2
No. 193
TOVERI
________L. "
1
-
*■■■""
1 ......
S— ... ........
m -
tymisoikeus on taattava k aik en -! rauhanneuvotteluille, m utta kai nä san o m aleh tiju ttu n a. K aik u ja s a m aan valtak u n n an . M utta on ole tu teollisuuden, kulk u liik en teen , elin-
le ja teollisuuslaitoksiin.
ta rv e tu o ta n n o n ja m uiden y litse, tul-
m an la isista on n ä k y n y t u u tisissa ai- m assa e rä ltä varm oja Ih an teita, m aa
K uvernöörit vakuuttavat, että laisten tilanteiden vallitessa
kesta
päättäen
ne
eivät
ole
pelk-
rä
tty
jä
y
h
teisk
u
n
n
allista
liik
k
eitä,
laan sä ily ttä m ä ä n rau h a n k in valli-
.....................
>
na tuon tu o stak in . S ellainenkin lau-
Ltancn («om alaixn t 'övtcn Uncakannatttja, “kapinalliset
e
rä
itä
po
liittisia
m
en
ettely
tap
o
ja,
j
o
i-
’
tessa
.
V erotus tu ‘ee ta p a a tu m a a n
uhkaukset eivät
kiä ‘ sivullisten’ vritvksiä. Paavi su n to jo n k a S aksan v altiokanslerin
ilmestyy Aatoriaaaa, Oregon, joka päivä
ta
me
olem
m
e
to
ttu
n
e
e
t
k
u
tsu
m
aan
kokonaan
uusilla p eru steilla, isota on
peitti aunnuotaina.
Pitaä
Täm än yhteydessä on paikal ei ole ainoastaan juoksupoika, i,motelaan anta“.ee“’ ,etta
heitä ollenkaan estä täyttäm äs
J
’ enem m än siim alla talo u d ellista tu le sosialisisiksi ja jo tk a m e kaik k i uin- o p e tta n u t kan salle, e ttä verot voidaan
TO IM ITU SK U N TA :
tä velvollisuuttaan”. Heidän, vel- laan mainita liittohallituksen toi joskin vastaa hyvin Rooseveltia v a isu u tta ”, kuin m itään m uuta, v iit nem m e ilm an tark k o ja m ää ritte ly jä - a s e tta a su u rille rik k a u k sille ilm an
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
kin. J a näille on sota a u k a issu t e n - ' e ttä ne m u se rtu isiv a t tai m asentui-
A D O LPH SALMI
A. B. MÄKELÄ
vollisuuksiinsa siis kuuluu jä r m enpiteistä I. VV. VV. liiton yleis- “rauhan edustajana”. 'Paavi on taa suoraan sinnepäin. Ei olisi ollen nen kuulum attom an edistym isinahdol- sivat, ja saam m e olla varm oja siitä,
kaan ihme, jos raham ailm an kor-
Niin nähtävästi
jestym ään pyrkivän työläisjou- lakkoj ulistusta vastaan.
saanut viittauksen keim m at v a ltia a t olisivatkin rauhan- llsuuden. ja ne ed isty v ä t ja voitta- e ttä s e k a is ta ope us a e, ti ia uno
TOVERI
Siihen niillä kyllä olisi vat sen jälk een kuin rau h a on soi-
lam aan .
,-ai
kon kurittam inen, sillä m uusta ; vaatim attom at ja oikeutetut kuin Saksan ja Itävallan katolisilta puuhissa.
(T H E COMRADE)
syytä, ja yksi sellainen on siinä e ttä m ittu. K aikki S veitsiin m ah tu v a t ra-
A jatus e ttä .o me
i
The organ of *ae Finnish workers in the
kuin työ vaatim ukset ovatkin, sillä lakko aineksilta, joiden vaikutusvalta jos sota vielä jatk u u jonkun aikaa, ham ailm an Mrs. P a rtin g to n it eivät lin n u t taloudel Hien j
•
Western states. The only Finnish daily in '“ virkatehtävästään”
the West. Published daily, except Sunday,
i kohoam aan kuin tul- I voi lak aista tak a sin sitä tulvaa.
; linen o .o tn a voidaan J et
p
kurittam isesta
lakkaa laisia ei voida syyttää m istään ei suinkaan ole pieni enempää tulee sosialism
at Astoria, Ore., by the Western Work läisten
v ______
____
f.dcAiin
t-i. heille
tna tak M
a sin
, on voisikaan
joutuva haave.
I on- ta- ta a tak a sin , o a / °
va
ja
lakasem
aan
pois
kaikki
iten
olla
to
isella
aa
men’s Publishing Society.
m ista ei tietääksem m e I. VV. VV. väkivaltaisuuksista, niin sittekin ylläm ainittujen maiden hoveissa niin kalliit laito k set ja tavat.
valla?
T äm ähän on ollut k an san ja tto m e n syv.vvden a.
>
F‘ >
llmotushmta 40c palstatuumalta. Kuoleman- .liittokaan ole vaatinut.
M utta I käännetään hallituksen m ahtival- ja politiikassa kuin paavin luo T älle häivytykselle on kyllä syytä, sotaa Siihen ei ole o tta n u t ainoas- seet irra llee n ja van a n ., »« j
ilmotukset $l.S0 kerta ja muistovarsyillä
vaikkapa ei olisikaan m itään p erää taan enem m än m iehiä osaa kuin en- ta v a t ovat v isk atu t kaiKKi po «avaan
$2 00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit kuvernöörit kieltäytyvät o tta m a s-! ta niitä kukistam aan kernaam - liakaan.
