Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 21, 1917)
2 N :o 159 TOVERI -L B II— . . ..... , ■ r u h jo ttu ja ja s o k a is tu ja p o ik ia . On runjonuj. j valehdellut meidän niiniimme ja maa ja hyvinvointia, luokan josta ta kun se sallii panna toimeen vat, silla sorto synnyttää aina ... m iljoonia k oteja, joiden rakkaim - kertom uksia jotka ovat ehdotto koko kansakunnan turvallisuus sellaisia vangitsem isia, kuin Spo- vastustusta. Ne SOtllaspatrul.lt. e iv ä t e n ä ä koskaan palaja, L ln n cn suom alaisen t »övien U nenkannattaja, m asti valheellisia ja mielettöm iä, riippuu." kanessakin, niin saa se työväes jotka ajavat !. Y\ . W . liiton hu o -| ,.Jog y h d y sv a lla t y h ty isiv ät Euro- ilm estyy Astoriaaaa, Oregon, joita p iivä on le tite tty m eistä kautta maan. paitsi sunnuntaina. Lausunnossa ei ole m itään sei tön hereille k au tta maan. Va nekalut kaduille ja sen jäsenet pan sotaan, niin tulisi A m erikassakin “Me emme puolusta om aisuu laista, jota ei jokainen työväen- J rempaa agitaattoria ei I. YY . Y\ • vankilaan, eivät tävtä ainoastaan olem aan m iljoonia su ru n koteja, T O IM IT U S K U N T A : W. N. KEIVO LAURI MOILANEN "T e id ä t on s ä ä . t e u r t u o , , , kur- den hävittm istä. Meillä ci ole luokan parasta katsova allekirjot- liitto olisin m istään voinut saada, vankiloita, vaan hankkivat jisc- ADOLPH SALMI A. B. MÄKELÄ I . v. n V . ¡S- iuudesta. Rakkaimpanne ovat yhä r - te(i|äB ka„ ,Mnne. halua poltella m etsiä tai kasva taisi. Näin ollen jääkin kyseen kuin se sai hallituksen sitä vas n e t ja rahavarat Intoile. Ne j a vaa viljaa pelloilla. Me vaadim alaiseksi, m itä viranom aiset tu le taan kohdistam ista sotilastoim en- jestävät työväestön, kun kaikki ■ «-Tahdotteko, e ttä täm ä asiain tila (THE COMRADE) The organ of tie Finnish workers in the me ainoastaan .kunnollisia elin- vat sotilailleen tekemään. piteistä. Sellaisten vaikutus y - ' m uut keinot ovat osottautuneet , jatkuisi? W estern states. The only Finnish daily in leisecn m ielipiteeseen on päin ' tepsimätt«»miksi täkäläisen työ ««jos tahdotte edelleenkin säästyä the W est. Published daily, except Sunday, : . i l m a n “ r » u T m tl1 « s tv Ö ” e i O: • ja työsuhteita. M uita miksi pantiin toimeen at Astoria, Ore., by the W estern Work ; J ° * a " m a n r a u n O lU S t) O CI O. tu o sta k u rju u d e sta , niin inen's Publishing Society _________ ¡kein käy päinsä. V angitut joh- "Me haluamme alistua oikeu- vangitsem inen? Y ksinkertaises vastainen kuin porvarit o d o tta -! väestön jä rje stäm iseksi. “ p itä k ä ä W ilson W a sh in g to n issa !” llrnotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- tajat eivät ole tappeluhaluista (len tutkittaviksi. Meillä ei ole ti siksi, että voitaisi selittää lak R aivaaja. ilm otukset $1.30 kerta ja niuistovarayilia $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit väkeä, mikäli käy ilmi I. Y\ . W. kolaisten tahtovan jotakin joka m itään salattavaa tai peiteltävää. to-ilm otukset 30c kerta, halutaantieto- ja , . . nim enmuutto-ilmotukset 25c kerta, nanna- ! l i i t o n S p o k a ilC n v ir a s to n h o ita - P R E U S S IL A IN E N K Ä S IT Y S ,H A L - Mc vaadimme että Y hdvsvaltain on vastaista yleiselle liy vinvoin-1 1 ilm otuksct $1.50 kerta, avioero ilm otukset . . L IT U K S E N t e h t ä v is t ä . nille. Ei ole luultava, että v llä -; f $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset so p n n u k -1 jän, (aines Rovvanin, antam asta hallitus panee toimeen perinpoh sen mukaan. Satunnaisista ilm otuksista P re u ssila ise ssa “ V altiollis-kansatie- lausunnosta. Emme takaa lau jaisen tutkim uksen täm än jä rje s olevaa Rowanin lausuntoa ju la is -!