Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 13, 1917)
No. 214 TOVERI 2 viranom aisen toim enpiteitä so hym ylllen ilm aisi y m m ärtävänsä, m is ta poistamalla agitaattorit. Nii lukuunottam atta pakkotoim enpi esitämm e k uparitrustin edusta tä oli kysym ys, ja läksi täy ttä m ä än tatoim ien edistäm iseksi; uha- den jotka nyt toim ivat a g ita a tto teitä työväestön alistam iseksi jan, m ontanalaisen senaattori . . , , tilau sta , Llnncn suomalaisen t. H5»lcn Unenkannattaja, ta Yhdysvaltain etuja tai hai- Noin n eljä n n estu n n in ku lu ttu a hän rien poistam iseksi, pitäisi ryhtyä vallitseviin oloihin. O n siis vain M yersin joku aika sitte senaa- limeatyy Aatoriaaaa, Oregon, joka päivä litu s ta ; neuvoa, kehottaa tai . palasi, tuoden k ak si pääsylippua toimenpiteisiin sen pohjan pois luotu vankempi maaperä a g i tissa esittäm än lakiesityksen, jo paitsi sunnuntaina. kiihottaa toim enpiteisiin joista h ä rk ä ta iste lu u n . tamiseksi, jolla agitaattorit to i taattoreille. ja siltä niitä koete ka antaisi viranomaisille ra ja t TO IM ITU SK U N TA : W. N. REIVO LAURI MOILANEN seuraisi viivytystä tai välien- m ivat, m utta siihen ei ryhdytä. taan nyt poistaa pakkotoim enpi toman mielivallan jokaisen ty ö A D O LPH SALMI A. B MÄKELÄ SOTAH YÖNTEISIÄ. SULO SYVÄNEN nystä niiden tuotteiden, tarpei- ’ A gitaattorit eivät ole sellaisia teillä. läisen ylitse ja tekisi m ahdotto den ja välineiden tuottam ises Sota on a n ta n u t a ih e tta erikoi- Sellainen m enettely ei tuota maksi minkäänlaisen järjestel villikatseisia paholaisia, joksi siin h y ö n teistu tk im u k stin k tn . Niinpä (T H E COMRADE) sa, joita sodankäynnissä tarvi heidät tavallisesti kuvaillaan toivottuja tuloksia. Työväenlii mällisen toim innan työväestön The organ oi 'ae Finnish worker* in the on toht. Shipley ä s k e ttä in julkase- taan, tarkotuksella saattaa m issään tu tk im u k sissa kosketellut Western Mate*. The only Finnish daily ia t o k s e t a i k a a n U S e ill e r ä ä n l a i s i a porvarilehtien kirjotuksissa ja ke ja työväestössä vallitseva tyy olojen parantam iseksi, koska ker the West. Published daily, except Sunday, I . . at Astoria, Ore., by the Western W ork- . "herännäisyyskohtauksia maay- piirroksissa, vaan ainoastaan ta tym ättöm yys saatetaan vaientaa ran viattominkin riistäjäluokan Yhdysvalloille haittaa sodan- yleisesti tu n n e ttu a syöpäläistäm nie men’s Publishing Society« käynnissä. ¡ t ä i t ä . Y k sin k e rta ise t uskovat täit- - i------------------ j lim vstön ja m uunkin riistäjäluo- vallisia työläisiä, joiden polku on pakki »toimenpiteitten rautapa» etuja vastaan suunniteltu toi Uoiotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- ' ' . Ylläolevan säädöksen rik k o - ¡ te n syntyvän liasta, m u tta sellainen Heidän teh täv ä taan. m utta ei pitkäksi ajaksi ei menpide — sellaisiahan kaikki ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyillä K äll k eS K U ll tlC SSa. K a il S k a il 3 ä - varsin kivinen. $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- i ,, , .„ .. . _ _ ,ajla olevku to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- j a ! t e ll S t O llhrasi etUOlkeUtetlS-l nään on koettaa saada tvöväcs- kä poistaa ollenkaan. K orkein työläisten etuja ajavat* toim en imsesta rangaistaisi v ä h in täin : nunenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- i • ~ __ ... i i . .. !, • i , , • , . • t ilmotukset $1.50 kerta, avioero ilmotukset isänmaan alttarille elokuun nel- tossa hereille yhteistunto ja yh- kaan sulku ei estä virtaa kohoa piteet välttäm ättöm yyden p ak o s viidensadan ja korkeintaan vn- vanhemmista. L ik a ise t olot kyllä ta- $1.00 ilmotukset sopimuk- «SJvnä v V a ic s t tim V. tenäistä sen m kerta. ukiin. Seisovat