Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 5, 1917)
No. 207. TOVERI i« p m ■■ on ennen k aik k ea se, e ttä näistä ju h U k o m iteaa tilien k u rsse ista koituisi m ahdollisim m an kapitalistluokan etty luomaan sitä “ vallan tävdel- Ja niiden to te u tta m ista varten myös paras aika sellaisen toinienpr- taisi Tein kuten k ä sk ettiin , m u lta b e a tt paljon hy ö ty ä järjestöllem m e, sillä ' , valtaa — siinä köyhälistöjoukkojen Ien osasto ei ole o tta n u t v a n a a » sam oilla m atk ak u stan n u k silla voidaan 1 pyrkimyksiä tyyneellä ilmalla ja lisyydella varustettua vallanku- vallankum ouksellinen pääm äärä. Mut- teen toteuttam iselle. Epäilem ättä ' Imperialistim m e ' v astata ainoallakaan riv in * '»«¡» U toim eksi n e ljä tk in kurssit, e r o Lännen suomalaisen tjövten »inenkannattaja, myrsk VSäällä ja vastustavansa mouksellista hallitusta”, jonka ta näm ä pääm äärät eivät sopineet r. panem atta. ira p e n a iL iu häfl 8aakka, vaikka tie ta a k : tu lisi vain pitem m ältä aja lta ilmestyy Astoriasaa, Oregon, joka päivä ... . jjr ... . kirjo itetu k si yhteen lippuun, yhteen- paitsi sunnuntaina. kaikin voimin n. s. Kansanneu se.assa Kerenskij rat-ast ovat nyt satulassa, ja taatakseen 3eQj s e tä Sam ulin posti kulkee s m a k se tta v a sta p a lk a sta, josta kyllä , törm äys näy tti v älttäm ättöm ältä, siellä pysymisensä ja m ahtival-attlesta tänne G. H arboriin, ku , e b iy d y tö äB sitä k in helpom min kuin taan toteuttaakseen venäläisen Sotakysym ys ja so rre ttu jen kansal- TO IM ITUSKUNTA: voston rauhanhankkeita. '• - o ennenkin n n e n k i n ------------ to j. I k y y tik u stan n u k se t tu lisiv a t pienem- • W. N. REIVO LAURI MOILANEN • lisuuksien kysym ys — niihin kahteen Valtiom m e _____ sosialistipuolueen Ne äsken vielä “radikaalisiin- porvariston imperialistiset P>rkt- karlin kolahti £ yhtyneeQ vallan. tansa mailman markkinoilla, olisi ________ . ADOLPH SALMI A. B. MÄKELÄ niiksi k u tak in p a ik k a k u n taa kohden. saatava sellainen miljoona-ar- m eeupanevaan kom iteaan T “ ‘dj*?*1 Siis on, jos suinkin m ahdollista joko kum ouksellisen dem okratian raken- m iltä” näyttäneet herrasm iehet mvkset. 1 . ,.„ t:» .,v r,4 Sulo « , ,l o « Syvänen vvnnen » S e eat a t l tie i e s stä i a , , valituksi Nvt kävnnissä oleva liikehti- ^ l- J a°rk.a, näytti voivan yhdistää meija, jonka ylläpitäminen mer- 112 äänellä. Toinen ehdokas J. vV. p e ru u te tta v a k u rssit tai pidettävä ne varisevat puolueesta yksi toisen TOVERI n e ljä ssä valtiossa. - ; ................................. , suurporvarjston ja köyhälistön, ja jo- (T H E COMRADE) T overuudella. San F ranciscon S. S. Ne rientävät vakuut- minen on ikäänkuin Venäjän v a i- j ka petti pikkuporvarillisia jo h tajia kitsisi satoja miljoonia voittoa Allin, T acom asta, sai 105 ään tä. Car- fhe organ of J« Finnish workers in the sa perään. , , . ................... , . „ • , bonadon ja VVoodlandin suom al osas- O sasto, K :tta nankintauraxoitsijoille kotona jo . tojeQ kuin oly m p ian osas- .^“ w ^ P u b i i J ^ S a ? , i t a m a a n uskollisuutta ja luokka- lanku-moukscn neljäs vaihe, jos- ja joukkoja. T. H E L SK E . o rg am seeraaja. J 1 i h teentorm . - -------------- ays . - tuli. ----- Vallankumo- at Astoria. Ore., by the Western Work- r a u h a a sille luokalle, jota vaS- sa vallasta taisteleva porvaristo uksen toinen kuohahdus viskasi n ä y t ka vuosi ja takaisi herruuden ' toukin ä ä n esty k set on jä te tty otta- (L eim a) men s Publishing Society. * tään sosialistipuolue ei vuosi pari ; ja kumouksellinen tvöväestö o -A ä m ö h e “ vallan täydellisyydellä va- mailman kauppamarkkmollia ta- ,ähettÄneet heinäk. ra p o rtte ja ' s i Umutushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- S Ä Ä N T Ö L U O N N O S S. S. OSAS- ,, . . . ... ru stetu n kokoom ushallituksen" — ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyillä takaperin muka ollut heidän mie ’ tiovirastoon E verettissä. vat vastakkaisissa leireissä ja l- vallankum ouksen koJmas kuohahdus käläisille tehtailijoille. T Ö IL L E . $2-00 kerta. Kihlaus-, syntymä ja avioliit- N-vkvinen