Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 18, 1917)
2 No. 193 TOVERI ________L. " 1 - *■■■"" 1 ...... S— ... ........ m - tymisoikeus on taattava k aik en -! rauhanneuvotteluille, m utta kai nä san o m aleh tiju ttu n a. K aik u ja s a m aan valtak u n n an . M utta on ole tu teollisuuden, kulk u liik en teen , elin- le ja teollisuuslaitoksiin. ta rv e tu o ta n n o n ja m uiden y litse, tul- m an la isista on n ä k y n y t u u tisissa ai- m assa e rä ltä varm oja Ih an teita, m aa K uvernöörit vakuuttavat, että laisten tilanteiden vallitessa kesta päättäen ne eivät ole pelk- rä tty jä y h teisk u n n allista liik k eitä, laan sä ily ttä m ä ä n rau h a n k in valli- ..................... > na tuon tu o stak in . S ellainenkin lau- Ltancn («om alaixn t 'övtcn Uncakannatttja, “kapinalliset e rä itä po liittisia m en ettely tap o ja, j o i- ’ tessa . V erotus tu ‘ee ta p a a tu m a a n uhkaukset eivät kiä ‘ sivullisten’ vritvksiä. Paavi su n to jo n k a S aksan v altiokanslerin ilmestyy Aatoriaaaa, Oregon, joka päivä ta me olem m e to ttu n e e t k u tsu m aan kokonaan uusilla p eru steilla, isota on peitti aunnuotaina. Pitaä Täm än yhteydessä on paikal ei ole ainoastaan juoksupoika, i,motelaan anta“.ee“’ ,etta heitä ollenkaan estä täyttäm äs J ’ enem m än siim alla talo u d ellista tu le sosialisisiksi ja jo tk a m e kaik k i uin- o p e tta n u t kan salle, e ttä verot voidaan TO IM ITU SK U N TA : tä velvollisuuttaan”. Heidän, vel- laan mainita liittohallituksen toi joskin vastaa hyvin Rooseveltia v a isu u tta ”, kuin m itään m uuta, v iit nem m e ilm an tark k o ja m ää ritte ly jä - a s e tta a su u rille rik k a u k sille ilm an W. N. REIVO LAURI MOILANEN kin. J a näille on sota a u k a issu t e n - ' e ttä ne m u se rtu isiv a t tai m asentui- A D O LPH SALMI A. B. MÄKELÄ vollisuuksiinsa siis kuuluu jä r m enpiteistä I. VV. VV. liiton yleis- “rauhan edustajana”. 'Paavi on taa suoraan sinnepäin. Ei olisi ollen nen kuulum attom an edistym isinahdol- sivat, ja saam m e olla varm oja siitä, kaan ihme, jos raham ailm an kor- Niin nähtävästi jestym ään pyrkivän työläisjou- lakkoj ulistusta vastaan. saanut viittauksen keim m at v a ltia a t olisivatkin rauhan- llsuuden. ja ne ed isty v ä t ja voitta- e ttä s e k a is ta ope us a e, ti ia uno TOVERI Siihen niillä kyllä olisi vat sen jälk een kuin rau h a on soi- lam aan . ,-ai kon kurittam inen, sillä m uusta ; vaatim attom at ja oikeutetut kuin Saksan ja Itävallan katolisilta puuhissa. (T H E COMRADE) syytä, ja yksi sellainen on siinä e ttä m ittu. K aikki S veitsiin m ah tu v a t ra- A jatus e ttä .o me i The organ of *ae Finnish workers in the kuin työ vaatim ukset ovatkin, sillä lakko aineksilta, joiden vaikutusvalta jos sota vielä jatk u u jonkun aikaa, ham ailm an Mrs. P a rtin g to n it eivät lin n u t taloudel Hien j • Western states. The only Finnish daily in '“ virkatehtävästään” the West. Published daily, except Sunday, i kohoam aan kuin tul- I voi lak aista tak a sin sitä tulvaa. ; linen o .o tn a voidaan J et p kurittam isesta lakkaa laisia ei voida syyttää m istään ei suinkaan ole pieni enempää tulee sosialism at Astoria, Ore., by the Western Work läisten v ______ ____ f.dcAiin t-i. heille tna tak M a sin , on voisikaan joutuva haave. I on- ta- ta a tak a sin , o a / ° va ja lakasem aan pois kaikki iten olla to isella aa men’s Publishing Society. m ista ei tietääksem m e I. VV. VV. väkivaltaisuuksista, niin sittekin ylläm ainittujen maiden hoveissa niin kalliit laito k set ja tavat. valla? T äm ähän on ollut k an san ja tto m e n syv.vvden a. > F‘ > llmotushmta 40c palstatuumalta. Kuoleman- .liittokaan ole vaatinut. M utta I käännetään hallituksen m ahtival- ja politiikassa kuin paavin luo T älle häivytykselle on kyllä syytä, sotaa Siihen ei ole o tta n u t ainoas- seet irra llee n ja van a n ., »« j ilmotukset $l.S0 kerta ja muistovarsyillä vaikkapa ei olisikaan m itään p erää taan enem m än m iehiä osaa kuin en- ta