2
N :o 159
TOVERI
-L B II—
.
.
.....
,
■ r u h jo ttu ja ja s o k a is tu ja p o ik ia .
On
runjonuj. j
valehdellut meidän niiniimme ja maa ja hyvinvointia, luokan josta ta kun se sallii panna toimeen vat, silla sorto synnyttää aina
...
m iljoonia k oteja, joiden rakkaim -
kertom uksia jotka ovat ehdotto koko kansakunnan turvallisuus sellaisia vangitsem isia, kuin Spo- vastustusta. Ne SOtllaspatrul.lt.
e iv ä t e n ä ä koskaan palaja,
L ln n cn suom alaisen t »övien U nenkannattaja,
m asti valheellisia ja mielettöm iä, riippuu."
kanessakin, niin saa se työväes jotka ajavat !. Y\ . W . liiton hu o -| ,.Jog y h d y sv a lla t y h ty isiv ät Euro-
ilm estyy Astoriaaaa, Oregon, joita p iivä
on le tite tty m eistä kautta maan.
paitsi sunnuntaina.
Lausunnossa ei ole m itään sei tön hereille k au tta maan. Va nekalut kaduille ja sen jäsenet pan sotaan, niin tulisi A m erikassakin
“Me emme puolusta om aisuu laista, jota ei jokainen työväen- J rempaa agitaattoria ei I. YY . Y\ • vankilaan, eivät tävtä ainoastaan olem aan m iljoonia su ru n koteja,
T O IM IT U S K U N T A :
W. N. KEIVO
LAURI MOILANEN
"T e id ä t on s ä ä . t e u r t u o , , , kur-
den hävittm istä. Meillä ci ole luokan parasta katsova allekirjot- liitto olisin m istään voinut saada, vankiloita, vaan hankkivat jisc-
ADOLPH SALMI
A. B. MÄKELÄ
I
. v. n
V . ¡S- iuudesta. Rakkaimpanne ovat yhä
r - te(i|äB ka„ ,Mnne.
halua poltella m etsiä tai kasva taisi. Näin ollen jääkin kyseen kuin se sai hallituksen sitä vas n e t ja rahavarat Intoile. Ne j a
vaa viljaa pelloilla. Me vaadim alaiseksi, m itä viranom aiset tu le taan kohdistam ista sotilastoim en- jestävät työväestön, kun kaikki ■ «-Tahdotteko, e ttä täm ä asiain tila
(THE COMRADE)
The organ of tie Finnish workers in the
me ainoastaan .kunnollisia elin- vat sotilailleen tekemään.
piteistä. Sellaisten vaikutus y - ' m uut keinot ovat osottautuneet , jatkuisi?
W estern states. The only Finnish daily in
leisecn m ielipiteeseen on päin ' tepsimätt«»miksi täkäläisen työ
««jos tahdotte edelleenkin säästyä
the W est. Published daily, except Sunday, : .
i l m a n “ r » u T m tl1 « s tv Ö ” e i O: • ja työsuhteita.
M
uita
miksi
pantiin
toimeen
at Astoria, Ore., by the W estern Work ; J ° * a " m a n
r a u n O lU S t) O
CI O.
tu
o
sta k u rju u d e sta , niin
inen's Publishing Society
_________ ¡kein käy päinsä. V angitut joh-
"Me haluamme alistua oikeu- vangitsem inen? Y ksinkertaises vastainen kuin porvarit o d o tta -! väestön jä rje stäm iseksi.
“ p itä k ä ä W ilson W a sh in g to n issa !”
llrnotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- tajat
eivät ole tappeluhaluista (len tutkittaviksi. Meillä ei ole ti siksi, että voitaisi selittää lak
R aivaaja.
ilm otukset $1.30 kerta ja niuistovarayilia
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit väkeä, mikäli käy ilmi I. Y\ . W.
kolaisten
tahtovan
jotakin
joka
m itään salattavaa tai peiteltävää.
to-ilm otukset 30c kerta, halutaantieto- ja ,
.
.
nim enmuutto-ilmotukset 25c kerta, nanna- ! l i i t o n
S p o k a ilC n
v ir a s to n
h o ita -
P R E U S S IL A IN E N K Ä S IT Y S ,H A L -
Mc vaadimme että Y hdvsvaltain on vastaista yleiselle liy vinvoin-1 1
ilm otuksct $1.50 kerta, avioero ilm otukset .
.
L IT U K S E N t e h t ä v is t ä .
nille.
Ei
ole
luultava,
että
v
llä
-;
f
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset so p n n u k -1 jän, (aines Rovvanin, antam asta hallitus panee toimeen perinpoh
sen mukaan.
Satunnaisista ilm otuksista
P
re
u ssila ise ssa “ V altiollis-kansatie-
lausunnosta. Emme takaa lau jaisen tutkim uksen täm än jä rje s olevaa Rowanin lausuntoa ju la is -!|
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
tee
llisessä
k u u k a u sle h d e ssä ” k irjo t
kielestä suomennetaan vapaasti.
sunnon todenperäisyyttä, m utta tön ja täm än lakon suhteen j.i taisi kuinkaan laajoissa «piireissä S iiiiH in iiiiiiiiitm H iiu in itiiiiiiiiim iiiiiitH iH u iim iiiiim in m iim im ifflH iin iitin H iiiiiiH itiiiiH iiiiiin tiitiiM iiiitiiiiu iiiiiiiiiH iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiR titH iM i,1' iiib in .i ta » e rä s to h to ri S chm idt ae u ra a v at
V A N H O JA M U IS T O JA .