Satunnaisista ilmat uksista : j ä t t a p « il\ä ä a , 111 yöllä toim intaa niiden vai m asta ylitsensä, ja kun se tap ah ta ovat — selitetään “saksalais den tuhannen dollarin sakolla v a tto m a sti e d istä v ä t kalkkien syö- m u,ta uhraus '-as- teoksien p istä m ise k si, jotka es tuu. silloin m urtuvat padot ja mielisyydeksi ja "valtakunnan tai vähintäin kuuden ktiukaudc päl&isten lisä ä n ty m istä , niin e ttä t . ja korkeintaan viiden vuoden se lla isissa oloissa n ä y ttä v ä t syn tulva saattaa lakasta m uassaan vihollisten avustam iseksi.” Entered as second-class mail matter July 18, ta sen jälkeen kun kansallisko-) tävät työväestön saam asta itsel vän ik ään k u in itse stä ä n . 1912, at the postwfiice osteiiice at Astoria, Oregon, kous oli itsepintaisesti k ieltäv tv -) leen kunnollisia elinehtoja vankeudella, tai kum mallakin. sellaistakin, joka ilman patoa oli Senaattori Myersin esitys “ S ottlasoloissa kun m ieh et ovat lä __ under the Act of March 3, 1 8 » . _ ; 1 . '. . . . I . -J Selvääkin selvempi on, että TILA U SH IN N A T nyt tottelem asta kuninkaan mää- Elleivät vallitsevat aineelliset si jäänyt paikoilleen. k u u lu u : h ety k sin e iv ä tk ä saa usein, jos o lis i Yhdysvalloissa ja Canadaasa: i - ... , Ja Venäjä i suhteet anna agitaattorille toi- Kahdeksan tunnin työpäivälii- Yksi vuosikerta. .$4.uo 6 kuukautta. .$«25 raysta Hajaantua. Y hdysvaltain senaatti ja ei ole olem assa m inkäänlaista k aan . v a ih ta a alus- ja vuodevaattei J kuukautta. . . . . S 1.35 1 kuukauii.«. .50 i* . *1 i • . 1 • .. . .. . Suoirxea ja muualle ulkomaille: m aavlim ysto, mikäli se on luopu- j nuntatpohjaa, niin hänen parhaat- kettä lännellä ei enää kukisteta edustajahuone kokoontuneena toim enpidettä unioiden ja y leen ta, tä itä v a rm a sti ilm estyy, ja ne le kst vuosikerta..$6 ou —& k u u k a u n a . $3 4U e t om aisuuksistaan, teki siten , kin 1 ponnistuksensa raukeavat millään, joskin se saatetaan tn- taholta, jota v iäv ät nopeasti. Ihotäi m uodostuu kongressiin säätäköön, että sä työväenliikkeen Advertising rates in effect July X, • . . . sam an v ä rise k si kuin se iho, jolla cents per nu-h. Specif discount i* allowed sen jälkeen kuin vallankumous turhaan. Ellei lännen työväestö i . kahuttaa ja vaientaa vähäksi a- Yhdysvaltain ollessa sodassa e. v o ,ta.,, selntaa 0 1 » ™ ' " « “ " , £ oleBkelee. L ä a s i.a trlk k a la ,.illa ia lor larger and continuous advertisements. ( . • . . . t o v er i , box 9#. A storia , ORE. oli pudottanut tsaarin valtaisiin esim. nvkvisin välttäm ättä kai- jaksi joillakin pakkotoimenpiteil- Jokainen auBtraaHaiai8nia alk u asu k k ailla täi on laitonta kenenkään henki säädöksen alaiseksi. tavalla tai toi- on m u sta ; h induilla se on tum m an Huoncusto sijaitsee lofnnen ja Duane katu- meltaan. Ja kuti Englannin, j paisi korkeam paa palkkaa j a ! la. 1 yolaisten keskuudessa toi lön tai henkilöiden lausua lakko aiheuttaa .Telefooni: konttori j Saksan ja muiden maiden työvä ’ kahdeksan tunnin työpäivää, ja mincet agitaattorit saatetaan tel sella tuotannon seisauttam ista, i savun v ä rin e n ; a frik an d e reilla ja toisten kuullen epälojaalisia, ja se voidaan siis selittää p a l - h o tte n to te illa ru so k eltain en - pohjois- su bsc riptio n r a tes : esto seuraa Venäjän työväestön ( tuutisi niiden saannin helpotta- le’ä vankilaan, työväenliikkeen uhkaavia, häväiseviä, väkival . . \i n am e rik k a laisilla in tiaa n e illa kellerta- onr yeartb". U$4 oo 8,*s^ niouth^*?>d*.