Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 6, 1917)
TOVERI rikassa, jossa “jokainen on s a manlainen lain edessä”, ollaan ¡Pakotettuja etsim ään suojaa hirt- p»itai »unnuntatn».________________ topuuta ja m estauslavaa vas- W. N. REIVOXM1TUSLAuSfilOIL*ANEN taan .} enäjältä’ j ° SSa hifttopuita a d q l p h sa lm i a . b . M ä k e l ä ¡on näihin saakka pystytetty p äi väjärjestyksessä. TOVERI Mooneyn juttu tunnetaan kaut- (T H E C O M R A D E) D ie organ of lie Finnish workers in the | i. i,„ , ,, W estern states. The only Finnish daily in ‘ a KoKO mailman ja Sell kulkua S T Ä ! a u r a ta a n työväestön keskuudes- petomaisuudella, jonka ihmisne Amerikalle ja koko maailmalle, ro jaksaa keksiä, todellakin huo- ettei Yhdysvalloilla voi olla muu lehtivat pienten kansojen vapaat ta tietä edessään kuin liittyä so- tam isesta. Mistä todella on kv- taan liittolaisvaltioitten kera. symys, käy selville seuraa v a sta ,, Me voimme panna merkille täs- erään netvyorkilaisen osakevälit sä vastauksessa ensiksikin sen täjäliikkeen ¡liuotuksesta : seikan, ettei siinä puhuta, kuten “Työvoiman hinta on sään- 'hallituksen takana olevan kapi- nöllisesti kohonnut melkein kai talistiluokan sanomalehtikirjo- kissa sokeriruokoa tuottavissa tuksissa ja lausunnoissa puhu- m e n . Publishing Society. , s a .k a ik k ia lla . S e k u rtftU S , jo h o n maissa jo vuosikausia, liikunnot-1 taan< sodan jatkam isesta, kunnes llrr.otuihinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- S a n F r a n f k r n n L - n n i t a l i e t i f r ..1, tam atta Haitia, jossa se on al Saksa on perinjuurin m urskattu. ilmotukset »1.50 kerta ja muiatovk.ayilU , ° 1 r a n U S t O n Kapitalistit ryil ja aviol'it- • tyivät kauppakam arinsa avulla, haisin mailmassa. to-ilm otukset 30c kerta, halutaantieto- ja Presidentin vastaus ei syytä nimenniuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- O li S a a t t a n u t t y ö v ä e s t ö n k a i l S a i n - •Haili on nyt Y hdysvaltain Saksan kansaa vaa|] llanitusta ilm otukset »1.50 kerta, aviocro-ilmotukset »1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk- väliset suhteet ystävällisem miksi alusmaa. •en mukaan. Satunnaisista ilmotuksista merkiten Saksan hallitusta vas- tulee rahan seurata mukana. Englannin ja lyhentänyt työväestöä kautta “ Haitilais-amerikalainen soke-! taan kohdistetuissa svvtöslausel- kielestä suomennetaan vapaasti. koko mailman saman tehtävän , ri-yhtiö omistaa parhaat ■ sokeri - missä yleensä tunnetut ja selvät Entered as second-class mail matter July 18, suorittam iseen, nim ittäin kan-1 « o tto a lu e e t Haitissa, sillä ovat , togÌMÌkat. m itka koko maailma 1912, at the postaffice at a X i . lman under the A ct ol March 3 ' ------- sa,„välisen kapitalism in kukista-j omat rantatiensä, satam ansa, voi-i kapitalistisen järj estykSen ja i T IL A U S H IN N A at T it Yhdysvalloissa ja Canadassa. miseen. ma- ja valolaitoksensa, ja raken- sevaltiuden tilille pantuina mer- Yksi vuosikerta. .»4.00 6 kuukautta. .»2.25 3 kuukautta.........»1.35 1 k u u k a u si... .50 Jos minkään maan, niin Y h Ua se uusimpien keksintöjen mu- j kitsevät koko totuuden. Suomeen ja muualle ulkomaille: Ykai vuosikerta. .$t>.50 b kuukautta. .»3.50 dysvaltain työväestö on saanut kaisia sokerinvalmistuslaitoksia. Advertising rates in effect July L 1912. 40 . • n Me emme ajattele, että presi cents per inch. Special discount is allowed taistella tuomioistuim ia \HStaHU. leisistä laitoksista on sillä taa-1 ' !<!VKi.“ i o T » .