Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 28, 1917)
Ri.4. ' W .• -li* -A— - -i,-», v r •-»— Z « % — ——— TOVERI Lännen suomalaisen t rtfvien ttnenkannattaja, ilmestyy Aatoriaaaa, Oregon, joka p iivl paitsi sunnuntaina. tan u t ainoaksi pääm ääräkseen näitä aineellisia saavutuksia. E t tä ne n äyttävät olevan etualalla, johtuu siitä, että työväki on aina ollut perin kurjassa taloudelli sessa asem assa. Ja kun otetaan huomioon, että taloudellinen hy vinvointi on ainoa henkisen edis- edellytys, niin ym m ärre- TO V ER I ■■■■■r*——- ---. ~ - N o. 201, hön sellaista tietäm ätöntä jotlk • ju**” l*M*‘n* * M,W” UU*M,’," ,,,,,*M,” i,*,H,,*,WM," " ,,M,," ,*’ »M«UHM»MimSimilmiMtHIIIHM«IMH«HI»tlrni«»IIIIHIIIIIIllMM«SSSWMSI»SSSMn«HIIIII«iMM«*»»l«nSH»l«^ jap ain o t ja k u sta n n u sliik k ee t m yydä 4. m "f i 1! 1111 l i ! I, I"M 4 i H i I I I I M- koa, joka uskoo am erikalaisuu- ■ — — — — — — — ------- - - - - - - - 1 MAILMANKATSOMUKSIA den merkitsevän herrojen tahdot tomaksi orjaksi alistumista kai i klSSa tapauk: issa, että J i^l,ul,»MmwM'',l**,'*n*,IIIHw,|,,**IN*l,*min*HUMM)*<>*»>*iHiiitUNiHitHinniNHimwMiinanMaii»muiiiimaiiHmMiinMiMnniniiiiniiaun<niHittiiMiiA Järjestömme asioita i kysym ys ra tk a s tu . K irjatyöläiscv . . f • • p ä ä se v ä t sam alla so v ittelu ih in sei- g .■$ 1 1 i l l I ■’ I 1 1*1 1*1 ’M " !’ 1 1 I 1 i >' TOIMITUSKUNTA: laiste n jo h to k u n tien kanssa, e ttä pian W. N. REIVO LAURI MOILANEN j ADOLPH SALMI A. B. MÄKELÄ työläinen joka vaatii jotakin TAAS SA, SUOM, p e l a s t a j a n , ta a helposti koitua h eid än asialleen on lakko sa a tu loppum aan. Se on i su u ren m o ista! muuta kuin mitä herrat suvait Joku B ostonissa asuva lakim ies j vahingoksi. K u n n o n to v e r it: K epeät m ullat p o rv arileh tien to- sevat antaa, on valtakunnan vi J. A. A nderson on m eille julkusta- i E sim erk ik si nyt täm ä itsenäisyy- T ä s s ä jo k u p ä iv ä s itte n liitto (T U E COMRADE) m uille! — — — lä h e ttä n y t su u n n itelm an sa j den tu n n u sta m isen löyhötys. Mei- hollisten kannattaja ja olisi ulko vaksi h a llitu k s e n o ik e u so sa st. virkailija R O K K A S E V IA O IR E IT A . 2 , JÄ Ä Po?i!*S,aÄ ’wSS!.SÄ , ! tään ” istä johtusatrfe talondelli- maalaisena ajettava pois maassa. Suoraen vapauden hyväksi. K ysy dän k ä sittä ä k sem m e Suom en itse M ilw aukee L e a d e rissä k irjo te ta a n : la u su i e ttä h a llitu k s e lla on mie- m ys ei ole v ähem m ästä kuin toisten vaatijoilla, W e stm in ste r G azette ja T o ro n to h e n sä jo k a is e s sa tä rk e ä s s ä komi- men’« Publishing Society.____________j set vaatim ukset, joita työväenlii Sellaista työväestöä koetetaan v a lta k u n tie n — ensi k ädessä Pohjois- näisyyden jy rkim m illä sosialisteilla, ei tä h ä n a s ti ole (m uu Globe e iv ä t hyväksy b rittilä ise n vai- te a s s a so sia listip u o lu e e ssa . Umotuahinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- ke puoltaa. Sillä onhan selvää, saada ostamaan tukkiparooneilta A m erikan Y hdysvaltojen — tunnus- ten kuin uutisto im isto jen harhaan- ilmotukset $1.50 kerta ja muistovärsyilla taluokan k a n ta a A rth u r H enderso- J o s k in tä s s ä la u su n n o ssa liijo- $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- että lyhennetty työpäivä ja koro niitä raiskattuja metsämaita, jois tu k sen h an k k im isesta Suom en itse- jo h ta v issa sähkösanom issa) ollut ky nin ja ty ö v ä e n jä rje stö je n su htautu- te ila a n , n iin on siin ä koho pal- to-ilmotuksct 50c kerta, halutaantieto- ja i sym yksessä Suom en e ro ttam in e n Ve- nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, nauna- tettu palkka tuovat aina m u k i ta herrat eivät ole hallitukselle lläisyydelle. m isessa T ukholm an neuvottelukoko- jo n to tta k in . Umotuk^et $1.50 kerta, avioero-tlmotukset Sellainen toisten valtojen tunnus- I j ä s t ä u lk o m a a p o litiik a n naan myöskin henkistä pääomaa maksaneet yhtään senttiä, m ut'a