No. 214
TOVERI
2
viranom aisen toim enpiteitä so hym ylllen ilm aisi y m m ärtävänsä, m is
ta poistamalla agitaattorit. Nii lukuunottam atta pakkotoim enpi esitämm e k uparitrustin edusta
tä oli kysym ys, ja läksi täy ttä m ä än
tatoim ien edistäm iseksi; uha-
den jotka nyt toim ivat a g ita a tto teitä työväestön
alistam iseksi jan, m ontanalaisen
senaattori
.
.
, , tilau sta ,
Llnncn suomalaisen t. H5»lcn Unenkannattaja,
ta Yhdysvaltain etuja tai hai-
Noin n eljä n n estu n n in ku lu ttu a hän
rien poistam iseksi, pitäisi ryhtyä vallitseviin oloihin. O n siis vain M yersin joku aika sitte senaa-
limeatyy Aatoriaaaa, Oregon, joka päivä
litu
s
ta
;
neuvoa,
kehottaa
tai
.
palasi,
tuoden k ak si pääsylippua
toimenpiteisiin sen pohjan pois luotu vankempi maaperä a g i tissa esittäm än lakiesityksen, jo
paitsi sunnuntaina.
kiihottaa toim enpiteisiin joista h ä rk ä ta iste lu u n .
tamiseksi, jolla agitaattorit to i taattoreille. ja siltä niitä koete ka antaisi viranomaisille ra ja t
TO IM ITU SK U N TA :
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
seuraisi viivytystä tai välien-
m ivat, m utta siihen ei ryhdytä. taan nyt poistaa pakkotoim enpi toman mielivallan jokaisen ty ö
A D O LPH SALMI
A. B MÄKELÄ
SOTAH YÖNTEISIÄ.
SULO SYVÄNEN
nystä
niiden
tuotteiden,
tarpei-
’
A gitaattorit eivät ole sellaisia teillä.
läisen ylitse ja tekisi m ahdotto
den ja välineiden tuottam ises Sota on a n ta n u t a ih e tta erikoi-
Sellainen m enettely ei tuota maksi minkäänlaisen järjestel
villikatseisia
paholaisia, joksi
siin h y ö n teistu tk im u k stin k tn . Niinpä
(T H E COMRADE)
sa, joita sodankäynnissä tarvi
heidät
tavallisesti
kuvaillaan
toivottuja
tuloksia.
Työväenlii
mällisen
toim
innan
työväestön
The organ oi 'ae Finnish worker* in the
on toht. Shipley ä s k e ttä in julkase-
taan,
tarkotuksella saattaa m issään tu tk im u k sissa kosketellut
Western Mate*. The only Finnish daily ia t o k s e t a i k a a n
U S e ill e r ä ä n l a i s i a porvarilehtien
kirjotuksissa ja ke ja työväestössä vallitseva tyy olojen parantam iseksi, koska ker
the West. Published daily, except Sunday, I
. .
at Astoria, Ore., by the Western W ork- . "herännäisyyskohtauksia
maay- piirroksissa, vaan ainoastaan ta tym ättöm yys saatetaan vaientaa ran viattominkin riistäjäluokan
Yhdysvalloille haittaa sodan- yleisesti tu n n e ttu a syöpäläistäm nie
men’s Publishing Society«
käynnissä.
¡ t ä i t ä . Y k sin k e rta ise t uskovat täit-
-
i------------------ j lim vstön ja m uunkin riistäjäluo- vallisia työläisiä, joiden polku on pakki »toimenpiteitten
rautapa» etuja vastaan
suunniteltu toi
Uoiotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman-
'
'
.
Ylläolevan säädöksen rik k o - ¡ te n syntyvän liasta, m u tta sellainen
Heidän teh täv ä taan. m utta ei pitkäksi ajaksi ei menpide — sellaisiahan kaikki
ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyillä K äll k eS K U ll tlC SSa.
K a il S k a il 3 ä - varsin kivinen.
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- i
,, ,
.„
..
. _ _
,ajla olevku
to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- j a ! t e ll S t O
llhrasi
etUOlkeUtetlS-l nään on koettaa saada tvöväcs- kä poistaa ollenkaan. K orkein työläisten etuja ajavat* toim en imsesta rangaistaisi v ä h in täin :
nunenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- i • ~ __
...
i i . ..
!, •
i
, , • ,
.
•
t
ilmotukset $1.50 kerta, avioero ilmotukset isänmaan alttarille elokuun nel- tossa hereille yhteistunto ja yh- kaan sulku ei estä virtaa kohoa piteet välttäm ättöm yyden p ak o s viidensadan ja korkeintaan vn- vanhemmista. L ik a ise t olot kyllä ta-
$1.00
ilmotukset
sopimuk-
«SJvnä
v V a ic s t tim
V. tenäistä
sen m kerta.
ukiin. Seisovat
Satunnaisista
ilmat
uksista : j ä t t a
p « il\ä ä
a , 111 yöllä
toim intaa niiden vai m asta ylitsensä, ja kun se tap ah ta ovat — selitetään “saksalais den tuhannen dollarin sakolla v a tto m a sti e d istä v ä t kalkkien syö-
m u,ta uhraus
'-as- teoksien p istä m ise k si, jotka es tuu. silloin m urtuvat padot ja mielisyydeksi
ja "valtakunnan tai vähintäin kuuden ktiukaudc päl&isten lisä ä n ty m istä , niin e ttä t .
ja korkeintaan
viiden vuoden se lla isissa oloissa n ä y ttä v ä t syn
tulva saattaa lakasta m uassaan vihollisten avustam iseksi.”