aika on edullinen t ,loisena uutlseD8 voidaan m ainpa, to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja lestään lainkaan kyllin radikaali leen, käsittäen että toisen t a i t o i - ' n ä y ttä ä viskaavan nyt esiin puhtaas- AAKVinen ama on euumneii keskellä kaiken sorron ja epai- ............... S. S. O saston ntmenmuutto-ilmotukset 25c kerta, natma- sen on lopullisesti alistuttava. J » “ * * S ivusäännpt. monessa muussakin suhteessa, lyksen sosialistinen liike valtiossam - ilmotuksct $1.50 kerta, aviocro-ilmotukset nen. $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk : in n k a v a r - me on hyvästi edistym ään päin. Yhä LUKU 1. koska vain yhdellä luokalla on M itenkä täm ä vallankum ouksen kii N yt vallitsee sotalak M utta he palvelevat puoluet sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista nnommän in pntifttä välliikÖiSPIll- - ! enenim än ja e n tistä spl selvänäköisem Nimi ja ta rk o itu s tulee rahan seurata mukana. Englannin tävän h istorian kolmas vaihe to teu ta eroamisellaan, sillä samalla kerrallaan tilaa vallan satulassa. tuu, ovatko työ- ja sotam iesneuvostot jossa voi ajaa läpitse suurem m it min tu lev at ra a ta ja t havaitsem aan j Pykälä 1. T äm ä o aasto tu n n e ta a n kielestä suomennetaan vapaasti. ” Eotered ‘ as sccoixd-class ~ “ 7~ “ | tulee siihen sisälle tuhansittain Seuraava Kansan Lehdessä sekä talonpoikaisneuvostot keskuseli- ta vastuksitta melkein minkälai sen k ieltäm ättöm än totuuden, e ttä nim en a ............................. ja kuuluu se mad m auer July 18, 'so sialistip u o lu e on ainoa puolue, joka g g j a r j e s töön ja ......................... •• h heinäkuun e in a lfiin n tapahtum tanpihtumien iälkeen työvaenjärjegtöt niineen ia niiden _ rinnalle kasvaneet 1912, at the postatuce at Astoria, Oregon, työläisiä. Samalla kun pUoltl- sen lain tahansa ja puettaa k o k o ; j vrkkana ja rehellisenä a ja a työläis valtion sosialistip u o lu een valtio jär- . ien jänteen ovatko ne sel,ai. under the Act of March 3, 1879. eemme tinkim ätön kanta impe-1 julajstu kiriotus sopii mainiosti i nen kansanvalta, joka tahtoo nousta kansakunnan sellaiseen pakko- ten palkkaorjain asiaa ja puolustaa j e8ton k a u tta Y hdysvaltain sosialisti- TILA U SH IN N A T ..... . . niiden oikeuksia ja to d ellista kapsan- puolueeseen. ' valtaan ja joka ei laske valtaa kä pattaan. että silla . Yhdysvalloissa ja Canadassa: rialismia ja m ilitarism ia vastaan tähänkin tilanteeseen: ei ole m u isto a-; vaJtaa Niinpä onkin kuukauden Pvk 2. O sasto toim ii Y hdysvaltain sistään ainakaan niin kauan, e ttä la Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta. .$2.25 .... * 3 kuukautta........ $1.35 1 k uukausi... .5b saavuttaa kannatusta työläisten kaan vapaudestaan enää jälcllä ajalla heinäk. 20 p .v ä s tä elok. 20 sosialistipuolueen ja k aik k ien aen T aas soivat vallankum ouksen myrs- him m ät p ääm äärät — rauha, kansalli- . Suomäen ja muualle ulkomaille: ' i t i t . . , t __ päivään valtiossam m e p e ru ste ttu vii- a la jä rje stö je n p e ru s la k ie n ja s ä ä n Yksi vuosikerta. .$6.5u 6 kuukautta. .$3.50 Keskuudessa, tuntuu tästä nerras- kykellot. T aas lainehtii ihm ism eri suuksien oikeudet, perustava kokous kun sotatilanne on ohitse. -1ieh-i u u lta o sastoa ja uudelleen toi- töjen sekä päätö k sien ja n iissä m ai I v ä e - t n e t ä ,- ttä c e n n a i k k i o n k i n I N evskillä, T aurian palatsin ym pärillä, y m ovat saavutetut, sen n ä y ttä ä tu- piteet ovat saastutetut sotakiih- * niintään h e rä te tty kaksi. Näiden li- n ittu je n p e ria atteid e n m u k aisesti, va Advertiiing July / l , 1912. kaikilla u noilla .........• • rates ; n ia eifeet i 11 «o ii I ' aestosta, e t t ä s e n paikka o n k ,n 1 ! s g u uornen o m e n a asem s e m alla, a n a , hainui<» o m a tu- tu Jevaisuu». t » J ^ tö o n riataja- listaen työväestöä, e tu p ä ä ssä suom a Ei* Lrger ™d' c l S m ^ .dv«tfe«Ä , sentään oman luokkansa keskuu tuina paikoilla. Ja ta a s am m utaan käy , e « ä Vorva‘ kolia, ja sellaisen vallitessa saat-!»