No. 207.
TOVERI
i« p m
■■
on
ennen
k aik k ea
se,
e ttä
näistä
ju h U k o m iteaa tilien
k u rsse ista koituisi m ahdollisim m an
kapitalistluokan etty luomaan sitä “ vallan tävdel- Ja niiden to te u tta m ista varten myös paras aika sellaisen toinienpr- taisi
Tein kuten k ä sk ettiin , m u lta b e a tt paljon hy ö ty ä järjestöllem m e, sillä
'
,
valtaa — siinä köyhälistöjoukkojen
Ien osasto ei ole o tta n u t v a n a a »
sam oilla m atk ak u stan n u k silla voidaan
1 pyrkimyksiä tyyneellä ilmalla ja lisyydella varustettua vallanku- vallankum ouksellinen pääm äärä. Mut- teen toteuttam iselle.
Epäilem
ättä
'
Imperialistim
m
e
'
v
astata
ainoallakaan
riv
in
*
'»«¡»
U
toim eksi n e ljä tk in kurssit, e r o
Lännen suomalaisen tjövten »inenkannattaja, myrsk VSäällä
ja vastustavansa mouksellista hallitusta”, jonka ta näm ä pääm äärät eivät sopineet
r. panem atta. ira p e n a iL iu
häfl
8aakka, vaikka tie ta a k :
tu lisi vain pitem m ältä aja lta
ilmestyy Astoriasaa, Oregon, joka päivä
... . jjr
...
. kirjo itetu k si yhteen lippuun, yhteen-
paitsi sunnuntaina.
kaikin voimin n. s. Kansanneu se.assa Kerenskij rat-ast
ovat nyt satulassa, ja taatakseen 3eQj s e tä Sam ulin posti kulkee s
m a k se tta v a sta p a lk a sta, josta kyllä
,
törm äys näy tti v älttäm ättöm ältä,
siellä
pysymisensä
ja
m
ahtival-attlesta
tänne
G.
H
arboriin,
ku
,
e b iy d y tö äB sitä k in helpom min kuin
taan
toteuttaakseen
venäläisen
Sotakysym
ys
ja
so
rre
ttu
jen
kansal-
TO IM ITUSKUNTA:
voston rauhanhankkeita.
'• -
o ennenkin
n n e n k i n ------------
to j. I k y y tik u stan n u k se t tu lisiv a t pienem- •
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
•
lisuuksien kysym ys — niihin kahteen
Valtiom
m e _____
sosialistipuolueen
Ne äsken vielä “radikaalisiin- porvariston imperialistiset P>rkt- karlin kolahti £ yhtyneeQ vallan. tansa mailman markkinoilla, olisi
________
.
ADOLPH SALMI
A. B. MÄKELÄ
niiksi k u tak in p a ik k a k u n taa kohden.
saatava
sellainen
miljoona-ar-
m
eeupanevaan
kom
iteaan
T “ ‘dj*?*1 Siis on, jos suinkin m ahdollista joko
kum ouksellisen dem okratian raken-
m iltä” näyttäneet herrasm iehet mvkset.
1
. ,.„
t:» .,v r,4 Sulo
« , ,l o
« Syvänen
vvnnen
» S e eat
a t l tie
i e s stä
i a , ,
valituksi
Nvt kävnnissä oleva liikehti- ^
l- J a°rk.a, näytti voivan yhdistää meija, jonka ylläpitäminen mer- 112 äänellä. Toinen ehdokas J. vV. p e ru u te tta v a k u rssit tai pidettävä ne
varisevat puolueesta yksi toisen
TOVERI
n e ljä ssä valtiossa.
-
; .................................
, suurporvarjston ja köyhälistön, ja jo-
(T H E COMRADE)
T overuudella. San F ranciscon S. S.
Ne rientävät vakuut- minen on ikäänkuin Venäjän v a i- j ka petti pikkuporvarillisia jo h tajia kitsisi satoja miljoonia voittoa Allin, T acom asta, sai 105 ään tä. Car-
fhe organ of J« Finnish workers in the sa perään.
,
, .
................... , .
„ •
, bonadon ja VVoodlandin suom al
osas- O sasto, K :tta
nankintauraxoitsijoille kotona jo . tojeQ
kuin oly m p ian osas-
.^“ w ^ P u b i i J ^
S a ? , i t a m a a n uskollisuutta ja luokka- lanku-moukscn neljäs vaihe, jos- ja joukkoja.
T. H E L SK E . o rg am seeraaja.
J
1 i h teentorm
.
-
-------------- ays
. - tuli.
-----
Vallankumo-
at Astoria. Ore., by the Western Work- r a u h a a sille luokalle, jota vaS- sa vallasta taisteleva porvaristo uksen toinen kuohahdus viskasi n ä y t ka vuosi ja takaisi
herruuden
'
toukin
ä ä n esty k set on jä te tty otta-
(L eim a)
men s Publishing Society.
*
tään sosialistipuolue ei vuosi pari ; ja kumouksellinen tvöväestö o -A ä m ö h e “ vallan täydellisyydellä va- mailman kauppamarkkmollia ta- ,ähettÄneet heinäk. ra p o rtte ja ' s i
Umutushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman-
S Ä Ä N T Ö L U O N N O S S. S. OSAS-
,, . .
. ...
ru stetu n
kokoom ushallituksen" —
ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyillä takaperin muka ollut heidän mie
’ tiovirastoon E verettissä.
vat
vastakkaisissa
leireissä
ja l- vallankum ouksen koJmas kuohahdus käläisille tehtailijoille.
T Ö IL L E .