Entered as second-class mail matter July 18,
tutkim uksen tulokset ei läheskään niin laajoissa, kuin JOKO OLET r e g is t e e r a u t u n u t
1912, at the postotiice at Astoria, Oregon ; julkaisem m e sen sellaisena kuin j u ikaisee
E
ikä
o ik ea staa n kovin van h o ja oikein p re u ssila ish e n k ise t s a n a t:
_under the Act ol i l i r i h 3, 1S79.
— (olemme saaneet sen käsiimme.
"M etsäpalojen sam m utustöissä tieto hänen vangitsem isestaan ju Tossun a rm e ija an ?
R egisteerautu- kaan. M uistoja viim e p residenttivaa- , “ P ari k o n e k iv ä ä riä e h d o tto m a sti
T IL A U S H IN N A T
ja
Kun Rowan oli vangittu, tah- työskentelevät miehemme eivät laistaan.
m inen siihen on p a ra ik aa käynnissä lien ajoilta. Jo u tu i tä ssä käsiim m e lu o te tta v a ln m iesten k ä sissä
Y hdysvalloissa ja Canadassa:
Yksi vuosikerta. .$4.00
b kuukautta. .$2.25
.
, ,
. t, -
Lakkolaisten
«puolesta
011
vaa-
yli
m
aan.
K
aikki
suom
alaiset,
joissa
|
m
uutaniia
a
k
ita
tio
n
ile
h
tisiä
.
jo
ita
de-
sellaisia
m
iehiä
m
eillä
k
a
ik
e
sta
huo-
i kuukausi... .so toivat sanom alehtien kertojat na ole m enneet lakkoon, eikä äsket
3 kuukautta......... $1.35
Suomeen ja muualle ulkomaille:
' hiem ankin henki pihisee, k e lp a a v a t j n io k raattipuolue ju lk aisi noin vuosi ! lim a tta toki vielä on — riittä is i hel-
annettu lakkokutsu käsitä dittu kaikkien niiden voimien T ossun arm eijaan ikään ja sukupuo- sitten ta iste lle ssa a n W ilsonin ehdok- i P °stI h a jo tta m a a n ta a jim m a tk in k ä il
Y k si vuosikerta. .$6.50
6 kuukautta. .$3.50 , neltä lausuntoa, jonka hän antoi täin
“ SUBSCRIPTION RATES
tutkim ista, jotka ovat yhteydessä
i sillä nimenomaisella ehdolla, että m etsäpalojen sam m uttajia.
In tnc United States and Canada
.
.
.
.
. . . . .
leen katso m atta. E tsi re g iste e ra u sta kuuden puoieBta. Ne k uulostavat hv sankokoukset su u rk au p u n g eissa. K os
lakon
kanssa, ja sellainen tutki koskeva llm otus leh d e stä ja tee ku
One year....... $4 oo Six months........ $2.25! se juhlistaan sellaisena kuin nan
"Me
uskomme
että
kansan
! vin hau sk o ilta täm än vuoden tapah- ka siinä ei tu lisi v u o d atetu k si om i
th r e e m o n th s. .$1.3$
Out m o n th ...................SO i
.
j-•
minen
olisi
mitä
mielenkiintoi
A d vertisin g rates in effect Ju ly 1, 1912, 40 S e n
a n ta a .
S illie n
S U O S tU tp llU , suuri
ten siinä sanotaan. E llet ilm o tu sta ! tum ien ja W ilsonin hallitu k sen liy- em m e v erta, vaan se lla iste n ulko
enemmistö hyväksyy ne
cents per inch. Special discount is allowed
m aa laiste n aniam lehien h a rh a a n jo h -
sinta. Siitä saattaisi tulla porva löydä, k irjo ta niinesi ja osotteesi 1 kyisen politiikan valossa.
lor larger and Continuous advertisements. I niin selitetään, ja hän antoi sen- vaatim ukset, joiden «puolesta I.
T O V E R I, B O X 99. A ST O R IA . ORE.
paperipalaselle
ja
tuki
se
tilau
sm
a
k
E räs tälla in e n v a a liju listu s kuului: tam ain kan salaJsto v erien , jo tk a ovat
•raavan lausunnon:
\ \ ". \ \ . liitto taistelee. Me tie reille toinen samanlainen katkera
At G. N IK O L A . Manager.
sun
kera
kirjek
u
o
reen
ja
pane
tule-
“W ilson p itä ä m eidät erillään so u n h o tta n e e t v elv o llisu u ten sa h a llitu s
asiakirja, mikä syntyi teollisuus-
dämme,
että
ainoa
syy
siihen
ta k o h taan , niin s a a tta a isä n m a a n
“ P uutaiiaratyöfiisten
lakon
valiokunnan
tutkinnoissakin. m aan o sotteella: L apatossu, Box 553, A jasta. M itä tulisi tekem ään Roose- y stä v ä tosiaan toivoa, e ttä tu o m
miksi
meidät
on
asetettu
vaino
Superior, Wis. Koko v. $1.25, puoli vejt jn ehdokas?
pääasiallisena tarkotuksena on
M utta sellaisen tutkim isen to i v. 65 sen ttiä, Tossun ensi num ero
Muuan lakkolaisten
jen
alaiseksi
on
siinä,
että
mei
“T ahdotteko pak o llista asevelvolll- m oista k a tu je n p u h d istu sk e in o a ru v e t
kahdeksan tunnin työpäivän ja
m
eenpanosta
ei
ole
toiveita,
ja
taisiin k ä y ttä m ä ä n .”