UK6een j O n k y llä o llu t ta p a n a laitta a $1.00 kerta. Seisovat ihnotukset sopimuk tus kuuluu olevan m elko tä rk e ä asia. 8 u k t € e n to iste n valtojen sen mukaan. Satunnaisista iimotuksista E dellinen lausuu: “K aikkien mai- k a ik e lla isia u rk k ijo ita un io ih in ja työväelle. Kaiken tämän saa joista on otettu metsistä satoja tulee rahan seurata mukana. Englannin A nderson se littä ä sen helposti- ym- tu n n u stu s olisi v älttäm ätö n . Jo s me kielestä suomennetaan vapaasti. den hallitsevan» luokkien täy ty y , i o lisip a ih m e jo s sosialistip u o lu e aikaan työväenluokan vbteistun miljoonia ja maistakin vielä pak- ’ nia r r e ttä v ä llä v erta u k sella : “Viralli- n yt rupeaisim m e sellaiselle hank- m iellyttipä se n iitä ta ik k a ei, o t t a a ’ n ä in k riitillis e n ä h e tk e n ä olisi va- Entered as second-class mail matter July 18, j nen tu n n u stu s valtiolle m erk itsee !keelle P au h aam aan ulkom aiden kan- 1912, at the postofiice at Astoria, Oregon, to, nrurtumaton, epäilyksistä va kohinta. huom ioonsa, e ttä työväestö v aatii p a a niistä. under the Act oi March 3, 1879. . . I sam aa kuin liikkeelle, e ttä pankki n a tu s ta ’ a n ta '*i!BIn e s ' ” a vain u u tta sa n a n v a lta a k a n sain v ä lisessä pohtii- \ paa luokkatietoisuus, joka täten M eillä ei o le m itä ä n p e ite tta- Herrat laskevat siten, että kun ........ . . „ v e t t ä m yllyyn Suom en sisäisenkin T IL A U SH IN N A T tu n n u sta a sen nim en oikeaksi ja valmistaa tuloksia, jotka ovat Yhdysvalloissa ja Canadassa: kassa, joka vaatim us on sa an u t voi- v ä ä . M e id ä n to im in ta m m e on itsenäisyyden v aarallisim m alle vihol mics saadaan kiinnitetyksi tur lu o te tta v a k si.” Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta. .$2.25 m akkaan tuen V enäjän vallanku- a v o in ta . M u tta u s e a s ti sattu u , pysyväisiä kaikkina aikoina. 3 kuukautta.........$1.35 1 k uukausi... .50 peeseen, saadaan muodostetuksi A m erikan suom alaisten pitäisi siis liselle, V enäjän taan tu m u k selle. Suomeen ja muualle ulkomaille: m ouksesta, ja joka tulee p aisu m aan » e ttä n ä m ä u r k k ija t o n n istu v a t S itäp aitsi voimm e vallan hyvin a r Yksi vuosikerta .$6.50 6 kuukautta. .$3.50 Kansan Lehdessä Kuulix. “yksilöllisesti ja m yöskin yhteispy- sellainen maaorjalauma. joka ei ------------» »•» »------------ vata, e ttä Y hdysvaltain ja sen p re vhä uhkaavam m aksi, jos h allitu k se t k iih o tta m a a n h e n k ilö itä h a it.. tse- SUBSCRIPTIO N RATES: In the United States and Canada m a tto m n n te k o ih in ja varom at- millään tavalla voi -päästä siir rintöjem m e k a u tta ja n iitte n valtlo- sidentin todelliset isän n ät, su u rk a p i o sottavat sitä v a stu sta v a n sa .” One year...........$4.00 Six months...........$2.25 puolueitten k autta, joinin kuulum m e, C anadalainen lehti siihen lisää: to m u n la u su n to ih in , e ttä s itte n tymään pois paikkakunnalta, ei Three months. .$1.35 One month................. 50 talistit, eiv ät ollenkaan suosi inin- k o e tta a v aik u ttaa täällä, e ttä Yhdys- I Advertising rates "in effect- July 1, 19lJ. 40 “Se salaperäisyys, jo lla sota» k b s k c ’ voivat heidät vangita ja s ite n kä millään tavalla saa sen ver valtain h allitu s v irallisesti tu n n u sta a ! k ä ä n la ista itse n ä isy y ttä m aalle, jo n cents per inch. Special discount is allowed vat to siasiat täh ä n saak k a on pei- ' v a h in g o itta a liik e ttä m m e ja pe- for larger and continuous advertisements. taa omaisuutta, että voisi seistä Suonien itsen äisy y d en .” T äm ä t a , ka e d u sk u n n assa on sosiaQistinen TOVERI, BOX 99, ASTORIA, ORE. teltv b rittilä is e ltä k an san v allalta, ei l o t t a a jä se n is tö ä m m e . ___________ AUG. N IK U LA , .Manager. lakossa yhtään kuukautta. Edel p ahtuisi sillä tavalla, e ttä “ me kaik enem m istö ehk äisem ässä k a p ita lis e n ää tyydytä. Yhä ank aram m in v a a -’ V a ltty a k s e m m e k a ik e lta tal- min täy d e llistä rtistovR pautta. Grays Harborin tukkiparoonit o tta is .. in ... e ttä leen tahdotaan näistä maaorjis ki läh etäm m e: Hom m a on siis sellainen, jonka d itaan n a ita v ille selvä ja varm a ■ laise ta . e h d .... , v . a .. h ta . a . ovat lainanneet erään porvariston ................ ... .... k a ik k ia e p ä ily ttä v iä henkilöitä ta tehdä ‘’omistajia”, joilla ei 1. Y ksilönä k irjeen Y hdysvaltain o n n istu m ise sta ei ole m itään toivei- k a rtta silta tie stä , m ita m yöten lut- 1 tavallisesti käyttämän variksen- aikovat kul-, osastojen to.m .nnaasa. Ennen ; ta, ja jos se sitte n k in vastoin odo- muka ole mitään yhteyttä palk presidentille. pclättimen, koettaessaan saada kea rau h aa k o h t.™ " k u »" ?.s e “ M “ .k e U a n " '• h m k a a n katyöläisten kanssa. Sellaisten 2. K erääm m e joukko-adressin j a tustam m o onnistuisi, olisi ehkä sur- Rohkaaevaa on nähdä «eka emä- « a rk e aa n lu o tto to m e e n . on oltava työläisensä takasin työhön enti m anisku kaikille Suom en vapautu- I yöväenliike, joka yhteiskun sillä ehdoilla. Koettaa selittää, selitetään myyvän työvoimaansa läh etäm m e sen joko postin tahi la m ispyrinnöille. — —— manana että C anadan olevain aoor-. varm oja e ttä henktlo on luotit- h etystön k au tta W ashingtoniin. lava ’ nallisiin oloihin vaikuttaa työvä että töihin otetaan vain amerika- vain tilapäisesti ja “omaavan yh ten lehtien tu n n u stav an , kuinka ja r-, . ... i-,... 3. E ri yh d isty sten p äätö k set lä “ SE ON S U U R E N M O IS T A .’’ , , .v i ». ..„_e-e.ll M eillä ei ole m itä . ä n p e lattav a a , teisiä etuja” tukkiparoonienkin k ev ata on k a ik k ie n sotivain kanaal i en järjestöjen kautta, perustuu laisia. ci näet ole mitään muuta hetäm m e e rity isesti. _ ,, . . . , , . „ . .... . , , ' M e ia a n v a lis tu s ty ö m m e on tay- Suom en k irja lta ja m lakon aja lla lisuuksien työ läisten kokoontua r.eu-j . , .... . _____ n_ 1___ työväen luokan yhteistuntoon, so- kuin silkkaa petosta. Sikäläiset kanssa, kuten meidän syndikalis- 4. Saam m e valtlopuolueet, joihin : njniim .Johannes Hels. Työ- vottelukokoukseen rau h an ehdoista ■ gin la illista , m u tta sam a lla kertaa tiset veljemmekin selittävät. lidarisuuteen. Yhteistunto ja tukkiparoonit, joiden pitäisi olla em m e h a lu a isi e ttä k u k aan jäse kuulum m e, tu n n u stam aan Suom en i t - 1 m iehessä- ja rau h an m ahdollisuudesta. Että sellainen suunnitelma on ' senäisyyden. ja niiden päätö k set lä- n is tä m m e jo u tu is i keinotekoisten yksimielisyys on se kantava aate. tiilenpäitä lukemassa, sovituk- Pari päivää sitten olin tilaisuu- V arsin v a lite tta v a ta ku iten k in on, ennen hetämme llitu s e u lle u ¡d essa , kuulem , aan englan , tilaisen • josta se saa voimaa ja tehdäk 1 seksi varkain valtaamistaan met- tuomittu vararikkoon , ,, „ , k uin! neiam m e n h a a iiu u a k se e . ’’ sa- e ttä m uutam ien sotivien kansojen s y y tö s te n u h rik si, jo ta useasti ta p a h tu u p o ik k e u sa ik o in a . seen itsensä huomatuksi myöskin ' sistä eivät välitä onko työläinen se pääsee kunnolleen alkuunkaan,. O m asta puolestaan k ertoo Ander- „ om aiehtim iehen arv o stelu n Suom en its e v a ltia a t v a ltalu o k at v a s tu s ta v a t T e id ä n , selvä juttu. Joitakin voidaan son tuollaisen k irje en jo lähettä- i kij-jatyöntekijäin lakosta H än sa- tu o ta n eu v ottelukokousta. S illä tu o s vaikeimpina aikoina, llenkilös- j amerikalainen tai kiinalainen, tai on A d ö lp h G erm er, n a r r a t a sitomaan itsensä metsiin, neensä, vieläpä sa a n e e n sa siihen !noj ; “P o rv a rile h d e t eiv ät ilm esty, ta v a stu sta m ise sta on vaikea teh d ä tä, joka ei työväenliikkeestä ole vaikkapa apina, kunhan ei sillä K a n sa llissih te e ri. mutta niistä tuskin on toivoa i fastauk8enkin’ jo ssa valtio-osasto m ulta työväen lehti Työm ies yksin m uuta jo h to p ä ä ö stä kuin e ttä nuo selvillä, saattaa