Epäilem ättä alkaa si siinä, e ttä rau h a n n e u v o tte lu ja on pi- nen koskaan, m u tta suurem m ille jou- pätsiin. M iksi ne s i e l l ä su au uva
to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja
kuin m yönnytään niihin. säilien tilanne niin Saksassa kuin detty. Sillä tu rh a a on olettaa, e ttä koille, kotonaolevllle ja k ärsiv ille on ja n iitä n iistä tulee, voivat kvhjt-
nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- ta sen vaatim uksia huomioonsa. ! min
ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
v -Jl icc-iL-ln l-ä v .lä
¡niailm a voidaan jälleen a ja a tak a sin a s e te ttu su u rem m at ku o rm at ja vaa- n ä k ö ise t kuolevaiset h y v ä n ä svyita
Lakkolaisia ei ole saatu min- j < )sotus siitä että täm än maan n a ta
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk
lia ssa k in Ravila s e l l a i sinne,
s e k jo ssa
s i se . oli
... ennen
...............
iättää
tta . .
ttä ä e e n n n n u u ste
ste le
le m
m a a tta
sotaa. S itä d ittu enem m än uh rau k sia kuin k o s -, jä
sen mukaan.
Satunnaisitta ilmotuksista
Ne, jo tk a ............
o d o tta v a t sa av a n sa k u
tulee rahan seurata mukana.
Englannin käänlaisiin väkivallan töihin n äi-k ap ita listilu o k k a kohtclec oman että rauhaa toivotaan io niuual
...
____ kaan voisi
ennen.
n h u mie
rjissa p y ö r-,
ei kuningas
teh T
d ä aistelu
kaikkine
kielestä suomennetaan vapaasti.
den lakkojen aikana, eikä heidän maansa työväestöä rautakoura- lakin kuiji työväestön piireissä. hineen ja hevosineenkaan. On pääs- teissä on koko kan sallin en e n erg ia ; tik u n n a n k a siin sa ta a s sa m a n laisen a
te tty irra llee n voim at, jotka tu lev at ; ollut k ä y te tty n ä uudella tavalla.
kuin se olikin, eivät ole a in o a staa n
Entered as second-class mail matter July It,
semmin kuin esim. vihollismaan
Saksan suoranainen
rauhan kulkem aan kulkuaan vielä senkin ( T untuu uskom attom alle, e ttä kan- ' ly h y tn äk ö isiä, vaan id io o tteja. Ja ne
1912, at the postoificc at Astoria, Oregon, alotteestaan synnykään minkään
under the Act of March 3, 1179.
heikkouden Jälkeen kun rauha on jo tehty. N e ' sa sallisi kaiken ta a s a ja u tu a enti- i ovat sellaisia h u o lim a tta siitäk in , et-
laisia rettelöltä, m utta jos ku- oletettuja urkkijoita, joille vai tarioam inen niisi
. .
.
y h teisk u n n alliset ja p o liittise t pyrki- sille av n h e ttu n eille ja jä rje ste lm ä ä tä ovat k a n sain v ä lisiä ra h a ru h tin a ita
T ILA U SH IN N A T
vernöörien liikkeelle laskem at m istetaan sam ettipatjaiset huo- merkki, jollaista ei ilmaista. Koe- niykset, jo tk a olivat h u o m attav issa - vailla oleville laduille. Se kontrolli S v eitsissä, su u n n ite lle n ra u h a n liitto a
Yhdyivallon»* ja Canadassa:
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuukautta. .$2.25
Om an maan tetaan tunnustella toisten mieli- jo elokuun alu ssa 1914, ovat sen jä i- ¡ jo k a so tato im en p iteen ä on saavutet- - l‘PaielIuJ ta a k s e c n ” sosialism in.______
J kuukautta.........$1.35
1 kuukausi... .50 “ v artijat”, jotka useimmissa ta- neet vankiloissa.
L ... . . . .
x
,
keen saan eet su u n n a tto m a sti lisää i — ---------- --------------- — — — — —— -
Suomeen ja muualle ulkomaille:
syyttöm
ät
työläiset
saavat virua piteita,
saavat
Yksi vuosikerta. $6.50
6 kuukautta. .$3.50 pauksissa ovat hurttia,
ja sellaisena tunnustelu- vauhtia. Niiden vauhti on nyt liian
SUBSCRIPTIO N RATES:
vapaat -kädet, niin yleisön tu r kuukausim äärin härkäkarsinois- na saattaa paavin ehdotusta hv- voim akas m inkäänlaisen rauhankoko-
In the United States and Canada
• .............r - ,
'
uksen p y säy tettäv äk si. Niin varm a
One year.......... $4.00
hut months............$2.25 vallisuus ei ole taattu .
Lakko- sa. ilman että niille annettaisi \alla syyllä pitää.
I ak,tiainen on
e 9im. tohtori A rth u r Shad-
Three months. .$1.35
One month................ 50 , -
.
.
Advertising rates in effect July l, i9i27~4o ‘ *ai^et saavat olla varuillaan, sula edes tutkintoa.
sanom alehdistö rientää hylkää- well, että hän kirjo ttu a Nineteenth ! |
cents p v inch. Special discount'is allowed I h e id ä n n ik e iite n s 'i e iv ä t n le m is
^-,,,1,-. .
C entury aik a k a u sle h d e ssä “tu le v a sta • 1
for larger and continuous advertisements.
n t l i t a n O lK c u ie n s H t l v a i O le m i s
maan r-aikki esitykset rauhasta.
