Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 16, 1917)
2 TOVERI No. 191 1 . .'N TOVERI että vallassa oleva kapitalisti- keskeytyv apuväen ja sotatarpeit- tielle ei yritetäkään panna min- ■ parannuksia ja uudistuksia bar | M utta niin pian kuin nuo uudet tavi3sa on. H allituksem m e ei voi luokka jo rohkenee ääneen aja- ten lähetys pahasti harvenneille käänlaisia rajoja, m utta nälkä-j rasta via aineksia, jotka säännöl- ainekset alkaisivat tuntea ole- oik eu d en m u k aisesti kitsastella hin noista, koska E nglanti, R anska ja L in n c n *uomalai»«n t.rfivien kincakannattaja. telia: “me sitä olemme Valtio”, ,’ n ilk o ille m m e ” “ Fi amoistaan kuolemaa vastaan llmeatyy Aatonataa, Oregon, joka p k iv i . J U U K U llIU IJ IIie . ali kapinoivaa lisissä oloissa ajelehtivat hajal- vansa jotakuinkin tu rv atu ssa pattai sunnuntaina. Ei ainakaan k a n s a n kokonai Canada, vaan koko kansanvaltai työväkeä kohdellaan siellä niin laan minkä missäkin a a tte elli-. valta asem assa, tulisivat ne tais- Itaiia v aatim alla v a a tiv at noilta te h ta ilta ilm alaivoja ja ilom ielin p itä isi suudessaan mvönnetä olevan Val sen sivistyksen asia joutuu kat kuin täälläkin kuten kulkukoiria TOIMITUSKUNTA: w. n . r eiv o L auri M o ila n en sissa tai käytännöllisissä harras-I telem aan sosialismia vastaan sa- vät te h ta a t k äynnissä yötä päivää hy- kärsim ään ranskalais A D O L m SALM I A . B. M Ä K E L Ä l tio, koska hallituksen tehtävänä j kerasti i l l i liikevoitolla. M olem mat y h tiö t A iime aikoina on asema sii- tuksissaan, m utta taantum uksen maila, ehkä hurjem m allakin rai- i v seiso j on kieltäytyä noudattamasta kan- canadalaisten vastarinnasta sille v at lin jassa odottaen niin hui yltyessä kovin häikäilem ättöm äk-i volla kuin edeltäjänsä. Sillä ne! kean su u ria voittoja, e ttä hyväliä TOVERI ) san tahtoa, palvellakseen valtion ' asialle, jota olemme pakotetut hen määrin käriistvnvt (THE COMRADE) äänestykset Canadan pa rjam en. s’. ’tsesailvtysvaistonsa ohjaam i , ovat puhtaasti porvarillisia 3‘ ! , yylli voi , uskoa o sak k eitten nykyi- The organ of 'ue Finnish workers in the 1 etllja. Kansan tahto ci voi tulla puolustam aan”. Western states. The only Finnish daily in I . . . . . . , . I tissa, samoin kuin Yhdysvaltain na ’' ' “ yvät keskenään yhteistä ' neksia nekin. Eivät ikinä tule £en markki n ah innan tulevan täysin the West. Published daily, except Sunday, j muulla taVOIIl ilmi kilin Yleisellä Kuka pakotti? "V altion” — kongressissa, eivät enää ole käv- vaaraa torjum aan. Sellaisia o v a t! taipum aan palkkatyön poistami k o rvatuksi ensi te le v a n kuukauden at Astoria, O re., by the Western W o rk .......... , , .... i •’ , , men’s Publishing Society. äänestyksellä. M ielivaltainen nai- >. < >. b u u r n j > i d j ,,,,,, — edut, v a s — t. . . . . . . . 