Entered as second-class mail matter July 18, ta sen jälkeen kun kansallisko-) tävät työväestön saam asta itsel
vän ik ään k u in itse stä ä n .
1912, at the postwfiice
osteiiice at Astoria, Oregon, kous oli itsepintaisesti k ieltäv tv -) leen kunnollisia elinehtoja
vankeudella, tai kum mallakin.
sellaistakin,
joka
ilman
patoa
oli
Senaattori
Myersin
esitys
“ S ottlasoloissa kun m ieh et ovat lä
__ under the Act of March 3, 1 8 » .
_ ;
1
.
'. . . . I
.
-J
Selvääkin
selvempi
on,
että
TILA U SH IN N A T
nyt tottelem asta kuninkaan mää-
Elleivät vallitsevat aineelliset si jäänyt paikoilleen.
k u u lu u :
h ety k sin e iv ä tk ä saa usein, jos o lis i
Yhdysvalloissa ja Canadaasa:
i -
... ,
Ja Venäjä i suhteet anna agitaattorille toi-
Kahdeksan tunnin työpäivälii-
Yksi vuosikerta. .$4.uo
6 kuukautta. .$«25 raysta Hajaantua.
Y hdysvaltain
senaatti ja ei ole olem assa m inkäänlaista k aan . v a ih ta a alus- ja vuodevaattei
J kuukautta. . . . . S 1.35
1 kuukauii.«. .50
i*
.
*1
i
• .
1 •
..
. ..
.
Suoirxea ja muualle ulkomaille:
m aavlim ysto, mikäli se on luopu- j nuntatpohjaa, niin hänen parhaat- kettä lännellä ei enää kukisteta
edustajahuone kokoontuneena toim enpidettä unioiden ja y leen ta, tä itä v a rm a sti ilm estyy, ja ne le
kst vuosikerta..$6 ou —& k u u k a u n a . $3 4U e
t om aisuuksistaan, teki siten , kin 1 ponnistuksensa raukeavat millään, joskin
se saatetaan tn-
taholta, jota v iäv ät nopeasti. Ihotäi m uodostuu
kongressiin säätäköön, että sä työväenliikkeen
Advertising rates in effect July X,
•
. . .
sam an v ä rise k si kuin se iho, jolla
cents
per nu-h. Specif discount i* allowed sen jälkeen kuin vallankumous
turhaan. Ellei lännen työväestö
i . kahuttaa
ja vaientaa vähäksi a-
Yhdysvaltain ollessa sodassa e. v o ,ta.,, selntaa 0 1 » ™ ' " « “ " , £ oleBkelee. L ä a s i.a trlk k a la ,.illa ia
lor larger and continuous advertisements. (
.
•
. . .
t o v er i , box 9#. A storia , ORE.
oli pudottanut tsaarin valtaisiin esim. nvkvisin välttäm ättä kai- jaksi joillakin pakkotoimenpiteil-
Jokainen auBtraaHaiai8nia alk u asu k k ailla täi
on laitonta kenenkään henki säädöksen alaiseksi.
tavalla tai toi- on m u sta ; h induilla se on tum m an
Huoncusto sijaitsee lofnnen ja Duane katu-
meltaan.
Ja kuti Englannin, j paisi korkeam paa palkkaa j a ! la. 1 yolaisten keskuudessa toi
lön tai henkilöiden lausua lakko aiheuttaa
.Telefooni: konttori
j Saksan ja muiden maiden työvä ’ kahdeksan tunnin työpäivää, ja mincet agitaattorit saatetaan tel
sella
tuotannon
seisauttam
ista,
i savun v ä rin e n ;
a frik an d e reilla ja
toisten kuullen epälojaalisia,
ja
se
voidaan
siis
selittää
p
a
l
-
h
o
tte
n
to
te
illa
ru
so
k
eltain
en -
pohjois-
su bsc riptio n r a tes :
esto seuraa Venäjän työväestön ( tuutisi niiden saannin helpotta- le’ä vankilaan, työväenliikkeen
uhkaavia, häväiseviä, väkival
.
.
\i n
am e rik k a laisilla in tiaa n e illa kellerta-
onr yeartb". U$4 oo 8,*s^ niouth^*?>d*.$2.25 esimerkkiä. niin näemme tulevai- van elinehtojaan, niin agitaatto- äänenkannattajat saatetaan sul
ru8kM. europp, town, ,.,ee„sä
taisia, halveksivia, solvaavia. v e k .A , v,holli,.a. Melkein jo-
Three m o n th s.. $ i . j 5 ^ O n e m onth................. 50 j suudessa
Englannin historiassa rit eivät olisi saaneet t ä t ä ‘lakkoa kea postista, m utta jos ne olot
huikkaavia,
tai kapinallisia ka,sen lauseen jonka t y ö v a e s t o n 1 lia n h a rn iaa. Ihotäi k iln n ittä y ty y alus-
~*~ ' -------------—— - -
i sam ansuuntaisia
lukuja
kuin . aikaan. Mitä järjettom intä on jotka ovat luoneet täkäläisen’
ajatuksia Yhdysvaltain halli asiaa ajava henkilö lausuu, voi v a a tteid e n sisäp in n alle, im ee täyten-
selittää, että halu auttaa Saksaa J työväenliikkeen, säilvvät edel-
tuksesta, perustuslaista. pre daan selittää tavalla tai toisella sä v e rta v ä h in tä än k a h d e sti päivän
Feodaaliherruus
ei
si-
K
a"sk""
)a
v<
-'"""ki"
..