v a t ovat v isk atu t kaiKKi po «avaan $2 00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit kuvernöörit kieltäytyvät o tta m a s-! ta niitä kukistam aan kernaam - liakaan. Epäilem ättä alkaa si siinä, e ttä rau h a n n e u v o tte lu ja on pi- nen koskaan, m u tta suurem m ille jou- pätsiin. M iksi ne s i e l l ä su au uva to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja kuin m yönnytään niihin. säilien tilanne niin Saksassa kuin detty. Sillä tu rh a a on olettaa, e ttä koille, kotonaolevllle ja k ärsiv ille on ja n iitä n iistä tulee, voivat kvhjt- nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- ta sen vaatim uksia huomioonsa. ! min ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset v -Jl icc-iL-ln l-ä v .lä ¡niailm a voidaan jälleen a ja a tak a sin a s e te ttu su u rem m at ku o rm at ja vaa- n ä k ö ise t kuolevaiset h y v ä n ä svyita Lakkolaisia ei ole saatu min- j < )sotus siitä että täm än maan n a ta $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk lia ssa k in Ravila s e l l a i sinne, s e k jo ssa s i se . oli ... ennen ............... iättää tta . . ttä ä e e n n n n u u ste ste le le m m a a tta sotaa. S itä d ittu enem m än uh rau k sia kuin k o s -, jä sen mukaan. Satunnaisitta ilmotuksista Ne, jo tk a ............ o d o tta v a t sa av a n sa k u tulee rahan seurata mukana. Englannin käänlaisiin väkivallan töihin n äi-k ap ita listilu o k k a kohtclec oman että rauhaa toivotaan io niuual ... ____ kaan voisi ennen. n h u mie rjissa p y ö r-, ei kuningas teh T d ä aistelu kaikkine kielestä suomennetaan vapaasti. den lakkojen aikana, eikä heidän maansa työväestöä rautakoura- lakin kuiji työväestön piireissä. hineen ja hevosineenkaan. On pääs- teissä on koko kan sallin en e n erg ia ; tik u n n a n k a siin sa ta a s sa m a n laisen a te tty irra llee n voim at, jotka tu lev at ; ollut k ä y te tty n ä uudella tavalla. kuin se olikin, eivät ole a in o a staa n Entered as second-class mail matter July It, semmin kuin esim. vihollismaan Saksan suoranainen rauhan kulkem aan kulkuaan vielä senkin ( T untuu uskom attom alle, e ttä kan- ' ly h y tn äk ö isiä, vaan id io o tteja. Ja ne 1912, at the postoificc at Astoria, Oregon, alotteestaan synnykään minkään under the Act of March 3, 1179. heikkouden Jälkeen kun rauha on jo tehty. N e ' sa sallisi kaiken ta a s a ja u tu a enti- i ovat sellaisia h u o lim a tta siitäk in , et- laisia rettelöltä, m utta jos ku- oletettuja urkkijoita, joille vai tarioam inen niisi . . . y h teisk u n n alliset ja p o liittise t pyrki- sille av n h e ttu n eille ja jä rje ste lm ä ä tä ovat k a n sain v ä lisiä ra h a ru h tin a ita T ILA U SH IN N A T vernöörien liikkeelle laskem at m istetaan sam ettipatjaiset huo- merkki, jollaista ei ilmaista. Koe- niykset, jo tk a olivat h u o m attav issa - vailla oleville laduille. Se kontrolli S v eitsissä, su u n n ite lle n ra u h a n liitto a Yhdyivallon»* ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta. .$2.25 Om an maan tetaan tunnustella toisten mieli- jo elokuun alu ssa 1914, ovat sen jä i- ¡ jo k a so tato im en p iteen ä on saavutet- - l‘PaielIuJ ta a k s e c n ” sosialism in.______ J kuukautta.........$1.35 1 kuukausi... .50 “ v artijat”, jotka useimmissa ta- neet vankiloissa. L ... . . . . x , keen saan eet su u n n a tto m a sti lisää i — ---------- --------------- — — — — —— - Suomeen ja muualle ulkomaille: syyttöm ät työläiset saavat virua piteita, saavat Yksi vuosikerta. $6.50 6 kuukautta. .$3.50 pauksissa ovat hurttia, ja sellaisena tunnustelu- vauhtia. Niiden vauhti on nyt liian SUBSCRIPTIO N RATES: vapaat -kädet, niin yleisön tu r kuukausim äärin härkäkarsinois- na saattaa paavin ehdotusta hv- voim akas m inkäänlaisen rauhankoko- In the United States and Canada • .............r - , ' uksen p y säy tettäv äk si. Niin varm a One year.......... $4.00 hut months............$2.25 vallisuus ei ole taattu . Lakko- sa. ilman että niille annettaisi \alla syyllä pitää. I ak,tiainen on e 9im. tohtori A rth u r Shad- Three months. .