$2.25 esimerkkiä. niin näemme tulevai- van elinehtojaan, niin agitaatto- äänenkannattajat saatetaan sul ru8kM. europp, town, ,.,ee„sä taisia, halveksivia, solvaavia. v e k .A , v,holli,.a. Melkein jo- Three m o n th s.. $ i . j 5 ^ O n e m onth................. 50 j suudessa Englannin historiassa rit eivät olisi saaneet t ä t ä ‘lakkoa kea postista, m utta jos ne olot huikkaavia, tai kapinallisia ka,sen lauseen jonka t y ö v a e s t o n 1 lia n h a rn iaa. Ihotäi k iln n ittä y ty y alus- ~*~ ' -------------—— - - i sam ansuuntaisia lukuja kuin . aikaan. Mitä järjettom intä on jotka ovat luoneet täkäläisen’ ajatuksia Yhdysvaltain halli asiaa ajava henkilö lausuu, voi v a a tteid e n sisäp in n alle, im ee täyten- selittää, että halu auttaa Saksaa J työväenliikkeen, säilvvät edel- tuksesta, perustuslaista. pre daan selittää tavalla tai toisella sä v e rta v ä h in tä än k a h d e sti päivän Feodaaliherruus ei si- K a"sk"" )a v< -'"""ki" .. . * ja vahingoittaa Yhdysvaltain ) leen. kiihtyy alituisesti se tyytv- A 1 •• • •• • • sidentistä. arm eijasta, laivas rikkovan vllämainitt-ua säädöstä, sä; sen tie d e tä ä n k u lje tta v a n ainakin . . . " .............. lav a n tau d in ja v ilutaudm itiöitä. ten h ä v iä is i Toisenlaisia toimenpi kansallisia etuja on saanut lakon m ättöm vys jonka ne luovat, ja tosta. sotilaista, lipusta, maa- silla huom attava on, että sivu- viluUudin iHöita vaan teitä se kaipaa aikaan. Täkäläinen työväestö ei [ pyrkimys olojen parantam iseen tai m eriväestä, tai Y hdysval lihenkilöllä et ole yhdeksässä t a - . eJ varm u u d en a tie d e tä , ta rtu tta a k o Ihmisystäv ällisyydestään ja ar ole kiintynyt koko sotajuttuun elää ja voimistuu kaikista pakko tain e d u ista ; tai lausua aja pauksessa kym m enestä m itä ä n . M la v a n ta u tia . T ä it o v a t kaikkien m eliaisuudestaan tunnetuksi tu l Nykyisin paluitaan paljon agi- scn vertaa, että se tietäisi siitä toim enpiteistä huolim atta. Se et- tuksia, joiden on laskettu saat oikeuksia silloin kun syyttäjänä arm e ija in h e llittä m ä ttö m ä t seuralai- lut englantilainen \\ arvviekin taattoreista ja niiden aikaansaa oikeastaan mitään. Sillä ei ole ■ sii vain sopivaa tilaisuutta p u rs tavan Yhdysvallat sen presi esiintvv sotilashenkilö, 'olipa k y - > e t. E telä-A frikan sodassa milloin • » . .. .. .. x . i vain rrk n fe n tti pysähtyi, m iehet rii- kreivitär, joka om istaa Suunnat- mista levottom uuksista ia tvo- : m itään syytä asettua tukem aan kahtaakseen jälleen esille, jos atast. m „s|tät dentin, perustuslain, armeijan sym yksessa nuka asia tahansa. tornia maa-aloja, on * julaissut I « selkkauksista, yllytetään Saksaa, sillä eihän se tiedä, olisi-j se nyt vaiennetaan rautakourin. * s. M utta riistäjäluokan tarkotus a lu s v a a tt e ensa n u rin ja nyppivä, täit tai laivaston, maa- tai meri- sekä kanssariistäjilleen j< »nkinlaisen ko Saksan alamaisena parempi j 1’uutavanJparoonien käskyn- onkin saada työväestö täm än so- k u ten m uuan sotam ies oli väen, lipun, tai Y hdysvaltain hallitusta toimenpiteisiin agitaat julistuksen, jossa heitä kohote torien poistamiseksi. M utta työ- °Ha kuin Yhdysvaltain. Mistä haltijat saattavat ajatella toisin. edut ylenkatseen, pilkan, hal tatilanteen varjossa niin oikeu- sanonut toht. S hipleylle; • ‘Me nouki taan “seuraam aan venäläisten mailla vallitsevien epäkohtien ; s? sellaista voisi ajatella .' M utta m utta jos ne niin tekevät, osutta veksumisen tai maineen louk dettom aksi kuin m ahdollista, jot- ta a n ja poim itaan ja jä te tä ä n ne pai- , ’ vän paisteeseen , ja se n ä y ttä ä käyvän suuriruhtinasten esimerkkiä ja •poistam isesta eivät herrat porva- se tietää ilman pitempiä selitte- vat ne arveluttavaa todellisen ti i p - •kauksen alaisek si; lausua aja ta se on sitte taas pakotettu ; niiden pikku rau k k a in sjd a m e lle . luovuttam aan kaikki m aaom ai rit suvaitse puhtia mitään. ; lyjä, että karjaakin kohdellaan lanteen tuntem attom uutta. Tsaa- tuksia, joiden tarkotuksena on taistelem aan vuosikausia ennen