“ ?1,»» 1 . . senina 14 laisen väestön keskuudessa, tu n te r o v & R l, BOX 99, ASTOR1A, ORE. \ ’ä m ä n i tk ä t i t svnkät kivääreillä, kuularuiskuilla. riston jrity k s e t täm än todellisen kan- M uistakaapa» osastot pitää huolta m aan sosialistipuolueen p e ria a tte ita ALG. NIKULA. M , . ;>'«*>■ N a rn a p t t k a t j a s y n k ä t a k ^ ttn d s e k s . m enevä. taisi kongressi hyvinkin uskaltaa a s e t t a a n pysyväisen v s v v ä is e n a s e v e lv o lli- siita ’ e ttä p kirjotuksia aik k ak u n n iltan ne on ja tark o tu sp e riä . ja k o e tta a saad a työväenliikkeen syysillat m yrs ma, „„(len aik .l.e.sa kapi.alta.is™ , S X ‘" S , petä va",™ asettaa aseveivom säännölHgesti T overissa, to te u te ttu a sosialistipuolueen p e ria a t SUBSCRIPTION RATES: kyilleen ja salamoineen ovat yh teisk u n n assa joka leim a V e n tja l-■ k eikä vehkeile vallanku no suuspakon voimaan. P a ik k a k u n ta k irje e t uutisineen ja ly- te ita käytännössä. In the United Stäte* and Canada inkin kaikesta huolim atta on. Jo 4 ukB(flHata kan e™ “ One year.......... $4.00 Six months........... $2.25 Kltn sotatilanne on ohitse ja J öyine osastojen toim inta vilkajsu- LUKU II. Slobodin- kup k a „ „ . Uistelivat porvaria, a ( ia | Three months. .$1.35 One month................. 50 heistä sietämättöm iä. t ncen ovat aivan v älttäm ättö m iä leh- z Jäsen y y seh d o t. Huoneuato sijaitsee 10:nnen ja Duane katu-j kill kai piatl OSaa itse HStUR pOlS kiihdvtetyt intohimot lak a stu - ! dessäm m e. N iissä pikkupaloissa, ly- __ 1. T äm ä o sasto hyväksyy ra iiä ä « “ £ p r X u n a a „ 'i i j V h . K , “1’““ " P y k älä jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, , 1 • t • 11 massa, saattaisi vleinen mielipi- hyine kertom ineen ilm enee arvokas jäse n e k see n jokaisen IS vuotta täy t- toimitus »32. ! puolueesta, ennen kuin hänelle ja p o rvaristo vastakkain. i . . . . . . tn * i ... osa m eidän täm än m aan suom alais- tjineen suom enkieltä puhuvan hen- ennätetään ilmaista puolueen jä N opeasti alkoivat porvariston ja 1 \ allankutu, .uksen kolmas vai- de herätä asevelvolhsuuspakon tan , 0 ^ 1 1 ^ ^ givistyshistoriaa. Mei- kjlön joka on Ratkaissut yhteytensä ; senistön ajatus hänestä, samoin p ro letaaristen kansanjoukkojen välit iie päättyi työläisille ej)äedul’i- pysyttäm istä vastaan siinä m ää-' dän tulee siis huoltaa ja hoitaa tätä- m ujtle n valtio llisten puolueiden kans- ä Ne k ärjisty iv ät siitä huo rä c c ä e t t ä im n e ria listiset o v r},i. kin alaa työvoim m am m e! ........ , #a ja hvväK8vy S osialistipuolueen Herrasmiehet varisevat kuin se on ilmaistu Simonseista, k lim ä rjisty atta, e ttä vielä viim einenkin työ- -esíi, m utta ei silti tuhoisasti. Ia rassa, että imperiali. ti.,et py rxi Taconian konventsionm paatoksen oUjelnian peruslain ja sen a la jär- Russelleista ja monista muista ja sotam iesneuvostojen kongressi, sa- neljännen väilleen jälkeen nävt mvkset siitä kärsisivät. Siksi on I m ukaan tulee jokaisen osaston kor- ieat()ien sään n ö t ja p ä ä tö k se t, sekä puolueesta m oinkuin talonpoikaisneuvostojen i .... vata k irjeen v aih tajille vähintäin p o s - 'J tä y ttä J ä , niin sosialistipuolueen, kuin herraslut ihan jäsenistä, jotka kongressikin — antoivat täyden kan- la a kohtalo olevan sen o kiire, ja siksi toim itaan pian. ti- ja paperikulut. S. S. J ä rje stö n ja osastonkin s a a tta Puolueemme on viime aikoi loistivat aikansa mukanamme, I natuksen väliaikaiselle h allitukselle sana. V ieläkään ei sikäläinen Siis toim intaan, ja m onipuoliseen m at velvollisuudet. Ia Yhdysvaltain kansa tuskin saatu an sa • . . • i_____ i.