1 c n yksityisom istuksen voitto-osingolla." neet aivan "pitkin puoluerajoja". "M ilitarism ia vastustava liitto" seen eikä llm otushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- UtllS kieltäytyi alistam asta 3SC- ' V -in m n to lif oa. Siinä te illä on oikein ensiluokkai tn kerta i ~ - . ja ________ ia , ... . . . , .......... , tO H l K a U ^ a i! I d i l l ilm otu kiet $1.50 muiatovareyillä vleisaanestvk \ anhoilliset ainekset e r i . puolu ja sosialistienkin kesken kanna- m uuttam iseen yhteisktinnallisek- nen liik em iesten “p a trio tism in " näy $2.00 kerta. K ih laui-, syntymä- ja avioliit- ! velvollisuuslakia "Jos Canada ei pysty pitämään to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- i» M .11P Ic n s k n a r v a u s k a n s a n v i i t a cista ovat asettuneet hallituksen! tusta saanut "K ansanneuvosto i si. Heidän puoskaroim isyrityk- te. T äm ä ilm otus on ju lk a istu e rä ä s ■ u m m m D i.irn .ilm M n lK M 25c « e ’ kerta, „ n , K a n s a n \d ltd ninicnmuutto-ilmotukset naima- -'’ L 1 IC , K O S K a a r \ 3 M arm eijaansa täysilukuisena, on taantum uksellisia pakkotoimen-1 rauhan j» kansanvallan asian a ja -isen sä tulisivat parhaim m assa ta sä “ In v estm e n t and M ining Nevvs’- tlmotuksct $1.50 kerta, avioero-tlmotuk set valla enem m istöllä hylkäävän $1.00 kerta. Seisovat ilmotuksct sopimuk . . . sen ilmotettava sekä liittolaisil- piteitä tukem aan, edistvsmieli- j inkSta varten", m ainitsem atta mo pauksessa ainoastaan jatkam aan n iin lsessä lehdessä. Jota lev ite tä än sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista s e n ; m utta koska suurriistäjäin I , .... vihollisille , luopuvansa tulee rahan seurata mukana. Englannin J i leen että semmät taas niitä’ vastustam aan. nia PienemP»ä ryhmiä ja vksityi- nykyisen väkisin m ätänevän k a e tu p ä ä ssä k a p ita listie n kesken. S itä kielestä suomennetaan vapaasti. edut sitä vaativat, ’ pani hallitus ¡sodasta. . , . • sa ' Media, kuten kaikusi puoluerajoista huolim atta. Näin siä °PPineita ajattelijoita, kirjai- pitalistisen yhteiskunnan ikää k u s ta n ta a e rä s A. B. M orley & Co.- Entered as second-class mail matter July 18, sen voimaan julkcim m alla p reu s ti'isissäkin sotivissa maissa on I ovat vanhat puolueet alkaneet lijoita Ja Puhui ia- Xiissä P" A jonkun verran. 1912, at the postolhce at Ästoria, Oregon, Pelastaa sitä nim inen liike, joka sija its e e N-vv silaisella häikäilem ättöm yydellä. uader «the Act o IM a r c h 3, J879. Y orkissa. Broad S tre e t 44. Ilm otus nähty, että pakkopalvelus on yli-i reissä on epäilem ättä eteviä ky enää ei voi mikään, e ka paljo- ei ole a io ttu s u u rta y leisöä v arten . T IL „ A . U S H I . N N „ A T . v. . Ia selittää nyt senaattiin asetta m enettää eheytensä, ryhm iä siir Yhdysvalloissa ja Canadassa: J ....... ....................... ........ ta . _ välttäm ätön ..... edulliseen sodan- tyv puolelta toiselle yhteisissä ^yjä. Paljon hyviä voimia, m utta I parantaakaan. M utta kuta soke Yksi v B d k e r ta . $4.00 6 kuukautta. .