$1.35 One month................ 50 , - . . Advertising rates in effect July l, i9i27~4o ‘ *ai^et saavat olla varuillaan, sula edes tutkintoa. sanom alehdistö rientää hylkää- well, että hän kirjo ttu a Nineteenth ! | cents p v inch. Special discount'is allowed I h e id ä n n ik e iite n s 'i e iv ä t n le m is ^-,,,1,-. . C entury aik a k a u sle h d e ssä “tu le v a sta • 1 for larger and continuous advertisements. n t l i t a n O lK c u ie n s H t l v a i O le m i s maan r-aikki esitykset rauhasta. , Ila n k um r n k af s t va TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE. tään m erkityksestä silloin kun Ne äskeiset rauhan- Kuinkas m uuten, ovathan rau- Hän ta rk o tta a sanoa, e ttä sotaa AM ERIKKALAINEN K U LTTU U R I m itään m uuta kuin velkaa — ei edes ___________ AUG. NIK U LA . Manager. Huoneusto sijaitse« 10:nnen ja Duane katu hurtat ovat “suojelemassa om ai hanluihut joka kerta alentaneet j se u ra a vallankum ous E n g lan n issa; — huhut n ykyisenä a ik a n a , kun n ia a n tu o tte e t KUVA. jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, íK -ik k c ittp ’ ei Y ksinvaltiuden kukistum inen tai toimitus 832. suutta.” sotatarvetehtaitten ovat poikkeuksellisen k o rk eissa h in A rizonan asb estik aiv o k silla lakkou- 1 hallitusm uodon suuri ulkonainen noissa. Sillä noin a h ta a s s a a sem a ssa hintoja ja sellaisesta “kansalli m uutos. vaan h irv ittä v ä y h te isk u n n a l-' tu n ee t indiaanit on van g ittu in a k i e K uvernöörien toim enpiteillä on Smlan uuvuttam a ihm iskunta oleville farm are ille v ä littä jä t m aksa- linen vallankum ous. Tohtori S h a d -, te ttu pois seudulta. N äillä kaive-k- sesta onnettom uudesta“ toki on in yksi tarkotus: toimia siten, odottaa rauhaa sellaisella toivu! well on tu tk in u t taloudellista ja työ-i pjlla ou eet valkoiset ty ö läiset e iv ä t vat m itä h a lu a v a t, ja fa rm a rille myy- Kuvernöörien toimen- ' vain yksi tarkotus: siten pelastuttava, ja pelastutaan sii la e s u .n tila n n e tta E nglannissa o tta n e et osaa lakkoon, m u tta in d ia a -- d y stä ta v a ra s ta ta a s k isk o ta a n m itä j että järjestynyt -pääoma saa edel- n ite e t I eu a paaom a ettei- la. että se un valmis tarttum aan hen saakka kuin Europan kan m uissa m aissa jo pitkän a ik aa ja __ _______ 'leenkin cstelem ättä raastaa ty ö - . kiinni jokaiseen huhuun, tulipa hänen m ielipiteillään on suuri m er-t n e ja peläten eivät u sk a lta n e e t töi- tah d o ta an . F a rm a rilla ei k u m m assa sat ovat kokonaan nääntyneet. kitvs. Hän ei ole h ä ly y ttä jä , vaan - h in k ään m ennä. V asta ny t, kun in- kaan ta p a u k se ssa ole m itää n m ää j Iäisten keskuudessa niin paljon ! se miltä taholta tahansa, kunhan \ k sin k e rta lsesti k o ettaa au k asta k a n - : d iaa n it on viety pois, ovat valkoiset räy sv a lta a hin to ih in nähden. Englannin ja yleensä liitto- E ntiset kertovat jokaisen Iän- kuin se haluaa. Lakkolaisten siinä vain on olevinaan kaiku san silm ät sille m itä tulee ta p a iltu -; . ,, . ...... , . T älla isissa , - , oloissa ei ole pahaa- sivaltion kuvernöörin ryhtyneen i rintam an m urtam inen on kysy- rnailmanrauhan htiomenkellujen laism aitten sanomalehdistön il- m aan. “T e o llisu u srau h a”, joka on ta a s a lk a n *et to lh in - Gnemniftn tai vähem m än vallinnut Kikös se ole kau n ista katsella! , kaan eläm isen m ah d o llisu u tta muu- m otetaan olevan raifhancsityk- toimenpiteisiin “suojellakseen myksessä, eikä m itään m u u ta .! soinnusta. sodan a ja n ja joka on a n ta n u t niin valkoiset rik k u re in a “p u n a n a h k o je n ” ! Ien kuin om an p erh een ty ö tä kävttä- viljavainot / ja teollisuuslaitokset Eihän vaatim uksissa ole m itään ■ m illä . P a rh a a s s a ty ö ijä ssä olevain Niin muuta kertaa un puhut- siä vastaan. Me emme täällä kili Pa ljon m ielenrauhaa joillekin epä- j lakossa! tenkaan tiedä sitä millä