- i ja hyökkäyspolitiifialle, na vapautunut useasta takavuo intaan kaikki to v erit! Siellä, Pyk. 2. Jä se n e k si aikovan on a lle m utta jotka e n a t jaks.tm.et ka (k a ,jitu sta u u distettua m uutam illa vaa- kumouksellinen työväestö voi herää vielä tähänkään kuristus- toim m issä on toim intahalua ja -lahtea, k irjo ite tta v a S osialistipuolueen p e ru s sien radikalismia saarnanneista sittaa työväenluokan psykolo- i leiliä sosialistim inistereillä. kohota satulaan, m utta se voi vritvkseen. ei k o s k a a n » tule kyvy istäk ään puu- laissa m ä ä rä tty jä se n h a k e m u sk o rtti, j “ Vallan täydellisyydellä v a ru ste ttu ! i. i • • herrasiniehistä, samoin kuin lu giaa. ■ te tta ! sekä oltava osaston kokouksessa s a a vallankum ouksellinen hallitus,” jolla ‘ ‘‘ 1,1 e c n h ik u is ta T overuudella: puvilla kun hänen jäsenyyskelpoisuu- kuisista revisionistisista refor- * Me emme halua kenenkään olisi koko vallankum ouksellinen de- myönnytyksiä. SIMON ARRA, v. k. k irjuri. destaan p ä ä te tä ä n . luisteistäkin. ■jättävän puoluetta, m utta sosia- i unikrana takanaan ja joka voisi pe-j Pyk. 3. V altiosta toiseen valtioon Nvkvinen aika ei olekaan so- ,n v-.maehtninen iär P l81t1aavmaan Per cado8ta tarva a m uuttaneen jäse n e n täy ty y k ä y ttä ä L Ä N S IP IIR IN P IIR IK O M IT E A L L E _ • li^tipuoiue on vapaacniomcn j a r - «Vaiia nkum ouksen. — lukem attom ia i sosialistipuolueen p e ru slaissa m ä ä rä t Imperialistiemme seu pivin ellaisten herraskaisten jest(- jossa i ^ ä ä n ei pidetä v a s- 1 A r to ja to istettu m ielikuva, jo ta yri-j San Franciscon s. s. osaston ko tyä m u u tto k o rttia ja jollei hän ellä te ttiin niin pontevasti to te u tta a ia T-l' 1 'l-H -l-I- I -l-l-l-i-l-H -H - H 1 1 I l -l- i- kouksessa 30 p. elokuuta k esk u stel sitä ole. ei osastolla ole o ik e u tta o t raava toimenpide kuulumiselle sosialistipuolyee-j ^oj)1 mielipiteitään, ja on monta jonka onnistum ista pidettiin jo niin S. S. O S A S T O IL L E W A S H IN G T O tiin ja p ä ä te ttiin k a n n a tta a Cal: val- taa h än tä jäsenyyteensä. sevn, jotka koettavat tyydyttää kcrtaa parempi, että sellaiset varm ana, e ttä uskallettiin ryhtyä a n tiokom itean tekem ää päätö stä, e ttä Pyk. 4. Alle IS vuotiset henkilöt, N IN V A L T IO S S A ensi m arrask u u ssa p id että v ä t piirin jo tk a hyväksyvät osaston sä ä n n ö t ja sekä kapitalistiluokkaa, että L '^"!ji,tka eivät jaksa sulattaa siinä kariin toim enpiteisiin bolshevikisosia- listeja vastaan - tuo m ielikuva lu - • I m p e r ia lis tim m e e iv ä t o le tv v - H einäkuun ra p o rttik o rtit ovat Pa- LU EN TO K U RSSIT peru u tetaan , sik toim innan, voivat yhtyä nim ellisiksi \.test<>ä ja yrittävät kerran toi- ilmenevää työväestön luokkata- ja sta vallankum ouksellisesta kokoo-, si kunnes saadaan kursseille sellai jäseniksi, osaston p ä ä ttäm illä ehdoil lau tta n e e t seu raav at osastot: It.'vaisut näköjään ennen kuin sensa perästä sidottaa niiden jättävät sen ja menevät m ushallituksesta. nen jo h taja, jolla riittä ä aikaa, e ttä la. ollen heillä osaston kokouksissa Tacoina. Ei ole kyetty yhdistym ään koske- j Y h d y sv allo ista ..n saa tu täv d el- k urssit voidaan panna toim een vähin puheoikeus, vaan ei ä ä n esty so ik e u tta . Aberdeen. lista kuilua. ! omille laituiuilleen. Se ei ole nään taistelevia luokkia yhden lipun . . täin seu raav issa valtioissa: W ashing- E verett. LUKU III. lie luulivat sosialistipuoluetta kaikkien puolue siinä merkit vk- alle. Suurporvariston käsitykset vai- hnen s 'tila sh irm u v a lta , sam an j ionissa, O regonissa, C aliforniassa ja Ilwaco. Jäsen y y d estä ero ttam in en . lankuniouksen merkityksestä ja s e n ' lainen kuin m uutkin suurv allat. i W yomingissa. Carbonado. sellaiseksi ‘‘kaiketi 'kansan puo sessä, että siinä voivat kaikki- 1 pyrkim ykset ovat vastakkaiset tv.l- Pykälä 1. Jä se n , joka kieltäy ty y Raymond. . E sity stä perusteltiin s e u ra a v a sti: nou d attam asta, tai rikkoo osaston, ta lla - lueeksi" joka voi edustaa kaikkia en mielipiteet sellaisenaan säi läis- ja talonpoikaisjoukkojen luokka joissa kansalaisvapaudet Roslyn. ; P iirikoinitean läh e ttä m ästä k ie rto k ir alu ejärjestö n , p iirijärjestö n , tai S. S. .... 