Ri.4.
'
W .•
-li*
-A— - -i,-», v r •-»— Z
«
%
— ———
TOVERI
Lännen suomalaisen t rtfvien ttnenkannattaja,
ilmestyy Aatoriaaaa, Oregon, joka p iivl
paitsi sunnuntaina.
tan u t ainoaksi pääm ääräkseen
näitä aineellisia saavutuksia. E t
tä ne n äyttävät olevan etualalla,
johtuu siitä, että työväki on aina
ollut perin kurjassa taloudelli
sessa asem assa. Ja kun otetaan
huomioon, että taloudellinen hy
vinvointi on ainoa henkisen edis-
edellytys, niin ym m ärre-
TO V ER I
■■■■■r*——-
---. ~
-
N o. 201,
hön sellaista tietäm ätöntä jotlk • ju**” l*M*‘n* * M,W” UU*M,’," ,,,,,*M,” i,*,H,,*,WM," " ,,M,," ,*’ »M«UHM»MimSimilmiMtHIIIHM«IMH«HI»tlrni«»IIIIHIIIIIIllMM«SSSWMSI»SSSMn«HIIIII«iMM«*»»l«nSH»l«^ jap ain o t ja k u sta n n u sliik k ee t m yydä 4. m "f i 1! 1111 l i ! I, I"M 4 i H i I I I I M-
koa, joka uskoo am erikalaisuu- ■ — — — — — — — ------- - -
- -
- -
-
1
MAILMANKATSOMUKSIA
den merkitsevän herrojen tahdot
tomaksi orjaksi alistumista kai i
klSSa tapauk: issa, että J
i^l,ul,»MmwM'',l**,'*n*,IIIHw,|,,**IN*l,*min*HUMM)*<>*»>*iHiiitUNiHitHinniNHimwMiinanMaii»muiiiimaiiHmMiinMiMnniniiiiniiaun<niHittiiMiiA
Järjestömme asioita i
kysym ys
ra tk a s tu .
K irjatyöläiscv . . f
• •
p ä ä se v ä t sam alla so v ittelu ih in sei-
g .■$ 1 1 i l l I ■’ I 1 1*1 1*1 ’M " !’ 1 1 I 1 i >'
TOIMITUSKUNTA:
laiste n jo h to k u n tien kanssa, e ttä pian
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN j
ADOLPH SALMI
A. B. MÄKELÄ
työläinen
joka
vaatii jotakin TAAS SA, SUOM, p e l a s t a j a n , ta a helposti koitua h eid än asialleen on lakko sa a tu loppum aan. Se on i
su u ren m o ista!
muuta kuin mitä herrat suvait Joku B ostonissa asuva lakim ies j vahingoksi.
K u n n o n to v e r it:
K epeät m ullat p o rv arileh tien to-
sevat antaa, on valtakunnan vi J. A. A nderson on m eille julkusta- i E sim erk ik si nyt täm ä itsenäisyy-
T
ä s s ä jo k u p ä iv ä s itte n liitto
(T U E COMRADE)
m uille!
— — —
lä h e ttä n y t
su u n n itelm an sa j den tu n n u sta m isen löyhötys.
Mei-
hollisten kannattaja ja olisi ulko vaksi
h
a
llitu
k s e n o ik e u so sa st. virkailija
R O K K A S E V IA O IR E IT A .
2 , JÄ Ä Po?i!*S,aÄ ’wSS!.SÄ , ! tään ” istä johtusatrfe talondelli- maalaisena ajettava pois maassa. Suoraen vapauden hyväksi. K ysy dän k ä sittä ä k sem m e Suom en itse M ilw aukee L e a d e rissä k irjo te ta a n : la u su i e ttä h a llitu k s e lla on mie-
m ys ei ole v ähem m ästä kuin toisten
vaatijoilla,
W e stm in ste r G azette ja T o ro n to h e n sä jo k a is e s sa tä rk e ä s s ä komi-
men’« Publishing Society.____________j set vaatim ukset, joita työväenlii Sellaista työväestöä koetetaan v a lta k u n tie n — ensi k ädessä Pohjois- näisyyden jy rkim m illä
sosialisteilla, ei tä h ä n a s ti ole (m uu Globe e iv ä t hyväksy b rittilä ise n vai- te a s s a so sia listip u o lu e e ssa .
Umotuahinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- ke puoltaa.
Sillä onhan selvää, saada ostamaan tukkiparooneilta A m erikan Y hdysvaltojen — tunnus- ten kuin uutisto im isto jen harhaan-
ilmotukset $1.50 kerta ja muistovärsyilla
taluokan k a n ta a A rth u r H enderso-
J o s k in tä s s ä la u su n n o ssa liijo-
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- että lyhennetty työpäivä ja koro niitä raiskattuja metsämaita, jois
tu k sen h an k k im isesta Suom en itse- jo h ta v issa sähkösanom issa) ollut ky
nin
ja
ty
ö
v
ä
e
n
jä
rje
stö
je
n
su
htautu-
te
ila
a n , n iin on siin ä koho pal-
to-ilmotuksct 50c kerta, halutaantieto- ja
i sym yksessä Suom en e ro ttam in e n Ve-
nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, nauna- tettu palkka tuovat aina m u k i ta herrat eivät ole hallitukselle lläisyydelle.
m
isessa
T
ukholm
an
neuvottelukoko-
jo
n
to tta k in .
