2 N :o 159 TOVERI -L B II— . . ..... , ■ r u h jo ttu ja ja s o k a is tu ja p o ik ia . On runjonuj. j valehdellut meidän niiniimme ja maa ja hyvinvointia, luokan josta ta kun se sallii panna toimeen vat, silla sorto synnyttää aina ... m iljoonia k oteja, joiden rakkaim - kertom uksia jotka ovat ehdotto­ koko kansakunnan turvallisuus sellaisia vangitsem isia, kuin Spo- vastustusta. Ne SOtllaspatrul.lt. e iv ä t e n ä ä koskaan palaja, L ln n cn suom alaisen t »övien U nenkannattaja, m asti valheellisia ja mielettöm iä, riippuu." kanessakin, niin saa se työväes­ jotka ajavat !. Y\ . W . liiton hu o -| ,.Jog y h d y sv a lla t y h ty isiv ät Euro- ilm estyy Astoriaaaa, Oregon, joita p iivä on le tite tty m eistä kautta maan. paitsi sunnuntaina. Lausunnossa ei ole m itään sei­ tön hereille k au tta maan. Va­ nekalut kaduille ja sen jäsenet pan sotaan, niin tulisi A m erikassakin “Me emme puolusta om aisuu­ laista, jota ei jokainen työväen- J rempaa agitaattoria ei I. YY . Y\ • vankilaan, eivät tävtä ainoastaan olem aan m iljoonia su ru n koteja, T O IM IT U S K U N T A : W. N. KEIVO LAURI MOILANEN "T e id ä t on s ä ä . t e u r t u o , , , kur- den hävittm istä. Meillä ci ole luokan parasta katsova allekirjot- liitto olisin m istään voinut saada, vankiloita, vaan hankkivat jisc- ADOLPH SALMI A. B. MÄKELÄ I . v. n V . ¡S- iuudesta. Rakkaimpanne ovat yhä r - te(i|äB ka„ ,Mnne. halua poltella m etsiä tai kasva­ taisi. Näin ollen jääkin kyseen­ kuin se sai hallituksen sitä vas n e t ja rahavarat Intoile. Ne j a vaa viljaa pelloilla. Me vaadim alaiseksi, m itä viranom aiset tu le ­ taan kohdistam ista sotilastoim en- jestävät työväestön, kun kaikki ■ «-Tahdotteko, e ttä täm ä asiain tila (THE COMRADE) The organ of tie Finnish workers in the me ainoastaan .kunnollisia elin- vat sotilailleen tekemään. piteistä. Sellaisten vaikutus y - ' m uut keinot ovat osottautuneet , jatkuisi? W estern states. The only Finnish daily in leisecn m ielipiteeseen on päin ' tepsimätt«»miksi täkäläisen työ ««jos tahdotte edelleenkin säästyä the W est. Published daily, except Sunday, : . i l m a n “ r » u T m tl1 « s tv Ö ” e i O: • ja työsuhteita. M uita miksi pantiin toimeen at Astoria, Ore., by the W estern Work ; J ° * a " m a n r a u n O lU S t) O CI O. tu o sta k u rju u d e sta , niin inen's Publishing Society _________ ¡kein käy päinsä. V angitut joh- "Me haluamme alistua oikeu- vangitsem inen? Y ksinkertaises­ vastainen kuin porvarit o d o tta -! väestön jä rje stäm iseksi. “ p itä k ä ä W ilson W a sh in g to n issa !” llrnotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- tajat eivät ole tappeluhaluista (len tutkittaviksi. Meillä ei ole ti siksi, että voitaisi selittää lak R aivaaja. ilm otukset $1.30 kerta ja niuistovarayilia $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit­ väkeä, mikäli käy ilmi I. Y\ . W. kolaisten tahtovan jotakin joka m itään salattavaa tai peiteltävää. to-ilm otukset 30c kerta, halutaantieto- ja , . . nim enmuutto-ilmotukset 25c kerta, nanna- ! l i i t o n S p o k a ilC n v ir a s to n h o ita - P R E U S S IL A IN E N K Ä S IT Y S ,H A L - Mc vaadimme että Y hdvsvaltain on vastaista yleiselle liy vinvoin-1 1 ilm otuksct $1.50 kerta, avioero ilm otukset . . L IT U K S E N t e h t ä v is t ä . nille. Ei ole luultava, että v llä -; f $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset so p n n u k -1 jän, (aines Rovvanin, antam asta hallitus panee toimeen perinpoh­ sen mukaan. Satunnaisista ilm otuksista P re u ssila ise ssa “ V altiollis-kansatie- lausunnosta. Emme takaa lau­ jaisen tutkim uksen täm än jä rje s ­ olevaa Rowanin lausuntoa ju la is -!