tämä yhteistun- vain olisi mitään vaatimuksia. presid en tin m ää räy k se stä tu n n u sta a j tulee! v a stu sta v a t h allitu k se t ta v o tte le v a t, s S. JÄ R JE S T Ö N L U E N N O IT S IJ A N ne tuntua omituiselta, — joskus Jos herrat olisivat sanoneet aja saada kylliksi työvoimaa met- kirjeen saapuneen p e rille ” — ei m uu-, “Se on su u re n m o ista !” m ailm au v altiu tta, ja e ttä ne se n tä h S A N N A K A N N A S T O N M A TK A - O H J E L M A C A L IF O R N IA S S A ta. M utta A ndersonille se m erkitsee j Suom alaisen silm issä täm ä ei n y t den pelk ääv ät tuon neuvotteluko- ! lapselliseltakin, mutta siitä huo tuksensa suoraan, niin olisivat he säkämpille. paljon. “ P re sid e n tti on pitän y t k ir - ' ole aivan niin suurenm oista. M utta kouksen ehkä jo h ta v a n rau h aan . Syyskuulla: limatta on se työväenliikkeen la selittäneet Joitakin lakkolaisia mahdolli asettavansa töihin N iiden v a s ta rin ta ei to d ista hyvää joen siksi tä rk e ä n ä ,” hän se littä ä j m ukavaa se on. O ikein k u tk u ttaa. ki ja evankeliumi. töihin m eille diplom atiaan vähem m än p e - ; Ajan ra ta s on k ä ä n tä n y t voima- niiden v aik u ttim ista. San F ran cisco 1 ja 3 p. vain sellaista työvoimaa, joka sesti pelotetaan ... takasin ,r . W. B erkeley 2 p. Mitä kehittyneempi ja tä\»lelli- ajjS| UU orjiillisimpiin oloihin, ei näilläkin tempuilla. I o is a a il.t reh ty n eille, “e ttä on lä h e ttä n y t sen pyörän ihan toisapäin. Olipa ker- R ockiin 4 p. sempi yhteistunto on yksilössä. ' kä koskaan käytä omia aivojaan, uhataan työnstilulla ja toisaalla valtio-osastolle v a sta tta v a k si, sen si- j ran aika, jolloin H elsingin porvari- Tonopah, Nev. G, 7 ja 8 p. PA LJO N P E R IL L IS IÄ sitä paremmat ja voimakkaani-1 ’ruskin sentään amerikalainen- tyonannin kieltämisellä, ellei ko jaa n e ttä olisi om an y k s ity iss ih te e -' lehdet kiekuivnt kuin kukot aaniu- n ä y ttä ä ilm estyvän S aksan l e i k k i 1 Goldfield, Nev. Sf, 10 ja 11 p. , . 4 „ , , i Reedley, Cal. 13, 14 ja 15 p. tu u rillaan . Työm ies oli silloin hen- . k a l . u t e n , 11 is u u d e lle . Liittolcis-1 Los, A ng,,les 16 18 ja 19 p mat yhteiset järjestöt. Ei se rii kaan työväestö, niin alistuvaista konaan heittäydy herrojen a r rin sä käskenyt sen v a s ta ta .” H errat kielsivät siltä m aissa siitä ta rk o te ttiin saada so- San P edro 17 p. ta, että yksilö» kuuluu järjestöön. ja Juokkaetujaan käsittämätöntä moille ja sitoudu maksamaan Jaa-ah. pojat, e ttä siis suoinalai-kihieverissä. nen lakim ies A nderson on valtiovi- paperin. S äh k ö v irta n a p a ttiin poikki dassa ra a ja rik o ik si jou tu n eille oikein - ' --------------------------- H auen tä} t}} ni}»»skin tietä.i kujn se onkin, antaa vetää itse- heille maan vuokrana vielä nekin rasto n välityksellä keskusteluissa ja Työm iehen pain atu sv o im an A tä y sopiva elinkeino. E n g la n n issa ja K E R Ä Y S JO H N M A L O N H Y V Ä K S I m in k ä tä h d e n h än siih en k u u lu u , ään nenästä ja pelotella pois lak- muutamat sentit vuosittain, mit ¡Y hdysvaltojen presidentin» kanssa tyi k ä y ttä ä m iesvoim aa! R anskassa lienee täm ä teollisuus jo Tulot: Oikea yhteistunto ei ilmene tila- k,>rjntamasta sillä eitä heidät nyt kä mahdollisesti nälkävyötään Suom en itsenäisyyden tu n n u sta m i Ajat m uuttuvat! osaslo. S to ck ett, Mont. . . ? 5.0" eh tin y t k e h itty ä varsin laajak si, ja S. 2.65 jäisessä innostuksessa, joka vais- (>n ,nuka asetettu etualalle. kiristämällä voi vatsaltaan varas sesta. Ja kun k e rra n toinen kes- P orvarilehdlllä on kyllä paperia. Sveitsi on myös tu n tu v a sti lisännyt S. o., Roslyn, W a sh .............. S. . o., C arneyville, Wyo. . . . . 2.0" Sähköjohdot ovat m yös heillä kun taa. Asemastaan vähänkään SCJ ’ « »^«Iijoista on tä rk e ä henkiin, niin t»»maisesti panee joukot liikkeelle. 1 tä llä alalla e n n estään k in su u rta teol s. . o.. W ilkeson, W ash. . . . 