“lsTomÄ."SVi:'; 1 ovat olleet täkäläisen riistäjä- tut säännölliset tulot ja sokeri- dentti olisi omasta kohdastaan _______ A i e. NiKLLA, Manager. luokan voimallisena oikeana kä- liikkeestä suuret voitat. Me su o vilpillinen väittäessään, että me emme tavoitele missään m uodos In the United State« and Canada tC n a j o k a i s e s s a l a k k o t a i S t e l U S S a . sitamme sen osakkeita.” sa minkäänlaisia aineellisia hyvi S e ^ Ä : : : r : ’-’: 3 , Eikä » m k «ile vieläkään peia»- Halpa työvoima on aina ollut tyksiä, sillä hänen näköhäiriönsä H oo.ieusto sijaitsee l o i n e n ja Duane katu- tusta siitä vainosta. jota k a p ita-, ja ttilee aina olem aan vksi sel- jen kulmassa. .T elefoon i: konttori 365, . . . ,, I , . . . . . . on siinä, ettei hän ota lukuun toimitus 832. Iistiluokka tuomioistuim en avulla lainen kiihotin, joka panee jo- mitä kapitalistisen maailmanjär- sitä vastaan harjottaa. ikäisen maan imjrerialistit toim i-1. M utta jokainen ju ttu on päät maan. Silloin on yhtiöllä “taa- jestvksen taloudelliset suhteet ia Muuan työväestön soli- tynyt tavalla, josta agitatorisessa | tut säännölliset tulot" kun se PAfinurit yleensä sisältävät ja dariteetin seuraus o . takapajulla 1 -n i t vaikuttavat, merkitvksessä on ollut tvöväes- saa jonkin olevan . .. , semmoiset kansain- ___ -i 1 •• i väliset suhteet ja pvrinnot, J jotka toile apua. Yleinen mielipide maan kehittääkseen . valtaa sen j riedonannot, että presidentti \ aikaa sanomalehtien h a jo tta m a s luonnonrikkaudet, siten estäen eivät ole suoranaisesti valtion V ilson esti Californian kuver ta mielipiteiden m vrkyttäm isestä asukkaat käyttäm ästä niitä hy asioita, m utta valtion palvelusten nöörin jianemasta täytäntöön yksityisten kapitalisti- hu »limatta kääntyä suopeam m ak väkseen muitten kuin sen a setta kautta San Franciscon kauppakamarin ruhtinaitten tai kapitalistiluokan . t hankkimaa Thomas Moonevn si työväestön taisteluille ja työ- milla ehdoilla. Vaikka me voimmekin , väen lehtien voima kasvaa. ia Haitin saarella on viljalti hai- i asioita. ‘ Kuolemantuomiota, antavat erään leili ¿1 * • I • 1 * 1 • ' « • .. . . J e i * I noitaa siihen, että Yhdysvaltain , .... . . a - i • - ¡kun joitakin kertoja tapantuu s i- , paa neekerit vo voimaa, ia ra a k a -1 . ... osotlt-ksen t\o \a c sto n kansain va-; ...... . hallitus ei aio vaatia sotak.ir- „ i„ l - l i i •, ♦ • -i i ten, että täm än maan kapitalistit aineita, samoin kuin muillakin a r haen luokkasohdariteetm vaiku- . . . . . . . , , ... . .. i vauksia itselleen valtiolle tai a ,, . ¡m enevät min kauaksi, että sei- Hausi-Intian saarilla ja Filippn- .. tusv.diasta. ................ |aisten ..raaka|aism aiden.._ k„;„ ! neil]a. ja siksi ne ovat va||atut snrtc,ma,ta valtansa alatscksi, tie- «Ailina jolloin \ ciitijdn tvö- .... „ ... ...... . . . . . .. (lainrnc. ettei triiini ei merkitse si ... , . . ... ' i v » i m . Venäjän » « m a ja -ti ¡esim. työväestö, saa takalaisten kapitalistien saalistus- . . . . . . väestö oli mitä ahtaim m illaan,; - , . tä. että meidän osamme sodassa . , .........., , i nousta koko maiiman silmissä • alueiksi. taistelussaan oman rnstajaluok- .. , . __ olisi puhtaasti henkinen tai ihan osuttam aan niiden petom aisuutta,! kansa kanssa, kykeni se vielä teellinen, koskettelem atta m iten niin hm niiataan täälläkin, että on VVilsonin vastaus ojentam aan auttavan kätensä kään aineellisiin ratkaisutarpei- sitä täälläkin parannuksille tilaa. paaville eräälle anierikalaisen kapitalis siiu ia haluihin. Meillä on yhtä min uhrilampaalle ja m ahdolli hyvin yhtä innokkaasti maailman sesti pelastamaan sen hirsipuus Imperialismin tuloksia l ’resilientii W ilson o n eusimai- riistovaltaa halajava ja tavoitele ta. Työväestön asia, sen taiste- nen, joka vastaa virallisesti paa va morganiluokka kuin Saksan lut ja toim enpiteet ovat kansain- Hänsi-1 ntian saariston valtaa-ivin rauiianesitykseen, muodolli- porvari- ja junkkeriluokkakiii välisiä, csiintyköötpä ne niisiä niinen on ollut täkäläisten ini-isessa suhteessa kielteisesti, luon i on. Siinäpä koko riidan todclli- maassa tai missä muodossa liy- p i . iaii>t ,en pääm ääränä jo \uo- nollisesti. Muut liittolaisvallat | nen pohja onkin. 