'
tulee
olem
aan
1 su u tta ?
mielipiteen ilmaus parempien terveydellisten olojen dän vaatimuksiimme suostum i vielä vähemmän sen tuloksien
T
äällä
T
y
y
n
en
m
eren
rannikolla
1 “ T ah d o ttek o s o ta ista ulkom aapoll-
nen merkitsisi kapitalistiluokaii
h a rvin a ise n m ie ltä k iin n ittä v ä !
saavuttam inen kämpillä.
tuskin voi nykyään saad a käsiin sä
i tilk k aa?
julkasem
isesta,
niin
paljon
v
alta-
riistäm
ien
voittojen
vähenemistä.
p
o rv arile h te ä , jo n k a to im itu sk irjo tu k -
"M inä en tiedä m itään erikoi
Länsirannikon lakki «asemaissa
“ T ahdotteko joutua kanuunan ruu-
luokalle epäedullisia asioita «pal Siinä e site tä ä n huolellisesti toim ite
"M
ikäli
me
tiedämme,
ei
mei
sissa ei jo k a päivä k o e te tta isi y lly t
tun tutkim uksen tulokset salaperäi-1 aksi W all kadun etu jen hyväksi?
ei ole tähän mennessä tapahtunut sempaa syytä vangitsemiseemme
jastuisi sen yhteydessä.
tää vuoroin liitto h a llitu s ta ta h i eri
dän
jäsenistöm
m
e
taholta
ole
sessä “ Adolf L a u rl”-jutussa.
Kuka ( "T ah d o ttek o so taa?
m itään sellaista, jota voisi selit ja pidättäm iseem me. tai miksi
Sellaiset
teot,
kuin
lakkolaisten
Siinä
v altio itten viranom aisia, vuoroin ta a s
taa käännekohdaksi.
Kaikista meidän kokoushuoneem m e sule tehty m inkäänlaista laki vastaista haalien särkem iset, kirjallisuuden on sanotulla nim ellä A m erikan suo- ! “Ei! Te e tte tahdo sitä!
helposti
k iih ty v ää ro sk a v ä k e ä juuri
m alaisten kesken esiin ty n y t s a n ta r - « tap au k sessa, ä ä n e s tä k ä ä W ilso n ia!"
m erkeistä päättäen on lakkolais-J taan, silla me emme ole rikkoneet tekoa täm än puutavaratyöläisten
hävittäm iset j.n.e., joita ovat m ikätyri, sitä ihm iset ovat tu rh a a n i j a kaikki ne, jotka ä ä n e stiv ä t no' 1,in p reu ssila ism a llisiin urostöihin
ten rintam a edelleen eheä ja lakia millään tavalla. Me emme lakon ajalla. O m aisuutta ei ole panneet toimeen unifonnupukui fikeeranneet. Nyt Tossu a u tta a hei- W ilsonia, jo tta hän “p itäisi m eidät la ’!,ista P»he- Ja kokoontum i-n:,v«u,
epäisänmaallisia.
Meidän hävitetty. Meidän jäsenistöäni
voitto lähenee, sillä teollisuudet: ole
pääsem ään hiukan jälille
P i tä - : erillään so d asta,” jo tta ei tu lisi yleis- taa n k ä y ttä v iä k a n sa la isia v astaan,
set miehet, milloin omine val- ta
v
a
a
t
i mukse- * tue on kaikk111 <i aikoina kielii t - 2
kää
siis
silm
ällä
Tossun
ensi
n
u m e -« tä asev elv o llisu u tta, jo tta em m e jou »"lioin n äm ä
k a n sa la isto v e rit
ei-
täytyy alkaa pian käyntiin ja i paäasiallisim pana
tuuksineen,
milloin
saam
istaan
vät
satu
olem
aan
sam
aa
m
ieltä
kuin.
on kahdeksan
tunnin työ-j
käyttäm ästä väkivaltaa . ja , varo-
Ja toinen m ieltäk iin n ittäv ä tuisi k an u u n an ru u ak si W all kadun
kun miehet eivät m uuten mene namille
namme on
kahdet
.
. m äärävksistä. ovat aseita lakko- 1 roa: 1!
ju
ttu
:
E räs ra a m a tu lta tu tk in u t m ies rah am assien palveluksessa, jo tta ein- ne k a p ita listit, joiden p y y teitä a ja
työhön, niin itsestään selvä ju ttu päivä, jonka Y hdysvaltain h a lli-¡tc^ u niiden varalta, jotka .e.
p ro stitu e e ra ttu p o rvarillinen
laisten käsissä tuonnem pana, sil- on e n n u sta n u t m ailm an lopun tule- me joutuisi sotaan, — he kaikki saa- m aan
hvväksvnvt
kaikilla
'
laista
esittävät.
on. että vaatim uksiin täytyy ¡ tuskin on
P a ria
lä Yleinen mielipide ei sellaista van ensi syyskuussa. M. m. “Tove- vat nyt nähdä, m inkä verran m erkit- san o m aleh d istö on o ste ttu .