7.4" Yalitettavasti antautuu am eri vaan se kasvaa luonteeseen ja ja P ekkala. A storia. Ore. . 10.40 villa oleva työväestö ei anna nar 1 ei suinkaan silloin se toinenkaan nossa ja sähköä on m uutenkin ta lisu u ttaan . vallista tuntuvam m in. S itä on oi “p a lja sta sin u a.” . o„ Carl»» »ado, W ash. .. H alpojen leikkikalujen tuotaunos-. 5.00 kestää myöskin vaikeimpina ai-. kalainen työväestö liiankin usein rata itseään, sillä , se tietää lii-j ole M eidän . o., tnuilan, I d a ................. . 15.80 jalossa siirto k a n sa ssa näyt- kein ilm assa. herrojen ansoihin ja taistelemaan koina. Lopulta se ahtaa aivan nukin hyvin, etu» silloin kun lak-.tää olevan sitä korkeam paa diplo- M utta lehdet eivät vaan ilm esty! m ilteip ä y k sin o ik e u te n a . on nyt S. s. . o., Ilwaco. W ash.............. . 20 60 S. . o.. H anna. W yo ............. . 25.45 erikoisen leiman koko yksilön toisiin kansallisuuksiin kuuluvia ko taas (»n ohitse, eivät h errat1 tn atiaa enem m än kuin kunnolla nah- Eikö heillä sitten ole rah a a ? 3.00 o.. Sand Coulee, Mont. .. On kyllä! M ikä siinä s itte n on kin on ollut leik k ik alu teo llisu u tta jo S. s o.. A storia, Ore. . . . olemukselle, muodostaen hänestä työläisiä vastaan, kun sille seli katso kansallisuusrajoihin, vaan - kaan m ahtuu. Ulos vaan pakkaa 28.70 8.70 s- °-> f'ot't Btagg. ('ai. . edes vastuunalaisen yksilön jouk- tetään miten amerikalaisuus sen- ottavat miehiä sikäli kuin saavat. | Purauamaa»- Tuskin on A altosen syynä? Se on p eriaate. H e rra t koet e n n e stä än , m u tta nyt sodan aikana 5.00 on sitä lisä tty tu h o tto m asti. K aikki s ’ ° ” ? a re , k a ’ . - ’ ! tään on tavattoman suuri hyve. F ra n k in diplom aattinen p an n u riesk a tav a t nyt olla ilm an leh tien jak am ia kotoiminnassa. Tämä edesvas- kunhan vain markkinat nielevät eh tin y t kunnolleen jää h ty ä, kun jo tie to ja , kuin a n ta v a t kirjatyöläisil- S. s. o., B ingham , U tah. . 3.50 v iitta a siihen, e ttä Ja ap p a n i aikoo g s o E naville, Ida tuun tunne ja huolto, joka koh- Tamä riistäjien tarkottama ame puutavaraa. Ja kun ne eivät 4.00 leen eläm iseen ta rv itta v a t v älttäm ät- ta rjo ta a n to ista yhä herkullisem paa. pitää halpojen leik kikalujen valmis- S. s. o., Raym ond, W ash, 7.85 rikalaisuus ei ole mitään muu distun häneen itseensä ja sen sitä niele. niin kuuliaisinkin o., L eadville, Colo............. M ielestäm m e olisi kuitenkin v ii-! töm im m ät ««enot rah ap alk k aa n o sta j tuksen k äsissään sodan jälkeenkin. 5 6.15 ta, kuin mitä tahdottominta alis S. s. o., Mt. Solo, W a sh ............ kautta koko työväenluokkaa 1, 4.00 “amerikalainen" jätetään maal saam paa hallita sisuksissam m e a s u m alla. E ikä se ole sille v aik eatak aan , a l Wm. R äisänen, W ashoe, Mont, tuvaisuutta. Sen alainen tvövä 5.7.7 E rään tärk e än huom ion on täm än velvoittaa 'häntä kuulumaan työ leen — edellyttäen että entiset vaa diplom aatista kutkaa, kunnes h aisten palkkojen ja m uiden tuo- , g o.. N o rthport, W ash. . . . 3.0Ö väen järjestöön. Ammatillisen, Iestö olisi täydellisessä orjan ase- s ä ä s t ö t r i i t t ä v ä t k o r k o je n j a ¡Suom essa olevat toverim m e ilm otta- lakon aikana sa an u t y h teisk u n ta ta n to k u sta n n u ste n halpuuteen vaikut- S. s. o„ T acom a. W ash, 14.23 4.50 poliitillisen ja osuustohninnalli-j ma!‘sa’ tä} delli&emmässä maksusitoumuksien» suorittami i v at ta rv itse v an sa apuam m e j a pyy- tehdä. M aailm a ei näy laisinkaan tavuin seikkojen takia. T aitava jaap- s - s - o., Fort Bragg. Cal. ., v älttä m ä ttö m a sti tarv itse v an porva- panilainen leikkikalujen tek ijä ei 5.30 8 R °c,i S prings, \\ yo sen liikkeen’ kautta pyrkii h än » kuin nykyisin, jos työväestön s e e n . M u tt a m illo in n e iä iiv ä t tä v ä t sitk seka faliitilaan s e littä v ä t 5.25 o° ; Î X i t ^ W a s h ' ' Vieläpä tuntuu siltä, kuin kuulu saavan palkkaa kuin 37 c e n ttiä J •' m inkälaisiin toim enpiteihin he toivo- rilehtiä. 