TOVERI
rikassa, jossa “jokainen on s a
manlainen lain edessä”, ollaan
¡Pakotettuja etsim ään suojaa hirt-
p»itai »unnuntatn».________________ topuuta ja m estauslavaa
vas-
W. N. REIVOXM1TUSLAuSfilOIL*ANEN taan .} enäjältä’ j ° SSa hifttopuita
a d q l p h sa lm i
a . b . M ä k e l ä
¡on näihin saakka pystytetty p äi
väjärjestyksessä.
TOVERI
Mooneyn juttu tunnetaan kaut-
(T H E C O M R A D E)
D ie organ of lie Finnish workers in the |
i. i,„
,
,,
W estern states. The only Finnish daily in ‘ a KoKO mailman ja Sell kulkua
S T Ä
! a u r a ta a n työväestön keskuudes-
petomaisuudella, jonka ihmisne Amerikalle ja koko maailmalle,
ro jaksaa keksiä, todellakin huo- ettei Yhdysvalloilla voi olla muu
lehtivat pienten kansojen vapaat ta tietä edessään kuin liittyä so-
tam isesta. Mistä todella on kv- taan liittolaisvaltioitten kera.
symys, käy selville seuraa v a sta ,, Me voimme panna merkille täs-
erään netvyorkilaisen osakevälit sä vastauksessa ensiksikin sen
täjäliikkeen ¡liuotuksesta :
seikan, ettei siinä puhuta, kuten
“Työvoiman hinta on sään- 'hallituksen takana olevan kapi-
nöllisesti kohonnut melkein kai talistiluokan
sanomalehtikirjo-
kissa sokeriruokoa tuottavissa tuksissa ja lausunnoissa puhu-
m e n . Publishing Society.
, s a .k a ik k ia lla .
S e k u rtftU S , jo h o n
maissa jo vuosikausia, liikunnot-1 taan< sodan jatkam isesta, kunnes
llrr.otuihinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- S a n F r a n f k r n n L - n n i t a l i e t i f r ..1,
tam atta Haitia, jossa se on al Saksa on perinjuurin m urskattu.
ilmotukset »1.50 kerta ja muiatovk.ayilU ,
°
1 r a n U S t O n Kapitalistit ryil
ja
aviol'it-
•
tyivät
kauppakam
arinsa
avulla,
haisin mailmassa.
to-ilm otukset 30c kerta, halutaantieto- ja
Presidentin vastaus ei syytä
nimenniuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- O li S a a t t a n u t t y ö v ä e s t ö n k a i l S a i n -
•Haili on nyt Y hdysvaltain Saksan kansaa vaa|] llanitusta
ilm otukset »1.50 kerta, aviocro-ilmotukset
»1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk- väliset suhteet ystävällisem miksi alusmaa.
•en mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
merkiten Saksan hallitusta vas-
tulee rahan seurata mukana.
Englannin ja lyhentänyt työväestöä kautta
“
Haitilais-amerikalainen
soke-!
taan kohdistetuissa svvtöslausel-
kielestä suomennetaan vapaasti.
koko mailman saman tehtävän , ri-yhtiö omistaa parhaat ■ sokeri -
missä yleensä tunnetut ja selvät
Entered as second-class mail matter July 18,
suorittam iseen, nim ittäin kan-1 « o tto a lu e e t Haitissa, sillä ovat , togÌMÌkat. m itka koko maailma
1912, at the postaffice at a X i .
lman
under the A ct ol March 3
' ------- sa,„välisen kapitalism in kukista-j omat rantatiensä, satam ansa, voi-i kapitalistisen järj estykSen ja i
T IL A U S H IN N A at
T
it
Yhdysvalloissa ja Canadassa.
miseen.
ma- ja valolaitoksensa, ja raken- sevaltiuden tilille pantuina mer-
Yksi vuosikerta. .»4.00
6 kuukautta. .»2.25
3 kuukautta.........»1.35
1 k u u k a u si... .50
Jos minkään maan, niin Y h Ua se uusimpien keksintöjen mu- j kitsevät koko totuuden.
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Ykai vuosikerta. .$t>.50
b kuukautta. .»3.50 dysvaltain työväestö on saanut kaisia
sokerinvalmistuslaitoksia.
Advertising rates in effect July L 1912. 40 . •
n
Me emme ajattele, että presi
cents per inch. Special discount is allowed taistella tuomioistuim ia \HStaHU.
leisistä laitoksista on sillä taa-1
' !<!VKi.“ i o T » .“lsTomÄ."SVi:'; 1
ovat olleet täkäläisen riistäjä- tut säännölliset tulot ja sokeri- dentti olisi omasta kohdastaan
_______
A i e. NiKLLA, Manager.
luokan voimallisena oikeana kä- liikkeestä suuret voitat. Me su o vilpillinen väittäessään, että me
emme tavoitele missään m uodos
In the United State« and Canada
tC n a j o k a i s e s s a
l a k k o t a i S t e l U S S a . sitamme sen osakkeita.”
sa minkäänlaisia aineellisia hyvi
S e ^ Ä : : : r : ’-’: 3 , Eikä » m k «ile vieläkään peia»-
Halpa työvoima on aina ollut
tyksiä, sillä hänen näköhäiriönsä
H oo.ieusto sijaitsee l o i n e n ja Duane katu- tusta siitä vainosta. jota k a p ita-, ja ttilee aina olem aan vksi sel-
jen kulmassa. .T elefoon i:
konttori 365,
. . .