, Ila n k um r n k af s t
va
TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE.
tään m erkityksestä silloin kun
Ne äskeiset rauhan- Kuinkas m uuten, ovathan rau- Hän ta rk o tta a sanoa, e ttä sotaa AM ERIKKALAINEN K U LTTU U R I m itään m uuta kuin velkaa — ei edes
___________ AUG. NIK U LA . Manager.
Huoneusto sijaitse« 10:nnen ja Duane katu hurtat ovat “suojelemassa om ai
hanluihut joka kerta alentaneet j se u ra a vallankum ous E n g lan n issa; —
huhut
n ykyisenä a ik a n a , kun n ia a n tu o tte e t
KUVA.
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365,
íK -ik k c ittp ’ ei Y ksinvaltiuden kukistum inen tai
toimitus 832.
suutta.”
sotatarvetehtaitten
ovat
poikkeuksellisen k o rk eissa h in
A
rizonan
asb
estik
aiv
o
k
silla
lakkou-
1 hallitusm uodon
suuri
ulkonainen
noissa.
Sillä noin a h ta a s s a a sem a ssa
hintoja
ja
sellaisesta
“kansalli
m uutos. vaan h irv ittä v ä y h te isk u n n a l-' tu n ee t indiaanit on van g ittu in a k i e
K uvernöörien toim enpiteillä on
Smlan uuvuttam a ihm iskunta
oleville
farm are ille v ä littä jä t m aksa-
linen
vallankum
ous.
Tohtori
S
h
a
d
-,
te
ttu
pois
seudulta.
N
äillä
kaive-k-
sesta onnettom uudesta“ toki on
in
yksi
tarkotus:
toimia
siten,
odottaa
rauhaa
sellaisella
toivu!
well
on
tu
tk
in
u
t
taloudellista
ja
työ-i
pjlla
ou
eet
valkoiset
ty
ö
läiset
e
iv
ä
t
vat
m
itä
h a lu a v a t, ja fa rm a rille myy-
Kuvernöörien toimen- ' vain yksi tarkotus:
siten
pelastuttava, ja pelastutaan sii la e s u .n tila n n e tta E nglannissa
o
tta
n
e
et
osaa
lakkoon,
m
u
tta
in
d
ia
a
--
d
y
stä
ta
v
a ra s ta ta a s k isk o ta a n m itä
j
että
järjestynyt
-pääoma
saa
edel-
n ite e t
I eu a
paaom a
ettei- la. että se un valmis tarttum aan
hen saakka kuin Europan kan m uissa m aissa jo pitkän a ik aa ja
__ _______
'leenkin cstelem ättä raastaa ty ö - . kiinni jokaiseen huhuun, tulipa
hänen m ielipiteillään on suuri m er-t n e ja peläten eivät u sk a lta n e e t töi- tah d o ta an . F a rm a rilla ei k u m m assa
sat
ovat
kokonaan
nääntyneet.
kitvs. Hän ei ole h ä ly y ttä jä , vaan - h in k ään m ennä. V asta ny t, kun in- kaan ta p a u k se ssa ole m itää n m ää
j Iäisten keskuudessa niin paljon ! se miltä taholta tahansa, kunhan
\
k sin k e rta lsesti k o ettaa au k asta k a n - : d iaa n it on viety pois, ovat valkoiset räy sv a lta a hin to ih in nähden.
Englannin
ja
yleensä
liitto-
E ntiset kertovat jokaisen Iän- kuin se haluaa.
Lakkolaisten siinä vain on olevinaan kaiku
san silm ät sille m itä tulee ta p a iltu -; .
,,
. ......
, . T älla isissa
, - , oloissa ei ole pahaa-
sivaltion kuvernöörin ryhtyneen i rintam an m urtam inen on kysy- rnailmanrauhan htiomenkellujen laism aitten sanomalehdistön il- m aan. “T e o llisu u srau h a”, joka on ta a s a lk a n *et to lh in -
Gnemniftn
tai
vähem
m
än
vallinnut
Kikös
se
ole
kau
n
ista
katsella!
,
kaan
eläm
isen m ah d o llisu u tta muu-
m otetaan olevan raifhancsityk-
toimenpiteisiin
“suojellakseen myksessä, eikä m itään m u u ta .! soinnusta.
sodan a ja n ja joka on a n ta n u t niin valkoiset rik k u re in a “p u n a n a h k o je n ” ! Ien kuin om an p erh een ty ö tä kävttä-
viljavainot / ja teollisuuslaitokset Eihän vaatim uksissa ole m itään
■ m illä . P a rh a a s s a ty ö ijä ssä olevain
Niin muuta kertaa un puhut- siä vastaan. Me emme täällä kili Pa ljon m ielenrauhaa joillekin epä- j lakossa!
tenkaan
tiedä
sitä
millä
tavalla
filosoofisille
yhteiskuntafilosofeille,)
•
‘ poikien
i. w. w d&isten hyökkäyksiltä." kohtuutonta.
viem inen so tap alv elu k seen
Järjestym isoikeu- tn rauhanneuvottelujen alkami-
sikäläiset
kansan
pohjakerrokset
söta^loppuu!'