suutensa valtiolle". Lännen työväestön keskuudes- • paremmin kuin täkäläistä puuta-, rikin arveli ikuisiksi ajoiksi voi- kiihottaa vastustam aan m in kuin sillä on edes niitä ninielli- A M E R IK K A L A tS E S T A K IIR E E S T Ä vansa turvata valtaistuimensa kään laillisella oikeudella toi- siä oikeuksia, joista nyt niin pal- L J»»s ihannemieliuen kreivitär sa on vallinnut ia vallitsee edel-1 v arate°Misuustyöv äe6töä, se kd- ei ju u ri saa m in k ä ä n la ista k äsity stä sulkemalla kum ousliikkcen‘ agi luulee teodaalivallasta siten pääs- leen svvä tvytvm ättöm vvs ja sittää helposti, että työstä lak- mivan valtion tai liittovaltain jon puhutaan. k a tse lle ssa esim . A storian katutöit- tävän, niin erehtyy hau arveluis- vastenmielisyys vallitseviin oloi-1 kääminen kahdeksan tunnin ku- taattorit telkien taakse, m utta jii*Wit-nHH>umua<*ii n»iluiinHiHiiiiiuiininii i i i i u i »iiuuiMUi,.«»uintnii<HiiiiiuiitiHitin>iiiu>tiiiiu.'iiiiiuin»xiiuttiiniinuntituaiiiiuuiiiimtnnnn)- v jgjj; y t ta tläy t tää siitä s a a it. Sitäpaitsi, eihän niiden hiit. j**pa siinä m aanosa, että sen luttua merkitsisi sille enemmän toisin kävi, ja historia todistaa I _______ ______ ____________ — _ __ ________________________- - _ I ' siu n a tu sta jouliiisuudestakin v ieodaa li herrojen maaomaisuuksi vaikutuksesta on svntvnvt laaja lepoa kuin kymmenen tuntia saman kehity.sjuukstin muissakin ! jään n ö k siä olevan jollain kulm alla s a v a ra ssa m aassam m e. en luovuttam isella ole niinkään Jakku, seisauttaen pulitat aralnk työskentelem inen, ja että neljän maissa. = | E ri seuduille p e ru ste ttav illa sota- Ne jotka silmät auki seuraavat kiirettä, kyllä ne seuraavat venä keen melkein kokonaan. M u tta ; dollarin päiväpalkka merkitsee ^ iiiiim iiiiiiiiiu u i.iiiitiiiiiiin iiiiin itin N tn n iH H ,iiiiiH iiiitw iiiiiim iiiiiu iu H u < iiu iu u iiiiiiu u u iiiiiiiiiu iiiu iiiiiu iiiiiiiiiiiiiiiiM iiiiiiiiiiiiiiiH iiH iiiiiiiiu iiiiiiiiH it^ , väen h a rjo tu sle ire illä nousevat ra- laisten suuriruhtinasten esimerk- Seu sijaan että täkäläinen san.» enemmän elämän m ukavuuksia, kehityksen kulkua, näkevät jo kiä. jahka Englannin työväestö- m alehdistö tunnustaisi vallitse •: kuin kolmen ja siksi se on vai-J etukäteen miten tulee tapahtu- YMMÄRSI — MUTTA YMMÄRSI lan tilaiselle sa a tta a käydä sam anlai- k en n u k set, el "kuin sienet sateella, sessa tapauksessa, selviää seuraavas- vaan likipiiäin a ja tu k se n nopeudt 11a. VÄÄRIN. kin seuraa Venäjän työväestön van m itään tvvtvm ättöm vvden mis kieltäytym ään välttäm ättö- maan. m utta sokeassa voitonhi- K aksikym m entä ra k e n n u sta päi ta ju tu s ta : Jos o lette vaillinaisella kielitaidol v ässä itsek u llak in leirip a ik a lla on esimerkkiä ju ravistaa loise-läjät , svytä, selittää sv kaiken ji»luu-' m istäkin elintarpeista jonkun ai- mossa toimiva riistäjäluokka ei K aksi en g la n tila ista oli m atk alla nykyään k e sk im ä ärä in e n ennät)»-. ruum iistaan. van vain agitaattoreista, jotka il kaa, kuten lakossa säännöllisesti ota huomioonsa sellaisia. Se lanne jou tu n eet tekem isiin sekä rys- säin e ttä eng lan tilaisten kanssa, o let E spanjassa, eiv ätk ä osanneet ollen- m u tta aikom us on p a ra n ta a vauhtia, "M eidän on kukistuttava, selit- keämielisvvdessäan ovat saaneet ' tapahtuu, saadakseen itselleen puhuu vain ilkeämielisistä agi te kai huom anneet, kuinka paljoa kaan m aan kieltä. E rä än ä päivänä ^ ^ 8 k e sk im ä ärä k si sa a ta isiin kolme taattoreista. voidakseen edelleen helpom pi on saad a ry ssä ym m är- he tu liv at tien v arrella olevaan ra- kym m entä p ä iv ä ssä joka leiripaik: la tää kreivitär vetiHiin uksessaan, aikaan tyytym ättöm yyttä ja selk- parem m at elinehdot. Hallitus saattaa tutkia ja tut saada