tavalla filosoofisille yhteiskuntafilosofeille,) • ‘ poikien i. w. w d&isten hyökkäyksiltä." kohtuutonta. viem inen so tap alv elu k seen Järjestym isoikeu- tn rauhanneuvottelujen alkami- sikäläiset kansan pohjakerrokset söta^loppuu!' Tulevat ty ö v ä e n " jä rje s -i Scheldem ann, sa k sa la isten sotaso- m erk itsee siis useim m ille tällaisille Me emme ole läheskään yhtä destahan vain on kysym ys jä is e s tä , että yhä uusiutuvia huhu- “fa rm a re ille ” eläm isen loppua—s a a t Sllhtautuvat niihin, sillä san o m a-' töt turv au tu m aan “ suoraan toim in ’ sialistien tu n n e ttu jo h ta ja , on Mann- m ieltä I. \V. V V .'liiton lakko- m uutam ien syyttöm ästi vangit i j a saattaa pitää ainakin jonkun le h d i s tö e d u s ta a v a in s o ta s u s ia ' taan.’. ennen ku u lu m atto m assa mää- heim issa p idetyssä su u re ssa kokouk ta a h e id ä t a n ta u tu m a a n sem m oisiin touhuilun kaikkien vaiheiden tujen vapauttam isesta. verran perättöm inä, m utta kui- in v-> t-i «itt/» Vnn ’ lu.!ee. ta Pa h tum aan n ä lk ä k a p i-, SGSSa v aatin u t S aksan n y kyistä mi- epätoivon tek o ih in kuin aseelliseen kanssa, m utta me emme ole Mitä tällaisella lakolla saa-1 tenkin on jokaisella rauhanhu- ja puoltaa ratinaa \a sta sitte kun noita, epätoivoisia m ielenpurkauksia, n iste ristö ä eroam aan. kapinaan, joka lu onnollisesti oli hel- v äk ivaltaisuuksia ja m elkein v allit kuulleet m istään sen suunnittele- i daan aikaan, riippuu siitä, miten i bulla m äärätty vaikutuksens i, n ä h d ä ä n e t t ä kaikki keino! <o- sem aan sisällissota. N äm ä ovat vain ! T ähän o d o ttam atto m aan suunnan- ! posti k u k iste tta v issa h a llitu k se n käy- m asta hyökkäyksestä viljavaini-1 paljon miehiä siihen saadaan liit-j joka lepää kuolem attom alla raiu- dan jatkam iseksi ovat käytetyt, m uutam ia sen “ teollistiusvallankum o- i m uutokseen oli syykin — se, e ttä d te tta v is sa olevilla so tavoim illa ja a- t hi sentään aula joku lehtikiu, uksen ilm enem ism uotoja, jo sta to h - 1 kokouksessa oli saapuvilla kovin sun- ' seilla. oita enempää kuin teollisuuslai tymään. 1’seassa tap au k sessa. hau kaipuulla, toivolla, joka c- Kuvaus s a a tta a olla jossakin mää- n m aara itsen äisiä so sialisteja, jo tk a J a nyt ufaRaa kap in aan noU88elta toksiakaan kohtaan, päinvastoin eivät sellaiset “yleislakkojen n i- J ä ä kaikista niistä pakkotoimen- joka paastaa ilmi välähdyksen todellisem paa tilannetta kuvaa- tä s s ä liioteltu. S ellaisista seikoista selvästi osu ttiv at Scheidem an- fiCt ao jj{eUg j a h irtto n u o ra ! M onta jo olemme käsittäneet senkin tar- mellä toim eenpannut korpilakot ; piteistä -huolimatta, joita asctel- • r •, .1 • e lausutut e n n u stu k se t sa a tta v a t n ä y t- 1 nille v a ste n m ie lisy y ttä ä n ; hänen täv- « Seuraa i fäa n nanreonviifi. '■ . tJ ..... .... . . ' am m u ttiin toisia k n n n io tta issa . kotuksena olevan saada miehet ole tuottaneet m itään tuloksia, i laan rauhan pyrkim ysten tielle, vasta m ielipiteestäkin. .. . a u re tta v itta kym m enen vuoden jty i sen tah d en a a a n ra a p u rje ita a n tuu- u - , ■_______ K uvaavata on, e ttä levottom uudet kuluttua, m u tta y h d estä seik asta ien m ukaan. pois niiltä, jättää viljavainiot ai m utta siitä ei nyt olekaan ky- | a sodan näännyttäm ä ilimiskun- vassa muuan sellainen; Siitä puheen jy rk k ä puhkesivat ensiksi S em inole ja H ug “ L ontoosta tulleet sähkösanom at voimm e jo nyt kuitenkin olla v ä r van m iehittä. synrystä. vaan siitä, onko työ- [ ta un pakotettu lopettam aan su ilm ottavat New Europe nim isen viik m oja; rauhan solm iam inen ei tule i sav -v - hes kaiinteissa. N iissä v a llitse v at v ie p y säyttäm ään sosialism ia lä k u rjem m at olot kuin m issään M utta kuvernöörit varustele Iäisillä oikeutta järjestyä ja lak- dan ennenkuin pitkä aika ku kolehden selittän een , e ttä “ kansain- i suinkaan MIKSI OKLAHOMASSA KAPI- sillä tavalla kuin ne yleism aailm an väliset ra