| tulee rahan seurata mukana. Englannin tee llisessä k u u k a u sle h d e ssä ” k irjo t kielestä suomennetaan vapaasti. sunnon todenperäisyyttä, m utta tön ja täm än lakon suhteen j.i taisi kuinkaan laajoissa «piireissä S iiiiH in iiiiiiiiitm H iiu in itiiiiiiiiim iiiiiitH iH u iim iiiiim in m iim im ifflH iin iitin H iiiiiiH itiiiiH iiiiiin tiitiiM iiiitiiiiu iiiiiiiiiH iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiR titH iM i,1' iiib in .i ta » e rä s to h to ri S chm idt ae u ra a v at V A N H O JA M U IS T O JA . Entered as second-class mail matter July 18, tutkim uksen tulokset ei läheskään niin laajoissa, kuin JOKO OLET r e g is t e e r a u t u n u t 1912, at the postotiice at Astoria, Oregon ; julkaisem m e sen sellaisena kuin j u ikaisee E ikä o ik ea staa n kovin van h o ja oikein p re u ssila ish e n k ise t s a n a t: _under the Act ol i l i r i h 3, 1S79. — (olemme saaneet sen käsiimme. "M etsäpalojen sam m utustöissä tieto hänen vangitsem isestaan ju Tossun a rm e ija an ? R egisteerautu- kaan. M uistoja viim e p residenttivaa- , “ P ari k o n e k iv ä ä riä e h d o tto m a sti T IL A U S H IN N A T ja Kun Rowan oli vangittu, tah- työskentelevät miehemme eivät laistaan. m inen siihen on p a ra ik aa käynnissä lien ajoilta. Jo u tu i tä ssä käsiim m e lu o te tta v a ln m iesten k ä sissä Y hdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .$4.00 b kuukautta. .$2.25 . , , . t, - Lakkolaisten «puolesta 011 vaa- yli m aan. K aikki suom alaiset, joissa | m uutaniia a k ita tio n ile h tisiä . jo ita de- sellaisia m iehiä m eillä k a ik e sta huo- i kuukausi... .so toivat sanom alehtien kertojat na ole m enneet lakkoon, eikä äsket 3 kuukautta......... $1.35 Suomeen ja muualle ulkomaille: ' hiem ankin henki pihisee, k e lp a a v a t j n io k raattipuolue ju lk aisi noin vuosi ! lim a tta toki vielä on — riittä is i hel- annettu lakkokutsu käsitä dittu kaikkien niiden voimien T ossun arm eijaan ikään ja sukupuo- sitten ta iste lle ssa a n W ilsonin ehdok- i P °stI h a jo tta m a a n ta a jim m a tk in k ä il Y k si vuosikerta. .$6.50 6 kuukautta. .$3.50 , neltä lausuntoa, jonka hän antoi täin “ SUBSCRIPTION RATES tutkim ista, jotka ovat yhteydessä i sillä nimenomaisella ehdolla, että m etsäpalojen sam m uttajia. In tnc United States and Canada . . . . . . . . . leen katso m atta. E tsi re g iste e ra u sta kuuden puoieBta. Ne k uulostavat hv sankokoukset su u rk au p u n g eissa. K os lakon kanssa, ja sellainen tutki koskeva llm otus leh d e stä ja tee ku One year....... $4 oo Six months........ $2.25! se juhlistaan sellaisena kuin nan "Me uskomme että kansan ! vin hau sk o ilta täm än vuoden tapah- ka siinä ei tu lisi v u o d atetu k si om i th r e e m o n th s. .$1.3$ Out m o n th ...................SO i . j-• minen olisi mitä mielenkiintoi A d vertisin g rates in effect Ju ly 1, 1912, 40 S e n a n ta a . S illie n S U O S tU tp llU , suuri ten siinä sanotaan. E llet ilm o tu sta ! tum ien ja W ilsonin hallitu k sen liy- em m e v erta, vaan se lla iste n ulko enemmistö hyväksyy ne cents per inch. Special discount is allowed m aa laiste n aniam lehien h a rh a a n jo h - sinta. Siitä saattaisi tulla porva löydä, k irjo ta niinesi ja osotteesi 1 kyisen politiikan valossa. lor larger and Continuous advertisements. I niin selitetään, ja hän antoi sen- vaatim ukset, joiden «puolesta I. T O V E R I, B O X 99. A ST O R IA . ORE. paperipalaselle ja tuki se tilau sm a k E räs tälla in e n v a a liju listu s kuului: tam ain kan salaJsto v erien , jo tk a ovat •raavan lausunnon: \ \ ". \ \ . liitto taistelee. Me tie reille toinen samanlainen katkera At G. N IK O L A . Manager. sun kera kirjek u o reen ja pane tule- “W ilson p itä ä m eidät erillään so u n h o tta n e e t v elv o llisu u ten sa h a llitu s asiakirja, mikä syntyi teollisuus- dämme, että ainoa syy siihen ta k o h taan , niin s a a tta a isä n m a a n “ P uutaiiaratyöfiisten lakon valiokunnan