Umotuk^et $1.50 kerta, avioero-tlmotukset
Sellainen toisten valtojen tunnus- I j ä s t ä
u lk o m a a p o litiik a n
naan
myöskin
henkistä
pääomaa
maksaneet
yhtään
senttiä,
m
ut'a
UK6een
j O n k y llä o llu t ta p a n a laitta a
$1.00 kerta. Seisovat ihnotukset sopimuk
tus kuuluu olevan m elko tä rk e ä asia. 8 u k t € e n
to iste n valtojen
sen mukaan.
Satunnaisista iimotuksista
E
dellinen
lausuu:
“K
aikkien
mai-
k a ik e lla isia u rk k ijo ita un io ih in ja
työväelle.
Kaiken
tämän
saa
joista
on
otettu
metsistä
satoja
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
A nderson se littä ä sen helposti- ym- tu n n u stu s olisi v älttäm ätö n . Jo s me
kielestä suomennetaan vapaasti.
den
hallitsevan»
luokkien
täy
ty
y
,
i
o
lisip a ih m e jo s sosialistip u o lu e
aikaan työväenluokan vbteistun miljoonia ja maistakin vielä pak- ’ nia r r e ttä v ä llä v erta u k sella : “Viralli- n yt rupeaisim m e sellaiselle hank-
m
iellyttipä
se
n
iitä
ta
ik
k
a
ei,
o
t
t
a
a
’
n
ä in k riitillis e n ä h e tk e n ä olisi va-
Entered as second-class mail matter July 18,
j nen tu n n u stu s valtiolle m erk itsee !keelle P au h aam aan ulkom aiden kan-
1912, at the postofiice at Astoria, Oregon, to, nrurtumaton, epäilyksistä va kohinta.
huom ioonsa, e ttä työväestö v aatii p a a niistä.
under the Act oi March 3, 1879.
.
.
I sam aa kuin liikkeelle, e ttä pankki n a tu s ta ’ a n ta '*i!BIn e s ' ” a vain u u tta sa n a n v a lta a k a n sain v ä lisessä pohtii- \
paa luokkatietoisuus, joka täten
M eillä ei o le m itä ä n p e ite tta-
Herrat
laskevat
siten,
että
kun
........
.
.
„
v
e
t
t
ä
m
yllyyn
Suom
en
sisäisenkin
T IL A U SH IN N A T
tu n n u sta a sen nim en oikeaksi ja
valmistaa tuloksia, jotka ovat
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
kassa,
joka
vaatim
us
on
sa
an
u
t
voi-
v
ä
ä . M e id ä n to im in ta m m e on
itsenäisyyden v aarallisim m alle vihol
mics saadaan kiinnitetyksi tur lu o te tta v a k si.”
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuukautta. .$2.25
m
akkaan
tuen
V
enäjän
vallanku-
a
v
o
in ta . M u tta u s e a s ti sattu u ,
pysyväisiä
kaikkina
aikoina.
3 kuukautta.........$1.35
1 k uukausi... .50
peeseen, saadaan muodostetuksi A m erikan suom alaisten pitäisi siis liselle, V enäjän taan tu m u k selle.
Suomeen ja muualle ulkomaille:
m
ouksesta,
ja
joka
tulee
p
aisu
m
aan
»
e
ttä
n ä m ä u r k k ija t o n n istu v a t
S itäp aitsi voimm e vallan hyvin a r
Yksi vuosikerta .$6.50
6 kuukautta. .$3.50 Kansan Lehdessä Kuulix.
“yksilöllisesti
ja
m
yöskin
yhteispy-
sellainen
maaorjalauma.
joka
ei
------------» »•» »------------
vata, e ttä Y hdysvaltain ja sen p re vhä uhkaavam m aksi, jos h allitu k se t k iih o tta m a a n h e n k ilö itä h a it.. tse-
SUBSCRIPTIO N RATES:
In the United States and Canada
m a tto m n n te k o ih in ja varom at-
millään tavalla voi -päästä siir rintöjem m e k a u tta ja n iitte n valtlo- sidentin todelliset isän n ät, su u rk a p i o sottavat sitä v a stu sta v a n sa .”
One year...........$4.00
Six months...........$2.25
puolueitten k autta, joinin kuulum m e,
C
anadalainen
lehti
siihen
lisää:
to m u n la u su n to ih in , e ttä s itte n
tymään pois paikkakunnalta, ei
Three months. .$1.35
One month................. 50
talistit, eiv ät ollenkaan suosi inin-
k o e tta a v aik u ttaa täällä, e ttä Yhdys- I
Advertising rates "in effect- July 1, 19lJ. 40
“Se
salaperäisyys,
jo
lla
sota»
k
b
s
k
c
’
voivat heidät vangita ja s ite n
kä millään tavalla saa sen ver valtain h allitu s v irallisesti tu n n u sta a ! k ä ä n la ista itse n ä isy y ttä m aalle, jo n
cents per inch. Special discount is allowed
vat
to
siasiat
täh
ä
n
saak
k
a
on
pei-
'
v
a h in g o itta a liik e ttä m m e ja pe-
for larger and continuous advertisements.
taa omaisuutta, että voisi seistä Suonien itsen äisy y d en .” T äm ä t a , ka e d u sk u n n assa on sosiaQistinen
TOVERI, BOX 99, ASTORIA, ORE.
teltv b rittilä is e ltä k an san v allalta, ei l o t t a a jä se n is tö ä m m e .
___________ AUG. N IK U LA , .Manager.
lakossa yhtään kuukautta. Edel p ahtuisi sillä tavalla, e ttä “ me kaik enem m istö ehk äisem ässä k a p ita lis e n ää tyydytä. Yhä ank aram m in v a a -’ V a ltty a k s e m m e k a ik e lta tal-
min täy d e llistä rtistovR pautta.