h a ru h tin a a t” ovat äsk ettäin m uualla. Seinlnole k a u n tissa on a i vat. Olleneeko heillä arveluja koutua. Ja siihen täytyy v ä r luu. ' “ ‘. E '1 S v eitsissä salaisen J”,111 ,ir,r“ n o it ii n pitäneet rauhan- ' ra h a ru h tin a a t a ja fte lev _ a t, • iotka nani-i 1 1 in u iiiin . n o a sta a n 323 farm aria , jo tk a edes H , n - ,- yhteen G enevessä että työnantajien santarm it tu- tata jokaisen em pim ättä myöten, Heidän tark o tu k se n a a n vat paansa i j ; Ja kun kansakunnat alkavat neuvottelun. K aikki m itä tap ah tu u , on sosialis-i O klahom assa on noin „Ort.OOO far- | r>m< 1 se sti o m istav at farm insa, mut- levät panem aan toimeen vallat-f k y »Iäisillä on ja täytyy olla oi- näännyksissään puhua rauhasta, on saada a ik aan pikainen rauha, jo tta 1/IIU1O1 ooiou lii » c* I invii oi/oin u, i, nuuuunii tji Spen- ----- -- joista 104.000 - .. v.. . . v . ilje . . , -' ta 1.678 v ..... voltaisi e stä ä “ aiiuoo kansainvälisen sosia- ........ m ille ........ eduksi, huudahti iiriu H erbert niaria, on \ , u o k . ra u o k .......~.. rav ilje lijää ; H ughes tomuuksia, joita sitte selitettäisi keus järjestyä ja lakkoiltua sil kun niiden elinvoima alkaa olla lisinit ‘ p y sä “ y ...... ism in ' kasvu ja ttä ä — E uropassa cer epätoivoisesti. K aikissa tapauk- lijö itä ja niiden lisäksi noin 52,000 i kau n tissa on 515 n im e lliso m ista ja a ja tohoavan vailankum ousaallon nousu”, «issa on so ta sitä su u n n a tto m a sti i niln v elk aan tu n eita, e ttä a in o a staa n j 1.893 vuokraajaa lakkolaisten teoiksi, kuten on ta loin kun heidän ääntään ei m uu viimeisillään. silloin huom aavat koht R auhanehdoissa olisi kansainvälinen a u tta n u t. Me emm e nyt puhu poliit- vallisesti ollut laita. ten oteta huomioon. voitonnälkäisiinm ätkin imperia - pääom a a s e te tta v a etu tilalle. T äm än ! tise sta puolueesta, em m ekä jostak in nim ellisesti o m istav at farm insa. Jä- lelläolevista tilo ista noin puolet ovat K uvernöörit lupaavat ryhtyä H errat kuvernöörit olisivat listit, että heidänkin on e tu je n p u h taa sti kapitalistisen rauhanhank- m ääritelly stä opistakaan. K /N N U T T A M A A N keen k a n n a tta jia ilm aantui heti niin Jä rje sty n e e n , poliittisen sosialis- j k iin n ity k sessä, vaikka ei niin toivot toim enpiteisiin ulkomaalaisten saaneet aikaan paljon enemmän. sa vuoksi liitvttävä rauhan liik so sialistisissa kuin k irkollisissakin »nin toteutum inen on m eidän käsi-1 to m asti kuin edelläm ainitut. H uoleti e-i im idän p resid e n tti W ilson kehot- kum m ankaan k ä s ittä m ä ttä tyksem m e m ukaan m ahdottom uus karkottam iseksi. Taitaa olla te- jos olisivat kerta kaikkiaan se ] keen mukaan — pelastaakseen joukoissa, ............. .................. ......... .. S ellaista Se tulisi kukistum aan om aan voit. I ^ 's laskea kolm e neljäsosaa Ok-i tan u t kaikki sellaiset ru o k a ta v a ra t, to d ellista tark o tu sta . hokas toimenpide, m utta s illä ' littäncet, että työläisille o n ! itselleen sen mitä tulevan vh sen kokoom usta n im ittää New E urope t toonsa, kuolem aan sisäiseen h a ja n a i-[ ’‘l^10,nai1 farm are ista vuokraviljelijäin joita ei m uutoin käy pitk iä aik o ja aikaa saattavat viljat jäädä kor-J kaikkialla m yönnetty vä häiritse-i teiskunnallisen vallankum ouksen “ rahaliikkeen epäpyhäksi liito k si”, j suuteen«», loppum aan om iin väärin- \ asem assa oleviksi. säily ttäm in en . M aam m e tosin on K ysym yksessä oleva ju lk aisu ei ole «äytöksiinsä. ; V uokraviljelijän on luovutettava , ruoka-aineista rik as, m u tta kun mei- jaam atta, sillä ulkom aalaisten m ätön oikeus järjestyä. M itä j aallokosta voidaan pelastaa, m ikään sensatsionijulkaisu, vaan on \ en äjä on o so ttan u t m ailm alle mi-1 kolm as osa vuodentulosta om istajalle, dän myös on p id ettäv ä huolta liitto- karkotus kysyisi hiukan voimaa lainrikkomuksia tapahtuu, jos N ykyiset raulianhuhut saatta se d ip lo m aattisissa ja kansainvälisiä- ten käy, kun