,, I , .
. . . . .
on siinä, ettei hän ota lukuun
toimitus 832.
Iistiluokka tuomioistuim en avulla lainen kiihotin, joka panee jo-
mitä kapitalistisen maailmanjär-
sitä vastaan harjottaa.
ikäisen maan imjrerialistit toim i-1.
M utta jokainen ju ttu on päät maan. Silloin on yhtiöllä “taa- jestvksen taloudelliset suhteet ia
Muuan työväestön soli- tynyt
tavalla, josta agitatorisessa | tut säännölliset tulot" kun se PAfinurit yleensä sisältävät ja
dariteetin seuraus
o
. takapajulla
1
-n
i
t vaikuttavat,
merkitvksessä on ollut tvöväes- saa jonkin
olevan
. ..
, semmoiset kansain-
___
-i
1
••
i
väliset
suhteet
ja
pvrinnot, J jotka
toile apua. Yleinen mielipide maan kehittääkseen . valtaa sen
j
riedonannot, että presidentti \
aikaa sanomalehtien h a jo tta m a s luonnonrikkaudet, siten estäen eivät ole suoranaisesti valtion
V ilson esti Californian kuver
ta mielipiteiden m vrkyttäm isestä asukkaat käyttäm ästä niitä hy asioita, m utta valtion palvelusten
nöörin jianemasta
täytäntöön
yksityisten
kapitalisti-
hu »limatta kääntyä suopeam m ak väkseen muitten kuin sen a setta kautta
San Franciscon kauppakamarin
ruhtinaitten
tai
kapitalistiluokan
.
t
hankkimaa
Thomas Moonevn si työväestön taisteluille ja työ- milla ehdoilla.
Vaikka me voimmekin
, väen lehtien voima kasvaa. ia
Haitin saarella on viljalti
hai- i asioita.
‘
Kuolemantuomiota, antavat erään
leili ¿1
* • I • 1
*
1
• '
« • .. .
. J
e i * I noitaa siihen, että Yhdysvaltain
, ....
. .
a -
i
• - ¡kun joitakin kertoja tapantuu s i- , paa neekerit vo voimaa, ia ra a k a -1 . ...
osotlt-ksen t\o \a c sto n kansain va-;
......
.
hallitus ei aio vaatia sotak.ir-
„ i„ l - l
i i •, ♦ •
-i i ten, että täm än maan kapitalistit aineita, samoin kuin muillakin
a r
haen luokkasohdariteetm vaiku-
. . . .
. . .
, , ... .
.. i vauksia itselleen valtiolle tai
a
,, .
¡m enevät min kauaksi, että sei- Hausi-Intian saarilla ja Filippn- ..
tusv.diasta.
................ |aisten ..raaka|aism aiden.._ k„;„ ! neil]a. ja siksi ne ovat va||atut snrtc,ma,ta valtansa alatscksi, tie-
«Ailina jolloin \ ciitijdn tvö-
....
„
... ......
. . . . .
..
(lainrnc. ettei triiini ei merkitse si
...
, . .
... '
i v » i m . Venäjän
» « m a ja
-ti
¡esim.
työväestö, saa takalaisten kapitalistien saalistus- . . . . . .
väestö oli mitä ahtaim m illaan,; -
, .
tä. että meidän osamme sodassa
. ,
.........., , i nousta koko maiiman silmissä • alueiksi.
taistelussaan oman rnstajaluok-
.. ,
.
__
olisi puhtaasti henkinen tai ihan
osuttam aan niiden petom aisuutta,!
kansa kanssa, kykeni se vielä
teellinen, koskettelem atta m iten
niin hm niiataan täälläkin, että on
VVilsonin vastaus
ojentam aan
auttavan kätensä
kään aineellisiin ratkaisutarpei-
sitä täälläkin parannuksille tilaa.
paaville
eräälle anierikalaisen kapitalis
siiu ia haluihin. Meillä on yhtä
min uhrilampaalle ja m ahdolli
hyvin yhtä innokkaasti maailman
sesti pelastamaan sen hirsipuus Imperialismin tuloksia
l ’resilientii W ilson o n eusimai- riistovaltaa halajava ja tavoitele
ta. Työväestön asia, sen taiste-
nen, joka vastaa virallisesti paa va morganiluokka kuin Saksan
lut ja toim enpiteet ovat kansain-
Hänsi-1 ntian saariston valtaa-ivin rauiianesitykseen, muodolli- porvari- ja junkkeriluokkakiii
välisiä, csiintyköötpä ne niisiä niinen on ollut täkäläisten ini-isessa suhteessa kielteisesti, luon i on. Siinäpä koko riidan todclli-
maassa tai missä muodossa liy- p i . iaii>t ,en pääm ääränä jo \uo- nollisesti. Muut liittolaisvallat | nen pohja onkin.
'ä n sä .
. sik\nim eniä j.i nykyisin se lie-j tulevat kai vastaamaan samalla
Se asiallinen ero Saksan ja
Aiuerikalaisclle työväestölle ei u n k in jo to te u tu n u t unelm a kai-1 lailla.