Tulevat
ty
ö
v
ä
e
n
"
jä
rje
s
-i
Scheldem
ann,
sa
k
sa
la
isten
sotaso-
m erk itsee siis useim m ille tällaisille
Me emme ole läheskään yhtä destahan vain on kysym ys jä is e s tä , että yhä uusiutuvia huhu-
“fa
rm a re ille ” eläm isen loppua—s a a t
Sllhtautuvat
niihin,
sillä
san
o
m
a-'
töt
turv
au
tu
m
aan
“
suoraan
toim
in
’
sialistien
tu
n
n
e
ttu
jo
h
ta
ja
,
on
Mann-
m ieltä I. \V. V V .'liiton lakko- m uutam ien syyttöm ästi vangit i j a saattaa pitää ainakin jonkun
le h d i s tö e d u s ta a v a in s o ta s u s ia ' taan.’. ennen ku u lu m atto m assa mää- heim issa p idetyssä su u re ssa kokouk ta a h e id ä t a n ta u tu m a a n sem m oisiin
touhuilun
kaikkien vaiheiden tujen vapauttam isesta.
verran perättöm inä, m utta kui- in
v-> t-i «itt/» Vnn
’ lu.!ee. ta Pa h tum aan n ä lk ä k a p i-, SGSSa v aatin u t S aksan n y kyistä mi- epätoivon tek o ih in kuin aseelliseen
kanssa, m utta
me emme ole
Mitä tällaisella lakolla saa-1 tenkin on jokaisella rauhanhu- ja puoltaa ratinaa \a sta sitte kun noita, epätoivoisia m ielenpurkauksia, n iste ristö ä eroam aan.
kapinaan, joka lu onnollisesti oli hel-
v äk ivaltaisuuksia ja m elkein v allit
kuulleet m istään sen suunnittele- i daan aikaan, riippuu siitä, miten i bulla m äärätty vaikutuksens i, n ä h d ä ä n e t t ä kaikki keino! <o- sem
aan sisällissota. N äm ä ovat vain ! T ähän o d o ttam atto m aan suunnan- ! posti k u k iste tta v issa h a llitu k se n käy-
m asta hyökkäyksestä viljavaini-1 paljon miehiä siihen saadaan liit-j joka lepää kuolem attom alla raiu- dan jatkam iseksi ovat käytetyt, m uutam ia sen “ teollistiusvallankum o- i m uutokseen oli syykin — se, e ttä d te tta v is sa olevilla so tavoim illa ja a-
t hi sentään aula joku lehtikiu, uksen ilm enem ism uotoja, jo sta to h - 1 kokouksessa oli saapuvilla kovin sun- ' seilla.
oita enempää kuin teollisuuslai tymään.
1’seassa
tap au k sessa. hau kaipuulla, toivolla, joka c-
Kuvaus s a a tta a olla jossakin mää- n m aara itsen äisiä so sialisteja, jo tk a
J a nyt ufaRaa kap in aan noU88elta
toksiakaan kohtaan, päinvastoin eivät sellaiset “yleislakkojen n i- J ä ä kaikista niistä pakkotoimen- joka paastaa ilmi välähdyksen
todellisem
paa
tilannetta
kuvaa-
tä
s
s
ä
liioteltu.
S
ellaisista
seikoista
selvästi
osu
ttiv
at
Scheidem
an-
fiCt
ao jj{eUg j a h irtto n u o ra ! M onta jo
olemme käsittäneet senkin tar- mellä toim eenpannut korpilakot ; piteistä -huolimatta, joita asctel-
• r •,
.1 •
e
lausutut e n n u stu k se t sa a tta v a t n ä y t- 1 nille v a ste n m ie lisy y ttä ä n ; hänen täv-
«
Seuraa i fäa n nanreonviifi.
'■ .
tJ
..... ....
. .
'
am m u ttiin toisia k n n n io tta issa .
kotuksena olevan saada miehet ole tuottaneet m itään tuloksia, i laan rauhan pyrkim ysten tielle, vasta m ielipiteestäkin.
.. .
a u re tta v itta kym m enen vuoden jty i sen tah d en a a a n ra a p u rje ita a n tuu-
u
-
,
■_______
K uvaavata on, e ttä levottom uudet
kuluttua, m u tta y h d estä seik asta ien m ukaan.
pois niiltä, jättää viljavainiot ai m utta siitä ei nyt olekaan ky- | a sodan näännyttäm ä ilimiskun- vassa muuan sellainen;
Siitä puheen jy rk k ä puhkesivat ensiksi S em inole ja H ug
“ L ontoosta
tulleet sähkösanom at voimm e jo nyt kuitenkin olla v ä r
van m iehittä.
synrystä. vaan siitä, onko työ- [ ta un pakotettu lopettam aan su ilm ottavat New Europe nim isen viik m oja; rauhan solm iam inen ei tule i sav -v -
hes kaiinteissa. N iissä v a llitse v at v ie
p y säyttäm ään sosialism ia
lä k u rjem m at olot kuin m issään
M utta kuvernöörit varustele Iäisillä oikeutta järjestyä ja lak- dan ennenkuin pitkä aika ku kolehden selittän een , e ttä “ kansain- i suinkaan
MIKSI OKLAHOMASSA KAPI-
sillä tavalla kuin ne yleism aailm an
väliset
ra
h
a
ru
h
tin
a
a
t”
ovat
äsk
ettäin
m
uualla. Seinlnole k a u n tissa on a i
vat.
Olleneeko heillä arveluja koutua. Ja siihen täytyy v ä r luu.
' “ ‘. E '1 S v eitsissä salaisen
J”,111 ,ir,r“
n o it ii n
pitäneet
rauhan- ' ra h a ru h tin a a t a ja fte lev
_ a t, • iotka nani-i
1 1
in u iiiin .
n
o
a sta a n 323 farm aria , jo tk a edes
H
,
n - ,-
yhteen G enevessä
että työnantajien santarm it tu- tata jokaisen em pim ättä myöten,
Heidän
tark o tu k se n a a n vat paansa
i
j
;
Ja kun kansakunnat alkavat neuvottelun.