$2-00 kerta. Kihlaus-, syntymä ja avioliit-
N-vkvinen aika on edullinen t ,loisena uutlseD8 voidaan m ainpa,
to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja lestään lainkaan kyllin radikaali leen, käsittäen että toisen t a i t o i - ' n ä y ttä ä viskaavan nyt esiin puhtaas-
AAKVinen ama on euumneii
keskellä kaiken sorron ja epai-
............... S. S. O saston
ntmenmuutto-ilmotukset 25c kerta, natma-
sen on lopullisesti alistuttava. J » “ * *
S ivusäännpt.
monessa muussakin suhteessa, lyksen sosialistinen liike valtiossam -
ilmotuksct $1.50 kerta, aviocro-ilmotukset nen.
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk
:
in
n
k
a
v
a
r
-
me
on
hyvästi
edistym
ään
päin.
Yhä
LUKU 1.
koska
vain
yhdellä
luokalla
on
M itenkä täm ä vallankum ouksen kii N yt vallitsee sotalak
M utta he palvelevat puoluet
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
nnommän
in pntifttä
välliikÖiSPIll- - !
enenim
än ja
e n tistä spl
selvänäköisem
Nimi ja ta rk o itu s
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
tävän
h
istorian
kolmas
vaihe
to
teu
ta eroamisellaan, sillä samalla kerrallaan tilaa vallan satulassa. tuu, ovatko työ- ja sotam iesneuvostot jossa voi ajaa läpitse suurem m it min tu lev at ra a ta ja t havaitsem aan j Pykälä 1. T äm ä o aasto tu n n e ta a n
kielestä suomennetaan vapaasti.
” Eotered ‘ as sccoixd-class
~
“
7~ “ | tulee siihen sisälle tuhansittain
Seuraava Kansan
Lehdessä sekä talonpoikaisneuvostot keskuseli- ta vastuksitta melkein minkälai sen k ieltäm ättöm än totuuden, e ttä nim en a ............................. ja kuuluu se
mad m auer July 18,
'so sialistip u o lu e on ainoa puolue, joka g g j a r j e s töön ja ......................... ••
h heinäkuun
e in a lfiin n tapahtum
tanpihtumien
iälkeen työvaenjärjegtöt
niineen ia niiden _ rinnalle
kasvaneet
1912, at the postatuce at Astoria, Oregon, työläisiä.
Samalla kun pUoltl-
sen
lain
tahansa
ja
puettaa
k o k o ; j vrkkana ja rehellisenä a ja a työläis valtion sosialistip u o lu een valtio jär-
.
ien
jänteen
ovatko
ne
sel,ai.
under the Act of March 3, 1879.
eemme tinkim ätön kanta impe-1 julajstu kiriotus sopii mainiosti i nen kansanvalta, joka tahtoo nousta kansakunnan sellaiseen pakko- ten palkkaorjain asiaa ja puolustaa j e8ton k a u tta Y hdysvaltain sosialisti-
TILA U SH IN N A T
.....
.
.
niiden oikeuksia ja to d ellista kapsan- puolueeseen.
' valtaan ja joka ei laske valtaa kä pattaan. että silla
.
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
rialismia ja m ilitarism ia vastaan tähänkin tilanteeseen:
ei ole m u isto a-; vaJtaa
Niinpä onkin kuukauden
Pvk 2. O sasto toim ii Y hdysvaltain
sistään ainakaan niin kauan, e ttä la
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuukautta. .$2.25
....
*
3 kuukautta........ $1.35
1 k uukausi... .5b saavuttaa kannatusta työläisten
kaan
vapaudestaan
enää
jälcllä
ajalla
heinäk.
20 p .v ä s tä elok. 20 sosialistipuolueen ja k aik k ien aen
T aas soivat vallankum ouksen myrs- him m ät p ääm äärät — rauha, kansalli-
. Suomäen ja muualle ulkomaille:
' i t i
t
.
. , t
__
päivään valtiossam m e p e ru ste ttu vii- a la jä rje stö je n p e ru s la k ie n ja s ä ä n
Yksi vuosikerta. .$6.5u
6 kuukautta. .$3.50 Keskuudessa, tuntuu tästä nerras- kykellot. T aas lainehtii ihm ism eri suuksien oikeudet, perustava kokous kun sotatilanne on ohitse. -1ieh-i
u u lta o sastoa ja uudelleen toi- töjen sekä päätö k sien ja n iissä m ai
I v ä e - t n e t ä ,- ttä c e n n a i k k i o n k i n I N evskillä, T aurian palatsin ym pärillä, y m ovat saavutetut, sen n ä y ttä ä tu-
piteet ovat saastutetut sotakiih- * niintään h e rä te tty kaksi. Näiden li- n ittu je n p e ria atteid e n m u k aisesti, va
Advertiiing
July / l , 1912.
kaikilla u noilla
.........• • rates
; n ia eifeet
i
11 «o ii I ' aestosta, e t t ä s e n paikka o n k ,n 1 ! s g u uornen
o m e n a asem
s e m alla,
a n a , hainui<»
o m a tu-
tu Jevaisuu».
t
» J ^ tö o n riataja- listaen työväestöä, e tu p ä ä ssä suom a
Ei* Lrger ™d' c l S m ^ .dv«tfe«Ä , sentään oman luokkansa keskuu tuina paikoilla. Ja ta a s am m utaan
käy
, e « ä Vorva‘ kolia, ja sellaisen vallitessa saat-!»“ ?1,»»
1
. .
senina 14
laisen väestön keskuudessa, tu n te
r o v & R l, BOX 99, ASTOR1A, ORE.