.
*
ja
vahingoittaa
Yhdysvaltain ) leen. kiihtyy alituisesti se tyytv-
A
1 •• • •• • •
sidentistä. arm eijasta, laivas rikkovan vllämainitt-ua säädöstä, sä; sen tie d e tä ä n k u lje tta v a n ainakin
. . . "
.............. lav a n tau d in
ja
v ilutaudm itiöitä.
ten
h ä v iä is i
Toisenlaisia toimenpi kansallisia etuja on saanut lakon m ättöm vys jonka ne luovat, ja tosta. sotilaista, lipusta, maa- silla
huom attava on, että sivu-
viluUudin iHöita vaan
teitä se kaipaa
aikaan. Täkäläinen työväestö ei [ pyrkimys olojen parantam iseen
tai m eriväestä, tai Y hdysval lihenkilöllä et ole yhdeksässä t a - . eJ varm u u d en a tie d e tä , ta rtu tta a k o
Ihmisystäv ällisyydestään ja ar
ole kiintynyt koko sotajuttuun elää ja voimistuu kaikista pakko
tain e d u ista ; tai lausua aja pauksessa kym m enestä m itä ä n . M la v a n ta u tia . T ä it o v a t kaikkien
m eliaisuudestaan tunnetuksi tu l
Nykyisin paluitaan paljon agi- scn vertaa, että se tietäisi siitä toim enpiteistä huolim atta. Se et-
tuksia, joiden on laskettu saat oikeuksia silloin kun syyttäjänä arm e ija in h e llittä m ä ttö m ä t seuralai-
lut englantilainen
\\ arvviekin taattoreista ja niiden aikaansaa oikeastaan mitään. Sillä ei ole ■ sii vain sopivaa tilaisuutta p u rs
tavan Yhdysvallat sen presi esiintvv sotilashenkilö, 'olipa k y - > e t. E telä-A frikan sodassa milloin
•
»
.
..
.. ..
x .
i vain rrk n fe n tti pysähtyi, m iehet rii-
kreivitär, joka om istaa Suunnat- mista levottom uuksista ia tvo- : m itään syytä asettua tukem aan kahtaakseen jälleen esille, jos
atast. m „s|tät
dentin, perustuslain, armeijan sym yksessa nuka asia tahansa.
tornia maa-aloja,
on * julaissut I « selkkauksista,
yllytetään
Saksaa,
sillä
eihän
se
tiedä,
olisi-j
se
nyt
vaiennetaan
rautakourin.
*
s.
M utta riistäjäluokan tarkotus a lu s v a a tt e ensa n u rin ja nyppivä, täit
tai laivaston, maa- tai meri-
sekä
kanssariistäjilleen
j< »nkinlaisen
ko
Saksan
alamaisena
parempi
j
1’uutavanJparoonien
käskyn-
onkin
saada työväestö täm än so-
k u ten m uuan sotam ies oli
väen,
lipun,
tai
Y
hdysvaltain
hallitusta toimenpiteisiin agitaat
julistuksen, jossa heitä kohote torien poistamiseksi. M utta työ- °Ha kuin Yhdysvaltain. Mistä haltijat saattavat ajatella toisin.
edut ylenkatseen, pilkan, hal tatilanteen varjossa niin oikeu- sanonut toht. S hipleylle; • ‘Me nouki
taan
“seuraam aan venäläisten mailla vallitsevien epäkohtien ; s? sellaista voisi ajatella .' M utta m utta jos ne niin tekevät, osutta
veksumisen tai maineen louk dettom aksi kuin m ahdollista, jot- ta a n ja poim itaan ja jä te tä ä n ne pai-
,
’ vän paisteeseen , ja se n ä y ttä ä käyvän
suuriruhtinasten esimerkkiä ja •poistam isesta eivät herrat porva- se tietää ilman pitempiä selitte- vat ne arveluttavaa todellisen ti
i
p
-
•kauksen alaisek si; lausua aja ta se on sitte taas pakotettu
;
niiden pikku rau k k a in sjd a m e lle .
luovuttam aan kaikki m aaom ai rit suvaitse puhtia mitään.
; lyjä, että karjaakin kohdellaan lanteen tuntem attom uutta. Tsaa-
tuksia, joiden tarkotuksena on taistelem aan vuosikausia ennen
suutensa valtiolle".