tutkinnoissakin. m aan o sotteella: L apatossu, Box 553, A jasta. M itä tulisi tekem ään Roose- y stä v ä tosiaan toivoa, e ttä tu o m miksi meidät on asetettu vaino Superior, Wis. Koko v. $1.25, puoli vejt jn ehdokas? pääasiallisena tarkotuksena on M utta sellaisen tutkim isen to i v. 65 sen ttiä, Tossun ensi num ero Muuan lakkolaisten jen alaiseksi on siinä, että mei “T ahdotteko pak o llista asevelvolll- m oista k a tu je n p u h d istu sk e in o a ru v e t kahdeksan tunnin työpäivän ja m eenpanosta ei ole toiveita, ja taisiin k ä y ttä m ä ä n .” ' tulee olem aan 1 su u tta ? mielipiteen ilmaus parempien terveydellisten olojen dän vaatimuksiimme suostum i vielä vähemmän sen tuloksien T äällä T y y n en m eren rannikolla 1 “ T ah d o ttek o s o ta ista ulkom aapoll- nen merkitsisi kapitalistiluokaii h a rvin a ise n m ie ltä k iin n ittä v ä ! saavuttam inen kämpillä. tuskin voi nykyään saad a käsiin sä i tilk k aa? julkasem isesta, niin paljon v alta- riistäm ien voittojen vähenemistä. p o rv arile h te ä , jo n k a to im itu sk irjo tu k - "M inä en tiedä m itään erikoi Länsirannikon lakki «asemaissa “ T ahdotteko joutua kanuunan ruu- luokalle epäedullisia asioita «pal Siinä e site tä ä n huolellisesti toim ite "M ikäli me tiedämme, ei mei sissa ei jo k a päivä k o e te tta isi y lly t tun tutkim uksen tulokset salaperäi-1 aksi W all kadun etu jen hyväksi? ei ole tähän mennessä tapahtunut sempaa syytä vangitsemiseemme jastuisi sen yhteydessä. tää vuoroin liitto h a llitu s ta ta h i eri dän jäsenistöm m e taholta ole sessä “ Adolf L a u rl”-jutussa. Kuka ( "T ah d o ttek o so taa? m itään sellaista, jota voisi selit ja pidättäm iseem me. tai miksi Sellaiset teot, kuin lakkolaisten Siinä v altio itten viranom aisia, vuoroin ta a s taa käännekohdaksi. Kaikista meidän kokoushuoneem m e sule tehty m inkäänlaista laki vastaista haalien särkem iset, kirjallisuuden on sanotulla nim ellä A m erikan suo- ! “Ei! Te e tte tahdo sitä! helposti k iih ty v ää ro sk a v ä k e ä juuri m alaisten kesken esiin ty n y t s a n ta r - « tap au k sessa, ä ä n e s tä k ä ä W ilso n ia!" m erkeistä päättäen on lakkolais-J taan, silla me emme ole rikkoneet tekoa täm än puutavaratyöläisten hävittäm iset j.n.e., joita ovat m ikätyri, sitä ihm iset ovat tu rh a a n i j a kaikki ne, jotka ä ä n e stiv ä t no' 1,in p reu ssila ism a llisiin urostöihin ten rintam a edelleen eheä ja lakia millään tavalla. Me emme lakon ajalla. O m aisuutta ei ole panneet toimeen unifonnupukui fikeeranneet. Nyt Tossu a u tta a hei- W ilsonia, jo tta hän “p itäisi m eidät la ’!,ista P»he- Ja kokoontum i-n:,v«u, epäisänmaallisia. Meidän hävitetty. Meidän jäsenistöäni voitto lähenee, sillä teollisuudet: ole pääsem ään hiukan jälille P i tä - : erillään so d asta,” jo tta ei tu lisi yleis- taa n k ä y ttä v iä k a n sa la isia v astaan, set miehet, milloin omine val- ta v a a t i mukse- * tue on kaikk111 <i aikoina kielii t - 2 kää siis silm ällä Tossun ensi n u m e -« tä asev elv o llisu u tta, jo tta em m e jou »"lioin n äm ä k a n sa la isto v e rit ei- täytyy alkaa pian käyntiin ja i paäasiallisim pana tuuksineen, milloin saam istaan vät satu olem aan sam aa m ieltä kuin. on kahdeksan tunnin työ-j käyttäm ästä väkivaltaa . ja , varo- Ja toinen m ieltäk iin n ittäv ä tuisi k an u u n an ru u ak si W all kadun kun miehet eivät m uuten mene namille namme on kahdet . . m äärävksistä. ovat aseita lakko- 1 roa: 1! ju ttu : E räs ra a m a tu lta tu tk in u t m ies rah am assien palveluksessa, jo tta ein- ne k a p ita listit, joiden p y y teitä a ja työhön, niin itsestään selvä ju ttu päivä, jonka Y hdysvaltain h a lli-¡tc^ u niiden varalta, jotka .e. p ro stitu e e ra ttu p o rvarillinen laisten käsissä tuonnem pana, sil- on e n n u sta n u t m ailm an lopun tule- me joutuisi sotaan, — he