Grays Harborin tukkiparoonit
o tta is .. in ... e ttä
leen tahdotaan näistä maaorjis ki läh etäm m e:
Hom m a on siis sellainen, jonka d itaan n a ita v ille selvä ja varm a ■ laise ta . e h d ....
, v . a .. h ta
. a .
ovat lainanneet erään porvariston
................
...
....
k
a
ik
k
ia
e
p
ä
ily
ttä
v
iä
henkilöitä
ta tehdä ‘’omistajia”, joilla ei 1. Y ksilönä k irjeen Y hdysvaltain o n n istu m ise sta ei ole m itään toivei- k a rtta silta tie stä , m ita m yöten lut-
1
tavallisesti käyttämän variksen-
aikovat kul-, osastojen to.m .nnaasa.
Ennen
; ta, ja jos se sitte n k in vastoin odo-
muka ole mitään yhteyttä palk presidentille.
pclättimen, koettaessaan saada
kea rau h aa k o h t.™ "
k u »" ?.s e “ M “ .k e U a n " '• h m k a a n
katyöläisten kanssa.
Sellaisten
2. K erääm m e joukko-adressin j a tustam m o onnistuisi, olisi ehkä sur-
Rohkaaevaa on nähdä «eka emä- « a rk e aa n lu o tto to m e e n . on oltava
työläisensä takasin työhön enti
m anisku kaikille Suom en vapautu-
I yöväenliike, joka yhteiskun sillä ehdoilla. Koettaa selittää, selitetään myyvän työvoimaansa läh etäm m e sen joko postin tahi la m ispyrinnöille. — ——
manana että C anadan olevain aoor-. varm oja e ttä henktlo on luotit-
h etystön k au tta W ashingtoniin.
lava ’
nallisiin oloihin vaikuttaa työvä että töihin otetaan vain amerika- vain tilapäisesti ja “omaavan yh
ten lehtien tu n n u stav an , kuinka ja r-,
.
...
i-,...
3.
E
ri
yh
d
isty
sten
p
äätö
k
set
lä
“
SE
ON
S
U
U
R
E
N
M
O
IS
T
A
.’’
,
,
.v
i
».
..„_e-e.ll
M eillä ei ole m itä . ä n p e lattav a a ,
teisiä
etuja”
tukkiparoonienkin
k
ev
ata
on
k
a
ik
k
ie
n
sotivain
kanaal
i
en järjestöjen kautta, perustuu laisia. ci näet ole mitään muuta
hetäm m e e rity isesti.
_
,, .
. .
, ,
. „
. .... .
, ,
' M e ia a n v a lis tu s ty ö m m e on tay-
Suom en k irja lta ja m lakon aja lla lisuuksien työ läisten kokoontua r.eu-j . , .... .
_____ n_ 1___
työväen luokan yhteistuntoon, so- kuin silkkaa petosta. Sikäläiset kanssa, kuten meidän syndikalis-
4. Saam m e valtlopuolueet, joihin :
njniim .Johannes Hels. Työ- vottelukokoukseen rau h an ehdoista ■ gin la illista , m u tta sam a lla kertaa
tiset
veljemmekin
selittävät.
lidarisuuteen.
Yhteistunto ja tukkiparoonit, joiden pitäisi olla
em m e h a lu a isi e ttä k u k aan jäse
kuulum m e, tu n n u stam aan Suom en i t - 1 m iehessä-
ja rau h an m ahdollisuudesta.
Että sellainen suunnitelma on ' senäisyyden. ja niiden päätö k set lä-
n is tä m m e jo u tu is i keinotekoisten
yksimielisyys on se kantava aate. tiilenpäitä lukemassa, sovituk-
Pari päivää sitten olin tilaisuu-
V arsin v a lite tta v a ta ku iten k in on,
ennen
hetämme
llitu
s e u lle
u ¡d essa , kuulem
, aan englan
, tilaisen
•
josta se saa voimaa ja tehdäk 1 seksi varkain valtaamistaan met- tuomittu vararikkoon
,
,,
„
, k uin! neiam
m e n h a a iiu
u a k se
e . ’’
sa- e ttä m uutam ien sotivien kansojen s y y tö s te n u h rik si, jo ta useasti
ta p a h tu u p o ik k e u sa ik o in a .
seen itsensä huomatuksi myöskin ' sistä eivät välitä onko työläinen se pääsee kunnolleen alkuunkaan,. O m asta puolestaan k ertoo Ander- „ om aiehtim iehen arv o stelu n Suom en its e v a ltia a t v a ltalu o k at v a s tu s ta v a t
T e id ä n ,
selvä juttu. Joitakin voidaan son tuollaisen k irje en jo lähettä- i kij-jatyöntekijäin lakosta
H än sa- tu o ta n eu v ottelukokousta. S illä tu o s
vaikeimpina aikoina, llenkilös- j amerikalainen tai kiinalainen, tai on
A d ö lp h G erm er,
n a r r a t a sitomaan itsensä metsiin, neensä, vieläpä sa a n e e n sa siihen !noj ; “P o rv a rile h d e t eiv ät ilm esty, ta v a stu sta m ise sta on vaikea teh d ä
tä, joka ei työväenliikkeestä ole vaikkapa apina, kunhan ei sillä
K a n sa llissih te e ri.