'ä n sä . . sik\nim eniä j.i nykyisin se lie-j tulevat kai vastaamaan samalla Se asiallinen ero Saksan ja Aiuerikalaisclle työväestölle ei u n k in jo to te u tu n u t unelm a kai-1 lailla. 1 ämä ei ole odottama-1 m uitten suurkäpitalististen m ak suinkaan ole kunniaksi, että sen kessa täydellisyydessään. Se on tonta. ten välillä on. ottam atta lukuun oma vaikutusvalta on liian lieik- tapahtunut saman ■kansainaitai | a presidentti vasta« tunnetul-i Japania, että Saksassa yhä isän kö, voidakseen saada aikaan edes suus- ja vapaustaistelun ' nim es-! la kauniilla fraasakiclcljään. — hioi itäevaltäi^m pi valtiollinen näinkään räikeän luokkatuomio i 1 Ja 'pienten kansojen <’ik eu k -' päinvastaiseen suunhiiui kun pre öallitusjärjestelniä kuin viime- ¡»eruuttatnista. kuin Moonevn sieti suojelemiseksi , jota nyt sidentti m uutam ia kuukausia s it- ; mainituissa, mikä kumminkin vh- tuomi»» oli, m utta ilahuttavana h‘- irjotetaan kautta maiiman. ten puhui — niinikään kauniilla i täläisesti toimii omistavan 1uo- ia muu tn osa täkäläisestä t \ o - , fraasildelellä — esittäessään sa- kan etujen hyväksi kuin muissa- pttolena asiassa on se, että se kin jo osaa hädän hetkenä to r väestöstäkin on siinä hurskaassa m aa osaa mitä paavi nyt näytte- kin kapitalistisissa maissa. vautua työväestön kansainväli- ‘ luulossa, että todellakin takaläi- ]cc< vedotessaan sotivien valtioit- Presidentin vastaus paaville seeu mahtiin ja etsiä siitä su o ja a ' set kapitalistit, samalla kun n ii-• t ten hallituksiin tarkotuksella vi-, julkisuudessa “ »j <» asettaa -o v ' sa riid ruuan paa- itselleen. j ‘k n työmailla täällä kotona jah rittää rauhanneuvottelut, tai, ku-J asiaksi Saksan hallitusjärjcstel- Täällä kansanvaltaisessa Arne- | ‘Jaiaan lakkolaisia kaikcl,a ten nyt selitetään, n äy ttääk seen ' nrän. Kunhan se kohoaa tai ale a t ..... . » *•» ......... .....* * *»«ÄÄiÄiÄÄS • neet sille asteelle, että köyhälis lanomistajain luokkaetuja vas halua valmistaa armeijalle ampu- tö olisi voinut esiintvä itsenäi taan. Samalla tähän luokkaetu m ataroja, elintarpeita v. m., että sesti. Kysymyksessä oli silloin jen ristiaallokkoon yhtyvät \ e n ä j s e tahtoo jättää 'arm e ijan puille ka k ä sittä ä h allitu sv allan siirty - u l T.aa,s.sa a a te ‘,s^n teo d aiilu o k an jän eri k a n sa k u n tie n o ik e u te tu t p aljaille. M u tta täm ä tem p p u ei ’ « ‘ H V IIIJ U . Il v etuoikeuksien tu v u iw u n c iv il ’ cl 1111 ! valtiollisten kansallisuusvaatim ukset, jotka te ! tepsinyt. \ eljespuolueemme so- niistä vanhan taantum uksellisen i , , n-, ••• • , , t ....... ................... koplan kasista uusien, vallanku- „\ä, Jm ine. ' "täm ä * vo Val 7 tilanteen vielä-! Halideniokratia oli valveilla ja . . 4 man Kun. ainiueu. |a tania t \ o jkin niutkallisemniaksi. K aik k i: porvariston katalat hankkeet pian motiksen kannalle asettuneiden tulikin suoritetuksi joskin ven täm ä on yhteiskunnallisen kelli paljastettiin. Pian tulivat soti- ynteiskunta ainesten käsiin, on Sestl miltei kadenkaanteessä. -^ejtvksen kaunalta katsottuna val-»laat näkemään, ettei 8-tuntinen nyt \ euäjällä ollut ja mennyt. '. Ul i<enit-vkscri vaa; ; lan luonnollista ja kaiken tämän työpäivä suinkaan vähennä tuo- a \ imitettäisiink' > nykyistä aikaa kaikki mikä meni sntä saattoi jo vallankumousta odotel-i tantoa ja että työväen vaatim uk set ovat täysin oikeutettuja. So- Venäjällä vallankumouksen jä l sin kuten esim. ylimalkainen »a l lessakin ennakolta arvata. tn, tasa-ar\oisuuden ve!