kaikki saa- m aan hvväksvnvt kaikilla ' laista esittävät. on. että vaatim uksiin täytyy ¡ tuskin on P a ria lä Yleinen mielipide ei sellaista van ensi syyskuussa. M. m. “Tove- vat nyt nähdä, m inkä verran m erkit- san o m aleh d istö on o ste ttu . “Sanom alehdistö on leimannut k o n ek iv ääriä hoitam aan heillä “ toki ! tvömaillaan. suostua. kannata. \ arm a on myöskin, ■rissa’’ K aap ro Jä ä sk e lä ise n o sa sto ssa sevät araerik alaisen vaalipoliiikoitsi- vielä on” sa a ta v is s a lu o te tta v a t m ie “ Puhtauden ja terveydelle so ’m eidät epäisänmaallisiksi, kiihot- Työnantajia punaa enimmän että jos I. \ \ . W . liitto viralli on pu h u ttu kovin p ilk allisessa hen- jän lupaukset ja valat, gessä tä s tä v ak av asta a sia sta . Tos- ( Sam an ju listu k se n toisessa kolidas- h et itse kuhu n k in su u rk au p u n k iin . se rauhallisuus ja hiljaisuus joka j pivien olosuhteiden vaatim isessa taakseen ennakkoiuuk«Lriutta sesti vhtvv Roxvanin lausuntoon, sun ensi n um erosta voi k uitenkin jo-j sa san o taan : J a se ei ole paljon. lakkotilanteessa vallitsee. \ aik- kämpille ei pitäisi olla m itään lai- vastaam m e. m utta jos asia o ik e in niin yleinen mielipidekin epäile kainon omin silm in nähdä; e ttä “O letteko lakanneet a ja tte le m a s ta ? tunnustetiai-d ka olisi minkälaisia roistoja pal- ‘ tonta. Se mitä me vaadimme ja ym m ärrettäisi, A M E R IK K A L A IS IA K U L T T U U R I m ättä kääntyy sitä ja varsinkin m erkit v iitta a v a t to d ellak in syys-: “ E ttekö ym m ärrä, e ttä ääni W ilso meidät ainoaksi todellisesti isän K U V IA . kuttu saam aan aikaan väkivalta! jonka saamiseksi olemme men nykyistä lakkoa kohtaan niitä ionissa tap ah tu v aan m ailm an lop- nia vastaan on ääni ak kt »on ei olisi h y ö d y llistä maalliseksi joukoksi koko maassa. suuksia, niin sellaisia ei svnnv. neet lakkoon, “ W all kadun puolesta, K ansojen siv isty sta so n v arm im pa suosiollisimmaksi, sillä näitä vaa puun. M ailman lopun prokram m iin "Meidän pääm äärättäm m e ja kuuluu m. m. se, e ttä kuo'leet nou “teollisuussorron puolesta. Lakkoahieelle on useilla paikoilla ainoastaan meille, vaan koko yli na a s te m itta rin a pitävät jo tk u t a u k tim uksia ei voi edes saalisttlsha sevat haudoistaan. Ja sitä ne nyt “alem pien palkkojen puolesta, on kansan to rite e tit sitä, m in k ä la isessa a s e jo emien lähetetty "vartijoita ' teiskunnalle rise vahvistaisi k« »k,« tarkotuksenam m e hiisinkään porvari väittää t n u u k s : p araik aa v a ru sta u tu v a t tekem ään. “pitem pien työpäivien puolesta, m assa ja a rv o ssa m ikin k a n sa p itä ä suurten joukkojen,- työväenluo ia eilen alkaneen lakon takia on kansakuntam m e perusteita, kuin , «ikeuletuiksi. "m ilitarism in ja jingoism in puo n a i s t a . T äm än asteik o n k ä y ttä jä t N iinpä Tossun ensi num eron e tu si lisätty niiden lukua, joten niitä 1 “ Meitä on syytetty epäisän- kan — elin- ia työsuhteitten pa Lakkolaisten vaatim uksia ei vulla on m onipuolinen kuva, josta le sta . . voivat p ä ä ttä ä a m e rik k a la iste n si lienee nyt satoja “palveluksessa m aallisuudesta ja Yhdysvaltain rantam inen. ja me uskomme, et näkyy, kuinka sen kym m enkunta J a ta rk a ste lle ssa a n näinä päivinä v istystason esim . se u ra a v a sta san o olisi voinut (»aremmin selittää, Mutta "v artijat" eivät ala toi hallituksen vastustam isesta, sekä tä jokaisen maan turvallisuus ja vuotta sitte n nälkään kuolleen “Arne- laa d ittu ja lak k o k ielto lak eja ja m uita m a le h tiu u tise sta : eikä lakkolaisten mielialaa «pa Viime m aa n a n ta in a p iiritti kah teen hin. ja työt scis«»vat siis edel toim imisesta Saksan hallituksen mahti riippuu tyoväenlu««kan hy remmin kuvata, kuin se ylläole- rikan M atin” h au d asta nousem inen teollisuussortoa edustavia lakeja, aja- oik<«astaan tapahtuu. Siinä