm ällisiä kuin m eidän
sesti ja ehdottom asti kaikki alam ai-
P antuaan p a ta lu h ak si kaikki muut ! koncem me. Ne koneet, joilla ä ä n e stä
suussuhteensa niihin m aihin, jo ista kielet ja siv isty k set kokonnisuudes- ,
seu railla vihollisen salakai-
heidän esi isänsä ovat tu llee t,” o lta saau, tullaan siihen päätelm ään, e ttä valrksja ja m iinotuksia, olivat ennen
va vain am erikkalaisia ja m enetel m eidän v aarallisin vihollisem m e on SO(aa varsin köm pelöitä ja puutteel-
tävä, niinkuin W ashington ja hänen vieraskielinen
sanom alehdistö
ja jjgja m utta ne ovat ihm eesti kehit-
toverinsa aikanaan nienettelivät E ng kaikki muut sellaiset laitokset, kuten , vneet
ran sk alaisilla. Ilm ailu
lannin suhteen. "M uussa tap au k ses esim . S aksalais-am erikkalainen liit- f>n j oka a ja ua su u resti edistynyt, niin
sa he kavaltavat A m erikan. Nyky to, ja " tä tä om illa porteillam m e ote , tieteen kuin tek n iik an saavutuksiin
h etk ellä täm ä koskee eritoten saksa- vaa vihollista vastaan
kehotetaan nkhden.
N ykyään iluiailija len tä ä
laisp eräisiä am erikkalaisia, jotka vä- jokaisen uskollisen ja väärentäm ät- .m inkälaisen sään vallitessa tah a u sa ,
lillieesti taikka välittöm ästi jollakin töm än am erikkalaisen nnuseina in-¡ta rv its e m a tta pelätä äk k in äisten tuu-
tupaa av u sta v a t S aksaa joko Yh P arhaim m aksi keinoksi a n e lla a n jär- jen pUu skausten
k aatav an
konetta,
dysvaltoja tah i Y hdysvaltain liitto je stä yty m istä, ja ihan täydelleen tä uy n täydellisiksi on k e h ite tty len to
laisia v a sta a n ; yhtä e rik o isesti se han tark o tu k seen s o p iia n a jä rje stö Xoneitten tasa p a in o la itte e t.
M ootto
koskee myös irla n tila isp e rä isiä am e lia
suositellaan m eille en n estään r jen p a ra n tam ise ssa on m yös suu-
rikkalaisia. joita ei rak k a u s S aksaa tu n n e ttu ja \ ig ilantteja, joihin kaikki- r e s tj ed isty tty . Niiden paino on k e h i
koiltaan. vaan viha E nglantia v a s - ; en "hyvien a m e rik k a laiste n " pitäisi (te tly uskoniattonian pieneksi v e rra t
taa n on houkutellut sam anlaiseen yhtyä.
“ H eidän tulisi joko täm än |u n a m o o tto rista m a ta v a a n voim aan,
m enettelyyn.
Toinen vaikutin on jä rje stö n välityksellä tahi itsenäi- (n d n M tä tenton<Jf>eud<,gsa ou jo p ^ .
yhtä an teek sian tam ato n kuin toinen- eesti tarm o k k aa sti ja p ää ttäv ä isesti (y ajna 15y pngl p e u in k u | m aa tu u .
kin, ja m olem pain m enettely on ka- k a n n a tta a jo k aista hallituksen toi- I nisga
Lop uksit o i k e u k s i s ta huoli-
vallusta Y hdysvaltoja vastaan."
m enpidetiä niin ulkonaisia kuin ko- Biatta — vaik eu k sia on ollut m onta
Edelleen tuom itaan a n k a ra sti “ en toisiakin vihollisiam m e vastaan sekä -ja su u ria — on langaton sähköleu-
n enaikaisen" rauhanteon h a rra sta ja t. v äsym ättä ylly ttää hallitusta >hä no n a tjn gaatu erinom aisella tav a lla so-
“ Ne me katsom m e tasavaltam m e ka peam piin ja tehokkaam piin to im e n p i-, vitetukgi iim apurj(.h d u k se e n .