1 • t •• 1 k u ille . S uurporvaristo oli sitä miel taan kasakkaparv ien jalkoihin. Issaquah. jeestä kävi selville, e ttä se on pe J ä rje stö n sä ä n tö jä ta i päätöksiä, ta ik kaikissa tilanteissa, ja kun se ei lyä, vaan siinä merkityksessä, | a. että vallankum ouksella oli jo saa-, ru u tta n u t ennem m in tek em än sä pää ka tekee jonkun muun puoluerikok W oodland. vutettu se mihin oli pyrittykin, v ielä -■ ’’n k u n t y ö v ä e s t ö v a a tii sellainen voinut olla m enettäm ät että vain seu edustamien p e ri töksen luentokurssien paikkoihin n ä h sen. tulee e ro te tta v a k si o sasto sta. Winlock. m enty hiukan liian pitkällekin, e n e m m ä n k u in valtaherrat su tä luokkaluoiinettaan, tävtvi aatteiden nojalla kaikki voidaan pä Hoquiam den ja a se tta n u t paikoista yleisää- E rottam inen täytyy kuitenkin ta p a h kuten Miljukov kädet tikongressissa -. Mt. Solo. nest.vksellä p ä ä te ttä v ä k si ainoastaan tua S osialisipuolueeseen kuuluvan sanoi. Sensijaan vaati muka vallan-' ‘ •ll a n ta a , heidän katkasta suhteensa sen vapauttaa. Sen riveissä on lilaa Siis “m ustalle listalle” jo u tu iv at kahdessa valtiossa, joka on kerras- valtio jä rje stö n sään tö jen m ukaisesti. kumouksen turvaaminen yleis-j Nyt kuu pakollinen asevelvol- seuraavat o sasto t: ¡saan riittäm ätö n v astaam aan n iitä kanssa, kun eivät Halunneet tuba herrasväellekin, milloin se voi hyökkäystä liu tam alla! K ieltävdvt 1; ,,,, i ., l : Pyk. 2. Jä se n joka a v u sta a ta v a lla . «1 Black D iam ond. ; k u s ta n n u k s ia jo tk a a ih e u tta a esim . tai toisella loisten p o liittiste n puolu tiin ju lk aisem asta liittolaisvnliojen1 ” » 'h i m a s s a , o lla a n tvoväesion mukaan. j luopua oman luokkansa katsanto- S e a ttle . i kurssien opettajien, tai vaikkapa vain eiden ehdokkaiden poliittisiin vir I aas tulee tieto erään berras- kannasta, m utta vain sillä niinen kanssa tehtyjä sotasopim uksia ja Ke- suunnittelem assa sen inuodosta- 1 jo h ta ja n Idästä tän n e L änteen tu o t koihin tav o ttelu a, tek ee puoluerikok- Pearson. renski pani m aat ja taivaat liikkeelle ,a : ............ W ilkeson. ta m in e n ja päin vastoin. Silloin kun i sen ja on e rc ite tta v a o sasto sta väen edustajan siirtym isestä niil (,n,aise]]a ehdolla saadakseen joukot ryhtym ään hyok- . . Deep River. täytyy m enua niin suuriin m atka Pyk. 3. Jä se n joutuu ero an o sa s käykseen. jo tta p ro le taa rise t v a a ti-■ s ,n selitettiin sen olevan vain ti le rajoille, jossa vähäinen v i i --------- -------------------- kustannuksiin kuin pariin sataan dol ton ja sam alla m yöskin puolueen jä N orthport. lariin. niin täytyy myös saada sellai senyydestä jäse n m ak su jen laim inlyö- New castle. pv mi nen n merkitsee merkitsee puolueesta Venäjän vallankumous-) k a n ^H itk Ä S fen ^okdkaU nneverih^ydry?-Pal)aiSe" ja n>k-v istä sotaa var- M itäs k iireitä näillä seitsem ällä set o p ettajat, joilla riittä ä aikaa, e ttä m !.sesta v altio jä rje stö u sään tö jen amista. New Yorkissa Iten- N-Vt Puhutaan aivan ehta osastolla on ollut, koska ei ole jou kursseja voidaan pitää neljät. K ier pois jäämisin. evevv i orKissa 1 , 1 • • neljäs 1 ••• vaihe ’i . 1hin- m äärääm än a ja n kuluttua. J ä se n ei • , . ,, . historian K ansanjoukkojen, varsinkin proie- j prettssilaismallisen vakinaisen dettu täy ttäm ään niin pientä velvol to k irjeessä sanottiin, että tov. Nuor- nauti jäsen o ik eu k sia S. S. J ä rje s tö s toimiva lakimies rlenrv Mono J ta a riste n ain esten luokkaedut vaati- tevalla ei ole m uuta kuin kuusi vlik- sä jos hän on enem m än kuin kolm e Ivat vallankum ouksen edelleen kehit- aseKclvolli»ut!Spakon käytäntöön- lisu u tta kuin on kortin asianm ukal- din, jonka mielestä ei puolueeni seeu kuntoon laittam in en ja valtio- koa aikaa viipyä näillä kursseilla, ku u k au tta rästissä . Tiedonaunot \ e lä jältä ovat J tyrnistä, ennen kaikkea pikaista r a u - . ottam ista. Suuret päivälehdet järjestö n k irjurille läh ettäm in en ? Jos ' Jos ei m illään m uotoa voida sopia me ole ollut koskaan “kvllin ra- LUKU-IV. , ........... ............ -t hän solniiamista ja nopeata nerusta- 1 • • 1 • ................. H • * ... e c u h ä m ä r ä p e r ä is i ä ja v a i l - , van kokouksen koktronkutmimista, | k,rJottelevat toim ituskirjotuk- taasen ou syynä ollut m u istam ako-j hänen kanssadft niin. e ttä hän voisi J ä se n te n oikeudet ja velvollisuudet. dikaalinen”, on tullut syrjäyte- TOVERI ! kannattavansa a ii Jänestömme asioita ii j tv ksi m uus. niin sen luullakseni sopisi viipyä täällä länsipiirissä vähintäin vieläkin korjata. — M utta " m u ista -' kolme kuukautta, niin on järjestö n k a a ” nyt kuitenkin palau ttaa elok. edun kannalta k atsottuna parem pi, kortit, jo tk a näinä päivinä on lähe- e ttä tällä k ertaa kurssien pitäm inen siirretään siksi kuin saadaan kurs tetty osastoille! Ja sitten ne S eattlen kesäjuhlain seille sellainen jo htaja, jonka aika ei tilit. Niitä vaan ei näytä saatavan ole niin rajo ite ttu kuin tov. Nuor- , nuorukaisen täy ty isi palvella valm iiksi. Elok. 6 p :n ä pidetyssä levän. Me pidäm m e silm ällä sitä tlläärättv aikansa harjotuksissa. I v- k. kokouksessa m ääräsi s a n o ttu , seikkaa, e tiä näinkin tärk e ässä kv- -iik-, o n ttv t, ttn „ kom itea allek irjo ttan een h u o m au tta -' sym yksessä ei saa olla m ääräävänä _____________________ A 1 " c - L ? m aan S eattlen osastolle, e ttä hoput hoput- Yhden m iehen tai naisen aika. vaan sik äläise stä v a ltio k o m ite -! lin a ‘s ‘a’ siin a m ä ärässä v ä rite tty - mitä kaikkea porvaristo koetti kaikin siä, jo issa selitetä ä n , m iten “jär- asta, kertoo N ew Y ork Call, j-’a - e tta m iden to d e n p eraisy y d e s Mahtava, 'valtakunnallisesti kiinteä, I keVaa oj ’si ottaa n-v t kaytän E ro tta m in e n jo h tu i siitä, e ttä hän on m ah d o to n saada tark k aa sotaisa suurvalta siinä porvaris-! tö ö n vakinainen asev elv o llisu u s- jo ita k in päiviä sitte ilm otti j u l- selvää. u tt;i k a ik isiä schsiitv »1- j , pa k k ( jo n k a alaisen a jo k aisen , . . .. ‘ Ja tiety sti sam a suurp o rv aristo tuon ---- - — ....... . kisesti kannattavansa eräänlaista nil»i?ta Huolimatta na'xyv, eitä suurvallan hallitsevana luokkana, Gompersin ja Kumpp. su u n n it-!ei vieläkään ole kyetty lannista- ^ * ihaa. ja lelpaä> vapautta, e i?,a a ' v;‘Pa u tta - yhteis- t S i / n o telemaa liittoa, joka vakuuttaa 1 < kaJJ __________________ H U I I I H I il! lllH lü llltlll» lt||B 'jl! n P ! P 4 * ll! I H I illl||||:ir p 7 |) H iiT i iM 'iu P H U tlllllü lii välisten riitojen sovittamiseksi Saksan sosialistien vä ! on kansainvälinen sovinto oikeus hemmistön rauhan ■ te h tä v ä pakolliseksi. ehdot Kaikkien kansalaisten tasa- H |||fh iltililil!i!.‘! - 'T íin iiin io tr - ’ í ¡ ) . ii:¡ iiii;iu : ! ! ii! i, ’ il i.u !,: o 1 ilman sodan tuottam a paha on : Itsenäinen ja riippum aton Serbia taistelukentällä useampia henkiä kaikkea ryöstetyistä taloudellisi suurempi kuin se paha. mikä sen! 11. • , ,, Elssas-Lothringissa on a- sotapolitiikkojen mielestä o i}sj ehdoton vaatimuksemme. Me kuin sukkaita. Sellaisella korvauksella ei ole määrä parantaa. i ^n!lle ole Soke,ta sille, etta ser M utta samoinkuin Engels V. mitään tekemistä sellaisen sota bialaisten pyrkimys yhteiseen arvoisuus. Ei valloituksia eikä sotakorva- kansalliseen valtioon perustuu 1892, enemmän kuin k.tksikym korvauksen kaitssa joka merkit Joitakin aikoja sitte julkaisim vuotta I rankiurtin rauhan . sec että voittaja rvostää voitetun uksia. hyviin syihin. Sellaisen valtion nientä Mc vaaliimme kansainvälisiä .. me Saksan sosialistien enetnmis- sopimuksia työntekijäin nään-j .. .. , , , perustaminen ja yhdistäminen jälkeen, emme mekään voi olla ja jonka me sen takia hvlkääm töryhm än esittäm ät rauhan eh in ttä m istä vastaan, erittäinkin: ■ 1 “ elleivät elssas- me. pl. ‘ yi; muiden Balkan taltioiden kanssa huom aam atta, dot. Seuraavassa ovat väheni naisten ja lasten suojelusta, kan-i tn r'!,j-,a.‘ h"1 ’*1 '■‘b'/'- tasavaltaiseksi Balkanin liittovai- lothringilaiset, jotka v. 1871 vas- ten tahtoaan yhdistettiin Sak . v-illoituspolitiikan y. niiston esittäm ät, jotka niinikään sain välisen sosialidemokratian l usten tu lo k sa ja useut ovat n S- l ti„ksi o,isi va].nli|| kc,no tiriidassa kansan todellisten t a r saan, tyvdy ennenkuin heille on ? ''‘Diainahan vastustajina hyl- tu h \a t pi.n>kt»hi kokoontuvan periaatteiden mukaisesti, tyydyttävä tila Balkanille, joka Kun peiden kanssa, hylkäämme me valmistettu tilaisuus vapaasti j Kaaninu' nie ’’P kuten ennenkin kansain välisen sosialistikongres-i najsvojnian kävtti > tuotantopro ehkäisisi sekaantumiset ulkoa- sodan sellaisenaan ja siis mvös sm käsiteltäväksi. . . . päin ja ,toistaisi vanhan sotien ja ilman ulkonaista pakotusta siirtomaiden valloituspolitiikan. sessin palveluksessa on niin ää kvsvmvk- äänestyksen kautta ilmoittaa mi-! Saksan riippumaton sos. dem. rettöm ästi kasvanut, on täydel sen pnlcnt.