mutta niistä tuskin on toivoa i fastauk8enkin’ jo ssa valtio-osasto m ulta työväen lehti Työm ies yksin m uuta jo h to p ä ä ö stä kuin e ttä nuo
selvillä, saattaa tämä yhteistun- vain olisi mitään vaatimuksia.
presid en tin m ää räy k se stä tu n n u sta a j tulee!
v a stu sta v a t h allitu k se t ta v o tte le v a t, s S. JÄ R JE S T Ö N L U E N N O IT S IJ A N
ne tuntua omituiselta, — joskus Jos herrat olisivat sanoneet aja saada kylliksi työvoimaa met- kirjeen saapuneen p e rille ” — ei m uu-, “Se on su u re n m o ista !”
m ailm au v altiu tta, ja e ttä ne se n tä h
S A N N A K A N N A S T O N M A TK A -
O H J E L M A C A L IF O R N IA S S A
ta. M utta A ndersonille se m erkitsee j Suom alaisen silm issä täm ä ei n y t den pelk ääv ät tuon neuvotteluko- !
lapselliseltakin, mutta siitä huo tuksensa suoraan, niin olisivat he säkämpille.
paljon.
“
P
re
sid
e
n
tti
on
pitän
y
t
k
ir
-
'
ole
aivan
niin
suurenm
oista.
M
utta
kouksen
ehkä
jo
h
ta
v
a
n
rau
h
aan
.
Syyskuulla:
limatta on se työväenliikkeen la selittäneet
Joitakin lakkolaisia mahdolli
asettavansa töihin
N iiden v a s ta rin ta ei to d ista hyvää
joen siksi tä rk e ä n ä ,” hän se littä ä j m ukavaa se on. O ikein k u tk u ttaa.
ki ja evankeliumi.
töihin m eille diplom atiaan vähem m än p e - ; Ajan ra ta s on k ä ä n tä n y t voima- niiden v aik u ttim ista.
San F ran cisco 1 ja 3 p.
vain sellaista työvoimaa, joka sesti pelotetaan ... takasin
,r .
W. B erkeley 2 p.
Mitä kehittyneempi ja tä\»lelli- ajjS| UU orjiillisimpiin oloihin, ei näilläkin tempuilla.
I o is a a il.t reh ty n eille, “e ttä on lä h e ttä n y t sen pyörän ihan toisapäin.
Olipa ker-
R ockiin 4 p.
sempi yhteistunto on yksilössä. ' kä koskaan käytä omia aivojaan, uhataan työnstilulla ja toisaalla valtio-osastolle v a sta tta v a k si, sen si- j ran aika, jolloin H elsingin porvari-
Tonopah, Nev. G, 7 ja 8 p.
PA LJO N P E R IL L IS IÄ
sitä paremmat ja voimakkaani-1 ’ruskin sentään amerikalainen- tyonannin kieltämisellä, ellei ko jaa n e ttä olisi om an y k s ity iss ih te e -' lehdet kiekuivnt kuin kukot aaniu- n ä y ttä ä ilm estyvän S aksan l e i k k i 1 Goldfield, Nev. Sf, 10 ja 11 p.
, .
4
„
, , i Reedley, Cal. 13, 14 ja 15 p.
tu u rillaan . Työm ies oli silloin hen- . k a l . u t e n , 11
is u u d e lle .
Liittolcis-1 Los, A ng,,les 16 18 ja 19 p
mat yhteiset järjestöt. Ei se rii kaan työväestö, niin alistuvaista konaan heittäydy herrojen a r rin sä käskenyt sen v a s ta ta .”
H errat kielsivät siltä
m aissa siitä ta rk o te ttiin saada so- San P edro 17 p.
ta, että yksilö» kuuluu järjestöön. ja Juokkaetujaan käsittämätöntä moille ja sitoudu maksamaan Jaa-ah. pojat, e ttä siis suoinalai-kihieverissä.
nen lakim ies A nderson on valtiovi- paperin. S äh k ö v irta n a p a ttiin poikki dassa ra a ja rik o ik si jou tu n eille oikein -
' ---------------------------
H auen
tä} t}} ni}»»skin tietä.i kujn se onkin, antaa vetää itse- heille maan vuokrana vielä nekin rasto n välityksellä keskusteluissa ja Työm iehen pain atu sv o im an A tä y
sopiva elinkeino.
E n g la n n issa ja K E R Ä Y S JO H N M A L O N H Y V Ä K S I
m in k ä tä h d e n h än siih en k u u lu u , ään nenästä ja pelotella pois lak- muutamat sentit vuosittain, mit ¡Y hdysvaltojen
presidentin» kanssa tyi k ä y ttä ä m iesvoim aa!
R anskassa lienee täm ä teollisuus jo
Tulot:
Oikea yhteistunto ei ilmene tila- k,>rjntamasta sillä eitä heidät nyt kä mahdollisesti nälkävyötään Suom en itsenäisyyden tu n n u sta m i Ajat m uuttuvat!
osaslo. S to ck ett, Mont. . . ? 5.0"
eh tin y t k e h itty ä varsin laajak si, ja S.
2.65
jäisessä innostuksessa, joka vais- (>n ,nuka asetettu etualalle.
kiristämällä voi vatsaltaan varas sesta. Ja kun k e rra n toinen kes- P orvarilehdlllä on kyllä paperia. Sveitsi on myös tu n tu v a sti lisännyt S. o., Roslyn, W a sh ..............
S. . o., C arneyville, Wyo. . . . .
2.0"
Sähköjohdot
ovat
m
yös
heillä
kun
taa.