1 ämä ei ole odottama-1 m uitten suurkäpitalististen m ak
suinkaan ole kunniaksi, että sen kessa täydellisyydessään. Se on tonta.
ten välillä on. ottam atta lukuun
oma vaikutusvalta on liian lieik- tapahtunut saman ■kansainaitai
| a presidentti vasta« tunnetul-i Japania, että Saksassa yhä isän
kö, voidakseen saada aikaan edes suus- ja vapaustaistelun ' nim es-! la kauniilla fraasakiclcljään. — hioi itäevaltäi^m pi valtiollinen
näinkään räikeän luokkatuomio i
1 Ja 'pienten kansojen <’ik eu k -' päinvastaiseen suunhiiui kun pre öallitusjärjestelniä kuin viime-
¡»eruuttatnista. kuin
Moonevn sieti suojelemiseksi , jota nyt sidentti m uutam ia kuukausia s it- ; mainituissa, mikä kumminkin vh-
tuomi»» oli, m utta ilahuttavana h‘- irjotetaan kautta maiiman.
ten puhui — niinikään kauniilla i täläisesti toimii omistavan 1uo-
ia muu tn osa täkäläisestä t \ o - , fraasildelellä — esittäessään sa- kan etujen hyväksi kuin muissa-
pttolena asiassa on se, että se
kin jo osaa hädän hetkenä to r väestöstäkin on siinä hurskaassa m aa osaa mitä paavi nyt näytte- kin kapitalistisissa maissa.
vautua työväestön kansainväli- ‘ luulossa, että todellakin takaläi- ]cc< vedotessaan sotivien valtioit-
Presidentin vastaus paaville
seeu mahtiin ja etsiä siitä su o ja a ' set kapitalistit, samalla kun n ii-• t ten hallituksiin tarkotuksella vi-,
julkisuudessa
“ »j <» asettaa
-o v '
sa riid
ruuan paa-
itselleen.
j ‘k n työmailla täällä kotona jah rittää rauhanneuvottelut, tai, ku-J asiaksi Saksan hallitusjärjcstel-
Täällä kansanvaltaisessa Arne- | ‘Jaiaan lakkolaisia kaikcl,a
ten nyt selitetään, n äy ttääk seen ' nrän. Kunhan se kohoaa tai ale
a
t ..... . » *•» ......... .....* * *»«ÄÄiÄiÄÄS •
neet sille asteelle, että köyhälis lanomistajain luokkaetuja vas halua valmistaa armeijalle ampu-
tö olisi voinut esiintvä itsenäi taan. Samalla tähän luokkaetu m ataroja, elintarpeita v. m., että
sesti. Kysymyksessä oli silloin jen ristiaallokkoon yhtyvät \ e n ä j s e tahtoo jättää 'arm e ijan puille
ka k ä sittä ä h allitu sv allan siirty - u l T.aa,s.sa a a te ‘,s^n teo d aiilu o k an jän eri k a n sa k u n tie n
o ik e u te tu t p aljaille.
M u tta täm ä tem p p u ei
’ « ‘ H V IIIJ U . Il
v etuoikeuksien
tu v u iw u n c iv il
’ cl 1111
! valtiollisten
kansallisuusvaatim
ukset, jotka te ! tepsinyt. \ eljespuolueemme so-
niistä vanhan taantum uksellisen
i , ,
n-, ••• • , , t .......
...................
koplan kasista uusien, vallanku- „\ä,
Jm ine.
' "täm ä * vo
Val 7
tilanteen vielä-! Halideniokratia oli valveilla ja
.
.
4
man Kun. ainiueu. |a tania t \ o jkin niutkallisemniaksi. K aik k i: porvariston katalat hankkeet pian
motiksen kannalle asettuneiden tulikin suoritetuksi joskin ven täm ä on yhteiskunnallisen kelli paljastettiin. Pian tulivat soti-
ynteiskunta ainesten käsiin, on Sestl miltei kadenkaanteessä. -^ejtvksen kaunalta katsottuna val-»laat näkemään, ettei 8-tuntinen
nyt \ euäjällä ollut ja mennyt. '. Ul
i<enit-vkscri vaa; ; lan luonnollista ja kaiken tämän työpäivä suinkaan vähennä tuo-
a
\ imitettäisiink' > nykyistä aikaa
kaikki mikä meni sntä saattoi jo vallankumousta odotel-i tantoa ja että työväen vaatim uk
set ovat täysin oikeutettuja. So-
Venäjällä vallankumouksen jä l sin kuten esim. ylimalkainen »a l lessakin ennakolta arvata.
tn, tasa-ar\oisuuden
ve!-i • Näin
tilasten ja työläisten yksimielisel-
eiseksi ajaksi, vaiko vallanku- pain
Tail‘len-
otsa-arvoisuuden ja ve;
.Näin olleti puhuessa nykyises
nvkvises 1 tilas
keiseksi
('en julistam inen, ei ollut suu-i tä valtiollisesta tilanteesta Venä- J ä P
m louksen jatkam iseksi — se ei
päätöksellä tukittiin porvaril
liste lehtien suu, ehkäistiin p r o
pt aljoakaan muuta asiaa. Joka ta ressa osassaan pysyväistä. Myo- jälki on huom autettava, että sen listen
okaattorinen kiihotustyö.