$2.25; m ansa äänitorven kautta, että t Sen vuoksi siin ä ei ta rv its e puhua 3 kuukautta....... $1.35 i kuukausi... .50! . . käyntiin kuin pakollinen verotusi vaikeasti mihinkään yhtenäiseen ■ ampi taantum us sitä saa mielin “k a n s a n v a lla s ta ”, “ isän m aan ed e stä Suomeen ja muualle aille. .. ulkom .......... suurrosvojen edut ovat valtion -i, Ar • ... . kokouksissa on rauhan ajalla. Meidän tavtvv . . . suunnitellaan . ¿d- aivan tarkotukseen suunnattavia, tahi m äärin ohjata kohti perikatoan u h ra u tu m is e s ta ”, ynnä m u ista kau- Yksi vuosikerta . .$6.50 b kuukautta. .$3.50 ' ' uusia puoluejakoja : etuja — että Canadassa ainoas- joko mennä eteenpäin voittoon S U B S C R IP T IO N R A T E S : In the United Slate* and Canada j pitkälliseen sitkeään taisteluun sa, sitä pikemmin saamme nähdä n iistä asioista, Se on liik esu sien suurriistäjät m uodostavat One y e a r .. ----- $4.00 Six months............$2.25 I taan ¡taikka perääntyä häpeällä; mei- M intiipegissä on vast ikään kykeneviä. Riveissä on liian pal- sen vaihtuvan uudeksi sosialisti, lehti, a ijo ttu toisille liik esu sille ja Three inunths. .$1.35 One m o n th .. . om assa sakissa se tie ty s ti puhuu su Advertning rates seksi yhteiskunnaksi. cents per irich. sien kielellä, iloisena siitä, e ttä el for larger and Sillä asteella kuin olot tällä ta rv its e näytellä. T O V E R I. B O X AI 4 hetkellä ovat, meillä ei ole mi Se tie tä ä o lev an sa s itä enem m än Huoneusto sijaitsee tu rv a ssa kun k a p ita listie n päiväleh- tään aihetta pienim mälläkään jen kulmassa, toimitus 832. ! det tie ty s ti eiv ät p a lja s ta tu o llaisia tavalla vastustaa edistysniielis m usta; naintus paatti sen omin , n __ Fi nitäisi Uon rivek-n rabn,, n • , i , • . . . ' ilm otuksia. Se p a h a sti rik k o isi nii , , ................... , | mi-t n tauti <i. ia pitäisi , iien riveissä tähän asti olleista I tum aan vhteisen johdon alai ten porvarillisten puuhia: päin- den m aalaam an suloisen kuvan liike- p ä in s ä . Ja kun pääm inisteri lu- koskaan m ennä svvhvm ättä sau- kaikkein taantum uksellisim m ista . . ............ siksi- O dotettavissa on kuiten- vastoin voimme — ja m eidän, lesten patrioti8nilsta Ja jo8 joku pasi toim ittaa Canadasta p u o li; naan cikä asiatta ansaan Kuka on valtio? 'aineksista. to isaalta voi pitää kin, että syksyllä v. 1918 tulee tuleekin — niitä suopein silmin i p ah anilkinen so sia listile h ti joskus miljoonaa miestä, ei hän kysynyt Porvaripuolueissa odo- ù’" irsm " ” " 3' konscrva,iivien ■ m eilläki" ° lcraaa" melko vilkas katsel,a- M utta vain syrjästä saak in k äsiin sä tu ollaisen ilm otuksen Olemme monasti huom autta edes toisten m inisteritoverienpa heidän ja ju lk a ise e sen. niin eih än so sia listi asta vuorostaan m urtautuu vaaliottclu pääasiallisesti sotilas katsella. antau tu m atta . ‘ suostum usta, vaan meni tuollai m a i l l a . ( leh tiä luo kaikki ihm iset. J a pahim- tettavissa uutta ¡osa edistysmielisem piä, yhtväk- diktatuuria ajavan taantum uksen kelkkaansa. neet asevelvollisuuden ja yleensä Kaikissa __ seen pikku urakkaan täydellisesti .. . . . , , . .. . . . , ,, . • (m a ssa ta p a u k se ssa