on puu- tellessaan W all kadun ehdotonta her- tu h an te en nouseva väkijoukko N ais vinvoinnista. Me yskomme. että lieväksi. Samoin on selitetty leenkin vassa kuvastuu. haa ja kovasti. “ M atti” vainaja ai- m u t t a , k u rjia palkkoja, p iteneviä työ- ten K ansallispuolueen p ä ä m a ja a "V artijat" voivuit saada aikaan puutavaratyöläisten lakon olevan maa. jonka työväestö ««n riittä koo esiintyä “pojan" apulaisena tuo- päiviä, riehuvaa m ilitarism ia ja jin- W ashingtetiissa. I). (’., p arin tu nnin M utta kenen herra 011 päättä- jotakin. Ne -auttavat täyttää Saksan hallituksen rahallisesti m ättöm ästi ravittu ja vailla mo- m arina ja on p rovokaattori M usto goism ia, jo ta W ilsonin h allitu s edus- : ajan. E räs joukossa oleva m eriso nia (. läman välttäm attom y \ ksia nvt hukuttaa, sen hän ensin Ivo sen ja m uiden po rv arileh tien vakuu ta a suurem m assa m ä ä rä ssä kuin vk- tilas am pui to isen k e rro k se n ikku- vankilat uhreilla ja aiheuttaa tukeman. "Se kaikki on ehdottom asti va (kuten hallituksen teollisuusva - sokeudella, näyttää pitävän (»aik tusten m ukaan saan u t teh täv äk seen sik ään sen ed eltäjä, W ilsonin viime- n a sta katselev ia ä ä n io ik eu sn a isia , hautakum puja m utta teollisuu kansa tässäkin lakkolaisten vai sosialistien tuom itsem isen. Niin e ttä vuotiset k a n n a tta ja t todellakin voivat m utta luoti m eni m uutam an tuum an den pyöriä ne eivät ole tottuneet letta. Puutavaratyöläisten lak liokunnau tutkim ukset ovat osot- nossa. R ajattom assa häikäile leikki on kaukana sosialisteilla tä ssä kysyä itse ltä än , e iv ätk ö h än he la- heidän p ään sä vläpuolitse, särk ien liikuttam aan ja saammepa näh- koa tukevan rahallisen avustuk tancet tässä maassa olevan) ei m ättöm yydessään menee porva tilinteossa. K aikki “pikku m aisuudet" k an n eet a ja tte le m a s ta silloin kuin h ■ ikkunaruudun. dä kykenevätkö ne siihen nyt 1 sen ovat hankkineet työläiset ole varmoilla perusteilla. kuulem m a vedetään a rm o tta päivän | viim e vuonna ä ä n estiv ä t so rta jia an N aiset olivat aik o n eet m ennä “ val "Me käsitämm e, että ihmiset, risto niin kauas, että se pilaa o- valoon. "O ikeaoppisilla” so sialisteil valtaan. kautta maan ja tulee sitä mtii koiselle talolle," k a n ta e n lippuja, jois- la kuuluu olevan kuum in löyly edes- \ aikka lakkolaisten vaatinntk- (lenkin maiden työläisiltä, m utta eikä raha, tekevät kansakunnan man asiansa. E räs toinen dem okraatipuolueen ju- sa oli “ k eisari W ilsonille” o so te ttu ja H allitus on toimessa "i. vv. sä — “ vääräoppiset" sa an e v a t hie- listu s s is ä ltä ä se u ra a v a a: ä än io ik eu sv aatim u k sia. K atuyleisö set ovat selitetyt lukem attom ia keisarilta emme ole vielä saaneet suureksi. Kaikki meidän tarko E u ro p a n a n ta m a v a ro tu s . vv. Iäisyyden", s. o. lakkolaisten P ane tilau s tu lem aan ) m an arm oa. ryösti heiltä liput ja repi ne, jolloin inksemine ja pyrkim yksemme kertoja, niin koetetaan lakon mitään. Tossu. “E u ro p assa on tän ään m iljoona u a ise t p alasiv at p ääm ajaan sa. K aksi "Sanom alehdistö on suuresti parantaisivat työväenluokan ase- vaatim usten kukistam iseksi, m u t-(jo tänään! luonnetta sinkin vääristellä, jot- MHRluSkHUhII ' :f! Ulin • u ’ _ töniällä Haistelulla m ilitarismia sotti, e tei se suinkaan ta rk o tta -; kissa maissa selittivät siis, ettei luokan luoma ia tarkottaa sen politiikasta, ja se tarkoittaa — kansoille enemmän kärsimyksiä im perialistis kuin mitä <>n voitu aavistaa. Mil ja keisarit aitaa vastaan koetti : uut vain sotilaallisten salaisuuk- 1 m itenkään kaikkien sam an maan etujen palvelemista, on se tä- voisimme lisätä pääm ääräin saavuttam ista. joonittain on toivorikkaita ih m is-' puolustaa vapauden jätteitä Sak- >ien säilyttäm istä. Ja sinä aikana yhteiskuntaluokkain (ikäisi, niin- , mäti ohella kehittynyt jossain ten u h ra ttu s o ta ta n te re illa , j sassa, tuom ittiin monivuotiseen i kun tämä kaikki tehtiin Suomes- kuin vallassaolijat saarnasivat. määrin itsenäiseksi mahdiksi, Se tarkoi.taa tyydyttää vissien henkiä auastusha- m iljo o n ia ihm isiä on te h ty ra a ja- j»akkotvolioii. E n g la n n issa tu o sa, valniistct iin Pietarissa uusia liittyä yhteen ulkonaista vihol j jonka vaatim ukset ««vat rajatto- vhteiskuntalnokkien kansallisen ole lista vastaan, vaan että kaikkien suunnitelm ia j inat ja joka eräissä maissa nielee lua, niiden, jotka ovat m anan rikoiksi, suunnattom ia taloudel- niittiin tuhansia mielii;« vankett-j massaolomme hävittäm iseksi, lisiä arvoja ja korvaamat < »mia heen. osaksi kuolemaankin, svys maiden sorrettujen luokkain pi puolet valtion tuloista. K anso neet sen esille ja jotka huoli olivat puolestaan kie!-! Kansan elinkysym yksille sitä täisi keskenään liittyä viiteen ( Toveri K. H. W iikin puhe jen vitsaukseksi ’ on militarismi m atta kansojen vhä voimakkaan! taideteoksia on häv itetty, ja vä-1 tä että he m yötävaikuttam asta vastoin, muun muassa yhä polt- vallas.saolijoita vastaan. Ei siis Suomen eduskunnassa I. m uodostunut säännöllisissäkin o- niistä vastalauseista vaativat sen hemmän valistuneiden kansan-! täytyneet _______________ Itä-1 tavam m aksi tulleelle e lin tarv e- 1 kansojen keskinäistä sotaa, vaan kerroksien keskuudessa on syn-j maansa militarisoimiseen. Saksan suurporva- ___ Kun nvt Venäjän porvaristo loissa, sitä enemmän ktin sitä jatkam ista. nytettv kansallisuttsvihaa. E lin-¡liassa on muun muassa sosiali- kysymykselle, om istettiin vähän kansojen sotaa sortajiansa vas- esim. vaativat bel- on hallituksensa kautta pyytänyt nsein ja hyvällä menestyksellä rilliset ¡»iiri; tarpeiden (»uute, jota voitonhi- 1 dem okratisen nuorisoliiton koko huomiota, ja työtätekevä luokka ta a n ! Suomen eduskunnalta lainaa, On voitu kävttää ei ainoastaan ui gialaisten ia ranskalaisten hiili tunnot- keskustoim ikunta tuom ittu jiit- jl1 " vaihe riittävää suojaa riistä- jonka pääasiallisena tarkoitukse-1 kotiaisia vihollisia vastaan, vaan aineiden yhdistäm istä S ak saan ; moiset keinottelijat ova Venäjän vallankum ous. to k si' jäit! kasvavaa voitonhimoa ja lisänneet, on alentanut ( käaikaiseen vankeuteen, kos na olisi hankkia varoja sotatar- myös luokkayhteiskunnan suoje vastaavat piirit Ranskassa unek tom asti \ enäjän sosialidem okratit koituksiin, on eduskunnalla oi lemiseksi työväenluokan va-pau- sivat ei ainoastaan Elsass-Loth- työväen elintason n ä 1 kä ra j aan sen urhoollisesta taistelusta rau-j keinottelijain likaisia juonia l as I ta an . kaikkein cnsiniäisinä käsittivät, ringin. vaan mvös kaikkein saakka, M uutamissa amm ateis- han (molesta. \ icläpä on Euro keus. vieläpä velvollisuuskin pe- {^pyrkim yksiä vastaan, lausuivat ilmi ja pyrkivät vie S o ta l o p e t e t t a v a ! riaatteelliselta kannalta tutkia; Kansainvälinen sosialhdemo- Rhein-virran läntisellä rannalla sa on täm än lisäksi vallinnut passa yleinen taantum us ulottu- mään läpi p e ria a te tta : sota on nut seminoisiinkin maihin. jo 'k a niitä tarkoituksia, joiden tyydyt- kratia on jo aikoja sitten käsit olevain alueiden valloittam ista. tv ö tto n n vita. Sorto ja liata synnyt.ivat kai kehittyvä vallankum oukseksi, tämiseksi tätä lainaa pyydetään. tänyt. että vallassaolevain luok Englanti anastaa Saksan siirto K an so jen laajo jen kerrosten ovat jääneet sodan ulkopuolelle. •¡'kissa maissa kasvavaa tvvtv yytvm at- Kun aika oli kypsä, kuu kansan Ruotsissa, missä kain imperialistinen politiikka ja maa«;. Venäjän nuori suurporva- valistuneim m at ainekset ovat Esimerkiksi ,,ka,,S" ic" . S>’V S« . H' keskuudessa vallitseva tvvtvntat M ilitarismi ja mailmansota sen mukana setiraavat varustuk- riluokka