\
’ä
m
ä
n
i
tk
ä
t
i
t
svnkät
kivääreillä,
kuularuiskuilla.
riston
jrity
k
s
e
t
täm
än
todellisen
kan-
M uistakaapa» osastot pitää huolta m aan sosialistipuolueen p e ria a tte ita
ALG. NIKULA. M
, . ;>'«*>■
N a rn a p t t k a t j a s y n k ä t
a k ^ ttn d s e k s .
m enevä. taisi kongressi hyvinkin uskaltaa
a s e t t a a n pysyväisen
v s v v ä is e n
a s e v e lv o lli- siita
’ e ttä
p kirjotuksia
aik k ak u n n iltan
ne
on ja tark o tu sp e riä . ja k o e tta a saad a
työväenliikkeen syysillat m yrs ma, „„(len aik .l.e.sa kapi.alta.is™ , S
X
‘" S ,
petä va",™ asettaa
aseveivom
säännölHgesti
T overissa,
to te u te ttu a sosialistipuolueen p e ria a t
SUBSCRIPTION RATES:
kyilleen ja salamoineen ovat yh teisk u n n assa joka leim a V e n tja l-■ k
eikä vehkeile vallanku no suuspakon voimaan.
P a ik k a k u n ta k irje e t uutisineen ja ly- te ita käytännössä.
In the United Stäte* and Canada
inkin kaikesta huolim atta on. Jo 4 ukB(flHata kan
e™ “
One year.......... $4.00
Six months........... $2.25
Kltn sotatilanne on ohitse ja J öyine osastojen toim inta vilkajsu-
LUKU II.
Slobodin- kup k a „ „ . Uistelivat porvaria, a ( ia |
Three months. .$1.35
One month................. 50 heistä sietämättöm iä.
t ncen ovat aivan v älttäm ättö m iä leh-
z Jäsen y y seh d o t.
Huoneuato sijaitsee 10:nnen ja Duane katu-j kill kai piatl OSaa itse HStUR pOlS
kiihdvtetyt intohimot lak a stu - ! dessäm m e. N iissä pikkupaloissa, ly-
__ 1. T äm ä o sasto hyväksyy
ra iiä ä « “ £ p r X u n a a „ 'i i j V h . K , “1’““ "
P y k älä
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365,
,
1 •
t •
11
massa, saattaisi vleinen mielipi- hyine kertom ineen ilm enee arvokas jäse n e k see n jokaisen IS vuotta täy t-
toimitus »32.
! puolueesta, ennen kuin hänelle
ja p o rvaristo vastakkain.
i
. . . . . .
tn *
i ... osa m eidän täm än m aan suom alais- tjineen suom enkieltä puhuvan hen-
ennätetään ilmaista puolueen jä
N opeasti alkoivat porvariston ja 1 \ allankutu, .uksen kolmas vai- de herätä
asevelvolhsuuspakon tan , 0 ^ 1 1 ^ ^ givistyshistoriaa. Mei- kjlön joka on Ratkaissut yhteytensä
; senistön ajatus hänestä, samoin p ro letaaristen kansanjoukkojen välit iie päättyi työläisille ej)äedul’i- pysyttäm istä vastaan siinä m ää-' dän tulee siis huoltaa ja hoitaa tätä- m ujtle n valtio llisten puolueiden kans-
ä
Ne k ärjisty iv ät siitä huo
rä c c ä e t t ä im n e ria listiset o v r},i. kin alaa työvoim m am m e!
........
, #a ja hvväK8vy S osialistipuolueen
Herrasmiehet varisevat kuin se on ilmaistu Simonseista, k lim ä rjisty
atta, e ttä vielä viim einenkin työ- -esíi, m utta ei silti tuhoisasti. Ia rassa, että imperiali. ti.,et py rxi
Taconian konventsionm paatoksen oUjelnian
peruslain ja sen a la jär-
Russelleista ja monista muista ja sotam iesneuvostojen kongressi, sa- neljännen väilleen jälkeen nävt mvkset siitä kärsisivät. Siksi on I m ukaan tulee jokaisen osaston kor- ieat()ien sään n ö t ja p ä ä tö k se t, sekä
puolueesta
m oinkuin
talonpoikaisneuvostojen i ....
vata k irjeen v aih tajille vähintäin p o s - 'J tä y ttä J ä , niin sosialistipuolueen, kuin
herraslut ihan jäsenistä,
jotka kongressikin — antoivat täyden kan- la a
kohtalo olevan sen o kiire, ja siksi toim itaan pian.
ti- ja paperikulut.
S. S. J ä rje stö n ja osastonkin s a a tta
Puolueemme on viime aikoi loistivat aikansa mukanamme, I natuksen väliaikaiselle h allitukselle sana.
V ieläkään ei sikäläinen
Siis toim intaan, ja m onipuoliseen m at velvollisuudet.
Ia Yhdysvaltain kansa tuskin
saatu
an
sa
• .
. • i_____
i.- i ja
hyökkäyspolitiifialle,
na vapautunut useasta takavuo
intaan kaikki to v erit!
Siellä,
Pyk. 2. Jä se n e k si aikovan on a lle
m utta jotka e n a t jaks.tm.et ka (k a ,jitu sta u u distettua m uutam illa vaa- kumouksellinen työväestö voi herää vielä tähänkään kuristus- toim
m issä on toim intahalua ja -lahtea, k irjo ite tta v a S osialistipuolueen p e ru s
sien radikalismia saarnanneista sittaa työväenluokan psykolo- i leiliä sosialistim inistereillä.
kohota satulaan, m utta se voi vritvkseen.
ei k o s k a a n » tule kyvy istäk ään puu- laissa m ä ä rä tty jä se n h a k e m u sk o rtti,
j “ Vallan täydellisyydellä v a ru ste ttu !
i. i • •
herrasiniehistä, samoin kuin lu giaa.
■
te tta !
sekä oltava osaston kokouksessa s a a
vallankum ouksellinen hallitus,” jolla ‘
‘‘
1,1
e c n h ik u is ta
T overuudella:
puvilla kun hänen jäsenyyskelpoisuu-
kuisista revisionistisista
refor-
*
Me emme halua kenenkään olisi koko vallankum ouksellinen de- myönnytyksiä.