voi se littä ä , e ttä i seen lähenevissä vaaleissa libe- ia edistvsnnebsen kansanvaltai- nivos i hdvsvalloissa. on s o s ia m ilitarismin taantum uksellisesta ryhmittelyä - .. • .... • < - . ' ' s a k sa la ise t a g e n tit p iru u tta a n jul- omalla vastuullaan. Hän tiesi, raaleihin. Sillä todellisuudessa suuilen välillä. ja vaarallisesta luonteesta, näiden listeilla jo liiaksikin kokemusta ; jm{8evat tu o llaisia ilm otuksia, saat- kuinka mieleistä täm ä hänen tulee vaalitaistelu käytäväksi so suunnitelm ien takana olevat tar- Mitä etua olisi sosialismin to- siitä, mitä yhteistoim inta ¡Mirva- taa k se en pulm usen p u htoisia o sak e N äyttää siltä kuin alkaisi por m enettelynsä oli “ valtion” — s. kotukset kun ovat kaiken kan tilasvaltaisen taantum uksen ja tenttimiselle jos edistvsinieli- rillisten aineksien kanssa mer h erro jam m e ja heidän k a n n attam aan - o. canadalaisten suurrosvojen — väri puolueitten keskinäinen sanvallan ja vapauden surma, i edes kapitalistisessakaan mielessä semmät ainekset pääsisivät voi kitsee. Aina ovat sosialistit pa- [ sa -)aloa so taa p ah aan valoon eduille. O vathan Canadan raha- ma niin Canadassa kuin Yhdys Täm än käsityksem m e tueksi ker remmin selviytyneet ilmiviholli- I Niin lask ev at h e rra t. Vesi tippuu jonkun verran selv en -, jkansanvaltaisten uudistuksien vä-j tolle taantum uksesta? mieliet jo. ehtineet velkuuttaa valloissa heidän su u sta a n a ja te lle ssa a n rasv a i t -i- „ kauan I j blla , — olkoot 1 ¡juolucitteii uhjel- rottakoon B. C. F e d e ra tio n istin ! Fi m uuta kuin pahimman ku- sista kuin sellaisista tekoystä- sia liike voittom ahdollisuuksia. tya. (hiisikin aika. Jo , « j tuota nykyään riikifikäsitteen ul m akohdat m uuten millaiset h y ristuksen m ukaan eräs lausunto Canadan lievitystä hetkeksi, vistä. M utta e n tä s jos s o s ia listile h tiä s it kopuolelle iätetYX^aKaiistKi” jon on tilanne ollut sellainen, ettei vänsä. senaatista, kun asevelvollisuus-! ten k in lukee enem m än ih m isiä kuin jn tiiiiiiiiiiiir r iiir M iiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiu iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu iiiiiiiiiiiiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH iiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu iiitiiiiiiiin iiiiiu iiiiiiiiiiiitiii^ kun biljoonan dollaria. Sitte kun kum m assakaan näissä maissa ole h e rra t uskovat?! E n tä s jos teesken- laki oli siellä käsiteltävänä. Hai-! Yhdysvalloissa, kuten san o t noiden "valtiovelkojen" maksami voinut sanoa olevan oikeastaan telem inen sitten k in p a lja stu u laa jo il 01672456 lituksen edustajana tuossa k< »ka sesta tulee kysym ys, niin silloin mitään politiikkaa, vaan eri liike- tu, on kongressissa viime a ik o iu tii le k a n san k e rro k sille ? P ä ä ttä e n puo naankin yli-rkaisessä laitoksessa lueem m e jä se n m ä ä rä n v a lta v a sta nou kylläkin m uistettanee kaikki* vi- etujen rahasijoituksia. Mitään , ollut huom attavissa sam an laista!! on sangen vanha, m utta silti us-i susta, a lk aa kansa se n tä ä n y m m ä rtä ä heliäisinkin rttpakansa lukea sen aatteellisem paa ja asiallisen!