K aikki m itä tap ah tu u , on sosialis-i
O klahom assa on noin „Ort.OOO far- | r>m< 1 se sti o m istav at farm insa, mut-
levät panem aan toimeen vallat-f k y »Iäisillä on ja täytyy olla oi- näännyksissään puhua rauhasta, on saada a ik aan pikainen rauha, jo tta
1/IIU1O1 ooiou
lii » c* I invii oi/oin
u, i, nuuuunii
tji Spen- -----
-- joista 104.000
- ..
v..
. . v . ilje
. . , -' ta 1.678 v .....
voltaisi
e stä ä “ aiiuoo
kansainvälisen
sosia- ........
m ille ........
eduksi,
huudahti iiriu
H erbert
niaria,
on \ , u o k . ra
u o k .......~..
rav ilje lijää ;
H ughes
tomuuksia, joita sitte selitettäisi keus järjestyä ja lakkoiltua sil kun niiden elinvoima alkaa olla lisinit
‘ p y sä
“ y ......
ism in ' kasvu ja
ttä ä —
E uropassa cer epätoivoisesti. K aikissa tapauk- lijö itä ja niiden lisäksi noin 52,000 i kau n tissa on 515 n im e lliso m ista ja a ja
tohoavan vailankum ousaallon nousu”, «issa on so ta sitä su u n n a tto m a sti i niln v elk aan tu n eita, e ttä a in o a staa n j 1.893 vuokraajaa
lakkolaisten teoiksi, kuten on ta loin kun heidän ääntään ei m uu viimeisillään. silloin huom aavat koht
R auhanehdoissa olisi kansainvälinen a u tta n u t. Me emm e nyt puhu poliit-
vallisesti ollut laita.
ten oteta huomioon.
voitonnälkäisiinm ätkin
imperia - pääom a a s e te tta v a etu tilalle. T äm än ! tise sta puolueesta, em m ekä jostak in nim ellisesti o m istav at farm insa. Jä-
lelläolevista tilo ista noin puolet ovat
K uvernöörit lupaavat ryhtyä
H errat kuvernöörit olisivat listit, että heidänkin on e tu je n p u h taa sti kapitalistisen rauhanhank- m ääritelly stä opistakaan.
K /N N U T T A M A A N
keen k a n n a tta jia ilm aantui heti niin
Jä rje sty n e e n , poliittisen sosialis- j k iin n ity k sessä, vaikka ei niin toivot
toim enpiteisiin
ulkomaalaisten saaneet aikaan paljon enemmän. sa vuoksi liitvttävä rauhan liik so sialistisissa kuin k irkollisissakin »nin toteutum inen on m eidän käsi-1 to m asti kuin edelläm ainitut. H uoleti
e-i im idän p resid e n tti W ilson kehot-
kum m ankaan k ä s ittä m ä ttä tyksem m e m ukaan
m ahdottom uus
karkottam iseksi. Taitaa olla te- jos olisivat kerta kaikkiaan se ] keen mukaan — pelastaakseen joukoissa,
.............
..................
.........
..
S
ellaista
Se
tulisi
kukistum
aan
om
aan
voit.
I
^
's
laskea
kolm
e
neljäsosaa
Ok-i
tan
u t kaikki sellaiset ru o k a ta v a ra t,
to d ellista tark o tu sta .
hokas toimenpide, m utta s illä ' littäncet,
että
työläisille o n ! itselleen sen mitä tulevan vh sen
kokoom usta n im ittää New E urope t toonsa, kuolem aan sisäiseen h a ja n a i-[ ’‘l^10,nai1 farm are ista vuokraviljelijäin joita ei m uutoin käy pitk iä aik o ja
aikaa saattavat viljat jäädä kor-J kaikkialla m yönnetty vä häiritse-i teiskunnallisen vallankum ouksen “ rahaliikkeen epäpyhäksi liito k si”, j suuteen«», loppum aan om iin väärin- \ asem assa oleviksi.
säily ttäm in en .
M aam m e tosin on
K ysym yksessä oleva ju lk aisu ei ole «äytöksiinsä.
; V uokraviljelijän
on
luovutettava , ruoka-aineista rik as, m u tta kun mei-
jaam atta, sillä ulkom aalaisten m ätön oikeus järjestyä.
M itä j aallokosta voidaan pelastaa,
m ikään sensatsionijulkaisu, vaan on
\ en äjä on o so ttan u t m ailm alle mi-1 kolm as osa vuodentulosta om istajalle, dän myös on p id ettäv ä huolta liitto-
karkotus kysyisi hiukan voimaa lainrikkomuksia tapahtuu,
jos
N ykyiset raulianhuhut saatta se d ip lo m aattisissa ja kansainvälisiä- ten käy, kun ä ä rim m ä ise t so sia listit t „„„„
, -n , .
,
, • .
‘
sä asioissa tav allisesti hyvin selvillä, ajau tu v at valtaan. E nsiksi ne r iite - ' I PP
m enee ' »Ijeljskoneitten ko- laistem m e sap u sk o ista, ei nain sota-
ja mahdollisesti veisi nekin skää-1 sellaisia tapahtuu, on se koko- vat vielä sivuuntua ilman että
o b
*r « ’ ' i
•
•
....
.
..................