P auksessa eletään nyt Venäjällä [ “ emmin luokkax astaliohtien kär ¡m ääräävät tiiliä kertaa toiselta voka
m urrosäikait. joi!.»in feodalismin |
-upisti porvaristo suu , puolen työtätekevien luokkien ta ’ Kuten osottaa jo kahdeksan
jätteitä, vanhanajan arvoja riko-j rcs^1 na’‘Hu lupauksiensa merki
»udelli set vaatimukset.
jo ille, tuntisen työpäiviin juttukin, vai-
kauhea ^..ntar-i
elit
taan ja uusia, tulevan Venäjän Ì i-vsta ,Ja ' a PaUi'« tasa arvoisuus i maassa - vallitseva
—
.....-
..............—
kutiaa työväen taloudellinen liike
ia veljevs,
-•
nama ...............
liimisxunnan ; vepula antaa virikettä . i a toiselta Venäjällä nykyisen vallankumo-
arvoja luodaan sijalle.
j.doimmat
aatteet, m uuttuivat Cri kansakuntien kansalliset pyr uksen aikana suuresti valtiolli
riemun
aika, jolloin . . ihmi-
taloudelliseksi
. Ensi
,
, •
. . . . . köyhälistölle
. . . .
taloude;
lseksi or kimykset.
Tähän liittvv vielä seen tilanteeseen. Taloudellinen
.-vt , e ,te itte n vapautta sv etltval ■ juudeks, ja „saksi valtn.lltscks,- kvsvmvs suhtautum isesta' s„ ta a n .. liike sulautuu ti,teen valtiollisen
iloissaan toisiansa, on nyt men- kin oikeudettomuudeksi.
joka antaa valtiolliselle tilanteelle liikkeen kanssa. Tytiväen talou-
nyt ohi. Sijalle on astunut käy
kehitvs
kulki
cr' k" ’scn leimansa.
deliisilla vaatimuksilla ja taiste-
Taloudellinen
tännöllisen luomistyön aika. Ris
Pitkä
kehitys-
Kiinnittäkäämme
ensin
hu.uni-
hilla niiden puolesta on siis san
tiriitaisten luokka- ja kansalli- vliä eteenpäiin.
otamme
työtätekevien
luokkien
gen
suuri merkitvs taloudellisen
suusetujen aallokossa taistelevat -'lkj'n cr" t,aa nyk\i-en \ en ajan ;
,
, 7 ,.,.
tilanteen
määrittelemisessä.
atimuksiin
mikäli
nyt Venäjän eri yhtei^kuntaker- .xal ankumouksen suuresta Rans-
v.:i.llt A »'*
altiolliseen
tilan
Siksi
kiinnittääkin
Venäjän so
rokset uuden Venäjän järjestys- kan vallankumouksesta. .Muuta ”7 / ’
at
mat feodalisen aatelisluokan etu- ^eseen. Kuten tunnettua, esitti sialidemokratia. köyhälistön val
muotojen puolesta.
oikeudet, kuten esim. m a a o r j i e n cna,an t'C' nahsto heti vallan tiollinen puolue, suurta huomiota
|a luonnollista on. ettei tämä omistaminen, ovat tulleet poiste kumouksen touhussa vaatimuk- taloudelliseen liikkeeseen ja a m
istyöhön.
taistelu voi kulua ilman mitään tuiksi kapitalistisen k eh ity k sen !5™ 8 tuntisen työpäivän voi matilliseen . järjestävtym
.
välikohtauksia, ilman ristiriitojen vaatim uksesta jo ennen vallanku ‘ ,naansaattarn,se*ta- Useimmissa > 1 yoväki ainakin Pietarissa osot-
aiheuttam aa mielien katkeruutta, niousta. Edellinen vallankumod Pa’ko” | etenkin Pietarissa se saa- taa sangen ripeää toimintaa tällä
niinkuin jotkut porvarilliset haa uksen aalto v. 1905 nostettilaan •' vutettiinkin. Tämä vallankumo alalla. A m m attiliittoja on Pie-
veilijat olisivat tahtoneet. Tais V e n äiä n valtiollisen eläm än tvir uksen pää voiman, köchälistön oi- tarissa ja muuallakin perustettu
jalle jonkinlaisen k a t u S c< lu P kcu,c,,u vaatim u? ''ost y ' as’ark '- vi.in,e . aifcoi"-'> " lhka ’iheaa"-
telu
• •« « on aina . . * taistelua ja talou
dellinen luokkataistelu on sitä tuslaitoksen,
valtakunnanduti-' nan ni-v,rsk.vn kapitalistiluokan ta- Pietarissa toimii jo anunattiliit-
keskustoimistokin, joka
vieläkin enemmän.
man, sai aikaan jonkinlaisen ra- Ilolta. Sama porvaristo, joka työ tojen
väen
ja
sotaväen
avulla
pääsi
vastaa
Suomen am m attijärjes-
Venäjän suuri vallankumous ’ j7 t.e tun Painovapauden, rajotetun
valtaan. ryhtyi nyt käyttäm ään tön toimistoa. Yhteensä on Pie
tapahtui kokonaan toisissa olois !