Asemastaan
vähänkään
SCJ
’
«
»^«Iijoista
on
tä
rk
e
ä
henkiin,
niin
t»»maisesti panee joukot liikkeelle. 1
tä llä alalla e n n estään k in su u rta teol s. . o.. W ilkeson, W ash. . . .
7.4"
Yalitettavasti antautuu am eri
vaan se kasvaa luonteeseen ja
ja P ekkala. A storia. Ore. . 10.40
villa oleva työväestö ei anna nar 1 ei suinkaan silloin se toinenkaan nossa ja sähköä on m uutenkin ta lisu u ttaan .
vallista tuntuvam m in.
S itä on oi
“p a lja sta sin u a.”
. o„ Carl»» »ado, W ash. ..
H alpojen leikkikalujen tuotaunos-.
5.00
kestää myöskin vaikeimpina ai-. kalainen työväestö liiankin usein rata itseään, sillä , se tietää lii-j ole M eidän
. o., tnuilan, I d a ................. . 15.80
jalossa siirto k a n sa ssa näyt- kein ilm assa.
herrojen
ansoihin
ja
taistelemaan
koina. Lopulta se ahtaa aivan
nukin hyvin, etu» silloin kun lak-.tää olevan sitä korkeam paa diplo- M utta lehdet eivät vaan ilm esty! m ilteip ä y k sin o ik e u te n a . on nyt S. s. . o., Ilwaco. W ash.............. . 20 60
S. . o.. H anna. W yo ............. . 25.45
erikoisen leiman koko yksilön toisiin kansallisuuksiin kuuluvia ko taas (»n ohitse, eivät h errat1 tn atiaa enem m än kuin kunnolla nah- Eikö heillä sitten ole rah a a ?
3.00
o.. Sand Coulee, Mont. ..
On kyllä!
M ikä siinä s itte n on kin on ollut leik k ik alu teo llisu u tta jo S. s o.. A storia, Ore. . . .
olemukselle, muodostaen hänestä työläisiä vastaan, kun sille seli katso kansallisuusrajoihin, vaan - kaan m ahtuu. Ulos vaan pakkaa
28.70
8.70
s- °-> f'ot't Btagg. ('ai. .
edes vastuunalaisen yksilön jouk- tetään miten amerikalaisuus sen- ottavat miehiä sikäli kuin saavat. | Purauamaa»- Tuskin on A altosen syynä? Se on p eriaate. H e rra t koet e n n e stä än , m u tta nyt sodan aikana
5.00
on
sitä
lisä
tty
tu
h
o
tto
m
asti.
K
aikki
s
’
°
”
?
a
re
,
k
a
’
.
-
’
!
tään
on
tavattoman
suuri
hyve.
F ra n k in diplom aattinen p an n u riesk a tav a t nyt olla ilm an leh tien jak am ia
kotoiminnassa. Tämä edesvas-
kunhan vain markkinat nielevät eh tin y t kunnolleen jää h ty ä, kun jo tie to ja , kuin a n ta v a t kirjatyöläisil-
S. s. o., B ingham , U tah. .
3.50
v iitta a siihen, e ttä Ja ap p a n i aikoo g s o E naville, Ida
tuun tunne ja huolto, joka koh- Tamä riistäjien tarkottama ame puutavaraa. Ja kun ne eivät
4.00
leen
eläm
iseen
ta
rv
itta
v
a
t
v
älttäm
ät-
ta
rjo
ta
a
n
to
ista
yhä
herkullisem
paa.
pitää halpojen leik kikalujen valmis- S. s. o., Raym ond, W ash,
7.85
rikalaisuus
ei
ole
mitään
muu
distun häneen itseensä ja sen
sitä niele. niin kuuliaisinkin
o., L eadville, Colo.............
M ielestäm m e olisi kuitenkin v ii-! töm im m ät ««enot rah ap alk k aa n o sta j tuksen k äsissään sodan jälkeenkin. 5
6.15
ta,
kuin
mitä
tahdottominta
alis
S.
s.
o.,
Mt.
Solo,
W
a
sh
............
kautta koko työväenluokkaa 1,
4.00
“amerikalainen" jätetään maal saam paa hallita sisuksissam m e a s u m alla.
E ikä se ole sille v aik eatak aan , a l
Wm. R äisänen, W ashoe, Mont,
tuvaisuutta.
Sen
alainen
tvövä
5.7.7
E
rään
tärk
e
än
huom
ion
on
täm
än
velvoittaa 'häntä kuulumaan työ
leen — edellyttäen että entiset vaa diplom aatista kutkaa, kunnes
h aisten palkkojen ja m uiden tuo- , g
o.. N o rthport, W ash. . . .
3.0Ö
väen järjestöön. Ammatillisen, Iestö olisi täydellisessä orjan ase- s ä ä s t ö t r i i t t ä v ä t k o r k o je n j a ¡Suom essa olevat toverim m e ilm otta- lakon aikana sa an u t y h teisk u n ta ta n to k u sta n n u ste n halpuuteen vaikut- S. s. o„ T acom a. W ash,
14.23
4.50
poliitillisen ja osuustohninnalli-j ma!‘sa’
tä} delli&emmässä maksusitoumuksien» suorittami i v at ta rv itse v an sa apuam m e j a pyy- tehdä. M aailm a ei näy laisinkaan tavuin seikkojen takia. T aitava jaap- s - s - o., Fort Bragg. Cal. .,
v älttä m ä ttö m a sti tarv itse v an porva- panilainen leikkikalujen tek ijä ei
5.30
8
R
°c,i
S
prings,
\\
yo
sen liikkeen’ kautta pyrkii h än » kuin nykyisin, jos työväestön s e e n . M u tt a m illo in n e iä iiv ä t tä v ä t sitk seka faliitilaan s e littä v ä t
5.25
o° ; Î X i t ^ W a s h ' '
Vieläpä tuntuu siltä, kuin kuulu saavan palkkaa kuin 37 c e n ttiä J
•'
m inkälaisiin toim enpiteihin he toivo- rilehtiä.