SIMON ARRA, v. k. k irjuri.
destaan
p ä ä te tä ä n .
luisteistäkin.
■jättävän puoluetta, m utta sosia- i unikrana takanaan ja joka voisi pe-j
Pyk. 3. V altiosta toiseen valtioon
Nvkvinen aika ei olekaan so-
,n v-.maehtninen iär P l81t1aavmaan Per cado8ta
tarva a
m uuttaneen jäse n e n täy ty y k ä y ttä ä
L Ä N S IP IIR IN
P IIR IK O M IT E A L L E
_ •
li^tipuoiue on vapaacniomcn j a r - «Vaiia nkum ouksen. — lukem attom ia i
sosialistipuolueen p e ru slaissa m ä ä rä t
Imperialistiemme
seu
pivin
ellaisten
herraskaisten jest(- jossa i ^ ä ä n ei pidetä v a s- 1 A r to ja to istettu m ielikuva, jo ta yri-j
San Franciscon s. s. osaston ko tyä m u u tto k o rttia ja jollei hän ellä
te ttiin niin pontevasti to te u tta a ia
T-l' 1 'l-H -l-I- I -l-l-l-i-l-H -H - H 1 1 I l -l- i- kouksessa 30 p. elokuuta k esk u stel sitä ole. ei osastolla ole o ik e u tta o t
raava toimenpide
kuulumiselle
sosialistipuolyee-j ^oj)1 mielipiteitään, ja on monta jonka onnistum ista pidettiin jo niin
S. S. O S A S T O IL L E W A S H IN G T O tiin ja p ä ä te ttiin k a n n a tta a Cal: val- taa h än tä jäsenyyteensä.
sevn, jotka koettavat tyydyttää kcrtaa parempi, että sellaiset varm ana, e ttä uskallettiin ryhtyä a n
tiokom itean tekem ää päätö stä, e ttä
Pyk. 4. Alle IS vuotiset henkilöt,
N IN V A L T IO S S A
ensi m arrask u u ssa p id että v ä t piirin jo tk a hyväksyvät osaston sä ä n n ö t ja
sekä kapitalistiluokkaa, että L '^"!ji,tka eivät jaksa sulattaa siinä kariin toim enpiteisiin bolshevikisosia-
listeja vastaan - tuo m ielikuva lu - •
I m p e r ia lis tim m e e iv ä t o le tv v -
H einäkuun ra p o rttik o rtit ovat Pa- LU EN TO K U RSSIT peru u tetaan , sik toim innan, voivat yhtyä nim ellisiksi
\.test<>ä ja yrittävät kerran toi- ilmenevää työväestön luokkata- ja sta vallankum ouksellisesta kokoo-,
si kunnes saadaan kursseille sellai jäseniksi, osaston p ä ä ttäm illä ehdoil
lau tta n e e t seu raav at osastot:
It.'vaisut näköjään ennen kuin
sensa perästä sidottaa niiden
jättävät sen ja menevät m ushallituksesta.
nen jo h taja, jolla riittä ä aikaa, e ttä la. ollen heillä osaston kokouksissa
Tacoina.
Ei ole kyetty yhdistym ään koske- j Y h d y sv allo ista ..n saa tu täv d el-
k urssit voidaan panna toim een vähin puheoikeus, vaan ei ä ä n esty so ik e u tta .
Aberdeen.
lista kuilua.
! omille laituiuilleen. Se ei ole nään taistelevia luokkia yhden lipun
.
.
täin seu raav issa valtioissa: W ashing-
E verett.
LUKU III.
lie luulivat sosialistipuoluetta kaikkien puolue siinä merkit vk- alle. Suurporvariston käsitykset vai- hnen s 'tila sh irm u v a lta , sam an
j
ionissa, O regonissa, C aliforniassa ja
Ilwaco.
Jäsen
y
y
d
estä ero ttam in en .
lankuniouksen merkityksestä ja s e n ' lainen kuin m uutkin suurv allat.
i W yomingissa.
Carbonado.
sellaiseksi ‘‘kaiketi 'kansan puo sessä, että siinä voivat kaikki- 1 pyrkim ykset ovat vastakkaiset tv.l-
Pykälä 1. Jä se n , joka kieltäy ty y
Raymond.
. E sity stä perusteltiin s e u ra a v a sti: nou d attam asta, tai rikkoo osaston,
ta lla -
lueeksi" joka voi edustaa kaikkia en mielipiteet sellaisenaan säi läis- ja talonpoikaisjoukkojen luokka joissa kansalaisvapaudet
Roslyn.
; P iirikoinitean läh e ttä m ästä k ie rto k ir alu ejärjestö n , p iirijärjestö n , tai S. S.
....
1 • t
•• 1 k u ille . S uurporvaristo oli sitä miel taan kasakkaparv ien jalkoihin.
Issaquah.
jeestä kävi selville, e ttä se on pe J ä rje stö n sä ä n tö jä ta i päätöksiä, ta ik
kaikissa tilanteissa, ja kun se ei lyä, vaan siinä
merkityksessä, | a. että vallankum ouksella oli jo saa-,
ru u tta n u t ennem m in tek em än sä pää ka tekee jonkun muun puoluerikok
W oodland.
vutettu
se
mihin
oli
pyrittykin,
v
ielä
-■
’’n
k
u
n
t
y
ö
v
ä
e
s
t
ö
v
a
a
tii
sellainen voinut olla m enettäm ät että vain seu edustamien p e ri
töksen luentokurssien paikkoihin n ä h sen. tulee e ro te tta v a k si o sasto sta.