| tulee rahan seurata mukana. Englannin tee llisessä k u u k a u sle h d e ssä ” k irjo t­ kielestä suomennetaan vapaasti. sunnon todenperäisyyttä, m utta tön ja täm än lakon suhteen j.i taisi kuinkaan laajoissa «piireissä S iiiiH in iiiiiiiiitm H iiu in itiiiiiiiiim iiiiiitH iH u iim iiiiim in m iim im ifflH iin iitin H iiiiiiH itiiiiH iiiiiin tiitiiM iiiitiiiiu iiiiiiiiiH iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiR titH iM i,1' iiib in .i ta » e rä s to h to ri S chm idt ae u ra a v at V A N H O JA M U IS T O JA . Entered as second-class mail matter July 18, tutkim uksen tulokset ei läheskään niin laajoissa, kuin JOKO OLET r e g is t e e r a u t u n u t 1912, at the postotiice at Astoria, Oregon ; julkaisem m e sen sellaisena kuin j u ikaisee E ikä o ik ea staa n kovin van h o ja­ oikein p re u ssila ish e n k ise t s a n a t: _under the Act ol i l i r i h 3, 1S79. — (olemme saaneet sen käsiimme. "M etsäpalojen sam m utustöissä tieto hänen vangitsem isestaan ju Tossun a rm e ija an ? R egisteerautu- kaan. M uistoja viim e p residenttivaa- , “ P ari k o n e k iv ä ä riä e h d o tto m a sti T IL A U S H IN N A T ja Kun Rowan oli vangittu, tah- työskentelevät miehemme eivät laistaan. m inen siihen on p a ra ik aa käynnissä lien ajoilta. Jo u tu i tä ssä käsiim m e lu o te tta v a ln m iesten k ä sissä Y hdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .$4.00 b kuukautta. .$2.25 . , , . t, - Lakkolaisten «puolesta 011 vaa- yli m aan. K aikki suom alaiset, joissa | m uutaniia a k ita tio n ile h tisiä . jo ita de- sellaisia m iehiä m eillä k a ik e sta huo- i kuukausi... .so toivat sanom alehtien kertojat na ole m enneet lakkoon, eikä äsket­ 3 kuukautta......... $1.35 Suomeen ja muualle ulkomaille: ' hiem ankin henki pihisee, k e lp a a v a t j n io k raattipuolue ju lk aisi noin vuosi ! lim a tta toki vielä on — riittä is i hel- annettu lakkokutsu käsitä dittu kaikkien niiden voimien T ossun arm eijaan ikään ja sukupuo- sitten ta iste lle ssa a n W ilsonin ehdok- i P °stI h a jo tta m a a n ta a jim m a tk in k ä il­ Y k si vuosikerta. .$6.50 6 kuukautta. .$3.50 , neltä lausuntoa, jonka hän antoi täin “ SUBSCRIPTION RATES tutkim ista, jotka ovat yhteydessä i sillä nimenomaisella ehdolla, että m etsäpalojen sam m uttajia. In tnc United States and Canada . . . . . . . . . leen katso m atta. E tsi re g iste e ra u sta kuuden puoieBta. Ne k uulostavat hv sankokoukset su u rk au p u n g eissa. K os­ lakon kanssa, ja sellainen tutki koskeva llm otus leh d e stä ja tee ku­ One year....... $4 oo Six months........ $2.25! se juhlistaan sellaisena kuin nan "Me uskomme että kansan ! vin hau sk o ilta täm än vuoden tapah- ka siinä ei tu lisi v u o d atetu k si om i­ th r e e m o n th s. .