12.63 lujittamaan taloudellista ase- elämä yleensä sellaisen vallitessa t ä y t t ä m ä t t ä , a j e t a a n pois kuin J vat m eidän ryhtyvän. Umpimfih- kaikkinainen n alk u ttam in en olisi h ä päivässä, ja ty ö tä sä ä stä v iä koneita s. s. o., Tonopah, Nev. 5.1" maansa heikkona yksilönä yhteis ollenkaan on mahdollista. koira huoneesta, niin kuuliainen ; kään m enetellen m eidän touhum me. viäm ässä. K aikki koneensa, kam p py sty tään siellä v alm istam aan ja ' S. s. o., H oquiam , W ash., 17.4" Tukkiparoonien suunnitelma on orja kuin lienee ollutkin. a- o.. Rockiin, ( ’ai 1.55 niin h y v ässä tark o tu k se ssa kuin peensa ja k äv ttö arv o iset kirjapaino- k äy ttäm ään niinkuin m issä hyvänsä kunnassa. S. s o., Superior, Wyo. 7.60 tarp e en sa voivat porv arileh tien kir- m uuallakin. Mutta työväenliike ei ole aset- jtällainen: Koetetaan saada työ. Sellainen on riistäjien ohjelma, i lä ä lla olem m ekin hosuvinam m e, saat- S. s. o., E ureka, Cal. TOVERI Puolueen jäsenille Kuinkahan se sellainen vetelisi? Työväenluokan yhteis- tunne i ! i I (I lì Hfflniiiiniaiiniii ¡ H m iiiH r iiH in iiiH t i » n iin n H n iH K n c r n iT T iiiM t n n n n iin iiiiiiit H iiiiH iiiM n iiiiiiiiin iH n f c H u iin H iiii n if lI II I 'U lilllI t lN lin ilU ilI t î 't illU ilin iiU lilU ilU t ilt lH R It lI H H II I N illlllU llllh 'lllin ‘ U*WI*4MHmillhHMttll1lli||liHNIUiNHthlht»M»WIMlHHl$HM«»UhllM4millllUltfllli» levän kahdeksantoista kuukauden mielikuvitukseen. Kokeneet sota kuin niiden oli määrä uida, joten kuluessa kaksin- ja kolminker- laivojen rakentajat ja taisteluko-! ne siis ovat torpeedonkin kul- taistuttamaan. kemuksia omaavat katselivat kumatkan ulottuvissa. Ja niiden “Tämän laivastoministerin ly epäillen koko suunnitelmaa. He kansi ei ole osottautunut kyllin hyen tiedonannon takana lepää näkivät mikä vaikeus olisi esim. vahvaksi sellaisen tykin asetta e-isimäinen suuri häviömme tä." tähtäämisessä sellaisen epävaka ' miselle niille, joka tekisi niille N iin k ö siin ä käv ik in ? sä sodassa. Oregonian ei suin van »pikkualuksen kannelta, joka' mahdolliseksi antautua tykki Sotakiihkoilijamme ensimäisis kaan (»le laivastoministeri Dani- kelluisi aaltojen harjanteilla, var taisteluun submariinin kanssa. "Näistä sangen vakavista puut tä. kylvöistä varusAeluhulluuden elsin ihailija. mutta se ei sen sinkin kun maali johon pitäisi vainiolla alkaa olla nähtävissä tään aseta hänen harteilleen koko ampua, milloin se olisi submarii-, teellisuuksista huolimatta ovat jo valmiita hedelmiä, joista eivät vastuunalaisuutta niiden 30, nin periskooppi, ei ole suurempi ne huomatut käytännöllisiksi si edes snurisnisimmat jingoistit- 000.000 dollarin kuluttamisesta, kuin miehen käsivarsi. He ei-; sävesillä, ia paikoilla missä vesi jonka nämä niinsanottu takaa vät voineet käsittää, miten sel on melkein tyyni, tai missä vi kaan näytä pitävän. Tuntuu kuin tekisi mieli tun ajajat tulivat maksamaan, ja sen laiset alukset voitaisi saada niin hollisen subinariini ui lähellä ve nustaa. että varustelutouhussa yhteydessä menetetystä ajasta. nopeakulkuisiksi, että ne voisi-, den pintaa, antaen periskooppin alettiin väärästä päästä, vaikka \ ilosi sitte se oli kansanomainen vat vetää vertoja nykyajan sub ) sa olla niiden maalitauluna. V an siihen aikaan kuin sitä alettiin ajatus, ja ministerin erikoisalana mariineille. He käsittivät nii-' hanaikaisia submariineja vastaan puuhata, kaikki maalattiin mitä ovat kansanomaiset ajatukset, den rajoitetun höyrynvalmistus-, voisivat nämä takaa ajajat laivas mielipiteiden loistavimmilla väreillä. Subma- asiantuntijain antamia neuvoja mahdollisuuden, sekä miten mah to viranomaisten doton sellaista alusta olisi käyt mukaan olla tehokkaita suojel riinivaarasta on puhuttu paljon, vastaan. Mutta poliittiset sano- tää ollenkaan meren ollessa hiu luilla vesillä, joilla ei ole aaltoja, mutta vielä enemmän niistä “te malehtrmiehet, joukkokokoukset mutta aseiksi Saksan nykyisia hokkaista toimenpiteistä”, joihin ja