Winlock.
m enty hiukan liian pitkällekin, e n e m m ä n k u in valtaherrat su
tä
luokkaluoiinettaan,
tävtvi aatteiden nojalla kaikki voidaan pä
Hoquiam
den ja a se tta n u t paikoista yleisää- E rottam inen täytyy kuitenkin ta p a h
kuten Miljukov kädet tikongressissa
-.
Mt. Solo.
nest.vksellä p ä ä te ttä v ä k si ainoastaan tua
S osialisipuolueeseen kuuluvan
sanoi.
Sensijaan
vaati
muka
vallan-'
‘
•ll
a
n
ta
a
,
heidän katkasta suhteensa sen vapauttaa. Sen riveissä on lilaa
Siis “m ustalle listalle” jo u tu iv at kahdessa valtiossa, joka on kerras- valtio jä rje stö n sään tö jen m ukaisesti.
kumouksen
turvaaminen
yleis-j
Nyt
kuu
pakollinen
asevelvol-
seuraavat o sasto t:
¡saan riittäm ätö n v astaam aan n iitä
kanssa, kun eivät Halunneet tuba herrasväellekin, milloin se voi hyökkäystä liu tam alla! K ieltävdvt 1; ,,,, i ., l :
Pyk. 2. Jä se n joka a v u sta a ta v a lla
.
«1
Black D iam ond.
; k u s ta n n u k s ia jo tk a a ih e u tta a esim . tai toisella loisten p o liittiste n puolu
tiin
ju
lk
aisem
asta
liittolaisvnliojen1
”
»
'h
i
m
a
s
s
a
,
o
lla
a
n
tvoväesion mukaan.
j luopua oman luokkansa katsanto-
S e a ttle .
i kurssien opettajien, tai vaikkapa vain eiden ehdokkaiden poliittisiin vir
I aas tulee tieto erään berras- kannasta, m utta vain sillä niinen kanssa tehtyjä sotasopim uksia ja Ke- suunnittelem assa sen inuodosta-
1 jo h ta ja n Idästä tän n e L änteen tu o t koihin tav o ttelu a, tek ee puoluerikok-
Pearson.
renski pani m aat ja taivaat liikkeelle
,a :
............
W ilkeson.
ta m in e n ja päin vastoin. Silloin kun i sen ja on e rc ite tta v a o sasto sta
väen edustajan siirtym isestä niil (,n,aise]]a ehdolla
saadakseen joukot ryhtym ään hyok- .
.
Deep River.
täytyy m enua niin suuriin m atka
Pyk. 3. Jä se n joutuu ero an o sa s
käykseen. jo tta p ro le taa rise t v a a ti-■ s ,n selitettiin sen olevan vain ti
le rajoille, jossa vähäinen v
i i --------- --------------------
kustannuksiin kuin pariin sataan dol ton ja sam alla m yöskin puolueen jä
N orthport.
lariin. niin täytyy myös saada sellai senyydestä jäse n m ak su jen laim inlyö-
New castle.
pv mi nen n merkitsee
merkitsee puolueesta Venäjän vallankumous-) k a n ^H itk Ä S fen ^okdkaU
nneverih^ydry?-Pal)aiSe" ja n>k-v istä sotaa var-
M itäs k iireitä näillä seitsem ällä set o p ettajat, joilla riittä ä aikaa, e ttä m !.sesta
v altio jä rje stö u
sään tö jen
amista.
New Yorkissa
Iten- N-Vt Puhutaan aivan ehta osastolla on ollut, koska ei ole jou kursseja voidaan pitää neljät. K ier
pois jäämisin.
evevv
i orKissa 1 , 1 •
• neljäs
1 ••• vaihe
’i . 1hin-
m
äärääm
än
a
ja
n
kuluttua.
J ä se n ei
•
,
.
,,
.
historian
K ansanjoukkojen, varsinkin proie- j prettssilaismallisen
vakinaisen dettu täy ttäm ään niin pientä velvol to k irjeessä sanottiin, että tov. Nuor- nauti jäsen o ik eu k sia S. S. J ä rje s tö s
toimiva lakimies rlenrv Mono
J
ta a riste n ain esten luokkaedut vaati-
tevalla ei ole m uuta kuin kuusi vlik- sä jos hän on enem m än kuin kolm e
Ivat vallankum ouksen edelleen kehit- aseKclvolli»ut!Spakon käytäntöön- lisu u tta kuin on kortin asianm ukal-
din, jonka mielestä ei puolueeni
seeu kuntoon laittam in en ja valtio- koa aikaa viipyä näillä kursseilla, ku u k au tta rästissä .
Tiedonaunot \ e lä jältä ovat J tyrnistä, ennen kaikkea pikaista r a u - . ottam ista.
Suuret päivälehdet järjestö n k irjurille läh ettäm in en ? Jos ' Jos ei m illään m uotoa voida sopia
me ole ollut koskaan “kvllin ra-
LUKU-IV.
, ...........
............
-t hän solniiamista ja nopeata nerusta- 1 • •
1
•
.................
H
•
* ...
e c u h ä m ä r ä p e r ä is i ä ja v a i l - , van
kokouksen koktronkutmimista, | k,rJottelevat
toim ituskirjotuk- taasen ou syynä ollut m u istam ako-j hänen kanssadft niin. e ttä hän voisi J ä se n te n oikeudet ja velvollisuudet.
dikaalinen”, on tullut syrjäyte-
TOVERI
! kannattavansa
a
ii Jänestömme asioita ii
j
tv ksi
m uus. niin sen luullakseni sopisi viipyä täällä länsipiirissä vähintäin
vieläkin korjata. — M utta " m u ista -' kolme kuukautta, niin on järjestö n
k a a ” nyt kuitenkin palau ttaa elok. edun kannalta k atsottuna parem pi,
kortit, jo tk a näinä päivinä on lähe- e ttä tällä k ertaa kurssien pitäm inen
siirretään siksi kuin saadaan kurs
tetty osastoille!