“Sanom alehdistö on leimannut
k
o
n
ek
iv
ääriä
hoitam
aan
heillä
“ toki
! tvömaillaan.
suostua.
kannata. \ arm a on myöskin, ■rissa’’ K aap ro Jä ä sk e lä ise n o sa sto ssa sevät araerik alaisen vaalipoliiikoitsi- vielä on” sa a ta v is s a lu o te tta v a t m ie
“
Puhtauden
ja
terveydelle
so
’m
eidät
epäisänmaallisiksi,
kiihot-
Työnantajia punaa enimmän
että jos I. \ \ . W . liitto viralli on pu h u ttu kovin p ilk allisessa hen- jän lupaukset ja valat,
gessä tä s tä v ak av asta a sia sta . Tos- ( Sam an ju listu k se n toisessa kolidas- h et itse kuhu n k in su u rk au p u n k iin .
se rauhallisuus ja hiljaisuus joka j pivien olosuhteiden vaatim isessa taakseen
ennakkoiuuk«Lriutta
sesti vhtvv Roxvanin lausuntoon, sun ensi n um erosta voi k uitenkin jo-j sa san o taan :
J a se ei ole paljon.
lakkotilanteessa vallitsee. \ aik- kämpille ei pitäisi olla m itään lai- vastaam m e. m utta jos asia o ik e in
niin yleinen mielipidekin epäile kainon omin silm in nähdä; e ttä
“O letteko lakanneet a ja tte le m a s ta ?
tunnustetiai-d
ka olisi minkälaisia roistoja pal- ‘ tonta. Se mitä me vaadimme ja ym m ärrettäisi,
A M E R IK K A L A IS IA
K U L T T U U R I
m ättä kääntyy sitä ja varsinkin m erkit v iitta a v a t to d ellak in syys-: “ E ttekö ym m ärrä, e ttä ääni W ilso
meidät
ainoaksi
todellisesti
isän
K
U
V
IA
.
kuttu saam aan aikaan väkivalta! jonka saamiseksi olemme men
nykyistä lakkoa kohtaan niitä ionissa tap ah tu v aan m ailm an lop- nia vastaan on ääni
ak kt »on ei olisi h y ö d y llistä maalliseksi joukoksi koko maassa.
suuksia, niin sellaisia ei svnnv. neet lakkoon,
“ W all kadun puolesta,
K ansojen siv isty sta so n v arm im pa
suosiollisimmaksi, sillä näitä vaa puun. M ailman lopun prokram m iin
"Meidän
pääm
äärättäm
m
e
ja
kuuluu
m.
m.
se,
e
ttä
kuo'leet
nou
“teollisuussorron
puolesta.
Lakkoahieelle on useilla paikoilla ainoastaan meille, vaan koko yli
na a s te m itta rin a pitävät jo tk u t a u k
tim uksia ei voi edes saalisttlsha sevat haudoistaan. Ja sitä ne nyt
“alem pien palkkojen puolesta,
on
kansan
to rite e tit sitä, m in k ä la isessa a s e
jo emien lähetetty "vartijoita ' teiskunnalle rise vahvistaisi k« »k,« tarkotuksenam m e
hiisinkään porvari väittää t n u u k s : p araik aa
v a ru sta u tu v a t tekem ään.
“pitem pien työpäivien puolesta,
m
assa ja a rv o ssa m ikin k a n sa p itä ä
suurten
joukkojen,-
työväenluo
ia eilen alkaneen lakon takia on kansakuntam m e perusteita,
kuin , «ikeuletuiksi.
"m ilitarism in ja jingoism in puo n a i s t a . T äm än asteik o n k ä y ttä jä t
N iinpä Tossun ensi num eron e tu si
lisätty niiden lukua, joten niitä 1 “ Meitä on syytetty epäisän- kan — elin- ia työsuhteitten pa
Lakkolaisten vaatim uksia ei vulla on m onipuolinen kuva, josta le sta . .
voivat p ä ä ttä ä a m e rik k a la iste n si
lienee nyt satoja “palveluksessa
m aallisuudesta ja Yhdysvaltain rantam inen. ja me uskomme, et
näkyy,
kuinka
sen
kym
m
enkunta
J
a
ta
rk
a
ste
lle
ssa
a
n
näinä
päivinä
v istystason esim . se u ra a v a sta san o
olisi voinut (»aremmin selittää,
Mutta "v artijat" eivät ala toi hallituksen vastustam isesta, sekä tä jokaisen maan turvallisuus ja
vuotta sitte n nälkään kuolleen “Arne- laa d ittu ja lak k o k ielto lak eja ja m uita m a le h tiu u tise sta :
eikä lakkolaisten mielialaa «pa
Viime m aa n a n ta in a p iiritti kah teen
hin. ja työt scis«»vat siis edel toim imisesta Saksan hallituksen mahti riippuu tyoväenlu««kan hy remmin kuvata, kuin se ylläole- rikan M atin” h au d asta nousem inen teollisuussortoa edustavia lakeja, aja-
oik<«astaan
tapahtuu.