voittoja. " E n g l im in m aaylim yston perin kauksia työläisten keskuudessa täm ään ta rk e tu k se n n e kuin englanti- ■ vintolaan, jossa tah to iv at syödäkseen, j pyhiityötä ei vielä ole p idetty tar- lainen. R yssälle ei ta rv itse s a n o a , tosi e n g la n tila isten tap aan tie ty s ti peellisena, vaan syksyn tullen o i nöllisine omistusoikeuksilleen m I Taitaapa joku ajattelem aton kia. m utta inistään ei ole apua. kuin hiukan sinnepäin, ja hän “ sna- j liä räa p a istia . M utta täm m ö isessä p ie - . ta a n se k in käytäntöön. Inkvisiittoritoimia ellei tutkim uksien tulosten an ta kukistuttava. Englannin yhteis- tyoläinenkin uskoa sellaisia se.i- ju a a " vallan hyvin, m utta englanti- n essä m aaseu tu rav in to lassa ei vni- T ravis-leirillä T ex asissa suuri ka kunnallisen aseman parantam »-, tvksiä. m utta eleensä ei niillä ole mia neuvoja oteta varteen. Joi laiselle pitää sanoa suunnilleen oi- m ä rre tty englanninkieltä. sa rm ira k en n u s nousi m aa sta täsm äl Työväestön oikeuksien riistä seksi tarvitaan suurenm oisia tvöväestön keskuudessa mitään takin vuosia sitte toim inut teol kein, ennenkuin se ollenkaan “sa- "M itäs nyt teem m e?" kysyi toinen p u o lessa to ista tu n n is s a ; sama kerto misessä touhuavat kongressiniie- viaa.” Sam oin on ryssällä erinom ai- epätoivoisena. uhrauksia. Ei olisi m uuta kuin kantavuutta, niin selvästi käsit- lisuus valiokunta selitti en n ä ty s sa a v u te ttiin Tayior-leirillä to im een p an n u ssa ko- fiikein. että ne miehet jotka ovat tävät he olojen vaikutuksen toi- muksessaan. että tätä maata uh lict o v a t yksi toisensa jälkeen nen kyky saada itsen sä ym m ärre- j “T iedänpä keinon,’* virkkoi toveri, j K en tu ck y ssä tyksi. Esim. kun ry ssä tahtoi kra- ja heille välähti toivon säde. “ Minä k eessa ’uhranneet henkensä nykyisessä miniäänsä. kaa sisäinen vallankumous, ellei esitelleet lakiesityksiä, jotka var sodassa. saisivat siitä palkinnoksi A gitaattoreilla on valtava v a i-'ry h d y tä pikaisiin toimenpiteisiin maan saattaisivat entisajan ink puja h elsin k iläisestä ru o k a k a u p a s ta ,; piirrän h ärän kuvan — kyllä ne s iitä ; V iim em ainitun leirin läheisyyteen jossa ei ven äjän k ieltä ym m ärretty , y m m ä rtä v ä t.” ¡k u uluvista h a llin to ra k e n n u k sista eräs Englannin vapauden. kutuksensa näissä suhteissa, jos tvöväestön aseman parantam i- visiittorit kateudesta keltasiksi. heittäy ty i hän m ahalleen lattialle ja j Hän piirsi m elkoisesti onnistuneen ra k e n n e ttiin p u u tav a rasta , jo k a viik- uutisissa maininneet k o n tta si tak ap erin , jo sta m yyjä heti häränkuvan, pani sen a lle 2 :n nume- koa aikasem m in vielä oli Mississippi!! Niinhän se pitäisi olla. m utta rkaan ei oh- toivoa selkkausten ja seksi. M utta mitään ei ole teh ( )lemmc ellei olisi ollut maaylimyston o- tvvtvm ättöm vvden poistumisen ty sen neuvojen toteuttam iseksi. useista sellaisista. Seuraavassa ym m ärsi tark o tu k sen . K uinka eng- ron ja antoi tarjo ilijalle, joka h e ti v a rre lla k asv av an a m etsänä. Puut TOVERI töver T m istusoikeudet ja edut kysym yk sessä niin E nglannissa'kuin Sak sassakin, niin tätä sotaa ei olisi ollutkaan. Inhim illisyyteen vetoamiset ja siveyssaarnat eivät ole saaneet aikaan yhteiskunnallisia m uutok sia, päinvastoin saavat nähtävis sä olevat yhteiskunnalliset muu- MAILMANKATSOMUKSIA IM tll> ttllllM ill'.U 4 i!l!l. .t o t it 1 tiliIIIIIt lt llt M t U it it t t t U U lIt llH n t iH f t t lt t tllin iU IIt llt lC t lt N U IIt llt lilllt llllf t H It lt t t llt Miten Meksikossa eletään n i||||t« |» |tm i|lU lh ltlU |tlltttH llH llU flH H n M H H tll|IIH t» ’llllltJ ltH ttllltH » f» ;tl’ HI H »»H IH Iim »tl»IU »t»llU tM llim n iU llltM U Ilttl»lltlU llllltllt»M tlllM IH H