Lännen työväestön keskuudes- • paremmin kuin täkäläistä puuta-, rikin arveli ikuisiksi ajoiksi voi-
kiihottaa vastustam aan m in kuin sillä on edes niitä ninielli- A M E R IK K A L A tS E S T A K IIR E E S T Ä
vansa
turvata
valtaistuimensa
kään laillisella oikeudella toi- siä oikeuksia, joista nyt niin pal- L
J»»s ihannemieliuen kreivitär sa on vallinnut ia vallitsee edel-1 v arate°Misuustyöv äe6töä, se kd-
ei ju u ri saa m in k ä ä n la ista k äsity stä
sulkemalla
kum
ousliikkcen‘
agi
luulee teodaalivallasta siten pääs- leen svvä tvytvm ättöm vvs ja sittää helposti, että työstä lak-
mivan valtion tai liittovaltain jon puhutaan.
k
a tse lle ssa esim . A storian katutöit-
tävän, niin erehtyy hau arveluis- vastenmielisyys vallitseviin oloi-1 kääminen kahdeksan tunnin ku- taattorit telkien taakse, m utta jii*Wit-nHH>umua<*ii n»iluiinHiHiiiiiuiininii i i i i u i »iiuuiMUi,.«»uintnii<HiiiiiuiitiHitin>iiiu>tiiiiu.'iiiiiuin»xiiuttiiniinuntituaiiiiuuiiiimtnnnn)-
v jgjj;
y t ta tläy t tää siitä
s a a it.
Sitäpaitsi, eihän niiden hiit. j**pa siinä m aanosa, että sen luttua merkitsisi sille enemmän toisin kävi, ja historia todistaa I
_______
______
____________ —
_
__ ________________________-
-
_
I ' siu n a tu sta jouliiisuudestakin
v
ieodaa li herrojen maaomaisuuksi vaikutuksesta on svntvnvt laaja lepoa kuin kymmenen tuntia saman kehity.sjuukstin muissakin
! jään n ö k siä olevan jollain kulm alla
s a v a ra ssa m aassam m e.
en luovuttam isella ole niinkään Jakku, seisauttaen pulitat aralnk työskentelem inen, ja että neljän maissa.
=
|
E ri seuduille p e ru ste ttav illa sota-
Ne jotka silmät auki seuraavat
kiirettä, kyllä ne seuraavat venä keen melkein kokonaan. M u tta ; dollarin päiväpalkka merkitsee
^ iiiiim iiiiiiiiiu u i.iiiitiiiiiiin iiiiin itin N tn n iH H ,iiiiiH iiiitw iiiiiim iiiiiu iu H u < iiu iu u iiiiiiu u u iiiiiiiiiu iiiu iiiiiu iiiiiiiiiiiiiiiiM iiiiiiiiiiiiiiiH iiH iiiiiiiiu iiiiiiiiH it^ , väen
h a rjo tu sle ire illä nousevat ra-
laisten suuriruhtinasten esimerk- Seu sijaan että täkäläinen san.» enemmän elämän m ukavuuksia, kehityksen kulkua, näkevät jo
kiä. jahka Englannin työväestö- m alehdistö tunnustaisi vallitse •: kuin kolmen ja siksi se on vai-J etukäteen miten tulee tapahtu- YMMÄRSI — MUTTA YMMÄRSI lan tilaiselle sa a tta a käydä sam anlai- k en n u k set, el "kuin sienet sateella,
sessa tapauksessa, selviää seuraavas- vaan likipiiäin a ja tu k se n nopeudt 11a.
VÄÄRIN.
kin seuraa Venäjän työväestön van m itään tvvtvm ättöm vvden mis kieltäytym ään välttäm ättö- maan. m utta sokeassa voitonhi-
K aksikym m entä
ra k e n n u sta päi
ta ju tu s ta :
Jos o lette vaillinaisella kielitaidol
v ässä itsek u llak in leirip a ik a lla on
esimerkkiä ju ravistaa loise-läjät , svytä, selittää sv kaiken ji»luu-' m istäkin elintarpeista jonkun ai- mossa toimiva riistäjäluokka ei
K aksi en g la n tila ista oli m atk alla nykyään
k e sk im ä ärä in e n
ennät)»-.
ruum iistaan.
van vain agitaattoreista, jotka il kaa, kuten lakossa säännöllisesti ota huomioonsa sellaisia. Se lanne jou tu n eet tekem isiin sekä rys-
säin
e
ttä
eng
lan
tilaisten
kanssa,
o
let
E
spanjassa,
eiv
ätk
ä
osanneet
ollen-
m
u
tta
aikom
us
on
p
a
ra
n
ta
a
vauhtia,
"M eidän on kukistuttava, selit- keämielisvvdessäan ovat saaneet ' tapahtuu, saadakseen itselleen puhuu vain ilkeämielisistä agi
te kai huom anneet, kuinka paljoa kaan m aan kieltä. E rä än ä päivänä ^ ^ 8 k e sk im ä ärä k si sa a ta isiin kolme
taattoreista. voidakseen edelleen helpom pi on saad a ry ssä ym m är- he tu liv at tien v arrella olevaan ra- kym m entä p ä iv ä ssä joka leiripaik: la
tää kreivitär vetiHiin uksessaan, aikaan tyytym ättöm yyttä ja selk- parem m at elinehdot.
Hallitus saattaa tutkia ja tut saada voittoja.
" E n g l im in m aaylim yston perin kauksia työläisten keskuudessa
täm ään ta rk e tu k se n n e
kuin englanti- ■ vintolaan, jossa tah to iv at syödäkseen, j pyhiityötä ei vielä ole p idetty tar-
lainen.