$1.3$ Out m o n th ...................SO i . j-• minen olisi mitä mielenkiintoi­ A d vertisin g rates in effect Ju ly 1, 1912, 40 S e n a n ta a . S illie n S U O S tU tp llU , suuri ten siinä sanotaan. E llet ilm o tu sta ! tum ien ja W ilsonin hallitu k sen liy- em m e v erta, vaan se lla iste n ulko­ enemmistö hyväksyy ne cents per inch. Special discount is allowed m aa laiste n aniam lehien h a rh a a n jo h - sinta. Siitä saattaisi tulla porva­ löydä, k irjo ta niinesi ja osotteesi 1 kyisen politiikan valossa. lor larger and Continuous advertisements. I niin selitetään, ja hän antoi sen- vaatim ukset, joiden «puolesta I. T O V E R I, B O X 99. A ST O R IA . ORE. paperipalaselle ja tuki se tilau sm a k ­ E räs tälla in e n v a a liju listu s kuului: tam ain kan salaJsto v erien , jo tk a ovat •raavan lausunnon: \ \ ". \ \ . liitto taistelee. Me tie­ reille toinen samanlainen katkera At G. N IK O L A . Manager. sun kera kirjek u o reen ja pane tule- “W ilson p itä ä m eidät erillään so­ u n h o tta n e e t v elv o llisu u ten sa h a llitu s­ asiakirja, mikä syntyi teollisuus- dämme, että ainoa syy siihen ta k o h taan , niin s a a tta a isä n m a a n ­ “ P uutaiiaratyöfiisten lakon valiokunnan tutkinnoissakin. m aan o sotteella: L apatossu, Box 553, A jasta. M itä tulisi tekem ään Roose- y stä v ä tosiaan toivoa, e ttä tu o m ­ miksi meidät on asetettu vaino­ Superior, Wis. Koko v. $1.25, puoli vejt jn ehdokas? pääasiallisena tarkotuksena on M utta sellaisen tutkim isen to i­ v. 65 sen ttiä, Tossun ensi num ero Muuan lakkolaisten jen alaiseksi on siinä, että mei­ “T ahdotteko pak o llista asevelvolll- m oista k a tu je n p u h d istu sk e in o a ru v e t­ kahdeksan tunnin työpäivän ja m eenpanosta ei ole toiveita, ja taisiin k ä y ttä m ä ä n .” ' tulee olem aan 1 su u tta ? mielipiteen ilmaus parempien terveydellisten olojen dän vaatimuksiimme suostum i­ vielä vähemmän sen tuloksien T äällä T y y n en m eren rannikolla 1 “ T ah d o ttek o s o ta ista ulkom aapoll- nen merkitsisi kapitalistiluokaii h a rvin a ise n m ie ltä k iin n ittä v ä ! saavuttam inen kämpillä. tuskin voi nykyään saad a käsiin sä i tilk k aa? julkasem isesta, niin paljon v alta- riistäm ien voittojen vähenemistä. p o rv arile h te ä , jo n k a to im itu sk irjo tu k - "M inä en tiedä m itään erikoi­ Länsirannikon lakki «asemaissa “ T ahdotteko joutua kanuunan ruu- luokalle epäedullisia asioita «pal­ Siinä e site tä ä n huolellisesti toim ite­ "M ikäli me tiedämme, ei mei­ sissa ei jo k a päivä k o e te tta isi y lly t­ tun tutkim uksen tulokset salaperäi-1 aksi W all kadun etu jen hyväksi? ei ole tähän mennessä tapahtunut sempaa syytä vangitsemiseemme jastuisi sen yhteydessä. tää vuoroin liitto h a llitu s ta ta h i eri dän jäsenistöm m e taholta ole sessä “ Adolf L a u rl”-jutussa. Kuka ( "T ah d o ttek o so taa? m itään sellaista, jota voisi selit ja pidättäm iseem me. tai miksi Sellaiset teot, kuin lakkolaisten Siinä v altio itten viranom aisia, vuoroin ta a s taa käännekohdaksi. Kaikista meidän kokoushuoneem m e sule tehty m inkäänlaista laki vastaista haalien särkem iset, kirjallisuuden on sanotulla nim ellä A m erikan suo- ! “Ei! Te e tte tahdo sitä! helposti k iih ty v ää ro sk a v ä k e ä juuri m alaisten kesken esiin ty n y t s a n ta r - « tap au k sessa, ä ä n e s tä k ä ä W ilso n ia!" m erkeistä päättäen on lakkolais-J taan, silla me emme ole rikkoneet tekoa täm än puutavaratyöläisten hävittäm iset j.n.e., joita ovat m ikätyri, sitä ihm iset ovat tu rh a a n i j a kaikki ne, jotka ä ä n e stiv ä t no' 1,in p reu ssila ism a llisiin urostöihin ten rintam a edelleen eheä ja lakia millään tavalla. Me emme lakon ajalla. O m aisuutta ei