m »ttt»ltin m » ,j|H tttil!IIIIIIIIU M M M M *tlM llllU lftltttM IM M It|lltltlM llin M iU U M ltllltH M tlM ritU U M il i IU lM IIU t» lM :» t.lM i» U tllH IU lU h » H tlM ld U iU lH U Ih tH U lllltM M tH IIIIU U H IH IIH U IiiM l main suurtilojen paloiteleminen kansanopetukseen tahi muihin tilattom ille ja näiden tiluksien yleisiin asioihin; kieltääpä vielä todellisille viljelijöille; mono;,o ■minkään uskontokunnan lähetys- lien estäm inen valtaam asta maan saarnaajia harjottam asta käännv Ainoastaan ; luonnollisia tulolähteitä; rooma tystvota maassa. synnynnäiset meksikolaiset sa a Yhdysvalloissa on viime vuo- laiskatoolisen kirkon valtiollis- uskokunnan den ajan oltu niin hädissään sii- ten oikeuksien lakkauttam inen ja vat olla minkään luosta- tä. että Saksa tulee Amerikkaa kaiken kirkon omaisuuden taka pappeina M eksikossa; hävittäm ään, ja siinä sivussa sik-| varikoim inen; peoniorjuuden reita ja muita senkaltaisia laitok- si ahkerasti touhuttu "m ailm an1 poistaminen ja työväen oikenk-’ sia ei saa maassa olla, eikä mi- laittam ista turvalliseksi kansan- sien turvaam inen lainsäädännöl taan uskonnollisten ryhmien joh- valla,le", ettei ole huom attukaan, lä ; kaikista uskokunnista riippu-j tarnia koulu ja. Sitäpaitsi mi, miten kansanvallan on käynyt m attom an kansakoululaitoksen Saksan esimerkin mukaan, halli- rajanaapurinam Mek- perustam inen. j 1 tus pannut papeille suorastaan anaapunnam m e olevassa Mek-! men. O9,a. Eräs klrjottaja s e lo s j p e n lstu s|aki saätää. cttä ka,k kapula»; sm ,in,n: papin ei saa sik vcsie„ ja luolant„. arvostella maan lakeja eikä hai taa . kmnka senlalkeen kun Seta kje„ mai(1 Sam _ .......... nml, oi, ranKa,Ss„t. Meksi- ............................ lal,tcj,k.n ,>lnisl,,soikeus kuuluu hiusta e, „ „ a a „saa mmmkaan koa lippumme hapäsemisestä, ja kansalle, ja ettei yksityishenki poliitilliseen kokoukseen, ei äi Yhdysvaltain sinne tekemän vii löillä ole niihin mitään m uita nestää. eikä päästä 'mihinkään me "sotaretken" jalestä, mek oikeuksia kuin mitä hallitus virkoihin. Naita määräyksiä rik sikolaiset ovat laatineet itselleen m yöntää tai vahvistaa. Peoni koville ei myönnetä valamiesoi uuden perustuslain, jossa pitkin orjuuden tyyssijoina olleitten keuden käsittelyä. Kuten n ä y t jotakuin- harppauksin pyritään ihan il suurtilojen hävittäm istä varten tää, , . ollaan . ..... Meksikossa . ... m eistä sosialidem okratiaa tote sää,letään. että tulee laad ittav ak -ik '" scl; ,IIa ■»•’P * " l>’™lmiesta uttam aan. si lakeja. joissa m ääritellään.I vaikutuksesta vähemmän keh.t i kuinka - i i i ; tvneessa yhteiskunnassa, maa alan vksitvis-j ■7„. . . . Täm än vuoden alussa hyväk i, i n suuren , • i. N.., 1 asuvallan presidentti henkilö tai vhtio korkeintaan saa f ,, . . valitaan , , syttiin tuo perustuslaki, joka m o suoranaisella kansanaauestvksel• om istaa. Kaikki ne alueet, mitä | ,. , . . .. . - . . nessa suhteessa on sosialistisin joku nvt omistaa vli tuon kot I a ,u'l'i"!sl vuodeksi, e,ka ku- ja ajanm ukaisin perustuslaki m i keimman .naaran, tävtvv omis i k:,:1" v"1" " '" 1‘tes,.l.-.ttt, saa ,ml- tä millään maalla vielä on. \ e- , loinkaan tulla uudelleen väli näjä tosin on kukistanut tsaa tajan jakaa pienempiin osiin ja tuksi. Hänen tulee olla svnnvn rin valtaistuim eltaan, m utta tätä Marjota m vvtäväksi hallituksen Meksikon kansalainen, vallitsee kirjotettaessa siellä ______ j hyväksymillä ehdoilla. O m istaja1 nainen synnynnäisten Meksikon kan sa kansan keskuudessa paljon t y y - 'tu,ec saamaan m aastaan hinnaksi laisten poika ja yli 35 vuoden tv n titto m y v tu ,u enpurm surntm i « « _ m kulu. m,sm uiva liinaan perustustaKia v ,e ia j | hinkäan uskonnolliseen saari- ole saatu toimeen. 