12.63
lujittamaan taloudellista ase- elämä yleensä sellaisen vallitessa t ä y t t ä m ä t t ä , a j e t a a n pois kuin J vat m eidän ryhtyvän. Umpimfih- kaikkinainen n alk u ttam in en olisi h ä päivässä, ja ty ö tä sä ä stä v iä koneita s. s. o., Tonopah, Nev.
5.1"
maansa heikkona yksilönä yhteis ollenkaan on mahdollista.
koira huoneesta, niin kuuliainen ; kään m enetellen m eidän touhum me. viäm ässä. K aikki koneensa, kam p py sty tään siellä v alm istam aan ja ' S. s. o., H oquiam , W ash.,
17.4"
Tukkiparoonien suunnitelma on orja kuin lienee ollutkin.
a- o.. Rockiin, ( ’ai
1.55
niin
h y v ässä
tark o tu k se ssa kuin peensa ja k äv ttö arv o iset kirjapaino- k äy ttäm ään niinkuin m issä hyvänsä
kunnassa.
S. s o., Superior, Wyo.
7.60
tarp
e
en
sa
voivat
porv
arileh
tien
kir-
m
uuallakin.
Mutta työväenliike ei ole aset- jtällainen: Koetetaan saada työ.
Sellainen on riistäjien ohjelma, i lä ä lla olem m ekin hosuvinam m e, saat-
S. s. o., E ureka, Cal.
TOVERI
Puolueen jäsenille
Kuinkahan se sellainen
vetelisi?
Työväenluokan yhteis-
tunne
i ! i
I (I lì
Hfflniiiiniaiiniii
¡ H m iiiH r iiH in iiiH t i
» n iin n H n iH K n c r n iT T iiiM t n n n n iin iiiiiiit H iiiiH iiiM n iiiiiiiiin iH n f c H u iin H iiii
n if lI II I 'U lilllI t lN lin ilU ilI t î 't illU ilin iiU lilU ilU t ilt lH R It lI H H II I N illlllU llllh 'lllin
‘ U*WI*4MHmillhHMttll1lli||liHNIUiNHthlht»M»WIMlHHl$HM«»UhllM4millllUltfllli»
levän kahdeksantoista kuukauden mielikuvitukseen. Kokeneet sota kuin niiden oli määrä uida, joten
kuluessa kaksin- ja kolminker- laivojen rakentajat ja taisteluko-! ne siis ovat torpeedonkin kul-
taistuttamaan.
kemuksia omaavat
katselivat kumatkan ulottuvissa. Ja niiden
“Tämän laivastoministerin ly epäillen koko suunnitelmaa. He kansi ei ole osottautunut kyllin
hyen tiedonannon takana lepää näkivät mikä vaikeus olisi esim. vahvaksi sellaisen tykin asetta
e-isimäinen suuri häviömme tä." tähtäämisessä sellaisen epävaka ' miselle niille, joka tekisi niille
N iin k ö siin ä käv ik in ?
sä sodassa. Oregonian ei suin van »pikkualuksen kannelta, joka' mahdolliseksi antautua tykki
Sotakiihkoilijamme ensimäisis kaan (»le laivastoministeri Dani- kelluisi aaltojen harjanteilla, var taisteluun submariinin kanssa.
"Näistä sangen vakavista puut
tä. kylvöistä varusAeluhulluuden elsin ihailija. mutta se ei sen sinkin kun maali johon pitäisi
vainiolla alkaa olla nähtävissä tään aseta hänen harteilleen koko ampua, milloin se olisi submarii-, teellisuuksista huolimatta ovat
jo valmiita hedelmiä, joista eivät vastuunalaisuutta niiden 30, nin periskooppi, ei ole suurempi ne huomatut käytännöllisiksi si
edes snurisnisimmat jingoistit- 000.000 dollarin kuluttamisesta, kuin miehen käsivarsi. He ei-; sävesillä, ia paikoilla missä vesi
jonka nämä niinsanottu takaa vät voineet käsittää, miten sel on melkein tyyni, tai missä vi
kaan näytä pitävän.
Tuntuu kuin tekisi mieli tun ajajat tulivat maksamaan, ja sen laiset alukset voitaisi saada niin hollisen subinariini ui lähellä ve
nustaa. että varustelutouhussa yhteydessä menetetystä ajasta. nopeakulkuisiksi, että ne voisi-, den pintaa, antaen periskooppin
alettiin väärästä päästä, vaikka \ ilosi sitte se oli kansanomainen vat vetää vertoja nykyajan sub ) sa olla niiden maalitauluna. V an
siihen aikaan kuin sitä alettiin ajatus, ja ministerin erikoisalana mariineille. He käsittivät nii-' hanaikaisia submariineja vastaan
puuhata, kaikki maalattiin mitä ovat kansanomaiset ajatukset, den rajoitetun höyrynvalmistus-, voisivat nämä takaa ajajat laivas
mielipiteiden
loistavimmilla väreillä. Subma- asiantuntijain antamia neuvoja mahdollisuuden, sekä miten mah to viranomaisten
doton
sellaista
alusta
olisi
käyt
mukaan
olla
tehokkaita
suojel
riinivaarasta on puhuttu paljon, vastaan. Mutta poliittiset sano-
tää
ollenkaan
meren
ollessa
hiu
luilla
vesillä,
joilla
ei
ole
aaltoja,
mutta vielä enemmän niistä “te malehtrmiehet, joukkokokoukset
mutta aseiksi Saksan nykyisia
hokkaista toimenpiteistä”, joihin ja
mokata varakauppa-sotancu- kankaan aaltoisen.