-i • Näin tilasten ja työläisten yksimielisel- eiseksi ajaksi, vaiko vallanku- pain Tail‘len- otsa-arvoisuuden ja ve; .Näin olleti puhuessa nykyises nvkvises 1 tilas keiseksi ('en julistam inen, ei ollut suu-i tä valtiollisesta tilanteesta Venä- J ä P m louksen jatkam iseksi — se ei päätöksellä tukittiin porvaril liste lehtien suu, ehkäistiin p r o pt aljoakaan muuta asiaa. Joka ta ressa osassaan pysyväistä. Myo- jälki on huom autettava, että sen listen okaattorinen kiihotustyö. P auksessa eletään nyt Venäjällä [ “ emmin luokkax astaliohtien kär ¡m ääräävät tiiliä kertaa toiselta voka m urrosäikait. joi!.»in feodalismin | -upisti porvaristo suu , puolen työtätekevien luokkien ta ’ Kuten osottaa jo kahdeksan jätteitä, vanhanajan arvoja riko-j rcs^1 na’‘Hu lupauksiensa merki »udelli set vaatimukset. jo ille, tuntisen työpäiviin juttukin, vai- kauhea ^..ntar-i elit taan ja uusia, tulevan Venäjän Ì i-vsta ,Ja ' a PaUi'« tasa arvoisuus i maassa - vallitseva — .....- ..............— kutiaa työväen taloudellinen liike ia veljevs, -• nama ............... liimisxunnan ; vepula antaa virikettä . i a toiselta Venäjällä nykyisen vallankumo- arvoja luodaan sijalle. j.doimmat aatteet, m uuttuivat Cri kansakuntien kansalliset pyr uksen aikana suuresti valtiolli riemun aika, jolloin . . ihmi- taloudelliseksi . Ensi , , • . . . . . köyhälistölle . . . . taloude; lseksi or kimykset. Tähän liittvv vielä seen tilanteeseen. Taloudellinen .-vt , e ,te itte n vapautta sv etltval ■ juudeks, ja „saksi valtn.lltscks,- kvsvmvs suhtautum isesta' s„ ta a n .. liike sulautuu ti,teen valtiollisen iloissaan toisiansa, on nyt men- kin oikeudettomuudeksi. joka antaa valtiolliselle tilanteelle liikkeen kanssa. Tytiväen talou- nyt ohi. Sijalle on astunut käy kehitvs kulki cr' k" ’scn leimansa. deliisilla vaatimuksilla ja taiste- Taloudellinen tännöllisen luomistyön aika. Ris Pitkä kehitys- Kiinnittäkäämme ensin hu.uni- hilla niiden puolesta on siis san tiriitaisten luokka- ja kansalli- vliä eteenpäiin. otamme työtätekevien luokkien gen suuri merkitvs taloudellisen suusetujen aallokossa taistelevat -'lkj'n cr" t,aa nyk\i-en \ en ajan ; , , 7 ,.,. tilanteen määrittelemisessä. atimuksiin mikäli nyt Venäjän eri yhtei^kuntaker- .xal ankumouksen suuresta Rans- v.:i.llt A »'* altiolliseen tilan Siksi kiinnittääkin Venäjän so rokset uuden Venäjän järjestys- kan vallankumouksesta. .Muuta ”7 / ’ at mat feodalisen aatelisluokan etu- ^eseen. Kuten tunnettua, esitti sialidemokratia. köyhälistön val muotojen puolesta. oikeudet, kuten esim. m a a o r j i e n cna,an t'C' nahsto heti vallan tiollinen puolue, suurta huomiota |a luonnollista on. ettei tämä omistaminen, ovat tulleet poiste kumouksen touhussa vaatimuk- taloudelliseen liikkeeseen ja a m istyöhön. taistelu voi kulua ilman mitään tuiksi kapitalistisen k eh ity k sen !5™ 8 tuntisen työpäivän voi matilliseen . järjestävtym . välikohtauksia, ilman ristiriitojen vaatim uksesta jo ennen vallanku ‘ ,naansaattarn,se*ta- Useimmissa > 1 yoväki ainakin Pietarissa osot- aiheuttam aa mielien katkeruutta, niousta. Edellinen vallankumod Pa’ko” | etenkin Pietarissa se saa- taa sangen ripeää toimintaa tällä niinkuin jotkut porvarilliset haa uksen aalto v. 1905 nostettilaan •' vutettiinkin. Tämä vallankumo alalla. A m m attiliittoja on Pie- veilijat olisivat tahtoneet. Tais V e n äiä n valtiollisen eläm än tvir uksen pää voiman, köchälistön oi- tarissa ja muuallakin perustettu jalle jonkinlaisen k a t u S c< lu P kcu,c,,u vaatim u? ''ost y ' as’ark '- vi.in,e . aifcoi"-'> " lhka ’iheaa"- telu • •« « on aina . . * taistelua ja talou dellinen luokkataistelu on sitä tuslaitoksen, valtakunnanduti-' nan ni-v,rsk.vn kapitalistiluokan ta- Pietarissa toimii jo anunattiliit- keskustoimistokin, joka vieläkin enemmän. man, sai aikaan jonkinlaisen ra- Ilolta. Sama porvaristo, joka työ tojen väen ja sotaväen avulla pääsi vastaa Suomen am m attijärjes- Venäjän suuri vallankumous ’ j7 t.e tun Painovapauden, rajotetun valtaan. ryhtyi nyt käyttäm ään tön toimistoa. Yhteensä on Pie tapahtui kokonaan toisissa olois ! ' '* ' S tuutista työpäivää aseenaan j tarissa nykyisin m ainitusta k e s sa kuin suuri Ranskan vallanku Samalla ovat