ä ä rim m ä ise t so sia listit t „„„„ , -n , . , , • . ‘ sä asioissa tav allisesti hyvin selvillä, ajau tu v at valtaan. E nsiksi ne r iite - ' I PP m enee ' »Ijeljskoneitten ko- laistem m e sap u sk o ista, ei nain sota- ja mahdollisesti veisi nekin skää-1 sellaisia tapahtuu, on se koko- vat vielä sivuuntua ilman että o b *r « ’ ' i • • .... . .................. I eikä sen tätä k ää n k e rto m u sta voida levät keskenään ja sitte ne pyytävät ro^sta pu o tita varoista. V iljelijälle? aikana m eilläkään ole tu h laam isen TOVERI MAILMANKATSOMUKSiA ni! ,l >aa' ,ian t .nei'’, n iin t.i ne v a littu ih in ;! a hhi.! ; sj\nunna vaan ta v a llis e n a k e k s itty - konservatiivisempia aineksia pelasta- kisoi. <ar ' *■’ MUi vuosien tySsti tavalliaiioniaatJ . varaa. Niin h in setittti etiipttsak . Menettelytapavirtauksia Ruotsin ammattiliikkeessä m im m iin i? ;; , , s;^ ,. n ; - td * : sm&aiisuiiiK 1’seita vuosia on Ruotsin am panna sitä vastaan vastalauseen-« keen v. PKM alkoi vastustus kui- loudelliscn luokkataistelun pöh- vat olosuhteet ovat luonnolliscs jota m uutam in paikoin saatiin, tekijä ja lakkoja todistaa eittä- m attiyhdistysliikkeessä ollut ha sa. voi sanoa, että v a stu stu sta ! tenkin esiintyä järjestetynim äs- jalla, katsom atta siihen, ovatko! tikin valm istaneet m aaperää vas- m u u t a m i n s i t ä v a s t o in ei. Elin - ättöinäst i, että täm ä mielipide vaittavissa kaksi m äärättyä paä- tässä kysym yksessä jossain mää sä muodossa. Svndikalistiset vas- lic parlam enttitoim innan vastus-j tustustyidle ainm attivhdistysliik- kustannukset kuitenkin yllä non- m tapasi vastakaikua työläisjou suuntaa. Toista edustaa R uot rin laim ennettiin. i tustusm iehet pitivät m yöskin! tajia tai ei. Se asettuu siis val-Jkeessä. sivat, saattaen työläiset todelli koissa. Suurin piirtein katsottuna sin A m m attijärjestö, eri am Kuitenkin jos luullaan, että kokoy k^ n ’ i ° ssa kes"i Sl’h^ s s a neutraaksek J puhjetessa v 1914 svn- seen hätään. Lisaksi huom attiin lienevät ne mx ös johtaneet t u - m attiyhdistysten yhteenliittym ä, am m atillinen vastustussuunta klls e?t,,n vastustuskysyniyksen s,, jättäen työläisten itsensä ra t-| x. 14 sx n vähitellen, etteivät kalliinajan loksiin, kuitenkaan ei likikään poisluettuna kuitenkin m. m. ylipäätään täm än •’uudistuksen" i vasta’^ sta ,.es” nf vn” s.esta- haa - j kaistavaksi, missä m aani, ke ha- tyi Ruotsinkin teollisuudessa ah korotukset rittäneet. N äm ä oli- riittäviin. Tosiasia on e ttä Riuot- Ruotsin Rautatieläisten liitto jäi katttta «s;,,, ! tokseksi tuli \ ¡iden äänen enetn-1 luavat olla mukana valtiollisessa dinkotila. T vöttöm vvttä ilmaan x at satunnaisia, ja niitä annettai- ■ sin työläisten palkat sodan puh- > tili pelottavassa m äärässä . J ja tvö t Ruotsin kirjaltajaliitto. ja toista j “,a u u a Xa?™en1’ nnn Pct-Vtaan ! mistolla. että erotaan am m atti- lu o k k ataistelu -a l < t l J.J V > \ l C !i|!, 1 1*1 | | ... y. 1 . .... - i sun vain niin kauvan kuin pulaa keam isin ä k e e n vl.-en^-; Ruotsin Työväen Keskusjärjes-1 Ennen P,tkaa nostI se uudelleen* ‘k Ä S i k c S t i . '" * * * " 'e kX “ ro- .ouiiaa,, o-,.., i iar estolta ja m uodostetaan eri- siitä syrjässä. On mvös mainit- osottaen. että tvvtvm at-i , ■■■■'. n ,, < tö (S. A. C. >, aito syndikalistis- paataan, ...... , , . r . ■' • 'k o n i e n j ä r j e s t ö , vllainauuttu S. tava, että vastustusrvhm ä vas elvisi kaikki vähitellen Ei sii- tHn ' a,n. n!HUtann,sSl kj,l‘ka/ ,sik -1 sentillä, sam alla kuin elinkustan- vvden svvt olivat svvemma!-l x • i , . ' 1 , ten ainesten pääjärjestö. Jo k y m tom i;: '» iim v q i ' ........ i -A- •• J<»ka oli työskentelevä a l tustaa työsopimuksia, katsoen ,ä kvllin. eitä tv,,: ;1|,„ e t t ¡ ¡ „ i r t i 1 nukset „vat k ..! ,« » „ « , 50 (ñ 70 la. Jo v. 1'M iK alettiin paaasial | „ .... m ., o na m enkunnan vuotta sitten alkoi to syndikalististen periaatteiden kuten ee„- e„ h h I, , e Í !*.’