ole panneet toimeen unifonnupukui fikeeranneet. Nyt Tossu a u tta a hei- W ilsonia, jo tta hän “p itäisi m eidät la ’!,ista P»he- Ja kokoontum i-n:,v«u, epäisänmaallisia. Meidän hävitetty. Meidän jäsenistöäni voitto lähenee, sillä teollisuudet: ole pääsem ään hiukan jälille P i tä - : erillään so d asta,” jo tta ei tu lisi yleis- taa n k ä y ttä v iä k a n sa la isia v astaan, set miehet, milloin omine val- ta v a a t i mukse- * tue on kaikk111 n voitu aavistaa. Mil ja keisarit aitaa vastaan koetti : uut vain sotilaallisten salaisuuk- 1 m itenkään kaikkien sam an maan etujen palvelemista, on se tä- voisimme lisätä pääm ääräin saavuttam ista. joonittain on toivorikkaita ih m is-' puolustaa vapauden jätteitä Sak- >ien säilyttäm istä. Ja sinä aikana yhteiskuntaluokkain (ikäisi, niin- , mäti ohella kehittynyt jossain ten u h ra ttu s o ta ta n te re illa , j sassa, tuom ittiin monivuotiseen i kun tämä kaikki tehtiin Suomes- kuin vallassaolijat saarnasivat. määrin itsenäiseksi mahdiksi, Se tarkoi.taa tyydyttää vissien henkiä auastusha- m iljo o n ia ihm isiä on te h ty ra a ja- j»akkotvolioii. E n g la n n issa tu o sa, valniistct iin Pietarissa uusia liittyä yhteen ulkonaista vihol­ j jonka vaatim ukset ««vat rajatto- vhteiskuntalnokkien kansallisen ole­ lista vastaan, vaan että kaikkien suunnitelm ia j inat ja joka eräissä maissa nielee lua, niiden, jotka ovat m anan­ rikoiksi, suunnattom ia taloudel- niittiin tuhansia mielii;« vankett-j massaolomme hävittäm iseksi, lisiä arvoja ja korvaamat < »mia heen. osaksi kuolemaankin, svys maiden sorrettujen luokkain pi­ puolet valtion tuloista. K anso­ neet sen esille ja jotka huoli­ olivat puolestaan kie!-! Kansan elinkysym yksille sitä täisi keskenään liittyä viiteen ( Toveri K. H. W iikin puhe jen vitsaukseksi ’ on militarismi m atta kansojen vhä voimakkaan! taideteoksia on häv itetty, ja vä-1 tä että he m yötävaikuttam asta vastoin, muun muassa yhä polt- vallas.saolijoita vastaan. Ei siis Suomen eduskunnassa I. m uodostunut säännöllisissäkin o- niistä vastalauseista vaativat sen hemmän valistuneiden kansan-! täytyneet _______________ Itä-1 tavam m aksi tulleelle e lin tarv e- 1 kansojen keskinäistä sotaa, vaan kerroksien keskuudessa on syn-j maansa militarisoimiseen. Saksan suurporva- ___ Kun nvt Venäjän porvaristo loissa, sitä enemmän ktin sitä jatkam ista. nytettv kansallisuttsvihaa. E lin-¡liassa on muun muassa sosiali- kysymykselle, om istettiin vähän kansojen sotaa sortajiansa vas- esim. vaativat bel- on hallituksensa kautta pyytänyt nsein ja hyvällä menestyksellä rilliset ¡»iiri; tarpeiden (»uute, jota voitonhi- 1 dem okratisen nuorisoliiton koko huomiota, ja työtätekevä luokka ta a n ! Suomen eduskunnalta lainaa, On voitu kävttää ei ainoastaan ui gialaisten ia ranskalaisten hiili­ tunnot- keskustoim ikunta tuom ittu jiit- jl1 " vaihe riittävää suojaa riistä- jonka pääasiallisena tarkoitukse-1 kotiaisia vihollisia vastaan, vaan aineiden yhdistäm istä S ak saan ; moiset keinottelijat ova Venäjän vallankum ous. to k si' jäit! kasvavaa voitonhimoa ja lisänneet, on alentanut ( käaikaiseen vankeuteen, kos na olisi hankkia varoja sotatar- myös luokkayhteiskunnan suoje vastaavat piirit Ranskassa unek­ tom asti \ enäjän sosialidem okratit koituksiin, on eduskunnalla oi lemiseksi työväenluokan va-pau- sivat ei ainoastaan Elsass-Loth- työväen elintason n ä 1 