luokkavastakon- vastavallankumouksellisessa tais-i kustoim istosta saamiemme tieto* mous yli sata vuotta sitten. \'a n - dat \ euäjällä, kuten muuallakin, telussaaan köyhälisdä vastaan, jen mukaan 65 am m attiliittoa, haa, lahoavaa feodalista yhteis '•im e \uusien aixana suuresti ke-j Kun ei porvaristo pystyne tj joista keskustoimisto yhdistää kuntaa vastaan nousi silloin kas hittvneet. Köyhälistö on muo* murskaam aan tvöväen vallanku- noin 32 liittoa. Keskustoimisto vava jiorvaristo työläisjoukkoi-l ilostunut itsenäiseksi luokaksi, raouksellista mahtia rehellisessä! vhdistää ainoastaan tvöväen neen, jotka siihen aikaan kulki- ¡oka tukien porvaristoa sen v ai-, taistelCissa, niin rvhtyi se kävttä iuokkakannalla ‘»leviä järjestöjä vat kok illaan porvariston tahi- huikumouksellisissa pyrkimyksiä- mään mitä likaisinipia keinoiV oikeuttakaan, tusnuorassa. L uokU vastakohdat sa esiintyi samalla omine ltiok- m ustatakseen köyhälistöä. Sei Demokratisten puolueiden kes- t>onttkijäm ja tjoim ntajaiu ka\nai•m uksineen sosiaudemo koetti k ätjrien sä avulla usuttaa Keskustoimistoon v-htvneiden* . . 1 4. i il* l k en raali A lexejeffin kokoukselle a n ta m ia kuvauksia a rm e ija n n y k y ise stä m ielialasta. Syvim m ällä sydäm en su rulla k e n ra a li todensi, e tte i sodan ja tk a m is e s ta voittoisaan ’ lppuun voi tu lla m itään, jos väliaikainen h alli tu s ja so tav äk i itse eiv ät ryhdy m ahdollisim m an U rm o k k aih ^ i pon n istu k siin a rm e ija n in n o stu tta m ise k si ja u udistam iseksi. V anhan h allitu k sen aik an a a rm e ija oli huonosti va ru ste ttu . m u tta sillä oli voim akas so tain en henki. N yt on arm« ija hyvin v a ru ste ttu ravinnon ja a s e itte a puo lesta. m u tta — k e n ra a lin m ielestä — täydelleen tu rm e ltu n u t ja h e ik e n ty nyt “väärin k ä s ite tty je n ja v ä ä rin k ä y te tty je n " a a tte id e n tak ia, jo tk a ovat ja k a n e e t a rm e ija n ko h teen m ilt’- ei sovitttftuattom astl v a sta k k a ise e n leiriin: u pseeristoon Ja m iehistöön. H eti kun h a llitu k se n ju listu s -sota m iesten o ik eu k sista oli ilm esty n y t, ¿ 'i,«ii"iiiiiinvm ii'itiig«ni,i,iiiiiiniitiiiiintiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuutiiiiiiiiiiiiiiiiuiiitiiuiiuuiiniiiuiniiiiiim nuHiHiiiiniiiiiiiiiiuiiiiiuiuiiiiiiiiiiiiuiuiuiH iH ' katosi kaikki ku n n io itu s p ä ä llik ö itä kohtaan. U p seerit jo u tu iv at todella | m artty y reik si ja sa iv a t k a lliisti raak in saa elok. 1 p :n ä a lo te tu n hyökkäyk- I ! | sen sek ä sitä se u ra a van p e rä ä n ty m i sen. K en raali m ain itsi m u u tam ia ta tah o lla a n n e ttu selitys, joka tekisi pauksia esim erkiksi. K e rra n k in kun ETSIMAS8A PE8ÄN SIJAA. m olem m at edelliset o letu k set ta rp e e t hyökkäyskäsky a n n e ttiin , n o u d a tti si E räs canadalainen pappi on saanut tom iksi. Sen m ukaan ju m ala ei olisi tä 28 upseeria ja 20 aliu p seeria, m u t selville, e ttä jum ala on liitto u tu n e it kum m allakaan -puolella, vaan loitom- ta a in o a staa n k a k s i __ so ta m ie stä . __ ______ _______ ten puolella. paa katsoo, m ille kannalle tä ssä ot- Muu m iehistö ty ynesti k atseli, k u u l M onellekin se on tervetullein uuti taisi ja a settu isi. T ätä teo riaa p e - ' ka näm ä sa n k a rit kaatu iv at. ru stellaan sillä, e ttä molemmin* puo- V enäjän so ta v ä e ssä siis a lk a v a t jo kaan. Ville k eisarin tu tta v a llisista ! Hn OR pudisteltu verigiä so tatö y h tö jä olla lu o k k a ra ja t selvillä. lausunnoista he piankin jo olivat »1-j K alkkivaltlaalle ja k äsk etty hänen k aneet luulla, e ttä jum ala olisi noit- UetAä huuUa< s iira lk a a kun hänen KUKA ON VASTUUNALAINEN? ien sa asta isten sak salaisten puolella. “p y h ästä s a n a s ta a n ’’ on pyyhitty tap- Joka yö he m en ettiv ät useam pia sil- pam iskiellot, rak k a u sk ä sk y t ja rau B