-.iiiisen kein.« väli,.,,. ^ ¡ hcll, la p n M u tl a l a i n ä l , , a r k o ; ilk ; v „ hin valtioon he haluavat kuulua Siirtomaiden omistaminen il- puolue lähtee sotapoliit iikas lisen poliittisen kansalaisoikcu .len r a ju je n jiir je s te le iliis e k s ,: s,„la n avulla saan kuten kaikessa politiikas den tunnustam inen naiselle kä\ J..,en nu,Hiukset täytyy ieli.la w v„itu .U.„,j,lcn Kun aänestv» saa' tanahtua j liKlU etla . ’,;,lk? '!l7c]la , ,llv„ ,llti ja [ . tävdcssä rauhassa ja täydellä' i’" l t ^ ' - i;ia r;‘a i" I^ '> '< e u tta ei m e - saan kansainvälisen köyhälistön nyt sosiaaliseksi välttäm ättöm yy r„|.,,uvals,ss, kysymykseeni!,I,e m erkilsct ja sosiaalisen kehityksen eduista. deksi. Peruuttam aton on vaati vain asukkaiden suostum uksesta, kaiuista vapaudella, ra u h a n s o p im u k s e s s a * ,^ ,nnuta kuin vaI,ai,lcn ajoji siis saa pakkokeinoilla' eikä rajoja mahdollisesti m äärättävän väliä-H e’- on kuten nius, että valtiossa täytyy kaik Yleinen aseistariisuminen ja M e ymmärrämme käydä m uuttelemaan. H ylkääm jän kuluttua, ja kun sen tu lo k sen 14h-” iu.i’ ristiriidassa meidän peri kien kansalaisten olla tasa-arvoi- pakollinen sovinto-oikeus. sia kieleen, rotuun, uskontoon me jyrkästi jokaisen yrityksen Puolan kansan syvän kansallisen etukäteen tunnustetaan saa van ■ <laUc’' , niI.n c kanssa; k-’. surto - lopifllisesti ratkaista riitä :v s v - 1 ,naita. ’^ n lc tta essa eikä niiden o Nämä edut vaativat pikaista katsom atta. Tähän sisältyy ta- niissä muodossa tahansa hyökätä yhdistymistoivomuksen. rauhaa. Me vaadimme rauhan keet siitä että kansalliset vähem toisen kansan kimppuun. myksen. niin silloin hävitetään nostajaa vaihdettaessa kunnioitc Se mielipide, joka hyväksyy Sodan alusta alkaen olemme: neuvotteluissa kansainvälistä so m istöt saavat vapaasti kehittää vihdoin se juopa, joka kohta puo ta asukkaiden itsem ääräysoikeut- johdonmukaisesti vaatineet rau- puolalaisten itsemääräysoikeuden pimusta yleisestä aseistariisuini k a n s o is ta elämäänsä. len vuosisataa on erottanut Sai ta Siirtomaiden om istus ei ole haa ilman valloituksia ja sotakor sotilaallinen asema m ittapuunaan sesta. Täm ä on tärkein 'keino san ja Ranskan ja kummallakin välttäm ätön teollisuuden kehi Kansojen kansallinen ja sosiaa vauksia kansojen itsemäärääunis .¡a >)iin tunnustaa puolalaisille tä- millä heikenneet kansat kaikkial linen vapautus ei voi olla halli puolen edistänyt militarismia, tykselle. Siirtomaiden piirissä la voivat saada takaisin m enete tusten sotien ansio vaan deinok 1 ikeuden perusteella. Sosialidc-' män oikeuden Yerrajän Puolassa, painanut kumpaakin valtiota ta eivät oikeudelliset perusteet ei tyt voimansa ja jonka kautto rattan tvo, jonka täydelliseksi1 ui,»kratisten penaatteulcn Kanssa m utia kieltää -en saksalais-itä- loudellisesti ja asettanut suurit vätkä työtätekeväin luokkain e- dut vaadi tekemään sellaisia kansojen hävitetyn taloudellisen toteuttam iseksi kansojen t ä v t \ v ' ristiriitainen on se m ilitaristises-{ valtalaiselta Puolalta, on ristirii- esteitä demokratialle. elämän kohoaminen ei jaa hämä käydä mitä ankarinta taistelua, ta ajattelutavasta ja natsi.»nalisti- dassa itsemääräysoikeuden kans- Koko Eurooppa pääsisi -iten muutoksia joista voi tulla uusien syitä, vaan ainoastaan jx) rään tulevaisuuteen. Ainoastaan Demokratian kontrolloidessa jo- iestä voimapolitiikasta johtuva sa. M utta me hylkäämme sodan raskaasta painajaisesta ei vallini- bittinen ‘‘viisaus- käsitys, joka ratkaisee suhteensa jatkam isen keinona tämän kysy- sillä tavoin voidaan militarismin ka valtiossa hallituksen ulkopoli m in Saksa. Saksan kansa voit tilkkaa tulevat kansainvälistä johonkin probleemiin kulloinkin ; myksen ratkaisemiseksi. valta m urtaa ja kansojen väliset Rauhansopimus tulee turva taisi sen kautta taloudellisesti, suhteet säilyttää pysyväisesti rauhaa uhkaavat valtioteot