'
'*
'
S tuutista työpäivää aseenaan j tarissa nykyisin m ainitusta k e s
sa kuin suuri Ranskan vallanku
Samalla ovat luokkavastakon- vastavallankumouksellisessa tais-i kustoim istosta saamiemme tieto*
mous yli sata vuotta sitten. \'a n - dat \ euäjällä, kuten muuallakin, telussaaan köyhälisdä vastaan, jen mukaan 65 am m attiliittoa,
haa, lahoavaa feodalista yhteis '•im e \uusien aixana suuresti ke-j Kun ei porvaristo pystyne tj joista keskustoimisto yhdistää
kuntaa vastaan nousi silloin kas hittvneet. Köyhälistö on muo* murskaam aan tvöväen vallanku- noin 32 liittoa. Keskustoimisto
vava jiorvaristo työläisjoukkoi-l ilostunut itsenäiseksi luokaksi, raouksellista mahtia rehellisessä! vhdistää
ainoastaan
tvöväen
neen, jotka siihen aikaan kulki- ¡oka tukien porvaristoa sen v ai-, taistelCissa, niin rvhtyi se kävttä iuokkakannalla ‘»leviä järjestöjä
vat kok illaan porvariston tahi- huikumouksellisissa pyrkimyksiä- mään mitä likaisinipia keinoiV oikeuttakaan,
tusnuorassa. L uokU vastakohdat sa esiintyi samalla omine ltiok- m ustatakseen köyhälistöä.
Sei Demokratisten puolueiden kes-
t>onttkijäm ja tjoim ntajaiu
ka\nai•m uksineen
sosiaudemo koetti k ätjrien sä avulla usuttaa Keskustoimistoon
v-htvneiden*
. . 1
4.
i
il*
l
k en raali A lexejeffin kokoukselle a n ta
m ia kuvauksia a rm e ija n n y k y ise stä
m ielialasta. Syvim m ällä sydäm en su
rulla k e n ra a li todensi, e tte i sodan
ja tk a m is e s ta voittoisaan ’ lppuun voi
tu lla m itään, jos väliaikainen h alli
tu s
ja so tav äk i itse eiv ät ryhdy
m ahdollisim m an U rm o k k aih ^ i pon
n istu k siin a rm e ija n in n o stu tta m ise k si
ja u udistam iseksi. V anhan h allitu k
sen aik an a a rm e ija oli huonosti va
ru ste ttu . m u tta sillä oli voim akas so
tain en henki. N yt on arm« ija hyvin
v a ru ste ttu ravinnon ja a s e itte a puo
lesta. m u tta — k e n ra a lin m ielestä —
täydelleen tu rm e ltu n u t ja h e ik e n ty
nyt “väärin k ä s ite tty je n ja v ä ä rin
k ä y te tty je n " a a tte id e n tak ia, jo tk a
ovat ja k a n e e t a rm e ija n ko h teen m ilt’-
ei sovitttftuattom astl v a sta k k a ise e n
leiriin: u pseeristoon Ja m iehistöön.
H eti kun h a llitu k se n ju listu s -sota
m iesten o ik eu k sista oli ilm esty n y t,
¿ 'i,«ii"iiiiiinvm ii'itiig«ni,i,iiiiiiniitiiiiintiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuutiiiiiiiiiiiiiiiiuiiitiiuiiuuiiniiiuiniiiiiim nuHiHiiiiniiiiiiiiiiuiiiiiuiuiiiiiiiiiiiiuiuiuiH iH '
katosi kaikki ku n n io itu s p ä ä llik ö itä
kohtaan. U p seerit jo u tu iv at todella
| m artty y reik si ja sa iv a t k a lliisti raak
in saa elok. 1 p :n ä a lo te tu n hyökkäyk-
I
! | sen sek ä sitä se u ra a van p e rä ä n ty m i
sen. K en raali m ain itsi m u u tam ia ta
tah o lla a n n e ttu selitys, joka tekisi pauksia esim erkiksi. K e rra n k in kun
ETSIMAS8A PE8ÄN SIJAA.
m olem m at edelliset o letu k set ta rp e e t hyökkäyskäsky a n n e ttiin , n o u d a tti si
E räs canadalainen pappi on saanut
tom iksi. Sen m ukaan ju m ala ei olisi tä 28 upseeria ja 20 aliu p seeria, m u t
selville, e ttä jum ala on liitto u tu n e it kum m allakaan -puolella, vaan loitom- ta
a in o a staa n k a k s i __
so ta m
ie stä .
__ ______
_______
ten puolella.
paa katsoo, m ille kannalle tä ssä ot- Muu m iehistö ty ynesti k atseli, k u u l
M onellekin se on tervetullein uuti taisi ja a settu isi. T ätä teo riaa p e - ' ka näm ä sa n k a rit kaatu iv at.
ru stellaan sillä, e ttä molemmin* puo-
V enäjän so ta v ä e ssä siis a lk a v a t jo
kaan. Ville k eisarin tu tta v a llisista ! Hn OR pudisteltu verigiä so tatö y h tö jä olla lu o k k a ra ja t selvillä.
lausunnoista he piankin jo olivat »1-j K alkkivaltlaalle ja k äsk etty hänen
k aneet luulla, e ttä jum ala olisi noit- UetAä huuUa< s iira lk a a kun hänen
KUKA ON VASTUUNALAINEN?