obrikoffin alkuvuosina, kun Suo m ällisiä u n ta sen asian takia. C ana hanteon kehotukset — eikä kukaan niossa vielä oli om aa so ta v ä k e ä ja dalainen pappi on nyt a n sain n u t hei k irjö tta ja pidä siitä, e ttä hänen k ir sen päällikkönä k en raali, parooni dän ikuisen kiitollisuutensa. H än on ^ u r s T a L a " ‘^ n ä “*?a7lla “tLv^U ään^ Ram say, täy ty i tuon p ak su u d estaan havainnut, e ttä sak salaisten m o n e t! — — m aankuulun paroonin v arh ain joka p e tt,m y k ,e l eivät ole Johtuneet » I t u - , MO s k o v a n ’ KOKOUKSESTA aam u ja lk a sin m ennä k e p su te lla ken m ukaista, “n e ovat jum alan te k o ja ’’. raalik u v ern ö ö rin luo " a a m u ra p o rtille ”. Niin hän vakuuttaa. V enäjän porvariston im p e ria listis Jos sitte sa ttu i — niinkuin tie d e tä ä n P astori tosin jä ttä ä se littä m ä ttä , ten p y y teitten k a n n a tta jin a ovat m uutam ia k e rto ja s a ttu n e e n — e ttä m iksi jum ala ei tuho n n u t saksalaisia Moskovan kokouksessa, p aitsi kor- Bobrikoff oli jo sta k in k a u tta kuullut ennenkuin ne hyökkäsivät Belgiaan, kelta so tilashenkilöltä ja kapitalis- suom alaisten u p seerien ju o p o tte lu ista Hän ehkä arveli m eidän pystyvän > min varsin aisia ed ustajia, e siin ty n e e t ja k a p a k k ata p p elu ista , oli hänen ta om lnpäinkin selittäm ään tuollaisen ' myös van h at vallan k u m o u sv eteraan it panansa ollut heti te rv e tu lija isik si pikkuseikoin. M utta siinä hän luotti K atarin a B reshkovskaja ja P ie ta ri h ih k a sta : “Ääh— parooni on ta a s m eidän selityskykyym m e liiaksi. Hän [ K rapotkin. E dellinen, “vallankum o- ollut viim e yönä ju o m a ssa ja tap p e kait ei tiedä, kuinka perin vähän uksen isoäidin’’ nim ellä tu n n e ttu ja le m a s sa !” Eikä siihen ollut Rainsayl- m eillä m aallikoilla on a a v istu sta k aa n kunnioitettu, p itk ä t vuosikym m enet la m itään v a sta a n sau o m ista , sillä so- hengellisistä asioista, m eiiä kun ei S iperiassa k id u te ttu vanhus, kehotti tilask ä sity k se n m ukaan on päällikkö ole ollut tila isu u tta pistää n o k k a a n i-1 K erenskin h allitu sta käym ään san o is itte K aikkivaltiaan asioihin Me e m -! ta työhön ja viem ään arm eijan volt eh d o tto m asti vastuussa k aik ista a la is tensa teo ista taik k a jä ttä m is is tä . in e n iistä voi puhua m uuten k u in 1 toon. R uhtinas K rapotkin ei ollut MAILMANKATSOMUKSIA arvaam alla. aikonut esiin ty ä kokouksessa, m utta M aallikot ovat tä tä asiaa arv ail yleistä toivom usta n o u d attaen hän leet kahdella eri tavalla. T oiset o- kuitenkin antoi ä ä n e n sä kuulua. In leftav at e ttä jum ala oli saksalaisten n o stu k a a koki hänkin venäläisiä y k si puolella vielä Belgian valtauksen ai m ielisesti estäm ään S aksaa pääse koina, m utta e ttä hän Sittem m in on m ästä voittoon, joka olisi V enäjän n ä rk ä sty n y t isän tären k iin sä Villeen vapauden surm a. S ellaiset puheet ja ruvennut liittoutuneiden puolelle. v astaan o tettiin tie ty sti m yrskyisillä Jo« näin on asian laita, on jum alan suosionosotuksilla. — “Ei vanhuus p a rasta pysytellä sy rjä ssä taistelu- m ieltä anna. vaan hitaan käynnin ja rintam alta. e tte i enää joudu Villen harvan syönnin”, sanotaan. Niin ku kynsiin, sillä silloin voisi käydä hul m ouksellisia kuin he kum pikin ovat lusti. olleet ja vieläkin lienevät, ei heillä Toisten selitys taas on se, e ttä koskaan ole ollut työväen luokka- kyllä jum ala alkuaan oli sak salaisten katsom usta, eivätkä nyt horisevina puolella, m utta nyt n ähtyään liitto u vanhuksina enää voi sitä saada. tuneilla olevan lukuisam m at patal Selvänä sitäv asto in n ä y ttä ä luokka- joonat, on näh n y t viisaam m aksi s iir - , tunne olevan paikoin venäläisellä tyä volttajapuoleU e. i taistelu rin tam alla, jos saa uskoa Ve- On tosin kolm askin m aallikkojen i näjän arm eijan entisen