kä ra j aan sen urhoollisesta taistelusta rau-j keinottelijain likaisia juonia l as­ I ta an . kaikkein cnsiniäisinä käsittivät, ringin. vaan mvös kaikkein saakka, M uutamissa amm ateis- han (molesta. \ icläpä on Euro­ keus. vieläpä velvollisuuskin pe- {^pyrkim yksiä vastaan, lausuivat ilmi ja pyrkivät vie­ S o ta l o p e t e t t a v a ! riaatteelliselta kannalta tutkia; Kansainvälinen sosialhdemo- Rhein-virran läntisellä rannalla sa on täm än lisäksi vallinnut passa yleinen taantum us ulottu- mään läpi p e ria a te tta : sota on nut seminoisiinkin maihin. jo 'k a niitä tarkoituksia, joiden tyydyt- kratia on jo aikoja sitten käsit­ olevain alueiden valloittam ista. tv ö tto n n vita. Sorto ja liata synnyt.ivat kai kehittyvä vallankum oukseksi, tämiseksi tätä lainaa pyydetään. tänyt. että vallassaolevain luok­ Englanti anastaa Saksan siirto­ K an so jen laajo jen kerrosten ovat jääneet sodan ulkopuolelle. •¡'kissa maissa kasvavaa tvvtv yytvm at- Kun aika oli kypsä, kuu kansan Ruotsissa, missä kain imperialistinen politiikka ja maa«;. Venäjän nuori suurporva- valistuneim m at ainekset ovat Esimerkiksi ,,ka,,S" ic" . S>’V S« . H' keskuudessa vallitseva tvvtvntat M ilitarismi ja mailmansota sen mukana setiraavat varustuk- riluokka vihdoin, aikana, jol­ pvrkineet puolustam aan kansan työväenluokan nuoriso on suun­ veisua, v a lla ssa o le v a in luokkain " ' ’• - - ’ Kun täm ä mailmansota puh- set alituisesti uhkaavat kansojen loin se vielä oli tsaarivallan hol­ oikeutta vallassaolijoita vastaan. nannut kaikki voimansa rauhan pettävillä puheenparsilla oli vhä tomyy> oli k eh itty n v t huippuun­ Sekä kansainvälisesti houksen alla, hautoi suuria suun­ M utta silloin ovat nämä viim e-■ ia puolueettom uuden säilyttäm i- vähemmän vaikutusta kansoihin.! sa. silloin toteutuikin tuo pyrki- kesi, ei se varm aankaan tullut rauhaa. K onstantinopolin ja m ainitnt käyttäneet h y v äk seen ; seen, tuom ittiin kaksi sen etu- Yhä enemmän selvisi kansoille 1 m > S y n t y i vallankum ous, joka laivan arvaam atta. Jokainen jo - 1 että jokaisessa eri maassa ovat nitelmia on suurin ja kohtalorikkain jka “h uomaavaisuudella oli seuran ' luokkatietoiset työläiset pyrki- Dardanellien, Galitsian ja Y ä- sota-ajan poikkeusoloja välien- 'rivin mies ä. toim ittajat Höglund se tosiasia ettei tämä sota o llu t; ehkä koko maailman historiassa, Se nut sitä kehitystä, jonka kansain- neet estäm ään turmiollisia seu- hän-.kastan ia Armenian valloit­ taakseen tai hävittääkseen isän- ja Oljelund, vankeuteen, rangais- tuulen sota. Y ha lukuisam m in välinen politiikka oli su u rp o rv a-’ rauksia vallassaolijain rikollises- tam isesta, eivätkä nuo unelmat maati ja vapauden niinessä sen 1 tukseksi innokkaasta taistelus- liittyivät työväen pirstoutuneet vapau ti \'c n ä ja n kansan tsaari- vallan kirouksesta, niutta se rai- riston johdolla saanut, oli voinut ta kevytm ielisyydestä ja anastus- ole vieläkään täydellisesti haih­ vähäisen kansan vapauden, joka j taan rauhan puolesta, joukot viiteen luokkataistelun vasi myös niille lukuisille m uil­ havaita siinä tekijöitä, jotka teki halusta. M utta ollen sorrettuna tuneet. ennen on ollut olemassa. 