ien sa asta isten sak salaisten puolella. “p y h ästä s a n a s ta a n ’’ on pyyhitty tap-
Joka yö he m en ettiv ät useam pia sil-
pam iskiellot, rak k a u sk ä sk y t ja rau
B obrikoffin alkuvuosina, kun Suo
m ällisiä u n ta sen asian takia. C ana hanteon kehotukset — eikä kukaan
niossa vielä oli om aa so ta v ä k e ä ja
dalainen pappi on nyt a n sain n u t hei k irjö tta ja pidä siitä, e ttä hänen k ir
sen
päällikkönä k en raali, parooni
dän ikuisen kiitollisuutensa. H än on ^ u r s T a L a " ‘^ n ä “*?a7lla “tLv^U ään^
Ram say, täy ty i tuon p ak su u d estaan
havainnut, e ttä sak salaisten m o n e t!
— —
m aankuulun paroonin v arh ain joka
p e tt,m y k ,e l eivät ole Johtuneet » I t u - ,
MO s k o v a n ’ KOKOUKSESTA
aam u ja lk a sin m ennä k e p su te lla ken
m ukaista, “n e ovat jum alan te k o ja ’’.
raalik u v ern ö ö rin luo " a a m u ra p o rtille ”.
Niin hän vakuuttaa.
V enäjän porvariston im p e ria listis
Jos sitte sa ttu i — niinkuin tie d e tä ä n
P astori tosin jä ttä ä se littä m ä ttä , ten
p y y teitten
k a n n a tta jin a
ovat
m uutam ia k e rto ja s a ttu n e e n — e ttä
m iksi jum ala ei tuho n n u t saksalaisia Moskovan kokouksessa, p aitsi kor-
Bobrikoff oli jo sta k in k a u tta kuullut
ennenkuin ne hyökkäsivät Belgiaan, kelta so tilashenkilöltä ja kapitalis-
suom alaisten u p seerien ju o p o tte lu ista
Hän ehkä arveli m eidän pystyvän > min varsin aisia ed ustajia, e siin ty n e e t
ja k a p a k k ata p p elu ista , oli hänen ta
om lnpäinkin selittäm ään tuollaisen ' myös van h at vallan k u m o u sv eteraan it
panansa ollut heti te rv e tu lija isik si
pikkuseikoin. M utta siinä hän luotti K atarin a B reshkovskaja ja P ie ta ri
h ih k a sta : “Ääh— parooni on ta a s
m eidän selityskykyym m e liiaksi. Hän [ K rapotkin.
E dellinen, “vallankum o-
ollut viim e yönä ju o m a ssa ja tap p e
kait ei tiedä, kuinka perin vähän uksen isoäidin’’ nim ellä tu n n e ttu ja
le m a s sa !” Eikä siihen ollut Rainsayl-
m eillä m aallikoilla on a a v istu sta k aa n kunnioitettu, p itk ä t vuosikym m enet
la
m itään v a sta a n sau o m ista , sillä so-
hengellisistä asioista, m eiiä kun ei S iperiassa k id u te ttu vanhus, kehotti
tilask ä sity k se n m ukaan on päällikkö
ole ollut tila isu u tta pistää n o k k a a n i-1 K erenskin h allitu sta käym ään san o is
itte K aikkivaltiaan asioihin
Me e m -! ta työhön ja viem ään arm eijan volt eh d o tto m asti vastuussa k aik ista a la is
tensa teo ista taik k a jä ttä m is is tä .
in e n iistä voi puhua m uuten k u in 1 toon. R uhtinas K rapotkin ei ollut
MAILMANKATSOMUKSIA
arvaam alla.
aikonut esiin ty ä kokouksessa, m utta
M aallikot ovat tä tä asiaa arv ail yleistä toivom usta n o u d attaen hän
leet kahdella eri tavalla. T oiset o- kuitenkin antoi ä ä n e n sä kuulua. In
leftav at e ttä jum ala oli saksalaisten n o stu k a a koki hänkin venäläisiä y k si
puolella vielä Belgian valtauksen ai m ielisesti estäm ään S aksaa pääse
koina, m utta e ttä hän Sittem m in on m ästä voittoon, joka olisi V enäjän
n ä rk ä sty n y t isän tären k iin sä Villeen vapauden surm a.
S ellaiset puheet
ja ruvennut liittoutuneiden puolelle. v astaan o tettiin
tie ty sti m yrskyisillä
Jo« näin on asian laita, on jum alan suosionosotuksilla. — “Ei vanhuus
p a rasta pysytellä sy rjä ssä taistelu- m ieltä anna. vaan hitaan käynnin ja
rintam alta. e tte i enää joudu Villen harvan syönnin”, sanotaan. Niin ku
kynsiin, sillä silloin voisi käydä hul m ouksellisia kuin he kum pikin ovat
lusti.
olleet ja vieläkin lienevät, ei heillä
Toisten selitys taas on se, e ttä koskaan ole ollut työväen luokka-
kyllä jum ala alkuaan oli sak salaisten katsom usta, eivätkä nyt horisevina
puolella, m utta nyt n ähtyään liitto u vanhuksina enää voi sitä saada.
tuneilla olevan lukuisam m at patal
Selvänä sitäv asto in n ä y ttä ä luokka-
joonat, on näh n y t viisaam m aksi s iir - , tunne
olevan
paikoin venäläisellä
tyä volttajapuoleU e.
i taistelu rin tam alla, jos saa uskoa Ve-
On tosin kolm askin m aallikkojen i näjän arm eijan entisen ylipäällikön,
Y hdysvalloissa on p re sid e n tti sek ä
a rm eijan e ttä laivaston ylipäällikkö.