Siinä
on
puu-
tellessaan
W
all
kadun
ehdotonta
her-
tu
h
an te en nouseva väkijoukko N ais
vinvoinnista.
Me
yskomme.
että
lieväksi. Samoin on selitetty
leenkin
vassa kuvastuu.
haa ja kovasti. “ M atti” vainaja ai- m u t t a , k u rjia palkkoja, p iteneviä työ- ten
K ansallispuolueen
p ä ä m a ja a
"V artijat" voivuit saada aikaan puutavaratyöläisten lakon olevan maa. jonka työväestö ««n riittä
koo
esiintyä
“pojan"
apulaisena
tuo-
päiviä,
riehuvaa
m
ilitarism
ia
ja
jin-
W
ashingtetiissa.
I).
(’.,
p
arin
tu nnin
M utta kenen herra 011 päättä-
jotakin. Ne -auttavat täyttää Saksan hallituksen rahallisesti m ättöm ästi ravittu ja vailla mo-
m arina ja on p rovokaattori M usto goism ia, jo ta W ilsonin h allitu s edus- : ajan.
E räs joukossa oleva m eriso
nia (. läman välttäm attom y \ ksia nvt hukuttaa, sen hän ensin Ivo sen ja m uiden po rv arileh tien vakuu ta a suurem m assa m ä ä rä ssä kuin vk- tilas am pui to isen k e rro k se n ikku-
vankilat uhreilla ja aiheuttaa tukeman.
"Se kaikki on ehdottom asti va (kuten hallituksen teollisuusva - sokeudella, näyttää pitävän (»aik tusten m ukaan saan u t teh täv äk seen sik ään sen ed eltäjä, W ilsonin viime- n a sta katselev ia ä ä n io ik eu sn a isia ,
hautakum puja m utta teollisuu
kansa tässäkin lakkolaisten vai sosialistien tuom itsem isen. Niin e ttä vuotiset k a n n a tta ja t todellakin voivat m utta luoti m eni m uutam an tuum an
den pyöriä ne eivät ole tottuneet letta. Puutavaratyöläisten lak liokunnau tutkim ukset ovat osot-
nossa.
R ajattom assa häikäile leikki on kaukana sosialisteilla tä ssä kysyä itse ltä än , e iv ätk ö h än he la- heidän p ään sä vläpuolitse, särk ien
liikuttam aan ja saammepa näh- koa tukevan rahallisen avustuk tancet tässä maassa olevan) ei
m ättöm yydessään menee porva tilinteossa. K aikki “pikku m aisuudet" k an n eet a ja tte le m a s ta silloin kuin h ■ ikkunaruudun.
dä kykenevätkö ne siihen nyt 1 sen ovat hankkineet työläiset ole varmoilla perusteilla.
kuulem m a vedetään a rm o tta päivän | viim e vuonna ä ä n estiv ä t so rta jia an
N aiset olivat aik o n eet m ennä “ val
"Me käsitämm e, että ihmiset, risto niin kauas, että se pilaa o- valoon. "O ikeaoppisilla” so sialisteil valtaan.
kautta maan ja tulee sitä mtii
koiselle talolle," k a n ta e n lippuja, jois-
la kuuluu olevan kuum in löyly edes-
\ aikka lakkolaisten vaatinntk- (lenkin maiden työläisiltä, m utta eikä raha, tekevät kansakunnan man asiansa.
E räs toinen dem okraatipuolueen ju- sa oli “ k eisari W ilsonille” o so te ttu ja
H allitus on toimessa "i. vv. sä — “ vääräoppiset" sa an e v a t hie- listu s s is ä ltä ä se u ra a v a a:
ä än io ik eu sv aatim u k sia.
K atuyleisö
set ovat selitetyt lukem attom ia keisarilta emme ole vielä saaneet suureksi. Kaikki meidän tarko
E
u
ro
p
a
n
a
n
ta
m
a
v
a
ro
tu
s
.
vv.
Iäisyyden",
s.
o.
lakkolaisten
P
ane
tilau
s
tu
lem
aan
)
m
an
arm
oa.
ryösti
heiltä
liput
ja
repi
ne, jolloin
inksemine ja pyrkim yksemme
kertoja, niin koetetaan lakon mitään.
Tossu.
“E
u
ro
p
assa
on
tän
ään
m
iljoona
u
a
ise
t
p
alasiv
at
p
ääm
ajaan
sa. K aksi
"Sanom alehdistö on suuresti parantaisivat työväenluokan ase- vaatim usten kukistam iseksi, m u t-(jo tänään!
luonnetta sinkin vääristellä, jot-
MHRluSkHUhII
' :f! Ulin •
u ’ _
töniällä Haistelulla m ilitarismia sotti, e tei se suinkaan ta rk o tta -; kissa maissa selittivät siis, ettei
luokan luoma ia tarkottaa sen politiikasta, ja se tarkoittaa — kansoille enemmän kärsimyksiä
im perialistis kuin mitä <>n voitu aavistaa. Mil ja keisarit aitaa vastaan koetti : uut vain sotilaallisten salaisuuk- 1 m itenkään kaikkien sam an maan
etujen palvelemista, on se tä- voisimme lisätä
pääm ääräin saavuttam ista. joonittain on toivorikkaita ih m is-' puolustaa vapauden jätteitä Sak- >ien säilyttäm istä. Ja sinä aikana yhteiskuntaluokkain (ikäisi, niin-
, mäti ohella kehittynyt jossain ten
u h ra ttu s o ta ta n te re illa , j sassa, tuom ittiin monivuotiseen i kun tämä kaikki tehtiin Suomes- kuin vallassaolijat saarnasivat.