I eikä sen tätä k ää n k e rto m u sta voida levät keskenään ja sitte ne pyytävät ro^sta
pu o tita varoista. V iljelijälle? aikana m eilläkään ole tu h laam isen
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSiA
ni! ,l
>aa' ,ian
t .nei'’,
n iin t.i
ne
v a littu ih in ;!
a hhi.! ; sj\nunna
vaan
ta v a llis e n a
k e k s itty - konservatiivisempia aineksia pelasta-
kisoi.
<ar
'
*■’ MUi vuosien tySsti tavalliaiioniaatJ
.
varaa.
Niin
h in
setittti etiipttsak
.
Menettelytapavirtauksia Ruotsin ammattiliikkeessä
m im m iin i? ;; , , s;^ ,. n ; -
td
*
:
sm&aiisuiiiK
1’seita vuosia on Ruotsin am panna sitä vastaan vastalauseen-« keen v. PKM alkoi vastustus kui- loudelliscn luokkataistelun pöh- vat olosuhteet ovat luonnolliscs jota m uutam in paikoin saatiin, tekijä ja lakkoja todistaa eittä-
m attiyhdistysliikkeessä ollut ha sa. voi sanoa, että v a stu stu sta ! tenkin esiintyä järjestetynim äs- jalla, katsom atta siihen, ovatko! tikin valm istaneet m aaperää vas- m u u t a m i n s i t ä v a s t o in ei. Elin -
ättöinäst i, että täm ä mielipide
vaittavissa kaksi m äärättyä paä- tässä kysym yksessä jossain mää sä muodossa. Svndikalistiset vas- lic parlam enttitoim innan vastus-j tustustyidle ainm attivhdistysliik- kustannukset kuitenkin yllä non- m
tapasi vastakaikua
työläisjou
suuntaa. Toista edustaa R uot rin laim ennettiin.
i tustusm iehet
pitivät m yöskin! tajia tai ei. Se asettuu siis val-Jkeessä.
sivat, saattaen työläiset todelli koissa. Suurin piirtein katsottuna
sin A m m attijärjestö, eri am
Kuitenkin jos luullaan, että
kokoy k^ n ’ i ° ssa kes"i
Sl’h^ s s a neutraaksek J
puhjetessa v 1914 svn- seen hätään. Lisaksi huom attiin lienevät ne mx ös johtaneet t u -
m attiyhdistysten yhteenliittym ä, am m atillinen
vastustussuunta klls e?t,,n
vastustuskysyniyksen s,, jättäen työläisten itsensä ra t-|
x.
14 sx n vähitellen, etteivät kalliinajan loksiin, kuitenkaan ei likikään
poisluettuna kuitenkin m. m. ylipäätään täm än •’uudistuksen" i vasta’^ sta ,.es” nf vn” s.esta- haa - j kaistavaksi, missä m aani, ke ha- tyi Ruotsinkin teollisuudessa ah korotukset rittäneet. N äm ä oli- riittäviin. Tosiasia on e ttä Riuot-
Ruotsin Rautatieläisten liitto jäi katttta
«s;,,, ! tokseksi tuli \ ¡iden äänen enetn-1 luavat olla mukana valtiollisessa dinkotila. T vöttöm vvttä ilmaan x at satunnaisia, ja niitä annettai- ■ sin työläisten palkat sodan puh-
> tili pelottavassa
m äärässä . J ja tvö
t
Ruotsin kirjaltajaliitto. ja toista j “,a u u a Xa?™en1’ nnn Pct-Vtaan ! mistolla. että erotaan am m atti- lu o k k ataistelu -a l < t l J.J V > \ l C !i|!,
1 1*1 | |
...
y.
1 . ....
- i sun
vain niin kauvan kuin pulaa keam isin ä k e e n vl.-en^-;
Ruotsin Työväen Keskusjärjes-1 Ennen P,tkaa nostI se uudelleen*
‘k
Ä
S
i
k
c S t i . '" * * *
" 'e
kX
“ ro-
.ouiiaa,,
o-,..,
i
iar
estolta
ja
m
uodostetaan
eri-
siitä
syrjässä.
On
mvös
mainit-
osottaen. että tvvtvm at-i ,
■■■■'.
n
,,
<
tö (S. A. C. >, aito syndikalistis- paataan,
...... ,
, . r
.
■' •
'k o n i e n j ä r j e s t ö , vllainauuttu S. tava, että vastustusrvhm ä vas elvisi kaikki vähitellen
Ei sii- tHn ' a,n. n!HUtann,sSl kj,l‘ka/ ,sik -1 sentillä, sam alla kuin elinkustan-
vvden svvt olivat svvemma!-l x
• i
, . ' 1
,
ten ainesten pääjärjestö. Jo k y m tom
i;:
'»
iim v q
i
'
........
i
-A-
•• J<»ka
oli työskentelevä a l tustaa työsopimuksia, katsoen ,ä kvllin. eitä tv,,: ;1|,„ e t t ¡ ¡ „ i r t i 1
nukset „vat k ..! ,« » „ « , 50 (ñ 70
la.
Jo
v.
1'M
iK
alettiin
paaasial
|
„
....
m
.,
o
na
m enkunnan vuotta sitten alkoi
to syndikalististen periaatteiden kuten
ee„-
e„
h
h
I,
,
e
Í
!*.’>
«»P'mukset
tc
k
t,a
.
k
u
tte
n
p
.r
.,s e ti l lä .
syndikalistitkin
uiKien
ten
sopim
ukset
tekivät
k
u
i
t
e
n
1
prosentilla.