mali vallitsevan sotilaallisen aseman! Samalla tavalla hylkäämme sen poliittisesti ja moraalisesti paljon tuksi ainoastaan jos rauhallisina. elottomiksi. Salaisista traktaa mukaan ja sen kautta joutuu so keinon enemmän kuin se .m enettäisi, kansainvälinen m ahti Me vaadimme tä\«.lellistä va- teista täytyy päästä. Kaikki val- dan eri asteilla eri tavalla m ää Elssas-Lothringin-kysym yksen vaikka ratkaisu kävisikin vastoin pautta kansainväliselle kaupalle tiosopimukset täytyy vastaisuu- rittelemään kantansa samaan a si sen toivomuksia. j valvot, sen noudattam ista. Tä ratkaisemiseksi ja liikeyhteyilelle ja rajoittama- dessa tehdä riippuvaisiksi kan aan : mä mahti ei v..i ulia mikään kan i sainvalinen hallitusviranom ainen Tehtäväm m e ei ole tässä esit ja olemme siinä suhteessa yhtä Bel8\®nudre u ^ , T aUsenäiXysa tonta kansainvälistä -liiKtintava- s.tneiiuskunnan suostum uksesta, lcudelHnen itsenäisyys . aan ainoa>taan kansainvälinen tää ohjelmaa kaikista detaljikv- mieltä Engelsin ja Jauresin kans- patitta maailman tuotantovoim ia Se suurten m ullistusten aika. en kehittäm iseksi ja kansojen lä 1 jonka edessä me seisomme, on symyksistä, joilla tulee olemaan ■ sa. Sodan pidentäminen Elssas- on ehdoton vaatimuksemme. Se. 1' sosialistinen köyhälistö. Ainoa*- j Lothringiti takia merkitsee että juhlallisen lupauksen m ukaisesti,, taan jos Internationale rakenne- hentämiseksi ja niiden välisten ju u tu ttav a monien soijan herat- sijansa rauhanneuvotteluissa. siteidepelujittam iseksL Itäm ien ja kärjistäm ien proble’ M utta kysymyksistä, joilla ratK- koko maailmaa. Elssas-Lothring jonka Saksan hallitus’ antoi sotia 1 (taan itsenäiseksi ja voimakkaaksi, Me hylkäämme taloudellisen ntien ratkaisua. Näitä kysymyk- hanneuvotteluissa tulee olemaan m ukaanluettuna, hävitetään rii alussa, täytyy Belgian kansan ; ainoastaan jos köyhälistö kaikki- eristäm isen tai taloudellisen so- siä ei kuitenkaan saa ratkaista 1 keskeinen asema, annamme joidcltäessä tämän kansan kansalli saada korvaus kaikesta soitan alla kaikin voimin valvoo ludli- ______ avulla. ___n.. Ar__ ’ ' dan valtioiden välillä.' \ altioid n 1 ' s ... lan ja sotaonnen Maa- I nyt seuraavan selityksen. ststa tarpeista ja te u ra ste ta a n . tuottam asta vahingosta, enne 1 tusten toimia ja rauhan säilvttä- . . a Pykälä 1. Jä se n , joka el voi ta li udellisista sy istä s u o ritta a jäsen- verojaan sä än n ö llise sti ja h aluaa va paita verom erkkejä, tehköön siitä pj.vnnön c sasto n jä se n ld rju rille ja e site tä ä n sellainen pyyntö osaston ratk a istav a k si. V apaita verom erkke- j - annettakoon a in o a staa n hy v ässä jasen y y sasem assa oleville jäsenille, jotka ovat m aksaneet veroja vähin- sam an mistä, ainoastaan silloin voi kansojen molemminpuolisen lu o t tamuksen tila astua kilpavaruste lun sijalle. Lauinnä tulee ktjyhälistön kaik ki.il.a teiniä kaikkensa m ailm an- solan lopettam iseksi ja rauhan luomiseksi. 1 amau pääm äärän saav u tta misen perusehtona on sosialistis ten puolueiden riippum attom uus imperialistisista hallituksista. Yhteisen rauhanchjelm an valmistaminen ja esittäm inen • <n tärkeätä. M utta täm ä ohjel ma on vain pelkkiä sananparsia ja -uinua, jollei sitä kannata kan- sauj< .uskojen tarun .kas toim inta. Kaikilta hallituksilta tävtvv vaatia kansainvälisen rauhanoh- jelman ehdoton tunnustam inen. Luotto täytyy kieltää jokaiselta hallitukselta joka hylkää täm än • •hleiman tai vastaa siihen väl tellen tai joka ei selitä olevansa heti valmis rvhtyniään rau h an - neuvotteluihin täm än ohjelman pohjalla. Jokaista sellaista h a l litusta vastaan täytyy taistella paat ta\ aisesti. Sellaisen rauhan hyväksi suo ritettavan toim innan alkuunnane- minen ja edistäm inen on oleva suunnilleen kansainvälisen rau- .lankoiitvrtnssi,, tärkein tehtävä. 1 ämän rauhankonterenssin täv - tyy koota yhteen kaikki todella “‘'sköistiset ainekset, jotka ovat P ^ ^ n e e t tällaisessa ratiaisessa 'hengessä h, päättäneet ‘ a ‘ " ttaa r a J nan nyväksi. Proletaarinen järje»u>. joka luopuu tästä toim innasta, menet tää senkautta oikeuden esiintyä k tnsainvälisen sosialismin järjes tönä.