R yssälle ei ta rv itse s a n o a , tosi e n g la n tila isten tap aan tie ty s ti peellisena, vaan syksyn tullen o i
nöllisine omistusoikeuksilleen m I Taitaapa joku ajattelem aton kia. m utta inistään ei ole apua.
kuin
hiukan
sinnepäin, ja hän “ sna- j liä räa p a istia . M utta täm m ö isessä p ie - . ta a n se k in käytäntöön.
Inkvisiittoritoimia
ellei
tutkim
uksien
tulosten
an
ta
kukistuttava. Englannin yhteis- tyoläinenkin uskoa sellaisia se.i-
ju
a
a
"
vallan
hyvin, m utta englanti- n essä m aaseu tu rav in to lassa ei vni-
T ravis-leirillä T ex asissa suuri ka
kunnallisen aseman parantam »-, tvksiä. m utta eleensä ei niillä ole mia neuvoja oteta varteen. Joi
laiselle pitää sanoa suunnilleen oi- m ä rre tty englanninkieltä.
sa rm ira k en n u s nousi m aa sta täsm äl
Työväestön oikeuksien riistä
seksi
tarvitaan
suurenm oisia tvöväestön keskuudessa mitään takin vuosia sitte toim inut teol
kein, ennenkuin se ollenkaan “sa-
"M itäs nyt teem m e?" kysyi toinen
p u o lessa to ista tu n n is s a ; sama
kerto misessä touhuavat kongressiniie- viaa.” Sam oin on ryssällä erinom ai- epätoivoisena.
uhrauksia. Ei olisi m uuta kuin kantavuutta, niin selvästi käsit- lisuus valiokunta selitti
en n ä ty s
sa a v u te ttiin Tayior-leirillä
to im een p an n u ssa ko-
fiikein. että ne miehet jotka ovat tävät he olojen vaikutuksen toi- muksessaan. että tätä maata uh lict o v a t yksi toisensa jälkeen nen kyky saada itsen sä ym m ärre- j “T iedänpä keinon,’* virkkoi toveri, j K en tu ck y ssä
tyksi.
Esim.
kun
ry
ssä
tahtoi
kra-
ja
heille
välähti
toivon
säde.
“
Minä
k
eessa
’uhranneet henkensä nykyisessä miniäänsä.
kaa sisäinen vallankumous, ellei esitelleet lakiesityksiä, jotka var
sodassa. saisivat siitä palkinnoksi
A gitaattoreilla on valtava v a i-'ry h d y tä pikaisiin toimenpiteisiin maan saattaisivat entisajan ink puja h elsin k iläisestä ru o k a k a u p a s ta ,; piirrän h ärän kuvan — kyllä ne s iitä ; V iim em ainitun leirin läheisyyteen
jossa ei ven äjän k ieltä ym m ärretty , y m m ä rtä v ä t.”
¡k u uluvista h a llin to ra k e n n u k sista eräs
Englannin vapauden.
kutuksensa näissä suhteissa, jos tvöväestön aseman parantam i- visiittorit kateudesta keltasiksi. heittäy ty i hän m ahalleen lattialle ja j Hän piirsi m elkoisesti onnistuneen ra k e n n e ttiin p u u tav a rasta , jo k a viik-
uutisissa maininneet k o n tta si tak ap erin , jo sta m yyjä heti häränkuvan, pani sen a lle 2 :n nume- koa aikasem m in vielä oli Mississippi!!
Niinhän se pitäisi olla. m utta rkaan ei oh- toivoa selkkausten ja seksi. M utta mitään ei ole teh ( )lemmc
ellei olisi ollut maaylimyston o- tvvtvm ättöm vvden poistumisen ty sen neuvojen toteuttam iseksi. useista sellaisista. Seuraavassa ym m ärsi tark o tu k sen . K uinka eng- ron ja antoi tarjo ilijalle, joka h e ti v a rre lla k asv av an a m etsänä. Puut
TOVERI
töver T
m istusoikeudet ja edut kysym yk
sessä niin E nglannissa'kuin Sak
sassakin, niin tätä sotaa ei olisi
ollutkaan.
Inhim illisyyteen vetoamiset ja
siveyssaarnat eivät ole saaneet
aikaan yhteiskunnallisia m uutok
sia, päinvastoin saavat nähtävis
sä olevat yhteiskunnalliset muu-
MAILMANKATSOMUKSIA
IM tll> ttllllM ill'.U 4 i!l!l. .t o t it 1
tiliIIIIIt lt llt M t U it it t t t U U lIt llH n t iH f t t lt t tllin iU IIt llt lC t lt N U IIt llt lilllt llllf t H It lt t t llt
Miten Meksikossa
eletään
n i||||t« |» |tm i|lU lh ltlU |tlltttH llH llU flH H n M H H tll|IIH t» ’llllltJ ltH ttllltH » f» ;tl’ HI
H »»H IH Iim »tl»IU »t»llU tM llim n iU llltM U Ilttl»lltlU llllltllt»M tlllM IH H m »ttt»ltin m »
,j|H tttil!IIIIIIIIU M M M M *tlM llllU lftltttM IM M It|lltltlM llin M iU U M ltllltH M tlM ritU U M il i IU lM IIU t» lM :» t.lM i» U tllH IU lU h » H tlM ld U iU lH U Ih tH U lllltM M tH IIIIU U H IH IIH U IiiM l
main suurtilojen paloiteleminen kansanopetukseen tahi muihin
tilattom ille ja näiden tiluksien yleisiin asioihin; kieltääpä vielä
todellisille viljelijöille; mono;,o ■minkään uskontokunnan lähetys-
lien estäm inen valtaam asta maan saarnaajia harjottam asta käännv
Ainoastaan
; luonnollisia tulolähteitä; rooma tystvota maassa.