Ja sitten ne S eattlen kesäjuhlain seille sellainen jo htaja, jonka aika ei
tilit. Niitä vaan ei näytä saatavan ole niin rajo ite ttu kuin tov. Nuor-
, nuorukaisen
täy ty isi
palvella valm iiksi. Elok. 6 p :n ä pidetyssä levän.
Me pidäm m e silm ällä sitä
tlläärättv aikansa harjotuksissa. I v- k. kokouksessa m ääräsi s a n o ttu , seikkaa, e tiä näinkin tärk e ässä kv-
-iik-,
o n ttv t, ttn „ kom itea allek irjo ttan een h u o m au tta -' sym yksessä ei saa olla m ääräävänä
_____________________ A 1 " c - L ? m aan S eattlen osastolle, e ttä hoput
hoput- Yhden m iehen tai naisen aika. vaan
sik äläise stä v a ltio k o m ite -! lin a ‘s ‘a’ siin a m ä ärässä v ä rite tty - mitä kaikkea porvaristo koetti kaikin siä, jo issa selitetä ä n , m iten “jär-
asta, kertoo N ew Y ork Call, j-’a - e tta m iden to d e n p eraisy y d e s
Mahtava, 'valtakunnallisesti kiinteä, I keVaa oj ’si ottaa n-v t kaytän
E ro tta m in e n jo h tu i siitä, e ttä hän
on m ah d o to n saada tark k aa sotaisa suurvalta
siinä porvaris-! tö ö n vakinainen asev elv o llisu u s-
jo ita k in päiviä sitte ilm otti j u l- selvää.
u tt;i k a ik isiä schsiitv »1- j
, pa k k ( jo n k a alaisen a jo k aisen
,
. .
.. ‘ Ja tiety sti sam a suurp o rv aristo tuon
---- - —
....... .
kisesti kannattavansa eräänlaista nil»i?ta Huolimatta na'xyv, eitä suurvallan
hallitsevana
luokkana,
Gompersin ja Kumpp. su u n n it-!ei vieläkään ole kyetty lannista- ^ * ihaa. ja lelpaä>
vapautta,
e i?,a a ' v;‘Pa u tta - yhteis-
t S i / n
o
telemaa liittoa, joka vakuuttaa 1
< kaJJ
__________________
H U I I I H I il! lllH lü llltlll» lt||B 'jl! n P ! P 4 * ll! I H I illl||||:ir p 7 |) H iiT i iM 'iu P H U tlllllü lii
välisten riitojen sovittamiseksi
Saksan sosialistien vä ! on
kansainvälinen sovinto oikeus
hemmistön rauhan ■ te h tä v ä pakolliseksi.
ehdot
Kaikkien kansalaisten tasa-
H |||fh iltililil!i!.‘! - 'T íin iiin io tr - ’ í ¡ ) . ii:¡ iiii;iu : ! ! ii! i, ’ il i.u !,:
o 1
ilman sodan tuottam a paha on : Itsenäinen ja riippum aton Serbia taistelukentällä useampia henkiä kaikkea ryöstetyistä taloudellisi
suurempi kuin se paha. mikä sen!
11.
• ,
,,
Elssas-Lothringissa on a-
sotapolitiikkojen mielestä o i}sj
ehdoton vaatimuksemme. Me kuin
sukkaita.
Sellaisella korvauksella ei ole
määrä parantaa.
i ^n!lle ole Soke,ta sille, etta ser M utta samoinkuin Engels
V. mitään tekemistä sellaisen sota
bialaisten pyrkimys yhteiseen
arvoisuus.
Ei valloituksia eikä sotakorva- kansalliseen valtioon perustuu 1892, enemmän kuin k.tksikym korvauksen kaitssa joka merkit
Joitakin aikoja sitte julkaisim
vuotta I rankiurtin rauhan . sec että voittaja rvostää voitetun
uksia.
hyviin syihin. Sellaisen valtion nientä
Mc vaaliimme kansainvälisiä
..
me Saksan sosialistien enetnmis- sopimuksia työntekijäin nään-j
.. .. , ,
, perustaminen ja yhdistäminen jälkeen, emme mekään voi olla ja jonka me sen takia hvlkääm
töryhm än esittäm ät rauhan eh in ttä m istä vastaan, erittäinkin: ■ 1 “
elleivät
elssas- me.
pl.
‘ yi; muiden Balkan taltioiden kanssa huom aam atta,
dot. Seuraavassa ovat väheni naisten ja lasten suojelusta, kan-i
tn r'!,j-,a.‘ h"1 ’*1
'■‘b'/'- tasavaltaiseksi Balkanin liittovai- lothringilaiset, jotka v. 1871 vas-
ten tahtoaan yhdistettiin Sak
.
v-illoituspolitiikan y.
niiston esittäm ät, jotka niinikään sain välisen sosialidemokratian l usten tu lo k sa ja useut ovat n S- l ti„ksi o,isi va].nli|| kc,no
tiriidassa
kansan
todellisten
t
a
r
saan,
tyvdy
ennenkuin
heille
on
?
''‘Diainahan
vastustajina hyl-
tu h \a t pi.n>kt»hi kokoontuvan periaatteiden mukaisesti,
tyydyttävä tila Balkanille, joka
Kun
peiden
kanssa,
hylkäämme
me
valmistettu
tilaisuus
vapaasti
j
Kaaninu'
nie
’’P
kuten ennenkin
kansain välisen sosialistikongres-i najsvojnian kävtti > tuotantopro
ehkäisisi sekaantumiset ulkoa-
sodan
sellaisenaan
ja
siis
mvös
sm käsiteltäväksi.
.