Siellä hänen sa n an sa on laki. A inoas
taan häne.n k äsk y stä ä n ne voivat
ry h ty ä taistelu u n , ja hänen k ielto n sa
riittä ä e stä m ää n ne m istä hyvänsä
teosta tah i toim innasta.
Jo s maa- tai m eriso tila a t rik k o v a t
voim assaolevia siviili- ta h i sotilas-
lakeja, voidaan heitä joko s iitä ra n
gaista taik k a jä ttä ä ra u k a s e m a tta
ain o astaan hänen m ä ä rä y k sie n sä m u
kaan. Jos he uuivorm uusa tu rv issa
loukkaavat k a n sala isten kokoontum is-
oikeutta, villien tavoin h ä v ittä v ä t o-
m aisu u tta tah i tek e v ä t m uita rikok-
sellisia tekoja, e iv ä t he voi s e lla i
se sta selviytyä ilm an ra n g a is tu s ta
m uuten kuin ylipäällikön su o stu m u k
sella. — T äm ä luonnollisesti koskee
llt . n u u u , U lin ,
Valtiollisesta tilantees- hIla- vaikka ne jlmenivät jossain kratian lipun alla. Kurjuudessa vallankumouksellis. armeijankin
muodossa jo silloinkin, eivät oi ¡elävä pienviljelijäin luokka v aatii! veljiensä työläisten kimppuun se-
ta Venäjällä
leet vielä kumminkaan kehitty maata, asettuen siten jyrkästi ti- littatnällä. etteivät työläiset muka
Varsinaincn vallankutnous. jo
Kaikesta huolim atta, presiden
nee samalle tasolle kuin E nglan
nin, Ranskan, Y hdysvaltain ja tin vastaus on parem min rauhan-
VTenäjän, voidaan rauhanneuvot ! neuvottelua kuin leppym ättöm än
teluihin ruveta. Saksan kansan i sodan julistusta. Taitaisipa riit-
tulee ennen tätä antaa m aailmal ' tää ehdoksi rauhanneuvottelujen
le semmoisia näytteitä, mitkä alkamiselle Saksan parlam entin
osuttavat, ettei Saksan nykyisen alote. mikä syyttelisi junkkeri-
hallitsijan sana tai tarkotukset hallitusta ja pakottaisi h allitu k
ole määrääviä. T oisin sanoen, sen muodollisesti vähän väisty
vastauksessa sanotaan Saksan mään.
Mekin tietysti toivomme tätä.
kansalle: kukistaa keisari ja te i
tä palkitaan rauhalla. Täm ä on ja täm än ohella, kun sulut alka-
kaunista ja kansanvaltaista, m ut ■ vat laukeilla, paljon enem m än
ta paha vaan, että meilläkin on kin, nim ittäin sitä, että rau-
keisareita taloudellisella alalla, ; ha todellisessa m erkityksessään
jotka taloudellisilla keinoillaan tulisi lepäämään, kuten presi
hallitsevat nykyään “vapaan kan dentti sanoo, “kansojen oikeu
della, eikä hallitusten.” — Raiv.
san” kohtaloa.
am m attiliittojen jäsenluku n o u -jniaan vaatimuksiaan kansallisen kuudessa ja yleensä työtätekevän
see samojen tietojen mukaan vapautensa turvaam isen suhteen. kansankin keskuudessa haluavat
250,000:een.
i Rautaa on taottava silloin kun se kaikki sodan lopettam ista. K y
Puhumme, kaikesta tästä sen i 011 kuuma.
sym yskin vain siitä, millä tavalla
tähden, että työväen talpudclli
Suurvenäläinen porvaristo pel ja millä Hetkellä se lopetetaan.
sclla taistelulla on, kuten jo mai i kaa tietenkin m enettävänsä pik- Paitsi tunnettua vallotetun vapa
nitsimme suuri vaikutus valtiolli-’ kukansat ja siksi koettaa pitkit- uden m enettäm isen pelkoa aihe
siin oloihin. Nytkin varustautti- taa kansallisuuskysymyksen rat-
uttavat dem okratian enem m istön
vat Pietarin am m attiliitot aja ' kaisua perustuslakia säätävään menettelv n
sotak_vsyniv’ksessä
maan
läpi minimipalkkalakia. kokoukseen saakka, sanom atta luultavasti myöskin erilaiset kan
teollisuustuotannon valvontaa j. nyt m itään selvää. Suurin osa sainväliset seikat, joista ei voi
n. e. .Siitä, kuinka tarm okkaasti dem okratiastakin on tässä suli ¡ » t il it t ä s i i h e n saakka kunnes s a
esiintyy Venäjän köyhälistö ta teessä epäm ääräisellä kannalla. laiset sopim ukset ovat julaistut.