mokata varakauppa-sotancu- kankaan aaltoisen. “ Laivastoministeri Daniels uusia submariineja vastaa»» ovat sen torjumiseksi ja “atnerikalai- vostot eivät voi johtaa sotaa sen omaisuuden" suojelemiseksi onnelliseen loppuun. Se on asi huomasi olevansa tekemisissä ne julistetut olevan kokonaan ryhdyttiin, mutta nyt täytyy jo antuntijain työtä ja asiantuntijat amatöörien suunnitelmien kans kelpaamattomia. sellaisenkin kiihkeän imperialis sillä alalla ovat harvinaisia ar sa. Sivuuttaen kaikki virallisten! "Useitten kansalaistemme unel tin kuin portlantilainen Moming meijan ja laivaston ulkopuolella. neuvonantajiensa vastalauseet ja mana — johon taipuisa laivas- “On paikallaan katsahtaa sii jättäen ottamatta huomioonsa toministerimniekin yhtyi — oh Oregonia» on, tunnustaa, että Pohjanmeren kirjavana ensimäiset toimenpiteet subma- hen tavattomaan kiireeseen, jolla liittolaisvaltojcn laivastovirano- nähdä riinivaaran torjum iseksi ovat lähdettiin tekemään submariinit maisten antamat neuvot, määrä- näitä pieniä amerikalaisia sub- epäonnistuneet. Lehti lohduttaa! vaarattomiksi, keksimällä ajatus si hän rakennutettavaksi tämän mariinien takaa-ajajia, joilla kai itseään sillä, että ne eivät mak- rakentaa ja asettaa taistelukuu- suuren joukon. 335 subinariinien kiila liehuisi Amerikan lippu, saneetkaat» kuin — 3C,(XX),000 tuon suunnaton määrä näitä Li takaa-ajajaa, jotka nyt alkavat kaikkien keulapuolella törröttäisi dollaria! Lehti kirjottaa: kaa-ajajia. Näiden pienten Jät tulla palvelukseen. Näistä ta- tykki, liitelisivät yli vesien pal “Laivastoministeri Daniels sal tä jen piti olla rakennettuja puus kaa-ajajista on rakennettu kak- jon nopeammin kuin suuret sak lii yleisön saada tietää. että ta ia teräksestä, olla 110 jalkaa isisataa yksityisten rakentimöilla salaiset submariinit levittäisivät subinariinien takaa-aiajalaivoja pitkiä ja kyllin nopeita voittaak ja 135 hallituksen rakentimöilla. kauhua ja pelkoa Saksan meren "E nsim äiset koetellut takaa- alaisessa laivastossa ja siten te ei rakenneta talla kertaa enem seen vihollisen subm ariinin mil ajajat osottautuivat ainakin osit kisivät sille melkein mahdotto- pää. Takaa-ajajat, niin selite loin hyvänsä se pistää periskeon- tain epäkäytännöllisiksi. Vaikka I maksi pistää periskooppiaan tue- tään, ovat arvokkaita satama- ja pinsa vedenpinnan yläpuolelle, rannikkopalveluksessa, mutta hä-! “Ajatus saada meri kirjavaksi kin ne ovat maksaneet $90,000— , renpinnan yläpuolelle. Me kaikki vittäjät ovat tehokkaampia sii-j näistä pienistä aluksista, jotka $100,000 kappale, eifäf ne ole ' toivoimme aikaa, jolloin nämä kirjaimellisesti näkin tehtävässä ja ne ovat juuri ¡ olisivat nopeita kulussaan ja liik- jaksaneet kehittää läheskään sitä takaa -aiajamme kulkunopeutta, mitä niiltä odo niitä joita submariinit pelkäävät, i keissään, hclp>osti ohjattavia ja ; "puhkasisivat silmät" saksalaisil Laivastoministeri Daniels iln»ot-! varustettu tykillä, joka olisi kyl- tettiin. Xe ovat hitaampia kuin ta submariineilta. Mutta sensi taa hyväntahtoisesti myöskin sen !:n voimakas särkemään subma- ne submariinit — tai muutamat jaan me huomaamme käsiimme mielenkiinfoisen uutisen, että riinin periskoopin eli tähystelv- niistä — joita niiden piti ajaa ¡kokoontuvan päivittäin aina hävittäjien lukumäärä tullaan tu- toruin, vaikutti karisauuauiseaa takaa, ja ne u h at syvemmässä enemmän ja enemmän kelpaa- Porvarilehtiä katsellessa 'tuuii muni uin'imu m uinui m n iiiiiaiiitiiiip.iitiiftnniiiifii»n: uitu tiniuniitiui matoilta lai västorojua, joka on maksanut Yhdysvalloille n» »in 30,000,009 dollaria ja josta ei so dankäyntiin nähden ole suurta kaan hyötyä. “Kun laivast»»ministeri Daniels on näin suurilla kustannuksilla osottanut submariinien takaa ajajien kelpaamattomuuden, on hän viimeinkin kääntänyt kuun- tclevan korvan laivastoviraston todellisille miehille ja ilinottaa nyt rakennettavan enemmän tor- pcedolaivojen hävittäjiä, joka on ainoa laji aluksia joka on osot tautunut