v altajik si sekä oikeuden ja ihm isyy teihin. Me edelleen kehotam m e hei
den suuren a a tte e n p ettäjik si. Tä- tä, milloin hallituksen ei käy ryhty-
MÄENLASKUA GOMPERSIN
3ll'||lt'll|ll<utX1U lutlltlH lltll|IU I!!IIIIIIIIIU IU IIllU lim n iH h tU IU IIIIN IIN K IIIIIK IIIU IIillllllllU IIIIIIIIIIII1 ll'IU H IIin illlllllllllH IIIU IIU llU IIM IIIU U lM IM IIIIIIIIIIIIII!H I^
MAILMANKATSOMUKSIA
KELKASSA.
Jo tk u t G om persiu "k u n iu k aalliseen
vietävään rauhantaisteluun kan viöitten vaaralle. Samalla kuin liigaan” liitty n e istä puoluepettureis-
sainvälisellä areenalla. Vastak se työskentelee vaikuttaaksensa ram m e s e littä v ä t m eille, e ttä liitty-
kaisten luökkaetuisuuksiep pai kansainvälisen demokratian pyr- m ällä G om persin hom m aan he saa-
nostuksesta antaa tämä pikku kiniykseen herättää mahdollisiin- Va t m ainion tilaisuuden v aik u ttaa
porvarillinen ryhmä ohjata so man vahva liike rauhan ja kanso- sosialism in h yväksi gom p ersiiaisten
danvastaisen liikkeensä sellaiseen jen yhteisymmärryksen -hyväksi, . keskuudessa. K auneim m issa unelm is
ahtaaseen uomaan kuin on: l i i t - ! antaa se kuitenkin johtajiensa saan he jo n äk ev ät sen päivän, jol-
t o v a 1 t o j en
s o t a p y r k i- ! hidastuttaa tämän vallankumnuk- loin pääsevät G om persin "k u n in k a a l
m y s t e n t a r k i s tn s. jonka ; sellisen rauhan vaatimuksen he- lisen perheen" tilalle u nioitten jo h
kautta sotatoimien lopettamisai-j rättämistä liitto valtojen kansois- toon. T ällaisilla su u n n itelm illa puo-
ka siirtyy tuonnemmaksi. 1 änui - §a ravitsemalla ja antamalla ylly lusUvat p e ttu ru u tta a n so sia listip u o
r/hmä omaksuen myös Venäjän i kettä liktosopimuksen vanhalle luotta kohtaan.
imperialistien ja heidän liittolais ■ kuvitelmalle, että rintamalla suo- A ikovat siis p e ttä ä G om persinkin.
tensa tyrkyttämän "armeijan so ! jätettävät sotaliikkeet muka vei- P elaavat im p e ria listista diplom atiaa
takuntoisuuden palauttamisen", sivät lälhemtnäksi rauhaa.
i uusienkin y stäv ien sä seassa.
aivan kuin ei tämä sensijaan, että
Vallankumouksellisen pikku
Jos täm ä skiim i on n istu isik in , niin
sen pitäisi vaikuttaa edullisesti porvariston demokratian edusta- ! se tie ty sti ei p a ra n ta is i u n io n istista
rauhan saavuttamiseksi, vaikut jät ovat varsin tietoisia siitä vaa -1 ty öväenliikettäm m e ra h tu a k a a n . Mut-
taisi ihan päivastaisesti.