määrin
itsenäiseksi
mahdiksi, Se tarkoi.taa tyydyttää vissien henkiä
auastusha- m iljo o n ia ihm isiä on te h ty ra a ja- j»akkotvolioii. E n g la n n issa tu o sa, valniistct iin Pietarissa uusia liittyä yhteen ulkonaista vihol
j jonka vaatim ukset ««vat rajatto- vhteiskuntalnokkien
kansallisen
ole lista vastaan, vaan että kaikkien
suunnitelm ia
j inat ja joka eräissä maissa nielee lua, niiden, jotka ovat m anan rikoiksi, suunnattom ia taloudel- niittiin tuhansia mielii;« vankett-j massaolomme
hävittäm
iseksi,
lisiä
arvoja
ja
korvaamat
<
»mia
heen.
osaksi
kuolemaankin,
svys
maiden sorrettujen luokkain pi
puolet valtion tuloista. K anso neet sen esille ja jotka huoli
olivat
puolestaan
kie!-!
Kansan
elinkysym
yksille
sitä
täisi keskenään liittyä viiteen
( Toveri K. H. W iikin puhe
jen vitsaukseksi ’ on militarismi m atta kansojen vhä voimakkaan! taideteoksia on häv itetty, ja vä-1 tä että he
m yötävaikuttam asta vastoin, muun muassa yhä polt- vallas.saolijoita vastaan. Ei siis
Suomen eduskunnassa I.
m uodostunut säännöllisissäkin o- niistä vastalauseista vaativat sen hemmän valistuneiden kansan-! täytyneet
_______________
Itä-1 tavam m aksi tulleelle e lin tarv e- 1 kansojen keskinäistä sotaa, vaan
kerroksien
keskuudessa on syn-j maansa militarisoimiseen.
Saksan suurporva- ___
Kun nvt Venäjän porvaristo loissa, sitä enemmän ktin sitä jatkam ista.
nytettv
kansallisuttsvihaa.
E
lin-¡liassa
on
muun
muassa
sosiali-
kysymykselle, om istettiin vähän kansojen sotaa sortajiansa vas-
esim.
vaativat
bel-
on hallituksensa kautta pyytänyt nsein ja hyvällä menestyksellä rilliset ¡»iiri;
tarpeiden
(»uute,
jota
voitonhi-
1 dem okratisen
nuorisoliiton
koko
huomiota, ja työtätekevä luokka ta a n !
Suomen
eduskunnalta
lainaa, On voitu kävttää ei ainoastaan ui gialaisten ia ranskalaisten hiili
tunnot-
keskustoim
ikunta
tuom
ittu
jiit-
jl1
" vaihe riittävää suojaa riistä-
jonka pääasiallisena tarkoitukse-1 kotiaisia vihollisia vastaan, vaan aineiden yhdistäm istä S ak saan ; moiset keinottelijat ova
Venäjän vallankum ous.
to
k
si'
jäit!
kasvavaa voitonhimoa ja
lisänneet,
on
alentanut
(
käaikaiseen
vankeuteen,
kos
na olisi hankkia varoja sotatar- myös luokkayhteiskunnan suoje vastaavat piirit Ranskassa unek tom asti
\ enäjän
sosialidem okratit
koituksiin, on eduskunnalla oi lemiseksi työväenluokan va-pau- sivat ei ainoastaan Elsass-Loth- työväen elintason n ä 1 kä ra j aan sen urhoollisesta taistelusta rau-j keinottelijain likaisia juonia l as
I
ta
an
.
kaikkein
cnsiniäisinä
käsittivät,
ringin.
vaan
mvös kaikkein saakka, M uutamissa amm ateis- han (molesta. \ icläpä on Euro
keus. vieläpä velvollisuuskin pe- {^pyrkim yksiä vastaan,
lausuivat
ilmi
ja
pyrkivät
vie
S o ta l o p e t e t t a v a !
riaatteelliselta kannalta tutkia;
Kansainvälinen
sosialhdemo- Rhein-virran läntisellä rannalla sa on täm än lisäksi vallinnut passa yleinen taantum us ulottu-
mään läpi p e ria a te tta : sota on
nut seminoisiinkin maihin. jo 'k a
niitä tarkoituksia, joiden tyydyt- kratia on jo aikoja sitten käsit olevain alueiden valloittam ista. tv ö tto n n vita.