käytännölliseksi sub mariineja vastaan. Kun subma- riini kerran kohoaa veden pin nalle, ei se voi paeta torpeedon hävittäiää. Nämä hävittäjälaivat eivät olp mitään uusia keksintöjä enempää Amerikassa kuin m uu allakaan, vaan ovat ne koeltetuja ja niiden tehokkuus käytännössä todistettu. "Onneksi ei tama ensintäinen erehdys ole maksanut senkään enempää. Ja silläkin on arvonsa. St on ’osottanut sekä laivastomi- nisterille. että kansalle, että so dankäynti on jätettävä niin maal la kuin merelläkin niille jotka ovat kokemuksesta oppineet suunnitelmansa ja osaavat panna ne myöskin käytäntöön." Kun johtavimpien porvarileh tien toimituskirjotuksissa on tuollainen sävy, niin tuutuu kuin olisi kysymyksessä oikea skan daali. Mutta ei sentään niin kään. Oregonia» jättää ottam at ta huonvioonsa «erään sangen pai navan seikan, jonka kaikki muut luonnollisesti lukevat hyvitys- puolelle tileissä: amerikalaiset sotasudet saivat kolmenkymme nen miljoonan säälii?!, joten tali hän laivastoministerin kokeilus ¡takin raskainijiia tehtäviä, jois-a ta voittoakin. i vanhin lyttärensa avustaa häntä O ik ea m a llik a n sa la in e n . hiukan. Hän hoitaa puutarha., Eräässä täkäläisesä porvari- »ja kanoja, saaden niistä noin sat : lehdessä tapa.simme kertomuksen dollaria v uodessa. Heillä on 1». miehestä, joka sanottiin olevan . imi ja hevonen. .Mr. M.» ae “oikean amerikalaisen perikuva" huomaa viisi dollaria kuukau ja esitettiin esimerkiksi kaikille »lessa kylliksh sotilaan tasku"; niille jotka eivät ole vielä sclla» lio ik s i ja lähettää siis kotiin 25 siksi osanneet, tai halunneet, 'dollaria kunkaudessa, josta vai tai voineet tulla, miten milloin nionsa lupaa saastaa kymniein kin lienee ollut laita. ; dollaria kuukausittain." Armeijassa kuuluu olevan jos j Kuka saijoikaan. etteik»» » . sakin joku Moore niminen mies. ' halvalla. — jos vain osaa eiaa. jolla on jossain vaimo ja pentu- Aivan varmaan »m “misis M • :c parvikin, mutta ci missään kor ¡täysin animatlitaitoiuen , «u keita palkkavaatimuksia, la tä ' emäntä, jonka perhe ei ole e»les mä jälkimäinen “hyve" onkin se sairastunutkaan emännän piloille joka lehden mielestä tekee hänes laittaman . ravinnon takia, kuten tä kansallisen esimerkin siitä, tapahtuu silloin km» täytyy kävt- millaisen työläisen pitäisi olla, i tää ammattitaidotonta palvelija Moore elää — se tahtoo sanoa, tarta. pysyy hengissä — sotilaan pal Kertomuksen luettuaan tulee kalla, joka on 30 dollaria kuukau siihen käsitykseen, että kun työ dessa, ja pitää sillä hengissä' — läinenkin oikein "amerikalaistuu' niin vakuuttaa lehti — vielä vai — työläisten amerikalaistumisel- monsa ja lapsensakin, vieläpä la tarkotetaan kykyä alistua mit.. säästäikin kymppidollarin kuu , kurjimpiin olosuhteisiin, silla se. kaudessa. Kertomasta taiLem- laisia työläisiä olemme kuullet min ajatellessa saattaa lukija kehuttavan amerikalaisiksi mal’: viattomuudessaan tulla siihenkin olennoiksi ja sellaisena esitetä,.; käsitykseen, että ei sentään ».le meille nir. Moorekin — niin kaan Moore, joka elättää vainion » melkein elää syömättäkin. J k sa. koska vaimon kerrotaan tehe toinen saattaa koettaa " p iit ä : van kaikki omat työnsä ia vielä ' mr Moorea, saästattämälla v . pitävän kanoja ja kasvattavan mollaan kolmen kymmenen kasviksia. Nain kuuluu kerto larin kuukausipalkasta puolen mus : r Me emme sentään suositte “Mr. Moorella — kaikki ame reseptiä kenellekään. Kyllä rikalaiset ovat näet ‘mistereita*, se olisi oivallinen osotus tv oh»: olipa heillä kuukausittain sisään ten sitkeähenkisyy<lestä ja tuloja 30 dollaria tai enemmän — miten vähällä voi pysyä hei .»n vaimo ja kuusi lasta ja taval ruumiissa, mutta me äjattelen: lisen sotilaan kuukausitulot. me. että pitäisi päämääränä »» Perhe asuu yhden eekkerin maa miten paljon voi saada itsellee:: tilalla, josta maksaa kuukausit siitä minkä tuottaa. tain neljä dollaria vuokraa. Vai Mr. Mooren perhe taitaa » mo tekee kaiken työn, paitsi joi- sam assa navetassa kanojen, (