synnynnäiset
meksikolaiset
sa a
Yhdysvalloissa on viime vuo- laiskatoolisen kirkon valtiollis-
uskokunnan
den ajan oltu niin hädissään sii- ten oikeuksien lakkauttam inen ja vat olla minkään
luosta-
tä. että Saksa tulee Amerikkaa kaiken kirkon omaisuuden taka pappeina M eksikossa;
hävittäm ään, ja siinä sivussa sik-| varikoim inen;
peoniorjuuden reita ja muita senkaltaisia laitok-
si ahkerasti touhuttu "m ailm an1 poistaminen ja työväen oikenk-’ sia ei saa maassa olla, eikä mi-
laittam ista turvalliseksi kansan- sien turvaam inen lainsäädännöl taan uskonnollisten ryhmien joh-
valla,le", ettei ole huom attukaan, lä ; kaikista uskokunnista riippu-j tarnia koulu ja. Sitäpaitsi
mi,
miten kansanvallan on käynyt m attom an
kansakoululaitoksen Saksan esimerkin mukaan, halli-
rajanaapurinam
Mek- perustam inen.
j 1 tus pannut papeille suorastaan
anaapunnam m e olevassa Mek-!
men.
O9,a.
Eräs
klrjottaja
s
e
lo
s
j
p
e
n
lstu
s|aki
saätää.
cttä
ka,k
kapula»; sm ,in,n: papin ei saa
sik
vcsie„ ja luolant„. arvostella maan lakeja eikä hai
taa . kmnka senlalkeen kun Seta kje„ mai(1
Sam
_
..........
nml, oi, ranKa,Ss„t.
Meksi- ............................
lal,tcj,k.n ,>lnisl,,soikeus
kuuluu hiusta e, „ „ a a „saa mmmkaan
koa lippumme hapäsemisestä, ja kansalle, ja ettei yksityishenki poliitilliseen kokoukseen, ei äi
Yhdysvaltain sinne tekemän vii löillä ole niihin mitään m uita nestää. eikä päästä 'mihinkään
me "sotaretken" jalestä, mek oikeuksia kuin mitä hallitus virkoihin. Naita määräyksiä rik
sikolaiset ovat laatineet itselleen m yöntää tai vahvistaa. Peoni koville ei myönnetä valamiesoi
uuden perustuslain, jossa pitkin orjuuden
tyyssijoina olleitten keuden käsittelyä. Kuten n ä y t
jotakuin-
harppauksin
pyritään ihan il suurtilojen hävittäm istä varten tää,
, . ollaan
. ..... Meksikossa
.
...
m eistä sosialidem okratiaa tote sää,letään. että tulee laad ittav ak -ik '" scl; ,IIa ■»•’P * " l>’™lmiesta
uttam aan.
si lakeja. joissa m ääritellään.I vaikutuksesta vähemmän keh.t
i kuinka
- i
i
i
; tvneessa
yhteiskunnassa,
maa alan
vksitvis-j
■7„.
. . .
Täm än vuoden alussa hyväk i, i n suuren
,
•
i.
N..,
1
asuvallan
presidentti
henkilö
tai
vhtio
korkeintaan
saa
f
,,
. . valitaan
, ,
syttiin tuo perustuslaki, joka m o
suoranaisella
kansanaauestvksel•
om
istaa.
Kaikki
ne
alueet,
mitä
|
,.
,
.
.
..
.
-
.
.
nessa suhteessa on sosialistisin
joku
nvt
omistaa
vli
tuon
kot
I
a
,u'l'i"!sl
vuodeksi,
e,ka
ku-
ja ajanm ukaisin perustuslaki m i
keimman .naaran, tävtvv omis i k:,:1" v"1" " '" 1‘tes,.l.-.ttt, saa ,ml-
tä millään maalla vielä on. \ e-
, loinkaan tulla uudelleen väli
näjä tosin on kukistanut tsaa tajan jakaa pienempiin osiin ja tuksi. Hänen tulee olla svnnvn
rin valtaistuim eltaan, m utta tätä Marjota m vvtäväksi hallituksen
Meksikon kansalainen,
vallitsee
kirjotettaessa
siellä
______ j hyväksymillä ehdoilla. O m istaja1 nainen
synnynnäisten Meksikon kan sa
kansan keskuudessa paljon t y y - 'tu,ec saamaan m aastaan hinnaksi laisten poika ja yli 35 vuoden
tv n titto m y v tu ,u enpurm surntm i « «
_ m
kulu. m,sm
uiva liinaan perustustaKia v ,e ia j
| hinkäan uskonnolliseen saari-
ole saatu toimeen. 1 öisin Mek
Perustuslaki
myös lausuu; kuntaan, ei olla minkään kirkko
sikossa. Siellä vallitsevat yleen "Kaikki hallituksen valtuudet kunnan pappi, ja jos hän t m
sä rauhalliset olot, ja uusi asian ovat kansalta saadut ja ovat s< J palvellut arm eijassa tai jossakin
tila on varmasti ja rauhallisesti hyväksi käytettävät, ja kansan i hallitusvirastossa. on hänen täy-
vakaantum assa.
luounollisena oikeutena on P€-Jtynyt erota virastaan kolme kuu
ruuttaa
ia m uuttaa
lakejansa kautta ennen vaaleja.