vihdoin, aikana, jol pvrkineet puolustam aan kansan työväenluokan nuoriso on suun veisua, v a lla ssa o le v a in luokkain " ' ’• - - ’ Kun täm ä mailmansota puh- set alituisesti uhkaavat kansojen loin se vielä oli tsaarivallan hol oikeutta vallassaolijoita vastaan. nannut kaikki voimansa rauhan pettävillä puheenparsilla oli vhä tomyy> oli k eh itty n v t huippuun Sekä kansainvälisesti houksen alla, hautoi suuria suun M utta silloin ovat nämä viim e-■ ia puolueettom uuden säilyttäm i- vähemmän vaikutusta kansoihin.! sa. silloin toteutuikin tuo pyrki- kesi, ei se varm aankaan tullut rauhaa. K onstantinopolin ja m ainitnt käyttäneet h y v äk seen ; seen, tuom ittiin kaksi sen etu- Yhä enemmän selvisi kansoille 1 m > S y n t y i vallankum ous, joka laivan arvaam atta. Jokainen jo - 1 että jokaisessa eri maassa ovat nitelmia on suurin ja kohtalorikkain jka “h uomaavaisuudella oli seuran ' luokkatietoiset työläiset pyrki- Dardanellien, Galitsian ja Y ä- sota-ajan poikkeusoloja välien- 'rivin mies ä. toim ittajat Höglund se tosiasia ettei tämä sota o llu t; ehkä koko maailman historiassa, Se nut sitä kehitystä, jonka kansain- neet estäm ään turmiollisia seu- hän-.kastan ia Armenian valloit taakseen tai hävittääkseen isän- ja Oljelund, vankeuteen, rangais- tuulen sota. Y ha lukuisam m in välinen politiikka oli su u rp o rv a-’ rauksia vallassaolijain rikollises- tam isesta, eivätkä nuo unelmat maati ja vapauden niinessä sen 1 tukseksi innokkaasta taistelus- liittyivät työväen pirstoutuneet vapau ti \'c n ä ja n kansan tsaari- vallan kirouksesta, niutta se rai- riston johdolla saanut, oli voinut ta kevytm ielisyydestä ja anastus- ole vieläkään täydellisesti haih vähäisen kansan vapauden, joka j taan rauhan puolesta, joukot viiteen luokkataistelun vasi myös niille lukuisille m uil havaita siinä tekijöitä, jotka teki halusta. M utta ollen sorrettuna tuneet. ennen on ollut olemassa. 1 ämä M e i d ä n o m a s s a m a a s- pohjalle puolustam aan oikeuksi vät maailmansodan «puhkeamisen luokkana, ei köyhälistö kyennyt Sodan alusta saakka ovat kaik on voinut «tapahtua sitä suurem- s a m m e käyttivät taantum uk ansa. Ja se vaatim us, jonka ne le kansoille, jotka elävät suuren \ ’e«\,:än valtakunnan rajojen si- ei ainoastaan mahdolliseksi, vaan estämään m aailm ansotaa, kun kein siitaakäyväin vakioiden val- 'maila m enestvksellä kun isän- silloin ennen kaikkea esittivät, :«.nuolella, tien vapauteen. Eikä sellisen hallitusvallan edustajat todennäköiseksikin. Suurporva tämä vihdoin puhkesi, seurauk lassaolijat koettaneet esittää a si oli seuraa» a : tämä tuhoisa snuä kyllin; se riisti taantum uk- risto ei voinut ajan pitkään >ijoit sena eri valtioiden imperiali- i- an niin, kuin olisi sota heidän tnaalhncn innostus sodan alussa mahdollisuuden mukaan livväk tenrpasi mukaansa osan köyhälis-j seen sotatilaa toteuttaakseen ta. jota käydään harvaliston hv , seita sen vahvim m an turvan ko taa pää« »maansa omassa maas- sista pyrkim yksistä ja ehkä suo puolestaan muka vapaussota. töäkin. jonka johtomiehet julis- suunnitelm iansa vaksi ja suuren enem m ist ön tur-i ko Europassa ja teki täten mui- semmoisessa saan niin edullisesti kuin se olisi rastaan vallassaolijain toivoma Osaksi on väitettv sen tark o itta halunnut; se kääntyi sen vuoksi na keinona työväen hajottam i- van vain oman maan puolustus tivat ettei muka sodan aikana laajuudessa, missä niitä ei aikai miok; i, on lopetettava. < )n saa- «lenkin maiden despotism ille val 'pitäisi tulla kvsymyk-ecn mitään semtnin "Itu voitu toteuttaa. Ko , ava aikaan rauha, joka antaa l.eammaksi pysyä pystyssä. ulospäin ja koetti tunkeutua un , seksi ja sen luokkataistelun eh- ta. vaikkei "le voi.n tai tahdottu sisäisiä luokkataisteluja. Tämän koonttimis ia yhdistymi vapau ; mahd« llts;n’man suurta var- Täm ä V enäjän vallankum ous