Sorto ja liata synnyt.ivat kai kehittyvä
vallankum oukseksi,
tämiseksi tätä lainaa pyydetään. tänyt. että vallassaolevain luok Englanti anastaa Saksan siirto
K an so jen
laajo jen kerrosten ovat jääneet sodan ulkopuolelle. •¡'kissa maissa kasvavaa tvvtv
yytvm
at-
Kun
aika
oli
kypsä,
kuu kansan
Ruotsissa,
missä
kain imperialistinen politiikka ja maa«;. Venäjän nuori suurporva- valistuneim m at
ainekset ovat Esimerkiksi
,,ka,,S" ic" . S>’V S« . H' keskuudessa vallitseva tvvtvntat
M ilitarismi ja mailmansota
sen mukana setiraavat varustuk- riluokka vihdoin, aikana, jol pvrkineet puolustam aan kansan työväenluokan nuoriso on suun veisua, v a lla ssa o le v a in luokkain "
' ’•
- - ’
Kun täm ä mailmansota puh- set alituisesti uhkaavat kansojen loin se vielä oli tsaarivallan hol oikeutta vallassaolijoita vastaan. nannut kaikki voimansa rauhan pettävillä puheenparsilla oli vhä tomyy> oli k eh itty n v t huippuun
Sekä kansainvälisesti houksen alla, hautoi suuria suun M utta silloin ovat nämä viim e-■ ia puolueettom uuden säilyttäm i- vähemmän vaikutusta kansoihin.! sa. silloin toteutuikin tuo pyrki-
kesi, ei se varm aankaan tullut rauhaa.
K onstantinopolin
ja m ainitnt käyttäneet h y v äk seen ; seen, tuom ittiin kaksi sen etu- Yhä enemmän selvisi kansoille 1 m > S y n t y i vallankum ous, joka
laivan arvaam atta. Jokainen jo - 1 että jokaisessa eri maassa ovat nitelmia
on suurin ja kohtalorikkain
jka “h uomaavaisuudella oli seuran ' luokkatietoiset työläiset pyrki- Dardanellien, Galitsian ja Y ä- sota-ajan poikkeusoloja välien- 'rivin mies ä. toim ittajat Höglund se tosiasia ettei tämä sota o llu t; ehkä
koko maailman historiassa,
Se
nut sitä kehitystä, jonka kansain- neet estäm ään turmiollisia seu- hän-.kastan ia Armenian valloit taakseen tai hävittääkseen isän- ja Oljelund, vankeuteen, rangais- tuulen sota. Y ha lukuisam m in
välinen politiikka oli su u rp o rv a-’ rauksia vallassaolijain rikollises- tam isesta, eivätkä nuo unelmat maati ja vapauden niinessä sen 1 tukseksi innokkaasta taistelus- liittyivät työväen pirstoutuneet vapau ti \'c n ä ja n kansan tsaari-
vallan kirouksesta, niutta se rai-
riston johdolla saanut, oli voinut ta kevytm ielisyydestä ja anastus- ole vieläkään täydellisesti haih vähäisen kansan vapauden, joka j taan rauhan puolesta,
joukot viiteen luokkataistelun vasi myös niille lukuisille m uil
havaita siinä tekijöitä, jotka teki halusta. M utta ollen sorrettuna tuneet.
ennen on ollut olemassa. 1 ämä
M e i d ä n o m a s s a m a a s- pohjalle puolustam aan oikeuksi
vät maailmansodan «puhkeamisen luokkana, ei köyhälistö kyennyt
Sodan alusta saakka ovat kaik on voinut «tapahtua sitä suurem- s a m m e käyttivät taantum uk ansa. Ja se vaatim us, jonka ne le kansoille, jotka elävät suuren
\ ’e«\,:än valtakunnan rajojen si-
ei ainoastaan mahdolliseksi, vaan estämään m aailm ansotaa, kun kein siitaakäyväin vakioiden val- 'maila m enestvksellä kun isän-
silloin ennen kaikkea esittivät, :«.nuolella, tien vapauteen. Eikä
sellisen
hallitusvallan
edustajat
todennäköiseksikin. Suurporva tämä vihdoin puhkesi, seurauk lassaolijat koettaneet esittää a si
oli seuraa» a : tämä tuhoisa
snuä kyllin; se riisti taantum uk-
risto ei voinut ajan pitkään >ijoit sena eri valtioiden imperiali- i- an niin, kuin olisi sota heidän tnaalhncn innostus sodan alussa mahdollisuuden mukaan livväk
tenrpasi mukaansa osan köyhälis-j seen
sotatilaa
toteuttaakseen
ta.
jota
käydään
harvaliston
hv
,
seita
sen vahvim m an turvan ko
taa pää« »maansa omassa maas- sista pyrkim yksistä ja ehkä suo puolestaan
muka
vapaussota. töäkin. jonka johtomiehet julis- suunnitelm iansa
vaksi
ja
suuren
enem
m
ist
ön
tur-i
ko
Europassa
ja teki täten mui-
semmoisessa
saan niin edullisesti kuin se olisi rastaan vallassaolijain toivoma Osaksi on väitettv sen tark o itta
halunnut; se kääntyi sen vuoksi na keinona työväen hajottam i- van vain oman maan puolustus tivat ettei muka sodan aikana laajuudessa, missä niitä ei aikai miok; i, on lopetettava. < )n saa- «lenkin maiden despotism ille val
'pitäisi tulla kvsymyk-ecn mitään semtnin "Itu voitu toteuttaa. Ko , ava aikaan rauha, joka antaa l.eammaksi pysyä pystyssä.
ulospäin ja koetti tunkeutua un , seksi ja sen luokkataistelun eh- ta. vaikkei "le voi.n tai tahdottu
sisäisiä luokkataisteluja. Tämän koonttimis ia yhdistymi vapau ; mahd« llts;n’man
suurta
var-
Täm ä V enäjän vallankum ous
sille alueille, joiden kansoja voi käi^emiseksi.
m äärätä. misSi puolustus loppuu
nojalla uhra.tiin
työ- ehtiin poliisin m ielivallasta riip -{ nil,ut:a -ula, ettei vastaisutides-! antaa vielä li-ää toivoa siitä ett i
periaatteen
u
h
ra.tn
n
tai-iin
taloudellisesti
rvöstää. j^apita iiSfjjuokkain anastushalu ja valloitus alkaa. Osaksi on
väki vallas-aonjain m ielivallalle,
vaksi, ja painovapaus hävitet- '«'* taas svnnv -««taa. ja täm än maailma kohta on vapautuva
T ri maiden kapitalistiluokat o \a t
sodan syynä.