Meksikon ttusi ptrustusU ki on ■ ¡,W n hvvänsa
s<. ha|uaa
Perustuslaki kieltää tekem ästä
lavea ja erittäin mielenkiintoinen
Meksiko
on
ollut
pääasiallisen-
työsopimuksia
pitemmäksi ajaksi
tekele, m utta voimme silta tässä
lyhyesti mainita
pääkohtia.
E räät tämän
dokset ovat
Leviä, etiuit-
U U llttliilltin ilH K ttn illlttltllllU lllttlltllllttlltiM ItM illlH IH IH IIitm tlllU M IH ilN U ii
u iitv < itiiiu iiiiim iiit t " it it n H ih » u ii! iiu i« H iit it t t iiin it iiiiim n if t 't iiit t H t iiiH > u i i
m iiiiu titu iiiitm iiiiiiiitiiiH iiiiittiu n iim titM H iiitiin u i'
iiiiiu iiit u iu s iiiiu t iiiiiiiH iiiiit n u iit iit in t iM t t H in t m iiiiit t f iiiiit it t H iu t t iiM itM iif i
51089
veydelle
vahingolliset
työalat
ja yötyö ovat kielletyt naisilta
ja lapsilta.
Työntekijöille
m aksettavan
alimman palkan -määrä on joka
tapauksessa laillisesti voimaan-
pantava. ja riippuu sen suuruus
paikallisista olosuhteista sekä
työntekijäin
tarpeesta; m utta
aina on naiselle m aksettava s a
ma palkka samasta työstä 'kuin
miehellekin. Palkat on suoritet
tava maan laillisella rahalla, ei
tavarassa eikä maksuosotuksilla.
Ylityöstä on m aksettava kaksin
kertaista palkkaa, m utta missään
tapauksessa ei ylityötä saa te h
dä enempää kuin kolme tuntia
päivässä kolmena päivänä perä
tysten. Naisilta ja lapsilta on
ylitvö tyvten kielletty.
Maanviljelys- ja teollisuuslai
toksien omistajien on tvöläisrl-
leen hankittava terveydellisessä
suhteessa tyydyttävät asunnot,
joista vaadittava vuokra ei saa
nousta korkeammaksi kuin 6
pros.
niiden
verotusarviösta.
Heidän on myös ylläpidettävä
kouluja ja hankittava lääkärin
hoitoa v. m. avustusta työnteki
jöilleen.
Työnteettäjien on suoritettava
korvausta työntekijöitä k o h d an
neista tapaturm ista sekä hengen
tai terveyden m enettäm isestä, jos
s e on ollut seurauksena työnte
kijän ammatin
ailieu-ttamista
taudeista.
Sekä tvönteettäjillä
että -tekijöillä on oikeus iäries
tyä
etujensa
suojelem iseksi;
työnteettäiillä on oikeus sulkea
työpaikkansa ja työläisillä oike-
us lakkoiltua.
Kuitenkin koh-
distuvat kaikki ran g aistu sm iärä-
iii'iiH 'iiiiim iih i,in iitu in w iiii!u iiiH iiiin iu » iiH ,ii„ !ii, ii'iiii» iM in iiiiiM iiiiim i
' k a a d ettiin ja la sk e ttiin sahalaitoksen
¡läpi la u a n ta in a ;
su n n u n ta in a ne oli
v in tolan takuut ia
asetettavaksi. vaa: "Tullessaan kenraali A I - ; vat k u iv aam assa kuumennushuonee»-
Jos työnteettäjä ei hyväksy so varado sai nähdä Yucatanin ole sa ; s itte ne h a llitu k se n erikoisjunalla
vintoiautakunnan päätöstä, on van riistäjien kynsissä, cpärehel- len n ä tettiin rak e n n u sp a ik a lle ; ja kun
hänen m aksettava tvöntekijöil lisyyden saaliina ja kykenem ät-I puusepät T ayior-leirillä ta a s lauan
leen kolmen kuukauden palkka, i tömyyden uhrina. Rikkaat r e h - ! tai-iltajia k e rä iliv ä t ty ö k alu ja a n vii-
m utta jos työntekiiä ei sovinto-j kivat mielivaltaisesti, köyhät o li-k o n työn päättyessä, kantoivat tois* ’
lautakunnan päätökseen tvvdy, vat maahan poljettuina. V äestö m iehet valm iiseen rak e n n u k se e n kir-
niin hän vain m enettää tvöpaik- tiukkui tietäm ättöm yyttä. Täm ä jo tu sp ö y tiä y. m. virkahuoneen kalu-
kansa ja saa vapaasti 'lähteä.