1 öisin Mek Perustuslaki myös lausuu; kuntaan, ei olla minkään kirkko sikossa. Siellä vallitsevat yleen "Kaikki hallituksen valtuudet kunnan pappi, ja jos hän t m sä rauhalliset olot, ja uusi asian ovat kansalta saadut ja ovat s< J palvellut arm eijassa tai jossakin tila on varmasti ja rauhallisesti hyväksi käytettävät, ja kansan i hallitusvirastossa. on hänen täy- vakaantum assa. luounollisena oikeutena on P€-Jtynyt erota virastaan kolme kuu ruuttaa ia m uuttaa lakejansa kautta ennen vaaleja. Meksikon ttusi ptrustusU ki on ■ ¡,W n hvvänsa s<. ha|uaa Perustuslaki kieltää tekem ästä lavea ja erittäin mielenkiintoinen Meksiko on ollut pääasiallisen- työsopimuksia pitemmäksi ajaksi tekele, m utta voimme silta tässä lyhyesti mainita pääkohtia. E räät tämän dokset ovat Leviä, etiuit- U U llttliilltin ilH K ttn illlttltllllU lllttlltllllttlltiM ItM illlH IH IH IIitm tlllU M IH ilN U ii u iitv < itiiiu iiiiim iiit t " it it n H ih » u ii! iiu i« H iit it t t iiin it iiiiim n if t 't iiit t H t iiiH > u i i m iiiiu titu iiiitm iiiiiiiitiiiH iiiiittiu n iim titM H iiitiin u i' iiiiiu iiit u iu s iiiiu t iiiiiiiH iiiiit n u iit iit in t iM t t H in t m iiiiit t f iiiiit it t H iu t t iiM itM iif i 51089 veydelle vahingolliset työalat ja yötyö ovat kielletyt naisilta ja lapsilta. Työntekijöille m aksettavan alimman palkan -määrä on joka tapauksessa laillisesti voimaan- pantava. ja riippuu sen suuruus paikallisista olosuhteista sekä työntekijäin tarpeesta; m utta aina on naiselle m aksettava s a ma palkka samasta työstä 'kuin miehellekin. Palkat on suoritet tava maan laillisella rahalla, ei tavarassa eikä maksuosotuksilla. Ylityöstä on m aksettava kaksin kertaista palkkaa, m utta missään tapauksessa ei ylityötä saa te h dä enempää kuin kolme tuntia päivässä kolmena päivänä perä tysten. Naisilta ja lapsilta on ylitvö tyvten kielletty. Maanviljelys- ja teollisuuslai toksien omistajien on tvöläisrl- leen hankittava terveydellisessä suhteessa tyydyttävät asunnot, joista vaadittava vuokra ei saa nousta korkeammaksi kuin 6 pros. niiden verotusarviösta. Heidän on myös ylläpidettävä kouluja ja hankittava lääkärin hoitoa v. m. avustusta työnteki jöilleen. Työnteettäjien on suoritettava korvausta työntekijöitä k o h d an neista tapaturm ista sekä hengen tai terveyden m enettäm isestä, jos s e on ollut seurauksena työnte kijän ammatin ailieu-ttamista taudeista. Sekä tvönteettäjillä että -tekijöillä on oikeus iäries tyä etujensa suojelem iseksi; työnteettäiillä on oikeus sulkea työpaikkansa ja työläisillä oike- us lakkoiltua. Kuitenkin koh- distuvat kaikki ran g aistu sm iärä- iii'iiH 'iiiiim iih i,in iitu in w iiii!u iiiH iiiin iu » iiH ,ii„ !ii, ii'iiii» iM in iiiiiM iiiiim i ' k a a d ettiin ja la sk e ttiin sahalaitoksen ¡läpi la u a n ta in a ; su n n u n ta in a ne oli v in tolan takuut ia asetettavaksi. vaa: "Tullessaan kenraali A I - ; vat k u iv aam assa kuumennushuonee»- Jos työnteettäjä ei hyväksy so varado sai nähdä Yucatanin ole sa ; s itte ne h a llitu k se n erikoisjunalla vintoiautakunnan päätöstä, on van riistäjien kynsissä, cpärehel- len n ä tettiin rak e n n u sp a ik a lle ; ja kun hänen m aksettava tvöntekijöil lisyyden saaliina ja kykenem ät-I puusepät T ayior-leirillä ta a s lauan leen kolmen kuukauden palkka, i tömyyden uhrina. Rikkaat r e h - ! tai-iltajia k e rä iliv ä t ty ö k alu ja a n vii- m utta jos työntekiiä ei sovinto-j kivat mielivaltaisesti, köyhät o li-k o n työn päättyessä, kantoivat tois* ’ lautakunnan päätökseen tvvdy, vat maahan poljettuina. V äestö m iehet valm iiseen rak e n n u k se e n kir- niin hän vain m enettää tvöpaik- tiukkui tietäm ättöm yyttä. Täm ä jo tu sp ö y tiä y. m. virkahuoneen kalu- kansa ja saa vapaasti 'lähteä. tilanne on nyt m uuttunut, sen toa, jo tk a — niinkuin itse rakennu- Tvim teettäjä, joka