ylipäällikön, Y hdysvalloissa on p re sid e n tti sek ä a rm eijan e ttä laivaston ylipäällikkö. Siellä hänen sa n an sa on laki. A inoas taan häne.n k äsk y stä ä n ne voivat ry h ty ä taistelu u n , ja hänen k ielto n sa riittä ä e stä m ää n ne m istä hyvänsä teosta tah i toim innasta. Jo s maa- tai m eriso tila a t rik k o v a t voim assaolevia siviili- ta h i sotilas- lakeja, voidaan heitä joko s iitä ra n gaista taik k a jä ttä ä ra u k a s e m a tta ain o astaan hänen m ä ä rä y k sie n sä m u kaan. Jos he uuivorm uusa tu rv issa loukkaavat k a n sala isten kokoontum is- oikeutta, villien tavoin h ä v ittä v ä t o- m aisu u tta tah i tek e v ä t m uita rikok- sellisia tekoja, e iv ä t he voi s e lla i se sta selviytyä ilm an ra n g a is tu s ta m uuten kuin ylipäällikön su o stu m u k sella. — T äm ä luonnollisesti koskee llt . n u u u , U lin , Valtiollisesta tilantees- hIla- vaikka ne jlmenivät jossain kratian lipun alla. Kurjuudessa vallankumouksellis. armeijankin muodossa jo silloinkin, eivät oi ¡elävä pienviljelijäin luokka v aatii! veljiensä työläisten kimppuun se- ta Venäjällä leet vielä kumminkaan kehitty maata, asettuen siten jyrkästi ti- littatnällä. etteivät työläiset muka Varsinaincn vallankutnous. jo Kaikesta huolim atta, presiden nee samalle tasolle kuin E nglan nin, Ranskan, Y hdysvaltain ja tin vastaus on parem min rauhan- VTenäjän, voidaan rauhanneuvot ! neuvottelua kuin leppym ättöm än teluihin ruveta. Saksan kansan i sodan julistusta. Taitaisipa riit- tulee ennen tätä antaa m aailmal ' tää ehdoksi rauhanneuvottelujen le semmoisia näytteitä, mitkä alkamiselle Saksan parlam entin osuttavat, ettei Saksan nykyisen alote. mikä syyttelisi junkkeri- hallitsijan sana tai tarkotukset hallitusta ja pakottaisi h allitu k ole määrääviä. T oisin sanoen, sen muodollisesti vähän väisty vastauksessa sanotaan Saksan mään. Mekin tietysti toivomme tätä. kansalle: kukistaa keisari ja te i tä palkitaan rauhalla. Täm ä on ja täm än ohella, kun sulut alka- kaunista ja kansanvaltaista, m ut ■ vat laukeilla, paljon enem m än ta paha vaan, että meilläkin on kin, nim ittäin sitä, että rau- keisareita taloudellisella alalla, ; ha todellisessa m erkityksessään jotka taloudellisilla keinoillaan tulisi lepäämään, kuten presi hallitsevat nykyään “vapaan kan dentti sanoo, “kansojen oikeu della, eikä hallitusten.” — Raiv. san” kohtaloa. am m attiliittojen jäsenluku n o u -jniaan vaatimuksiaan kansallisen kuudessa ja yleensä työtätekevän see samojen tietojen mukaan vapautensa turvaam isen suhteen. kansankin keskuudessa haluavat 250,000:een. i Rautaa on taottava silloin kun se kaikki sodan lopettam ista. K y Puhumme, kaikesta tästä sen i 011 kuuma. sym yskin vain siitä, millä tavalla tähden, että työväen talpudclli Suurvenäläinen porvaristo pel ja millä Hetkellä se lopetetaan. sclla taistelulla on, kuten jo mai i kaa tietenkin m enettävänsä pik- Paitsi tunnettua vallotetun vapa nitsimme suuri vaikutus valtiolli-’ kukansat ja siksi koettaa pitkit- uden m enettäm isen pelkoa aihe siin oloihin. Nytkin varustautti- taa kansallisuuskysymyksen rat- uttavat dem okratian enem m istön vat Pietarin am m attiliitot aja ' kaisua perustuslakia säätävään menettelv n sotak_vsyniv’ksessä maan läpi minimipalkkalakia. kokoukseen saakka, sanom atta luultavasti myöskin erilaiset kan teollisuustuotannon valvontaa j. nyt m itään selvää. Suurin osa sainväliset seikat, joista ei voi n. e. .Siitä, kuinka tarm okkaasti dem okratiastakin on tässä suli ¡ » t il it t ä s i i h e n saakka kunnes s a esiintyy Venäjän köyhälistö ta teessä epäm ääräisellä kannalla. laiset sopim ukset ovat julaistut. loudellisen taistelun alalla, riip Ainoastaan demokratian vasen Kaikki nämä ristiriidat yhä puu suuressa määrässä se, kuinka siipi (sosialidemokratian holshe elintarvepulan ja tuloksellisesti voi demokratia vikkisuunta) on tähän saakka kärjistyvän ajaa työväen vaatimuksia yleensä. suoraan selittänyt, kuten jo olvm maassa lisääntyvien anarkististen Nyt ovat. kuten tunnettua, sosia me kertoneet, että kansojen itse ilmiöiden yhteydessä ovat m tto -' listit menneet hallituspulan aika m ääräämisoikeus käsittää nivo, dostaneet sangen pulmallisen na ministeriöön ja esittäneet, ku kansojen oikeuden erota Venä ja vaikean valtiollisen tilanteen. ten esim. tvöm inisteri sosialide jästä, j.js haluavat. 