. . päin ja ,toistaisi vanhan sotien ja ilman ulkonaista pakotusta siirtomaiden valloituspolitiikan.
sessin palveluksessa on niin ää
kvsvmvk- äänestyksen kautta ilmoittaa mi-!
Saksan riippumaton sos. dem. rettöm ästi kasvanut, on täydel sen pnlcnt.-.iiiisen kein.« väli,.,,. ^ ¡ hcll, la p n
M u tl a l a i n ä l , , a r k o ; ilk ; v „ hin valtioon he haluavat kuulua
Siirtomaiden omistaminen il-
puolue
lähtee
sotapoliit iikas lisen poliittisen kansalaisoikcu .len r a ju je n jiir je s te le iliis e k s ,:
s,„la n
avulla
saan kuten kaikessa politiikas den tunnustam inen naiselle kä\ J..,en nu,Hiukset täytyy ieli.la w v„itu .U.„,j,lcn
Kun aänestv» saa' tanahtua j liKlU etla . ’,;,lk? '!l7c]la
, ,llv„ ,llti ja [ . tävdcssä rauhassa ja täydellä' i’" l t ^ ' - i;ia r;‘a i" I^ '> '< e u tta ei m e -
saan kansainvälisen köyhälistön nyt sosiaaliseksi välttäm ättöm yy r„|.,,uvals,ss, kysymykseeni!,I,e m erkilsct
ja sosiaalisen kehityksen eduista. deksi. Peruuttam aton on vaati vain asukkaiden suostum uksesta, kaiuista
vapaudella, ra u h a n s o p im u k s e s s a * ,^ ,nnuta kuin vaI,ai,lcn
ajoji siis saa pakkokeinoilla'
eikä rajoja
mahdollisesti
m äärättävän väliä-H e’-
on kuten
nius,
että
valtiossa
täytyy
kaik
Yleinen aseistariisuminen ja
M e ymmärrämme
käydä m uuttelemaan. H ylkääm
jän kuluttua, ja kun sen tu lo k sen 14h-” iu.i’ ristiriidassa meidän peri
kien
kansalaisten
olla
tasa-arvoi-
pakollinen sovinto-oikeus.
sia kieleen, rotuun, uskontoon me jyrkästi jokaisen yrityksen Puolan kansan syvän kansallisen etukäteen tunnustetaan saa van ■ <laUc’' , niI.n c kanssa; k-’. surto -
lopifllisesti ratkaista riitä :v s v - 1 ,naita. ’^ n lc tta essa eikä niiden o
Nämä edut vaativat pikaista katsom atta. Tähän sisältyy ta- niissä muodossa tahansa hyökätä
yhdistymistoivomuksen.
rauhaa. Me vaadimme rauhan keet siitä että kansalliset vähem toisen kansan kimppuun.
myksen. niin silloin hävitetään nostajaa vaihdettaessa kunnioitc
Se
mielipide,
joka
hyväksyy
Sodan
alusta
alkaen
olemme:
neuvotteluissa kansainvälistä so m istöt saavat vapaasti kehittää
vihdoin se juopa, joka kohta puo ta asukkaiden itsem ääräysoikeut-
johdonmukaisesti
vaatineet
rau-
puolalaisten
itsemääräysoikeuden
pimusta yleisestä aseistariisuini k a n s o is ta elämäänsä.
len vuosisataa on erottanut Sai ta Siirtomaiden om istus ei ole
haa
ilman
valloituksia
ja
sotakor
sotilaallinen
asema
m
ittapuunaan
sesta. Täm ä on tärkein 'keino
san ja Ranskan ja kummallakin välttäm ätön teollisuuden kehi
Kansojen kansallinen ja sosiaa
vauksia
kansojen
itsemäärääunis
.¡a
>)iin
tunnustaa
puolalaisille
tä-
millä heikenneet kansat kaikkial linen vapautus ei voi olla halli
puolen edistänyt militarismia, tykselle. Siirtomaiden piirissä
la voivat saada takaisin m enete tusten sotien ansio vaan deinok 1 ikeuden perusteella. Sosialidc-' män oikeuden Yerrajän Puolassa, painanut kumpaakin valtiota ta eivät oikeudelliset perusteet ei
tyt voimansa ja jonka kautto rattan tvo, jonka täydelliseksi1 ui,»kratisten penaatteulcn Kanssa m utia kieltää -en saksalais-itä- loudellisesti ja asettanut suurit vätkä työtätekeväin luokkain e-
dut vaadi tekemään sellaisia
kansojen hävitetyn taloudellisen toteuttam iseksi kansojen t ä v t \ v ' ristiriitainen on se m ilitaristises-{ valtalaiselta Puolalta, on ristirii- esteitä demokratialle.
elämän kohoaminen ei jaa hämä käydä mitä ankarinta taistelua, ta ajattelutavasta ja natsi.»nalisti- dassa itsemääräysoikeuden kans-
Koko Eurooppa pääsisi -iten muutoksia joista voi tulla uusien
syitä, vaan ainoastaan jx)
rään tulevaisuuteen. Ainoastaan Demokratian kontrolloidessa jo- iestä voimapolitiikasta johtuva sa. M utta me hylkäämme sodan raskaasta painajaisesta ei vallini-
bittinen
‘‘viisaus-
käsitys,
joka
ratkaisee
suhteensa
jatkam
isen
keinona
tämän
kysy-
sillä tavoin voidaan militarismin ka valtiossa hallituksen ulkopoli
m in Saksa. Saksan kansa voit
tilkkaa
tulevat
kansainvälistä
johonkin
probleemiin
kulloinkin
;
myksen
ratkaisemiseksi.
valta m urtaa ja kansojen väliset
Rauhansopimus tulee turva
taisi sen kautta taloudellisesti,
suhteet säilyttää
pysyväisesti rauhaa uhkaavat valtioteot mali vallitsevan sotilaallisen aseman! Samalla tavalla hylkäämme sen poliittisesti ja moraalisesti paljon tuksi ainoastaan jos
rauhallisina.
elottomiksi.