sille alueille, joiden kansoja voi käi^emiseksi. m äärätä. misSi puolustus loppuu nojalla uhra.tiin työ- ehtiin poliisin m ielivallasta riip -{ nil,ut:a -ula, ettei vastaisutides-! antaa vielä li-ää toivoa siitä ett i periaatteen u h ra.tn n tai-iin taloudellisesti rvöstää. j^apita iiSfjjuokkain anastushalu ja valloitus alkaa. Osaksi on väki vallas-aonjain m ielivallalle, vaksi, ja painovapaus hävitet- '«'* taas svnnv -««taa. ja täm än maailma kohta on vapautuva T ri maiden kapitalistiluokat o \a t sodan syynä. ____ suorastaan väitettä tahdottavan ja yläluokan anastuspvyteitle. Itiin panemalla käytäntöön sen- v u o k s i ei minkään kansan oikeu- sodan vitsauksesta. Tosin elää tällöin joutuneet sovittam atto- j vapauttaa vihollisiltaan väesi'« Ne. jotka edelleen koettivat suuri, joka ei mitenkään rajot- tettuja etuja tai kansallista itse- v ie lä YA-näjän p o r v a r is to n kes Turhaa on syyttää yksityisiä maan ristiriitaan, ja valtiollinen sen tyrannim aisesta esivallasta. henkilöitä, vissien maiden pää- ylläpitää proletaarista lu o k k atais-! tanut toim intaansa koskemaan tuntoa saa loukata. Im perialism i kuudes.-a o-aksi tuo v a n h a toivo ilmakehä on täyttynyt riidan ai-! Näin muodoin on joka sotaakäy- telupoliliikkaa, joutuivat vallas-ivain sotauutisia, vaan teki m ah -' M militarismi ovat kyllä kerran K onstantinopolin ja Dardanel- heillä. Täm m öisissä oloissa ovat »miehiä tai diplom aatteja tämän vä val io väittänyt taistelevansa kaikkien maiden vallassaoliiat m aailm ansodan puhkeam isesta, vapauden puolesta, \ apauden. jo saolijain koston esineiksi. Jo so-s dottom aksi jokaisen ansaitunkin ; »<ukiste.tavat, ei ainoastaan » h -'lie n valiotta m i-estä niutta vai- katsoneet itsensä pakotetuiksi vl- Sota ei ole kenenkään yksityisen ka todellakin — jos nuo väitteet dan alussa vangittiin muutam ia moi teen lausumisen viranomai 11viss,äsa m aassa, vaan lankum ouksellisella kansalla on lapitam aan vhä kasvavaa sotalai-j aikaansaam a, ei edes yksityisen pitäisivät paikkansa — olisi pa Y enäjän duuman sosialidem.o-' sille sekä yleensä kaiken vapaan kaik-Kiaha; m utta tämä voi ta-, vähän tai ei m itään halua vuo kansan elinkysy- na,itu: vain köyhälistön v allan -«datta.i vertansa porvariston ini- tosta, jonka tarkoituksena on o’ valtion, joskin m ahdollisesti voi- remmassa kunnossa kuin mitä kratisia jäseniä ia tuom ittiin e- keskustelun luokkataistelun perialististen pyrkim ysten hv- linkatitiseen karkotukseen, ra n -1 m yksistä. Kirjesenstiuria. ionka xumoukse.hsen lut suojella jo anastettuja rikka täisiin osottaa. että toinen valtio nvt on asianlaita. kautta, eikä gaistukseksi siitä, että he olivat ( harjottam i-esta rikoslakimme uksia ja sopivan tilaisuuden sat- on enemmän kuin toinen antanut siten, että toiset vaksi. tuessa lisätä niitä. M utta vatk • j välittöm ästi aihetta sodan pah Sodan synnyttäm ä taantum us ja pvsyneet uskollisina kansainvä-; määrää vähintäin 6 kuukautta kansat muka ap au .tav at" toiset, Juuri täm ä voimakas ja kasva- lisen sosialismin periaatteille.' kuritushuonetta, ryhdyttiin har- kansat niiden ( m asta esivallasta. »a kansan mielipide p a k o t t i kakin militarism i nykyisessä keamiseen. Täm ä sota johtuu taistelu sitä vastaan. m uodossaan on vallasstiMc« kol o tm perialistisesta suurrajta- L uokuatietoiset tv ö E Haet ' ' * ’ Y * er.ajan porvarishallituksen se- I se asiassa 0:1 sota tuottanut Kar! Liebknecht, joka väsymät- jottam uan lu ju u d e ssa, joka o- kai- TOVERI töver T ta saataisi aseita sitä vastaan. K oetetaan saada yleisen mielipi teen raskas paino lakkolaisia vas taan, selittäm ällä väärin heidän vaatim uksiaan. Spokanessa toim itetut v a n g it sem iset ovat m ahdollisesti aihe uttaneet m ieltenkuohua, m utta ; eivät saattaneet aikaan tappelua. MAILMANKATSOMUKSIA SOTAPOLITII KAN ARVOS TELUA