____ suorastaan väitettä tahdottavan ja yläluokan anastuspvyteitle.
Itiin
panemalla käytäntöön sen- v u o k s i ei minkään kansan oikeu- sodan vitsauksesta.
Tosin elää
tällöin joutuneet sovittam atto- j
vapauttaa
vihollisiltaan väesi'«
Ne. jotka edelleen koettivat
suuri, joka ei mitenkään rajot- tettuja etuja tai kansallista itse- v ie lä YA-näjän p o r v a r is to n kes
Turhaa on syyttää yksityisiä
maan ristiriitaan, ja valtiollinen
sen tyrannim aisesta esivallasta.
henkilöitä,
vissien
maiden
pää-
ylläpitää
proletaarista
lu
o
k
k
atais-!
tanut
toim intaansa koskemaan tuntoa saa loukata. Im perialism i kuudes.-a o-aksi tuo v a n h a toivo
ilmakehä on täyttynyt riidan ai-!
Näin muodoin on joka sotaakäy- telupoliliikkaa, joutuivat vallas-ivain sotauutisia, vaan teki m ah -' M militarismi ovat kyllä kerran K onstantinopolin ja Dardanel-
heillä. Täm m öisissä oloissa ovat »miehiä tai diplom aatteja tämän vä val io väittänyt taistelevansa
kaikkien maiden vallassaoliiat m aailm ansodan
puhkeam isesta, vapauden puolesta, \ apauden. jo saolijain koston esineiksi. Jo so-s dottom aksi jokaisen ansaitunkin ; »<ukiste.tavat, ei ainoastaan » h -'lie n valiotta m i-estä niutta vai-
katsoneet itsensä pakotetuiksi vl- Sota ei ole kenenkään yksityisen ka todellakin — jos nuo väitteet dan alussa vangittiin muutam ia moi teen lausumisen viranomai
11viss,äsa m aassa, vaan lankum ouksellisella kansalla on
lapitam aan vhä kasvavaa sotalai-j aikaansaam a, ei edes yksityisen pitäisivät paikkansa — olisi pa Y enäjän duuman sosialidem.o-' sille sekä yleensä kaiken vapaan kaik-Kiaha; m utta tämä voi ta-, vähän tai ei m itään halua vuo
kansan
elinkysy- na,itu: vain köyhälistön v allan -«datta.i vertansa porvariston ini-
tosta, jonka tarkoituksena on o’ valtion, joskin m ahdollisesti voi- remmassa kunnossa kuin mitä kratisia jäseniä ia tuom ittiin e- keskustelun
luokkataistelun perialististen pyrkim ysten hv-
linkatitiseen karkotukseen, ra n -1 m yksistä. Kirjesenstiuria. ionka xumoukse.hsen
lut suojella jo anastettuja rikka täisiin osottaa. että toinen valtio nvt on asianlaita.
kautta,
eikä
gaistukseksi
siitä,
että
he
olivat
(
harjottam
i-esta
rikoslakimme
uksia ja sopivan tilaisuuden sat- on enemmän kuin toinen antanut
siten, että toiset vaksi.
tuessa lisätä niitä. M utta vatk • j välittöm ästi aihetta sodan pah Sodan synnyttäm ä taantum us ja pvsyneet uskollisina kansainvä-; määrää vähintäin 6 kuukautta kansat muka
ap au .tav at" toiset, Juuri täm ä voimakas ja kasva-
lisen
sosialismin periaatteille.' kuritushuonetta, ryhdyttiin har- kansat niiden ( m asta esivallasta. »a kansan mielipide p a k o t t i
kakin
militarism i
nykyisessä keamiseen.
Täm ä sota johtuu
taistelu sitä vastaan.
m uodossaan on vallasstiMc«
kol o tm perialistisesta suurrajta-
L uokuatietoiset tv ö E Haet
'
' * ’ Y * er.ajan porvarishallituksen se-
I se asiassa 0:1 sota tuottanut Kar! Liebknecht, joka väsymät- jottam uan lu ju u d e ssa, joka o-
kai-
TOVERI
töver T
ta saataisi aseita sitä vastaan.
K oetetaan saada yleisen mielipi
teen raskas paino lakkolaisia vas
taan, selittäm ällä väärin heidän
vaatim uksiaan.
Spokanessa toim itetut v a n g it
sem iset ovat m ahdollisesti aihe
uttaneet m ieltenkuohua, m utta
;
eivät saattaneet aikaan tappelua.
MAILMANKATSOMUKSIA
SOTAPOLITII
KAN ARVOS
TELUA