. leen entisessä
laajuudessaan
am m attijärjestössä kuulua vas lisesti nuorisososialistien (anar- mukaan. Alussa oli sillä vähän kytkevän työläisiä.
vaan niitä lisättiin uusilla yri- kin m ahdottom aksi vaatia jälleen j Näiden ok,suhteitten ja paljon
tustavia ääniä, jotka vaativat jyr- kososialistien 1 taholta agiteerata m enestystä, joka seikka riippui
kempaa m enettelytapaa ja v a r-, Pu^ taa®tl ?y” d,kahst,>ien ämmät epäilem ättä jossain määrin s j i
Niin pian kuin täm ä äm m ät tvksillä huom attavasti, k arsin- palkankorotuksia, koska missä sellaisen, joka tävtvv jättää täs-
oh m äärätty, ette, palkkataiste- sä m ainitsem atta, taustalla k at
sinkin
vastustivat
........ päättävästi
r ------ ----
-------
! t,x
x.... hdistxshikkeen
1 4 • •. A puolesta. , Muis- t ia, titd i ruotsalainen
uu 19<1 id mu il l työväki
\ <ll\ ' tivastustusrvhm ä oli muodostu k’n °1’ na>n h ita rauta- ja paja in,ta sais, esiintyä so p im u sk au -iso ttu n a on k iite ttä v is sä Ruotsin
m m attiyhdistysliikkeen läh eistä! p^ulcset. joita te,m in vannaa re- vicengä ej nr;elc]jaän ;ätä vani,o
teollisuuden aloilla.
Työläiset
Tvöväen A n n eta harrastavaa ammatillis-l ’
, " “J. snunnattiiu sitä vastaan saivat tehdä suuressa määrin della. N aita säädöksiä tukivat J am m atillisessa liikkeessä esiintv-
yh tey ttä
Sos.-dem
* ° “ " ta liikettä vastaan, sisälsivät pan I ’» J»rJe9tojaan. X ah,telien o v a t|k y lla varstn ankarta hyokkayksta
ylitöitä. T yönantajat korjasivat myos am m atilliset rivit, jotka vä vastustus, ja nämä osuttavat,
puolueen kanssa. Sivumennen
sen
aatteet
kuitenkin
saavuttu
-
j
vanhan
am
m
attiyhdistysliikkeen
voittoja. I
pn^T-k1 m kt-t l?3'?/1113
i
S-r ° n a ’van välttäm ätöntä-
m ainittakoon, että Ruotsin am asiassa sitä, että täm ä oli liiaksi neet melkoisen vaikutuksen suu ! taholta. N aitettiin, että se oli ennen kuulum attom ia
S
läh i‘" .¡«¡nopäätökseet, tul-
niattiyhdistykset ovat oikeutetut keskitetty, että keskusjohtoon riin työläisjoukkoihin, v a ik k a k in v a in todiste siitä, että svndika- voittoja, jotka useissa tapauk , "
7.""
.......•. s jssa nousivat moniin satoihin
1 m entiin niinkin pitkälle, e. , laan niv,,s kun o tetaan huomi-
sellaisinaan liittym ään sos.-dem. Jok ko? t t u . V.*aks* voimia, joka sen nykyinen jäsenm äärä lienee listinen amm;
oh tl|h
¡iukiu prosentteihin
j t ta atnniatifhsen jondon ta h o lta '
ettei am m atillisen päajoh-
työväenpuolueen paikallisjärjes-! k a h i s i ty o b isten toinuntavapa , ; ain noin lo o to , j otka on 5aa. j epäonnistunut , .ttivluiistyshtse
että sen menette ,l unan nnK,1.\ Prosenttetinn. i\at ; esitettiin, ettei sopimu
sopimuksia s a i s i don
.................................
1 } am
taholta ole tahdottu olla
töihin, työväenyhdistyksiin (jouk u tta » etta sen f.?11111” 13 ,a Inc’ t u ratkaisevassa
issa taistelussa
taistelussa v a n -' lytapa ja ohjelma olivat puh- k.en tania.1,1 ..'!nian' Clta asjanomai- missään olosuhteissa rikkoa. T o i
m atillisessa yhteistoim innassa 8
koliittym inen), mikä seikka on nette.xtapa oli liian laimea, sa-1 jiaa anim attj yhdistysliikettä v a s-! laasti svndikalistiset i. n. e. Li- ^.ia xakaakaai1 Halutti jakaa txö-
sin
sanoen
sopim
ukset
julistettiin
tumiin työpäivän läpiajam iseksi;
synnvttänvt laajalle u lo ttu v a a , nada sanoen, että se oli m uut- taan
; säksi syytettiin sen tietvsti tab- läisten kanssa itselleen runsaasti pyhiksi, voisi sanoa, että ne ase- lukuisat vaatim ukset sen ja vleis-
v a s ta tu s ta syndikalististen ai ! tunl,t ,uan -porvarilliseksi, johon!
tettun am m atillisessa taistelussa ten. kunnollisten palkankorotus-
nesten taholta. Niinpä oli j
pääm ääräksi sen sijaan, että ovat ten läpiviemiseksi suurlakkoon
luvun alussa etenkin Ra
keinoja työläisille siedettävän ryhtym isen kautta, on niinm uo
M etallityöntekijäin liitossa
olemassaolon turvaam iseksi.
doin hyljätty.
makas vastustussuunta, , ____
Millaiseksi tilanne
Ruotsin
keästi työläisten liiankin oikeu j X astustusryhm än taholta pi-
ti. että am m attiyhdistysliikkeen
tetut vaatim ukset. Siitä h u o li dettiin sellaista tietysti arvelut työväenliikkeessä tule vai suudes-
tuli olla kokonaan erittää
seik
m atta koko vuoden 1915 oli tvö- tavana.