loudellisen taistelun alalla, riip Ainoastaan demokratian vasen
Kaikki nämä ristiriidat yhä
puu suuressa määrässä se, kuinka siipi (sosialidemokratian holshe
elintarvepulan
ja
tuloksellisesti
voi demokratia vikkisuunta) on tähän saakka kärjistyvän
ajaa työväen vaatimuksia yleensä. suoraan selittänyt, kuten jo olvm maassa lisääntyvien anarkististen
Nyt ovat. kuten tunnettua, sosia me kertoneet, että kansojen itse ilmiöiden yhteydessä ovat m tto -'
listit menneet hallituspulan aika m ääräämisoikeus käsittää nivo, dostaneet
sangen
pulmallisen
na ministeriöön ja esittäneet, ku kansojen oikeuden erota Venä ja vaikean valtiollisen tilanteen.
ten esim. tvöm inisteri sosialide jästä, j.js haluavat. 'Tällä tu lk in Porvarisi » ei voi siitä lainkaan
m okraatti M. J. Skobelev, laajan nalla
------ ei m itään « kansakuntaa
a u ^ n u iu a a ke selviytyä. Se alkaa "väsyä” ja
työväen olojen parantam ista kos-pR heta eroamaan, m utta myön u e taantua yhä enemmän ja en em
kevan ohjelman. He voivat ajaa! tään kansakunnille oikeus i . l , män sen mukaan kuin vallanku
läpi työväenluokan vaatimuksia s e n s ä m äärätä suhteestaan Ve mouksen kuohuista nousevat e-
ainoastaan siinä tapauksessa, jos näjään.
sille luokkavastakohdat. Porva
näiden vaatim usten takana ovat
I ämä kansojen itseniäärääm is rillisen väliaikaisen hallituksen
sankat työväenjoukot. Näiden oikeus johtaa meidät kvsymvk tuli äsken, turvautua sosialistei
vaatimusten toteuttam inen taas, seen
M utta tuskin sosialistien
suhtautum isesta
sotaan. hin.
kuten esim. äsken 8-tuntista ty ö Maailman sota ja sen aiheuttam a menokaan ’hallittikseen paransi
päivää koskeva kysymys, tulevat puolueiden taistelu suhtautum i asemaa. Ainakin m uutam at sosia
vuorostaan vaikuttam aan valtiol sesta sotakvsym ykseen painaa o- listisista m inistereistä katselevat
liseen tilanteeseen, ehkä porva nian erikoisen leimansa koko Ve sangen vakavilla silmillä tila n n et
riston vastarinnan alkaessa aihe näjän valtiolliseen tilanteeseen ta. "V allankum ous liikkuu veit
uttam aan uuden m inisteripulan- \ enäjän dem okratia vaatii sodan sen terällä.
Ainoastaan yksi
kin j. n. e. Näin ollen m ääräävät lopettam ista ilman valtauksia ia harha askel ja ' ’allankum oukselli-
työväen taloudelliset vaatimukset sotakorvauksia kansojen itsemää nen Venäjä syöksyy kuiluun.”
suuressa määrässä nykyisen val räämisoikeuden perusteella. Por Nain sanoi äsken työm inisteri
tiollisen tilanteen luonteen.
varisto ei
tietenkään suuressa Skobelev.
Mitä tulee kansallisuuskysy-
---------—
. K
a T , osassaan
..... ..... voi . asettua tvötäteke
■ 'l U t V A L
On syytä kumminkin uskoa,
mykseen, niin törm äävät tä s s ä ! vien luokkien puolueiden kanual ettei Venäjän valtiollinen asema
suhteessa jyrkästi yhteen suur-! le, «sillä alucvaltaam iset ja is ,t ole suinkaan toivoton. V allan
venäläisen porvariston ja V en ä-' sotakorvaukset ovat aina sen kumouksellisen köyhälistön j ä r
iällä asuvien kansallisuuksien; mielessä. Venäjän “vapaamieli- jestety t rivit tulevat vallankum o
edut. Suuri Venäjän vallanku- sen" porvariston puolue, yhä e uksellisen sotaväen avulla pelas
mous teki lopun taantum ukseni nemman ja enemmän taantuva
sen hallituksen harjoittam asta kadettipuolue, jonka jäseniä en tam aan vapauden asian. V allan-
kumoukselliset voimat tulevat
pikkukansojen sorrosta. Ylimal nykyisessä väliaikaisessa halli
lopnuien
¡opuspa voittam aan por
kaisesti se julisti kaikille vapau- tuksessakin, ilmoittikin äsken
varillisen taantum uksen ja perus
nen. Alutta tania vallankumous kongressissaan jotakuinkin sel- tuslakia säätä- ä kokous tulee
ei sellaisenaan ratkaissut näiden västi Miljukovin kautta, ettei se .laskemaan uuden \ enäjän p e ru s
kans.<^:e.n
valtiollisia
suhteita ■ ole aikonut luopua aluevaltaam i
Venäjään, la luonnollisesti ryh , sista. — Ja jos ei luovuta valtaa teet hajotetun järjestyksen sijalle,
tyivät kaikki kansakunnat jo heti niisistä, niin ei tietenkään voida kunhan etisin vanhat rauniot hä
vallankumouksen jälkeen esittä- m yöntää kansoille itsem äärääm is- vitetään. — Suomen Työm iehessä