1 ämä M e i d ä n o m a s s a m a a s- pohjalle puolustam aan oikeuksi­ vät maailmansodan «puhkeamisen luokkana, ei köyhälistö kyennyt Sodan alusta saakka ovat kaik­ on voinut «tapahtua sitä suurem- s a m m e käyttivät taantum uk­ ansa. Ja se vaatim us, jonka ne le kansoille, jotka elävät suuren \ ’e«\,:än valtakunnan rajojen si- ei ainoastaan mahdolliseksi, vaan estämään m aailm ansotaa, kun kein siitaakäyväin vakioiden val- 'maila m enestvksellä kun isän- silloin ennen kaikkea esittivät, :«.nuolella, tien vapauteen. Eikä sellisen hallitusvallan edustajat todennäköiseksikin. Suurporva tämä vihdoin puhkesi, seurauk­ lassaolijat koettaneet esittää a si­ oli seuraa» a : tämä tuhoisa snuä kyllin; se riisti taantum uk- risto ei voinut ajan pitkään >ijoit sena eri valtioiden imperiali- i- an niin, kuin olisi sota heidän tnaalhncn innostus sodan alussa mahdollisuuden mukaan livväk tenrpasi mukaansa osan köyhälis-j seen sotatilaa toteuttaakseen ta. jota käydään harvaliston hv , seita sen vahvim m an turvan ko taa pää« »maansa omassa maas- sista pyrkim yksistä ja ehkä suo puolestaan muka vapaussota. töäkin. jonka johtomiehet julis- suunnitelm iansa vaksi ja suuren enem m ist ön tur-i ko Europassa ja teki täten mui- semmoisessa saan niin edullisesti kuin se olisi rastaan vallassaolijain toivoma Osaksi on väitettv sen tark o itta­ halunnut; se kääntyi sen vuoksi na keinona työväen hajottam i- van vain oman maan puolustus­ tivat ettei muka sodan aikana laajuudessa, missä niitä ei aikai miok; i, on lopetettava. < )n saa- «lenkin maiden despotism ille val­ 'pitäisi tulla kvsymyk-ecn mitään semtnin "Itu voitu toteuttaa. Ko , ava aikaan rauha, joka antaa l.eammaksi pysyä pystyssä. ulospäin ja koetti tunkeutua un , seksi ja sen luokkataistelun eh- ta. vaikkei "le voi.n tai tahdottu sisäisiä luokkataisteluja. Tämän koonttimis ia yhdistymi vapau ; mahd« llts;n’man suurta var- Täm ä V enäjän vallankum ous sille alueille, joiden kansoja voi käi^emiseksi. m äärätä. misSi puolustus loppuu nojalla uhra.tiin työ- ehtiin poliisin m ielivallasta riip -{ nil,ut:a -ula, ettei vastaisutides-! antaa vielä li-ää toivoa siitä ett i periaatteen u h ra.tn n tai-iin taloudellisesti rvöstää. j^apita iiSfjjuokkain anastushalu ja valloitus alkaa. Osaksi on väki vallas-aonjain m ielivallalle, vaksi, ja painovapaus hävitet- '«'* taas svnnv -««taa. ja täm än maailma kohta on vapautuva T ri maiden kapitalistiluokat o \a t sodan syynä. ____ suorastaan väitettä tahdottavan ja yläluokan anastuspvyteitle. Itiin panemalla käytäntöön sen- v u o k s i ei minkään kansan oikeu- sodan vitsauksesta. Tosin elää tällöin joutuneet sovittam atto- j vapauttaa vihollisiltaan väesi'« Ne. jotka edelleen koettivat suuri, joka ei mitenkään rajot- tettuja etuja tai kansallista itse- v ie lä YA-näjän p o r v a r is to n kes Turhaa on syyttää yksityisiä maan ristiriitaan, ja valtiollinen sen tyrannim aisesta esivallasta. henkilöitä, vissien maiden pää- ylläpitää proletaarista lu o k k atais-! tanut toim intaansa koskemaan tuntoa saa loukata. Im perialism i kuudes.-a o-aksi tuo v a n h a toivo ilmakehä on täyttynyt riidan ai-! Näin muodoin on joka sotaakäy- telupoliliikkaa, joutuivat vallas-ivain sotauutisia, vaan teki m ah -' M militarismi ovat kyllä kerran K onstantinopolin ja Dardanel- heillä. Täm m öisissä oloissa ovat »miehiä tai diplom aatteja tämän vä val io väittänyt taistelevansa kaikkien maiden vallassaoliiat m aailm ansodan puhkeam isesta, vapauden puolesta, \ apauden. jo­ saolijain koston esineiksi. Jo so-s dottom aksi jokaisen ansaitunkin ; »