tilanne on nyt m uuttunut, sen toa, jo tk a — niinkuin itse rakennu-
Tvim teettäjä, joka erottaa työ jälkeen kun hänet, oltuaan Ya- kin — edellisenä la u a n ta in a vielä oli
Iäisen "ilman pätevää syytä", quil-intiaanien päällikkönä Huer vat huojunut honkina m etsässä.
unioon kuulumisen tai muun taa vastaan, vlennettiin 'kuver-
sellaisen syyn takia, joutuu työ-j nööriksi. Hän m ääräsi 44 tun- H A A K S IR IK K O IS T A L O G IIK K A A .
läisellc maksamaan kolmen k u u tia pisimmäksi työajaksi viikos
kauden palkan vahingonkorvauk s a ; sääti alimman palkan; s a a t- ■ V enäläisessä p o rv arile h d e ssä Rus-
seksi. \ ielä säädetään, ettei m i toi voimaan parem m at tervey- k a ja V oijassa k irjo tta » P. Solokin
kään työsopimus, joka edellyt tielliset olot ja työuäcn v ahingon-! Suomen k ysym yksestä otsakkeella
tää liikanaisen ankaraa työtä tai korvauksen sekä lakkautti uh “Johdonm ukaisia kysym yksiä ja epä
kohtuuttom an alhaista palkkaa, kapelin. Hän on antanut nai johdonm ukaisia v a sta u k sia ", seuraa
ole laillisesti sitova.
sille äänioikeuden, ja m aata kan- v aan ta p a a n :
Naisilla on kaikki samat siviili- salit. H än on pitänyt kurissa
A nsaltseeko su o m alaisten halu ju-
ia poliitilliset oikeudet mitä mie monopooleja. Hän on taannut H»taa Suomi itse n ä ise k si valtakun-
hetkin nauttivat. Kaikki lapset jokaisclle puolueettom an oikeu- n a k si k u n n io itu sta ?
o n pidettävä koulussa, kunnesi denkäynnin.
Joidenkin yritteli-) — Kyllä, an saitsee,
tävttävät 15 vuotta.
ästen am erikalaisten pitäisi k u t-' — S aav atk o bolshevikit nyt. heille
Meksikon presidentillä on sa- sua hänet luentom atkalle Yhdvs- ra sk a a n a h etkenä k ä y ttä ä perustus-
manlainen
eittom isvalta kuin j valtoihin. Hän saisi suuret kuu- lain tu rv aam ia: sa n an v a p a u tta , aano-
meidänkin presidentilläm m e on. lijakunnat.”
m alehdistoä ja n a u ttia henk ilö llistä
M utta hänellä on lisäksi oikeus
Ne yritteliäät am crikalaiset, i kosk em atto m u u tta?
omasta alotteestaan tehdä laki jotka Ilu ertalta ostivat miljoo
Kyllä, saavat.
ehdotuksia.
Eduskunnan m uo nia eekkereitä arvokasta maata
Onko k ap italisteilla oikeus varjella
dostavat meidän mallimme mu- 3 centillä eekkerin ja joiden nyt ja m ää rätä itse o m aisu u d estaan ?
kaiset edustajahuone ja se n aa tti.) täytyy ruveta sitä jakam aan peo-{ — Kyllä, on.
Edustajahuoneen jäsenet väli - j neille,
tuskin ovat kovinkaan) Onko oik eu d en m u k aista työläisten
taan kahdeksi vuodeksi, senaatin j halukkaita kutsum aan kenraali vaatim us työpäivän ly h e n tä m ise stä ja
jäsenet neljäksi.
: Alvaradoa, enemmän kuin Car- i palkkojen k o ro tta m ise sta ?
I utta perustuslakia näyttää ranzaakaan luentom atkalle Y h
— E p äilem ättä.
"yhteinen kansa ilolla ja ihas- dvsvaltoihin. Tuskin he mvös-i E ivätkö talo n p o ja t voi odottaa p<‘
tuksella tervehtivän: papistd ja kään kelpaisivat Billy Sundayl-i ru sta v a a kokousta, vai tu leek o lie:
suurrikkaat luonnollisesti ovat le apureiksi, koska täm än ker dän h e ti o tta a kaikki m aa haltuunsa?
sitä vastaan, m utta he ovat a u t- ; rotaan sanoneen, että jos hän
He eivät voi odottaa.
tam attom asti
vähem m istössä.| olisi presidentti \\ ilsonin hou
K aikki täm ä on oikein ja kai,
Häm mästyttäv ää edistystä on jo suissa, niin hän lähettäisi a rm e i-) ilm an epäilystä
tapahtunut, ja vakuutetaan, että iän Meksikoon ia ' piiskaisi pirut
M utta k u itenkin, a n ta e s s a n i nai
Meksikon kansa ei ikinä enää j ij I os niiden lurjusten nahasta". Ja satoihin sam an laisiin kysymyk- ’
kenraali j vastau k sen , v a sta a n m inä myös vas
kuulemaan to hi kaik k ea log iik k aa: Väliaikai
ia niita- H allitu k sen tu iee kaikilla kayiet’«
että pää vissään olevilla keinoilla estää sJ " ‘
aisi k o k in , m alaisten sa a m a sta itsenäisyytt.» Va-
lia ik a isella
H allitukoella
oa
où»-u