erottaa työ jälkeen kun hänet, oltuaan Ya- kin — edellisenä la u a n ta in a vielä oli Iäisen "ilman pätevää syytä", quil-intiaanien päällikkönä Huer vat huojunut honkina m etsässä. unioon kuulumisen tai muun taa vastaan, vlennettiin 'kuver- sellaisen syyn takia, joutuu työ-j nööriksi. Hän m ääräsi 44 tun- H A A K S IR IK K O IS T A L O G IIK K A A . läisellc maksamaan kolmen k u u tia pisimmäksi työajaksi viikos kauden palkan vahingonkorvauk s a ; sääti alimman palkan; s a a t- ■ V enäläisessä p o rv arile h d e ssä Rus- seksi. \ ielä säädetään, ettei m i toi voimaan parem m at tervey- k a ja V oijassa k irjo tta » P. Solokin kään työsopimus, joka edellyt tielliset olot ja työuäcn v ahingon-! Suomen k ysym yksestä otsakkeella tää liikanaisen ankaraa työtä tai korvauksen sekä lakkautti uh “Johdonm ukaisia kysym yksiä ja epä kohtuuttom an alhaista palkkaa, kapelin. Hän on antanut nai johdonm ukaisia v a sta u k sia ", seuraa ole laillisesti sitova. sille äänioikeuden, ja m aata kan- v aan ta p a a n : Naisilla on kaikki samat siviili- salit. H än on pitänyt kurissa A nsaltseeko su o m alaisten halu ju- ia poliitilliset oikeudet mitä mie monopooleja. Hän on taannut H»taa Suomi itse n ä ise k si valtakun- hetkin nauttivat. Kaikki lapset jokaisclle puolueettom an oikeu- n a k si k u n n io itu sta ? o n pidettävä koulussa, kunnesi denkäynnin. Joidenkin yritteli-) — Kyllä, an saitsee, tävttävät 15 vuotta. ästen am erikalaisten pitäisi k u t-' — S aav atk o bolshevikit nyt. heille Meksikon presidentillä on sa- sua hänet luentom atkalle Yhdvs- ra sk a a n a h etkenä k ä y ttä ä perustus- manlainen eittom isvalta kuin j valtoihin. Hän saisi suuret kuu- lain tu rv aam ia: sa n an v a p a u tta , aano- meidänkin presidentilläm m e on. lijakunnat.” m alehdistoä ja n a u ttia henk ilö llistä M utta hänellä on lisäksi oikeus Ne yritteliäät am crikalaiset, i kosk em atto m u u tta? omasta alotteestaan tehdä laki jotka Ilu ertalta ostivat miljoo Kyllä, saavat. ehdotuksia. Eduskunnan m uo nia eekkereitä arvokasta maata Onko k ap italisteilla oikeus varjella dostavat meidän mallimme mu- 3 centillä eekkerin ja joiden nyt ja m ää rätä itse o m aisu u d estaan ? kaiset edustajahuone ja se n aa tti.) täytyy ruveta sitä jakam aan peo-{ — Kyllä, on. Edustajahuoneen jäsenet väli - j neille, tuskin ovat kovinkaan) Onko oik eu d en m u k aista työläisten taan kahdeksi vuodeksi, senaatin j halukkaita kutsum aan kenraali vaatim us työpäivän ly h e n tä m ise stä ja jäsenet neljäksi. : Alvaradoa, enemmän kuin Car- i palkkojen k o ro tta m ise sta ? I utta perustuslakia näyttää ranzaakaan luentom atkalle Y h — E p äilem ättä. "yhteinen kansa ilolla ja ihas- dvsvaltoihin. Tuskin he mvös-i E ivätkö talo n p o ja t voi odottaa p<‘ tuksella tervehtivän: papistd ja kään kelpaisivat Billy Sundayl-i ru sta v a a kokousta, vai tu leek o lie: suurrikkaat luonnollisesti ovat le apureiksi, koska täm än ker dän h e ti o tta a kaikki m aa haltuunsa? sitä vastaan, m utta he ovat a u t- ; rotaan sanoneen, että jos hän He eivät voi odottaa. tam attom asti vähem m istössä.| olisi presidentti \\ ilsonin hou K aikki täm ä on oikein ja kai, Häm mästyttäv ää edistystä on jo suissa, niin hän lähettäisi a rm e i-) ilm an epäilystä tapahtunut, ja vakuutetaan, että iän Meksikoon ia ' piiskaisi pirut M utta k u itenkin, a n ta e s s a n i nai Meksikon kansa ei ikinä enää j ij I os niiden lurjusten nahasta". Ja satoihin sam an laisiin kysymyk- ’ kenraali j vastau k sen , v a sta a n m inä myös vas kuulemaan to hi kaik k ea log iik k aa: Väliaikai ia niita- H allitu k sen tu iee kaikilla kayiet’« että pää vissään olevilla keinoilla estää sJ " ‘ aisi k o k in , m alaisten sa a m a sta itsenäisyytt.» Va- lia ik a isella H allitukoella oa où»-u