'Tällä tu lk in Porvarisi » ei voi siitä lainkaan m okraatti M. J. Skobelev, laajan nalla ------ ei m itään « kansakuntaa a u ^ n u iu a a ke selviytyä. Se alkaa "väsyä” ja työväen olojen parantam ista kos-pR heta eroamaan, m utta myön u e taantua yhä enemmän ja en em kevan ohjelman. He voivat ajaa! tään kansakunnille oikeus i . l , män sen mukaan kuin vallanku läpi työväenluokan vaatimuksia s e n s ä m äärätä suhteestaan Ve mouksen kuohuista nousevat e- ainoastaan siinä tapauksessa, jos näjään. sille luokkavastakohdat. Porva näiden vaatim usten takana ovat I ämä kansojen itseniäärääm is rillisen väliaikaisen hallituksen sankat työväenjoukot. Näiden oikeus johtaa meidät kvsymvk tuli äsken, turvautua sosialistei vaatimusten toteuttam inen taas, seen M utta tuskin sosialistien suhtautum isesta sotaan. hin. kuten esim. äsken 8-tuntista ty ö Maailman sota ja sen aiheuttam a menokaan ’hallittikseen paransi päivää koskeva kysymys, tulevat puolueiden taistelu suhtautum i asemaa. Ainakin m uutam at sosia vuorostaan vaikuttam aan valtiol sesta sotakvsym ykseen painaa o- listisista m inistereistä katselevat liseen tilanteeseen, ehkä porva nian erikoisen leimansa koko Ve sangen vakavilla silmillä tila n n et riston vastarinnan alkaessa aihe näjän valtiolliseen tilanteeseen ta. "V allankum ous liikkuu veit uttam aan uuden m inisteripulan- \ enäjän dem okratia vaatii sodan sen terällä. Ainoastaan yksi kin j. n. e. Näin ollen m ääräävät lopettam ista ilman valtauksia ia harha askel ja ' ’allankum oukselli- työväen taloudelliset vaatimukset sotakorvauksia kansojen itsemää nen Venäjä syöksyy kuiluun.” suuressa määrässä nykyisen val räämisoikeuden perusteella. Por Nain sanoi äsken työm inisteri tiollisen tilanteen luonteen. varisto ei tietenkään suuressa Skobelev. Mitä tulee kansallisuuskysy- ---------— . K a T , osassaan ..... ..... voi . asettua tvötäteke ■ 'l U t V A L On syytä kumminkin uskoa, mykseen, niin törm äävät tä s s ä ! vien luokkien puolueiden kanual ettei Venäjän valtiollinen asema suhteessa jyrkästi yhteen suur-! le, «sillä alucvaltaam iset ja is ,t ole suinkaan toivoton. V allan venäläisen porvariston ja V en ä-' sotakorvaukset ovat aina sen kumouksellisen köyhälistön j ä r iällä asuvien kansallisuuksien; mielessä. Venäjän “vapaamieli- jestety t rivit tulevat vallankum o edut. Suuri Venäjän vallanku- sen" porvariston puolue, yhä e uksellisen sotaväen avulla pelas mous teki lopun taantum ukseni nemman ja enemmän taantuva sen hallituksen harjoittam asta kadettipuolue, jonka jäseniä en tam aan vapauden asian. V allan- kumoukselliset voimat tulevat pikkukansojen sorrosta. Ylimal nykyisessä väliaikaisessa halli lopnuien ¡opuspa voittam aan por kaisesti se julisti kaikille vapau- tuksessakin, ilmoittikin äsken varillisen taantum uksen ja perus nen. Alutta tania vallankumous kongressissaan jotakuinkin sel- tuslakia säätä- ä kokous tulee ei sellaisenaan ratkaissut näiden västi Miljukovin kautta, ettei se .laskemaan uuden \ enäjän p e ru s kans.<^:e.n valtiollisia suhteita ■ ole aikonut luopua aluevaltaam i Venäjään, la luonnollisesti ryh , sista. — Ja jos ei luovuta valtaa teet hajotetun järjestyksen sijalle, tyivät kaikki kansakunnat jo heti niisistä, niin ei tietenkään voida kunhan etisin vanhat rauniot hä vallankumouksen jälkeen esittä- m yöntää kansoille itsem äärääm is- vitetään. — Suomen Työm iehessä