A nkarasti terotettiir. sa m uodostuneekaan,
.
. . vksi —
tiollisesta liikkeestä, ett;:
lakkojen
lukumäärä
varsin
pieni,
j
mieliin,
että
periaate
“hätä
ei
lucj
a
.on
ku/
cnk>n
varm
a:
ne
vir-
sanoen am m attiyhdistykset
ja
samaa
voidaan
sanoa
myös
lakia
aivan
ensi
sijassa
koskee
i
tau
k
set>
jotka
vaativat
arkaile-
laisinaan
,
. eivät saisi liitt
r .
-Kt-ä c.rvetö Pftti .-.A vnr
i
u i ! idd Mia asettam alla UUUCll djdll '
................
■
. •-
111
,
-----
lueen ala-osastoihin, vaan että n?u \ Ma
\ ’ tl*1 n t;
työläisten melko suurta k a n n a -! kokemuksia ia taistelum poja v a n -! VUod.en 1916 ensim aisesta puoli työväenluokkaa, jonka ehntasos- m attom am paa m enettelytapaa ja
puolueeseen liittymisen tuli o i-‘ s,nk,n P Itkla työsopimuksia' k a - jtusta
Ammatillinen vastustus- hoihin muotoihin
sa ei ole ollenkaan laskeutumi- am m atillisten toim intam uotojen
Hajottam ia vuotiskaudesta.
että ne
la
kunkin
amnnattiyhdistvkseen
./H
tax
at.
aivan
litan
suuresti
st-
yhtym
ä
on
vanhassa
amfmattiyh-i
svvtöksiä
kuitenkaan
pidäi
Kuitenkin
alkoi
yhä
enemmän
^ ’’-suttiin myös
ke- uudistusta sellaisiksi,
,
,
...
1.^;,..,,
l-,,,, - -......... . ............ .....u u .iii.ii-,
el m i i i v u k . i . h i piua
rvuiiciiMii diivii \ na eiiciiiiii.in , >en , ' araa- .....
-
T ätä11' 311_?a s -ne*1 •
lsasIa-!: JrvJi»;;.,
cknin-i>iL-^,»t tahtiin i d’stvs' ’’kkcessä oleva propagan- kum mastella.
Niin pian k u in 'k u u lu a ääniä, iotka kehoittivat 1(,’
c ,t$ivat am m atti paremmin vastaavat k ä rjisty n y t
i kysym ystä käsiteltiin usei-1 arveltiin, että sopimukset tehtiin i dajä r;e^to joka on o ottanut teh I Ruotsin työväenliikkeessä alet työläisiä toim imaan, jotteivät he >Judstxk?et
kalliinajan- tä luokkataistelua ja työnantajien
xuosina
varsin
kiihkeästi,
j
^
o
i
n
kun
työmarkkinoilla
vai-;
taväkseen
m
attaa
ja
IM
jäsenet k ä y t-jtiin vaatia m enettelytavan ivr- ahdinko-ajan lopussa jäisi vhi /orotukseen. xaan sopimuksissa entista suurem paa haikailemat -
äedullkcti
täm
ään
häikäilem
ätöntä
menette j kentäm istä, että tvöxäenluokan ! samoille palkoille kuin ennen so- huolim atta vaatisivat palkanko töiiivvttä. n äy ttäv ät olevan voi
M utta vuoden 1908 puoluekoko
....................j lytäpaa
..................
uksen jälkeen, jossa tehty vas olosuhteet.
ytapaa ja ja väf
vähemmän
keskitet-j ' taisteluun sovellutettaisiin keli»-’ taa ia lisäksi vielä saisi potku- rot,ukida
i 'die’vat työnantajat tolla tulevaisuudessa. O nnetonta
talausetta koskeva päätös sisälsi,
h iiteen aikaan ajettiin tätä t\-a toim intam uotoa, joka on ko- tvksen itsensä antamia kokemuk ja kadulle. Elinkustannusten ta i ? " , n SUOätl” si../y h ty isiv ä t txo- , °.V5!.k’n’ e^ e’ n *'n hävisi, sillä
että ne amm.-yhd. jäsenet, jotka x.ustasuuntaa vanhassa am m utti-, kotiaan työläisten itsensä hallus- siä. on tätä pidettv haj itustvönä. vaton nousu alkoi m. m. vaatia
sds rikkom aan
sopi siinä tapauksessa Ruotsin työ
väenluokka kytkeytyisi
epäile
eivät tahdo kuulua sos.-dcm. pu > > hdistysliikkeessä
I
muksia.
pikemminkin sa. \ astustusyhtym ä on myös m utta työläiset ovat kiinnittä työläisten puolelta tarmokkaan! ,
m
ättä
entistä
suurem
m
assa
m ää
lueeseen am m attiyhdistyksen liit- .n a u .o x e s t,
. 9C ja e r i t t ä i n - asettanut pääm ääräkseen koettaa ¡neet «xvtöksiin vhä vähem m än1 paa esiintym isiä.
Siellä tä ä llä ’ Suuri joukko viime
i
,
.
-
—
aikoina
rin
s.
.rron
kahleisiin.
—
K.
tx mispuutoksen nojalla, voiva; km amm atillisen suurlakon ja!-, koota kaikki työläiset yhteen ta - [ huom iota
'
“ u , alettiin vaatia kal’nnajan!:¿ay¿t^. <- K uottisia ■' vallinneita palkkatais-
Sota-aikana
v a in
Kilbom.
t
..
«g
” ««
l
»