“ Laivastoministeri
Daniels uusia submariineja vastaa»» ovat
sen torjumiseksi ja “atnerikalai- vostot eivät voi johtaa sotaa
sen omaisuuden" suojelemiseksi onnelliseen loppuun. Se on asi huomasi olevansa tekemisissä ne julistetut olevan kokonaan
ryhdyttiin, mutta nyt täytyy jo antuntijain työtä ja asiantuntijat amatöörien suunnitelmien kans kelpaamattomia.
sellaisenkin kiihkeän imperialis sillä alalla ovat harvinaisia ar sa. Sivuuttaen kaikki virallisten! "Useitten kansalaistemme unel
tin kuin portlantilainen Moming meijan ja laivaston ulkopuolella. neuvonantajiensa vastalauseet ja mana — johon taipuisa laivas-
“On paikallaan katsahtaa sii jättäen ottamatta huomioonsa toministerimniekin yhtyi — oh
Oregonia» on, tunnustaa, että
Pohjanmeren kirjavana
ensimäiset toimenpiteet subma- hen tavattomaan kiireeseen, jolla liittolaisvaltojcn laivastovirano- nähdä
riinivaaran
torjum iseksi
ovat lähdettiin tekemään submariinit maisten antamat neuvot, määrä- näitä pieniä amerikalaisia sub-
epäonnistuneet. Lehti lohduttaa! vaarattomiksi, keksimällä ajatus si hän rakennutettavaksi tämän mariinien takaa-ajajia, joilla kai
itseään sillä, että ne eivät mak- rakentaa ja asettaa taistelukuu- suuren joukon. 335 subinariinien kiila liehuisi Amerikan lippu,
saneetkaat» kuin — 3C,(XX),000 tuon suunnaton määrä näitä Li takaa-ajajaa, jotka nyt alkavat kaikkien keulapuolella törröttäisi
dollaria! Lehti kirjottaa:
kaa-ajajia. Näiden pienten Jät tulla palvelukseen. Näistä ta- tykki, liitelisivät yli vesien pal
“Laivastoministeri Daniels sal tä jen piti olla rakennettuja puus kaa-ajajista on rakennettu kak- jon nopeammin kuin suuret sak
lii yleisön saada tietää. että ta ia teräksestä, olla 110 jalkaa isisataa yksityisten rakentimöilla salaiset submariinit levittäisivät
subinariinien takaa-aiajalaivoja pitkiä ja kyllin nopeita voittaak ja 135 hallituksen rakentimöilla. kauhua ja pelkoa Saksan meren
"E nsim äiset koetellut takaa- alaisessa laivastossa ja siten te
ei rakenneta talla kertaa enem seen vihollisen subm ariinin mil
ajajat
osottautuivat ainakin osit kisivät sille melkein mahdotto-
pää. Takaa-ajajat, niin selite loin hyvänsä se pistää periskeon-
tain epäkäytännöllisiksi. Vaikka I maksi pistää periskooppiaan tue-
tään, ovat arvokkaita satama- ja pinsa vedenpinnan yläpuolelle,
rannikkopalveluksessa, mutta hä-! “Ajatus saada meri kirjavaksi kin ne ovat maksaneet $90,000— , renpinnan yläpuolelle. Me kaikki
vittäjät ovat tehokkaampia sii-j näistä pienistä aluksista, jotka $100,000 kappale, eifäf ne ole ' toivoimme aikaa, jolloin nämä
kirjaimellisesti
näkin tehtävässä ja ne ovat juuri ¡ olisivat nopeita kulussaan ja liik- jaksaneet kehittää läheskään sitä takaa -aiajamme
kulkunopeutta,
mitä
niiltä
odo
niitä joita submariinit pelkäävät, i keissään, hclp>osti ohjattavia ja
; "puhkasisivat silmät" saksalaisil
Laivastoministeri Daniels iln»ot-! varustettu tykillä, joka olisi kyl- tettiin. Xe ovat hitaampia kuin ta submariineilta. Mutta sensi
taa hyväntahtoisesti myöskin sen !:n voimakas särkemään subma- ne submariinit — tai muutamat jaan me huomaamme käsiimme
mielenkiinfoisen uutisen, että riinin periskoopin eli tähystelv- niistä — joita niiden piti ajaa ¡kokoontuvan
päivittäin
aina
hävittäjien lukumäärä tullaan tu- toruin, vaikutti karisauuauiseaa takaa, ja ne u h at syvemmässä enemmän ja enemmän kelpaa-
Porvarilehtiä
katsellessa
'tuuii muni uin'imu m uinui m n iiiiiaiiitiiiip.iitiiftnniiiifii»n: uitu tiniuniitiui
matoilta lai västorojua, joka on
maksanut Yhdysvalloille n» »in
30,000,009 dollaria ja josta ei so
dankäyntiin nähden ole suurta
kaan hyötyä.