> «»P'mukset tc k t,a . k u tte n p .r .,s e ti l lä . syndikalistitkin uiKien ten sopim ukset tekivät k u i t e n 1 prosentilla. . leen entisessä laajuudessaan am m attijärjestössä kuulua vas lisesti nuorisososialistien (anar- mukaan. Alussa oli sillä vähän kytkevän työläisiä. vaan niitä lisättiin uusilla yri- kin m ahdottom aksi vaatia jälleen j Näiden ok,suhteitten ja paljon tustavia ääniä, jotka vaativat jyr- kososialistien 1 taholta agiteerata m enestystä, joka seikka riippui kempaa m enettelytapaa ja v a r-, Pu^ taa®tl ?y” d,kahst,>ien ämmät epäilem ättä jossain määrin s j i Niin pian kuin täm ä äm m ät tvksillä huom attavasti, k arsin- palkankorotuksia, koska missä sellaisen, joka tävtvv jättää täs- oh m äärätty, ette, palkkataiste- sä m ainitsem atta, taustalla k at sinkin vastustivat ........ päättävästi r ------ ---- ------- ! t,x x.... hdistxshikkeen 1 4 • •. A puolesta. , Muis- t ia, titd i ruotsalainen uu 19<1 id mu il l työväki \ <ll\ ' tivastustusrvhm ä oli muodostu k’n °1’ na>n h ita rauta- ja paja in,ta sais, esiintyä so p im u sk au -iso ttu n a on k iite ttä v is sä Ruotsin m m attiyhdistysliikkeen läh eistä! p^ulcset. joita te,m in vannaa re- vicengä ej nr;elc]jaän ;ätä vani,o teollisuuden aloilla. Työläiset Tvöväen A n n eta harrastavaa ammatillis-l ’ , " “J. snunnattiiu sitä vastaan saivat tehdä suuressa määrin della. N aita säädöksiä tukivat J am m atillisessa liikkeessä esiintv- yh tey ttä Sos.-dem * ° “ " ta liikettä vastaan, sisälsivät pan I ’» J»rJe9tojaan. X ah,telien o v a t|k y lla varstn ankarta hyokkayksta ylitöitä. T yönantajat korjasivat myos am m atilliset rivit, jotka vä vastustus, ja nämä osuttavat, puolueen kanssa. Sivumennen sen aatteet kuitenkin saavuttu - j vanhan am m attiyhdistysliikkeen voittoja. I pn^T-k1 m kt-t l?3'?/1113 i S-r ° n a ’van välttäm ätöntä- m ainittakoon, että Ruotsin am asiassa sitä, että täm ä oli liiaksi neet melkoisen vaikutuksen suu ! taholta. N aitettiin, että se oli ennen kuulum attom ia S läh i‘" .¡«¡nopäätökseet, tul- niattiyhdistykset ovat oikeutetut keskitetty, että keskusjohtoon riin työläisjoukkoihin, v a ik k a k in v a in todiste siitä, että svndika- voittoja, jotka useissa tapauk , " 7."" .......•. s jssa nousivat moniin satoihin 1 m entiin niinkin pitkälle, e. , laan niv,,s kun o tetaan huomi- sellaisinaan liittym ään sos.-dem. Jok ko? t t u . V.*aks* voimia, joka sen nykyinen jäsenm äärä lienee listinen amm; oh tl|h ¡iukiu prosentteihin j t ta atnniatifhsen jondon ta h o lta ' ettei am m atillisen päajoh- työväenpuolueen paikallisjärjes-! k a h i s i ty o b isten toinuntavapa , ; ain noin lo o to , j otka on 5aa. j epäonnistunut , .ttivluiistyshtse että sen menette ,l unan nnK,1.\ Prosenttetinn. i\at ; esitettiin, ettei sopimu sopimuksia s a i s i don ................................. 1 } am taholta ole tahdottu olla töihin, työväenyhdistyksiin (jouk u tta » etta sen f.?11111” 13 ,a Inc’ t u ratkaisevassa issa taistelussa taistelussa v a n -' lytapa ja ohjelma olivat puh- k.en tania.1,1 ..'!nian' Clta asjanomai- missään olosuhteissa rikkoa. T o i m atillisessa yhteistoim innassa 8 koliittym inen), mikä seikka on nette.xtapa oli liian laimea, sa-1 jiaa anim attj yhdistysliikettä v a s-! laasti svndikalistiset i. n. e. Li- ^.ia xakaakaai1 Halutti jakaa txö- sin sanoen sopim ukset julistettiin tumiin työpäivän läpiajam iseksi; synnvttänvt laajalle u lo ttu v a a , nada sanoen, että se oli m uut- taan ; säksi syytettiin sen tietvsti tab- läisten kanssa itselleen runsaasti pyhiksi, voisi sanoa, että ne ase- lukuisat vaatim ukset sen ja vleis- v a s ta tu s ta syndikalististen ai ! tunl,t ,uan -porvarilliseksi, johon! tettun am m atillisessa taistelussa ten. kunnollisten palkankorotus- nesten taholta. Niinpä oli j pääm ääräksi sen sijaan, että ovat ten läpiviemiseksi suurlakkoon luvun alussa etenkin Ra keinoja työläisille siedettävän ryhtym isen kautta, on niinm uo M etallityöntekijäin liitossa olemassaolon turvaam iseksi. doin hyljätty. makas vastustussuunta, , ____ Millaiseksi tilanne Ruotsin keästi työläisten liiankin oikeu j X astustusryhm än taholta pi- ti. että am m attiyhdistysliikkeen tetut vaatim ukset. Siitä h u o li dettiin sellaista tietysti arvelut työväenliikkeessä tule vai suudes- tuli olla kokonaan erittää seik m atta koko vuoden 1915 oli tvö- tavana. A nkarasti terotettiir. sa m uodostuneekaan, . . . vksi — tiollisesta liikkeestä, ett;: lakkojen lukumäärä varsin pieni, j mieliin, että periaate “hätä ei lucj a .on ku/ cnk>n varm a: ne vir- sanoen am m attiyhdistykset ja samaa voidaan sanoa myös lakia aivan ensi sijassa koskee i tau k set> jotka vaativat arkaile- laisinaan , . eivät saisi liitt r . -Kt-ä c.rvetö Pftti .-.A vnr i u i ! idd Mia asettam alla UUUCll djdll ' ................ ■ . •- 111 , ----- lueen ala-osastoihin, vaan että n?u \ Ma \ ’ tl*1 n t; työläisten melko suurta k a n n a -! kokemuksia ia taistelum poja v a n -! VUod.en 1916 ensim aisesta puoli työväenluokkaa, jonka ehntasos- m attom am paa m enettelytapaa ja puolueeseen liittymisen tuli o i-‘ s,nk,n P Itkla työsopimuksia' k a - jtusta Ammatillinen vastustus- hoihin muotoihin sa ei ole ollenkaan laskeutumi- am m atillisten toim intam uotojen Hajottam ia vuotiskaudesta. että ne la kunkin amnnattiyhdistvkseen ./H tax at. aivan litan suuresti st- yhtym ä on vanhassa amfmattiyh-i svvtöksiä kuitenkaan pidäi Kuitenkin alkoi yhä enemmän ^ ’’-suttiin myös ke- uudistusta sellaisiksi, , , ... 1.^;,..,, l-,,,, - -......... . ............ .....u u .iii.ii-, el m i i i v u k . i . h i piua rvuiiciiMii diivii \ na eiiciiiiii.in , >en , ' araa- ..... - T ätä11' 311_?a s -ne*1 • lsasIa-!: JrvJi»;;., cknin-i>iL-^,»t tahtiin i d’stvs' ’’kkcessä oleva propagan- kum mastella. Niin pian k u in 'k u u lu a ääniä, iotka kehoittivat 1(,’ c ,t$ivat am m atti paremmin vastaavat k ä rjisty n y t i kysym ystä käsiteltiin usei-1 arveltiin, että sopimukset tehtiin i dajä r;e^to joka on o ottanut teh I Ruotsin työväenliikkeessä alet työläisiä toim imaan, jotteivät he >Judstxk?et kalliinajan- tä luokkataistelua ja työnantajien xuosina varsin kiihkeästi, j ^ o i n kun työmarkkinoilla vai-; taväkseen m attaa ja IM jäsenet k ä y t-jtiin vaatia m enettelytavan ivr- ahdinko-ajan lopussa jäisi vhi /orotukseen. xaan sopimuksissa entista suurem paa haikailemat - äedullkcti täm ään häikäilem ätöntä menette j kentäm istä, että tvöxäenluokan ! samoille palkoille kuin ennen so- huolim atta vaatisivat palkanko töiiivvttä. n äy ttäv ät olevan voi M utta vuoden 1908 puoluekoko ....................j lytäpaa .................. uksen jälkeen, jossa tehty vas olosuhteet. ytapaa ja ja väf vähemmän keskitet-j ' taisteluun sovellutettaisiin keli»-’ taa ia lisäksi vielä saisi potku- rot,ukida i 'die’vat työnantajat tolla tulevaisuudessa. O nnetonta talausetta koskeva päätös sisälsi, h iiteen aikaan ajettiin tätä t\-a toim intam uotoa, joka on ko- tvksen itsensä antamia kokemuk ja kadulle. Elinkustannusten ta i ? " , n SUOätl” si../y h ty isiv ä t txo- , °.V5!.k’n’ e^ e’ n *'n hävisi, sillä että ne amm.-yhd. jäsenet, jotka x.ustasuuntaa vanhassa am m utti-, kotiaan työläisten itsensä hallus- siä. on tätä pidettv haj itustvönä. vaton nousu alkoi m. m. vaatia sds rikkom aan sopi siinä tapauksessa Ruotsin työ väenluokka kytkeytyisi epäile eivät tahdo kuulua sos.-dcm. pu > > hdistysliikkeessä I muksia. pikemminkin sa. \ astustusyhtym ä on myös m utta työläiset ovat kiinnittä työläisten puolelta tarmokkaan! , m ättä entistä suurem m assa m ää lueeseen am m attiyhdistyksen liit- .n a u .o x e s t, . 9C ja e r i t t ä i n - asettanut pääm ääräkseen koettaa ¡neet «xvtöksiin vhä vähem m än1 paa esiintym isiä. Siellä tä ä llä ’ Suuri joukko viime i , . - — aikoina rin s. .rron kahleisiin. — K. tx mispuutoksen nojalla, voiva; km amm atillisen suurlakon ja!-, koota kaikki työläiset yhteen ta - [ huom iota ' “ u , alettiin vaatia kal’nnajan!:¿ay¿t^. <- K uottisia ■' vallinneita palkkatais- Sota-aikana v a in Kilbom. t .. «g ” «« l »