Salaisista traktaa mukaan ja sen kautta joutuu so keinon
enemmän kuin se .m enettäisi,
kansainvälinen m ahti
Me vaadimme tä\«.lellistä va- teista täytyy päästä. Kaikki val- dan eri asteilla eri tavalla m ää Elssas-Lothringin-kysym yksen
vaikka ratkaisu kävisikin vastoin
pautta kansainväliselle kaupalle tiosopimukset täytyy vastaisuu- rittelemään kantansa samaan a si
sen toivomuksia.
j valvot, sen noudattam ista. Tä
ratkaisemiseksi
ja liikeyhteyilelle ja rajoittama- dessa tehdä riippuvaisiksi kan aan
: mä mahti ei v..i ulia mikään kan
i sainvalinen hallitusviranom ainen
Tehtäväm m e ei ole tässä esit ja olemme siinä suhteessa yhtä Bel8\®nudre u ^ , T aUsenäiXysa
tonta kansainvälistä -liiKtintava- s.tneiiuskunnan suostum uksesta,
lcudelHnen
itsenäisyys
.
aan ainoa>taan kansainvälinen
tää
ohjelmaa
kaikista
detaljikv-
mieltä
Engelsin
ja
Jauresin
kans-
patitta maailman tuotantovoim ia Se suurten m ullistusten aika.
en kehittäm iseksi ja kansojen lä 1 jonka edessä me seisomme, on symyksistä, joilla tulee olemaan ■ sa. Sodan pidentäminen Elssas- on ehdoton vaatimuksemme. Se. 1' sosialistinen köyhälistö. Ainoa*-
j Lothringiti takia merkitsee että juhlallisen lupauksen m ukaisesti,, taan jos Internationale rakenne-
hentämiseksi ja niiden välisten ju u tu ttav a monien soijan herat- sijansa rauhanneuvotteluissa.
siteidepelujittam iseksL
Itäm ien ja kärjistäm ien proble’
M utta kysymyksistä, joilla ratK- koko maailmaa. Elssas-Lothring jonka Saksan hallitus’ antoi sotia 1 (taan itsenäiseksi ja voimakkaaksi,
Me hylkäämme taloudellisen ntien ratkaisua. Näitä kysymyk- hanneuvotteluissa tulee olemaan m ukaanluettuna, hävitetään rii alussa, täytyy Belgian kansan ; ainoastaan jos köyhälistö kaikki-
eristäm isen tai taloudellisen so- siä ei kuitenkaan saa ratkaista 1 keskeinen asema, annamme joidcltäessä tämän kansan kansalli saada korvaus kaikesta soitan alla kaikin voimin valvoo ludli-
______ avulla.
___n.. Ar__
’ '
dan valtioiden välillä.' \ altioid n 1 ' s ... lan ja sotaonnen
Maa- I nyt seuraavan selityksen.
ststa tarpeista ja te u ra ste ta a n . tuottam asta vahingosta, enne 1 tusten toimia ja rauhan säilvttä-
. . a
Pykälä 1. Jä se n , joka el voi ta
li udellisista sy istä s u o ritta a jäsen-
verojaan sä än n ö llise sti ja h aluaa va
paita verom erkkejä, tehköön siitä
pj.vnnön c sasto n jä se n ld rju rille ja
e site tä ä n sellainen pyyntö osaston
ratk a istav a k si.
V apaita verom erkke-
j - annettakoon a in o a staa n hy v ässä
jasen y y sasem assa oleville jäsenille,
jotka ovat m aksaneet veroja vähin-
sam an
mistä, ainoastaan silloin voi
kansojen molemminpuolisen lu o t
tamuksen tila astua kilpavaruste
lun sijalle.
Lauinnä tulee ktjyhälistön kaik
ki.il.a teiniä kaikkensa m ailm an-
solan lopettam iseksi ja rauhan
luomiseksi.
1 amau pääm äärän saav u tta
misen perusehtona on sosialistis
ten puolueiden riippum attom uus
imperialistisista hallituksista.
Yhteisen
rauhanchjelm an
valmistaminen ja
esittäm inen
• <n tärkeätä. M utta täm ä ohjel
ma on vain pelkkiä sananparsia
ja -uinua, jollei sitä kannata kan-
sauj< .uskojen tarun .kas toim inta.
Kaikilta hallituksilta tävtvv
vaatia kansainvälisen rauhanoh-
jelman ehdoton tunnustam inen.
Luotto täytyy kieltää jokaiselta
hallitukselta joka hylkää täm än
• •hleiman tai vastaa siihen väl
tellen tai joka ei selitä olevansa
heti valmis rvhtyniään rau h an -
neuvotteluihin täm än ohjelman
pohjalla. Jokaista sellaista h a l
litusta vastaan täytyy taistella
paat ta\ aisesti.
Sellaisen rauhan hyväksi suo
ritettavan toim innan alkuunnane-
minen ja edistäm inen on oleva
suunnilleen kansainvälisen rau-
.lankoiitvrtnssi,, tärkein tehtävä.
1 ämän rauhankonterenssin täv -
tyy koota yhteen kaikki todella
“‘'sköistiset ainekset, jotka ovat
P ^ ^ n e e t tällaisessa
ratiaisessa 'hengessä
h,
päättäneet
‘ a ‘ " ttaa r a J nan nyväksi.
Proletaarinen järje»u>. joka
luopuu tästä toim innasta, menet
tää senkautta oikeuden esiintyä
k tnsainvälisen sosialismin järjes
tönä.