“Kun laivast»»ministeri Daniels
on näin suurilla kustannuksilla
osottanut submariinien takaa
ajajien kelpaamattomuuden, on
hän viimeinkin kääntänyt kuun-
tclevan korvan laivastoviraston
todellisille miehille ja ilinottaa
nyt rakennettavan enemmän tor-
pcedolaivojen hävittäjiä, joka on
ainoa laji aluksia joka on osot
tautunut käytännölliseksi sub
mariineja vastaan. Kun subma-
riini kerran kohoaa veden pin
nalle, ei se voi paeta torpeedon
hävittäiää. Nämä hävittäjälaivat
eivät olp mitään uusia keksintöjä
enempää Amerikassa kuin m uu
allakaan, vaan ovat ne koeltetuja
ja niiden tehokkuus käytännössä
todistettu.
"Onneksi ei tama ensintäinen
erehdys ole maksanut senkään
enempää. Ja silläkin on arvonsa.
St on ’osottanut sekä laivastomi-
nisterille. että kansalle, että so
dankäynti on jätettävä niin maal
la kuin merelläkin niille jotka
ovat
kokemuksesta
oppineet
suunnitelmansa ja osaavat panna
ne myöskin käytäntöön."
Kun johtavimpien porvarileh
tien
toimituskirjotuksissa on
tuollainen sävy, niin tuutuu kuin
olisi kysymyksessä oikea skan
daali. Mutta ei sentään niin
kään. Oregonia» jättää ottam at
ta huonvioonsa «erään sangen pai
navan seikan, jonka kaikki muut
luonnollisesti lukevat hyvitys-
puolelle tileissä: amerikalaiset
sotasudet saivat kolmenkymme
nen miljoonan säälii?!, joten tali
hän laivastoministerin kokeilus ¡takin raskainijiia tehtäviä, jois-a
ta voittoakin.
i vanhin lyttärensa avustaa häntä
O ik ea m a llik a n sa la in e n .
hiukan. Hän hoitaa puutarha.,
Eräässä täkäläisesä porvari- »ja kanoja, saaden niistä noin sat :
lehdessä tapa.simme kertomuksen dollaria v uodessa. Heillä on 1».
miehestä, joka sanottiin olevan . imi ja hevonen.
.Mr. M.» ae
“oikean amerikalaisen perikuva" huomaa viisi dollaria kuukau
ja esitettiin esimerkiksi kaikille »lessa kylliksh sotilaan tasku";
niille jotka eivät ole vielä sclla» lio ik s i ja lähettää siis kotiin 25
siksi osanneet, tai halunneet, 'dollaria kunkaudessa, josta vai
tai voineet tulla, miten milloin nionsa lupaa saastaa kymniein
kin lienee ollut laita.
; dollaria kuukausittain."
Armeijassa kuuluu olevan jos j Kuka saijoikaan. etteik»» » .
sakin joku Moore niminen mies. ' halvalla. — jos vain osaa eiaa.
jolla on jossain vaimo ja pentu- Aivan varmaan »m “misis M • :c
parvikin, mutta ci missään kor ¡täysin animatlitaitoiuen , «u
keita palkkavaatimuksia, la tä ' emäntä, jonka perhe ei ole e»les
mä jälkimäinen “hyve" onkin se sairastunutkaan emännän piloille
joka lehden mielestä tekee hänes laittaman . ravinnon takia, kuten
tä kansallisen esimerkin siitä, tapahtuu silloin km» täytyy kävt-
millaisen työläisen pitäisi olla, i tää ammattitaidotonta palvelija
Moore elää — se tahtoo sanoa, tarta.
pysyy hengissä — sotilaan pal Kertomuksen luettuaan tulee
kalla, joka on 30 dollaria kuukau siihen käsitykseen, että kun työ
dessa, ja pitää sillä hengissä' — läinenkin oikein "amerikalaistuu'
niin vakuuttaa lehti — vielä vai — työläisten amerikalaistumisel-
monsa ja lapsensakin, vieläpä la tarkotetaan kykyä alistua mit..
säästäikin kymppidollarin kuu , kurjimpiin olosuhteisiin, silla se.
kaudessa. Kertomasta taiLem- laisia työläisiä olemme kuullet
min ajatellessa saattaa lukija kehuttavan amerikalaisiksi mal’:
viattomuudessaan tulla siihenkin olennoiksi ja sellaisena esitetä,.;
käsitykseen, että ei sentään ».le meille nir. Moorekin — niin
kaan Moore, joka elättää vainion » melkein elää syömättäkin. J k
sa. koska vaimon kerrotaan tehe toinen saattaa koettaa " p iit ä :
van kaikki omat työnsä ia vielä ' mr Moorea, saästattämälla v .
pitävän kanoja ja kasvattavan mollaan kolmen kymmenen
kasviksia. Nain kuuluu kerto larin kuukausipalkasta puolen
mus :
r Me emme sentään suositte
“Mr. Moorella — kaikki ame reseptiä kenellekään. Kyllä
rikalaiset ovat näet ‘mistereita*, se olisi oivallinen osotus tv oh»:
olipa heillä kuukausittain sisään ten sitkeähenkisyy<lestä ja
tuloja 30 dollaria tai enemmän — miten vähällä voi pysyä hei
.»n vaimo ja kuusi lasta ja taval ruumiissa, mutta me äjattelen:
lisen
sotilaan
kuukausitulot. me. että pitäisi päämääränä »»
Perhe asuu yhden eekkerin maa miten paljon voi saada itsellee::
tilalla, josta maksaa kuukausit siitä minkä tuottaa.
tain neljä dollaria vuokraa. Vai
Mr. Mooren perhe taitaa »
mo tekee kaiken työn, paitsi joi- sam assa navetassa kanojen,
(