rasta, mikä uhkaa Venäjän vai ta eipä sillä n ä y tä olevan paljon <>n-
Samaan aikaan kuin tämä pik lartkumousta hajaantumisen, pirs- nistum iaen m ahdollisuuksia. G om pers
kuporvarillinen demokratia kat tuntumisen ja anarkian taholta: lu u tn a n tte in e e n on liian ovela ä ijä
kaisee välinsä valloitushaiuisen mutta heidän oma johdonmukai sah ajau h o p äisten
sp argolaistem m e
imperialismin kanssa, samaan ai nen -politiikkansa, heidän häily- p u ija tta v a k si. S itäp ä M inneapolisin
kaan takertuu se oinaan patrioot väisyytensä taistelussa rauhan “lojaaksuuskonventionln” kulku osot-
tiseen puolustuskuvitelmaansa ja puolesta» vie siilien, että heidän tääkin.
muuttuu täten, kun imperialisti 'johtamansa joukot itse muodos
K okouksessa läsn äo lleista “ sosia-
nen sota on parhaillaan käynnis tuvat anarkian ja hajaannusten lis te is u " valittiin Spargo ponsivalio-
sä. sokeaksi aseeksi kapitalistis aseiksi ja •siten jäisivät samat kuntaan ja jalo m ielisesti suotiin ha-
ten luokkien politiikassa. Yrit edustajat voimattomiksi menes- neli« aiam aisuusponsieu k irjo t ta mi sen
täessään itse kiskoa rauhanhet- tykselliseen taisteluun armeijan “ kunnia". H än sa i e s ittä ä k in ne ko
kea lähemmäksi, antaa se kum-1 kurittomuutta, separatistisia vir- kouksen h y v äk sy ttäv äk si. T ärkein
minkin politiikallansa diplomaa-! tauksia valtakunan rajaseuduissa kohta n äissä ponsissa ou, e ttä siinä
teille tilaisuuden siirtää sitä y hä, sekä taloudellista hajaannusta ja vaaditaan “e p ä lo jaa liste n ja saksa-
kauemmaksi. Halutessaan edis- maakunnissa vallitsevaa sisäistä iaism iellsten p ro p ag an d istien " uujer-
tää vallankumousta järjestämällä! sotaa vastaan.
tam ista j^ työväenluokan a stu m ista
puolustusta, avittaa se sensijaan! Toukokuun päivinä — toisena “presid en tin ta a k s e ”. S pargo myös
Venäjän vallankumouksen uiko- ja kolmantena — nousi vallan- eh d o tti sen hyväksym istä. Kun luirn-
naisia ja sisäisiä vihollisia heit- kumouksellinen demokratia vas- me täm än tiedonannon, pääsi m eiltä
tämällä silmukan sen omaan kau- tava.llairkun4)uksel’isia (x^rvari- leveä nauru.
M ieleem m e m uistui,
laati. Pyrkiessään järjestämään ryhmiä vastaan, jotka yrittivät kuinka Spargo, St. L ouis’ia konven-
mahdollisimman parhaissa olo- alistaa vallankumouksen anastus- Monissa keskustellessam m e sivukäy-
suhteissa tehtävää ratinaa niin pyy teittensä palvelukseen. Mutta täviiia. vanaoen ja käsiään heilutel-
ettei sitä tarvitsisi ostaa \'ena-jän se pysähtyi puolitiehen ja. pois- Ien vakuutti, e ttä hän en o tta m a n sa
paloittelemrsella ia alennuksella. tettuaan tieltänsä venäläisen :a "lojaalinen" k au la ei suinkaan mer-
antaa tämä luokka todellisuuden-j
sa militarismin sankareille tilai-
stiuden
edesvastuuttomaan
"hyökkäys"-politiikkaan, joka a-
settaa maan alttiiksi uusien hä-
englantilaisen imperialismin pal kits« taantumukseen alistumista,
velijsrt, ei se ymmärtänyt tehdä vaan juuripa til iä kan n alla seisoen
väliarkaisesta hallituksesta asetta , saam m e parhaan tilaisuuden taiste lla
kansan tahdolle sen taistelussa i taan tu m u k sellisia a ik e ita vastaan. Me
rauhan puolesta.
(Jatk.)
vastasim m e hänelle siiloin, että kun