-i vanhain puoluerajojen liäimnen kom attom an virkku taantum uk yhtä ja to ista. — Raiv. "valtioon” kuuluvaksi ja pakot paa eroa ei kum mankaan maan ; tyrnistä niilt'ei säännöllisesti j.>- JU LK EA TU N N U STU S. . m ään erään len to k o n eteh taan oeak- sen tulkki, senaattori 'Lougheed. ! taa se sotalainoja suorittam aan. valtiollisilla jtorvaripuolueilla ole i kaisessa kansakunnalle tärkeim- I keila, ia kuulkaahan, m illi ihastuk- LU OKKAHALLITUS. Lakiehdotuksen ollessa "toisessa Kun p resid e n tti W ilson taannoin se]la hän jo ed eltäkä8ln u a u ttii a v a u . Bordellin ministeristä) ja sitä pitkiin aikoihin ollut kuin k y s y - ! mä<sä elinkysytnvksessä. Roose- Suom ella on tä tä nykyä luokkahal- lukemisessa eli ratkaisevan peri etti m anifestin isänm aallisille lii-, (uneesta tilaisu u d esta. E rä ä ssä il- kannattava parlam entti on jo mys siitä, kumpiko saa etuoi • i veltin progressiivisesta puoluees- läh litus! E nnen ei ole koskaan ollut. kem iehille, pyytäen heitä jä ttä m ä ä n m otuksessa . . , ____ _ se: aatteellisen keskustelun alaisena, sanoo keuden käyttää valtion varoja j ä i t ä m uutam at jo silloin odottivat T äm ä san ottiin e rä ä ssä eduskun- vuoden hallinnut itseottam allaan sy rjään kaikki liikevoittonäkokohdat i hänen huuliltaan vierähti seu- valtuudella. Surkeasti niiden te i voimakeinoja yksityis ja ryhmä-1 liittym ää, joli ui molempain van sodan ajak si, n a u ra tti se m eitä vä “ Ei ta rv its e kovinkaan su u rta mie- n a„ istunnossa. Joku ru o tsalain en raava viisauden helmi: liani puolueitten edistykselliswn- häsen. Yhtä hyvin p resid e n tti olisi i lik u v itu sta y m m ärtääk seen , kuinka e d u sta ja sen m u istaak sen i lausui. kisi mieli vielä jatkaa, kun ker etujensa aia n 11 s e s sa. L isäksi vielä, e ttä hän on siitä " I ämä on niitä tilaisuuksia, : ran on päästy tuohon "jum alan ( anadassa on parhaillaan val liia t ainekset olisivat v h t vneet i voinut e stä ä susia syöm ästä lam paita suurot liikevoittom ahdollisuudet ovat häm m ästynyt. joissa hallituksen ei käv noti- arm osta"-itsevaltiuden makuun. lassa konservatiivinen puolue, kum inankin puolueen ep äilem ättä!1 n 1 aulaam alla m etsään kohteliaan kir- sellaisella yhtiö llä kuin on W right- J a sie tä ä yllakii^! li! Ju m a la u ta , että dattam inen kansan tahtoa. ! M utta pahiintinoiksi ei tahdo oi jonka pitäisi vastata Y h d y sv al-; myös joskus yhdistyviä vanhoil- jelm än, pyytäen susia olem aan vä- M artin A ircraft C orporation, joka tu poro^Br värillisen Suom en se n a a ttiin lee ru n saasti saam aan osansa siitä vaan sen täytyy tehdä päätok- kein uskaltaa. H ousut tutisevat tain republikaanipuoluetta: nieil- lisiä aineksia vastaan. M utti hem m än susiinaisia. on tu n k e u tu n u t m u u tam ia vanhoja 640 m iljoonan ilm alaivastom yönny- s< sialiste.ja. Se on siivotonta! K ap italistitk in nauroivat W ilsonin sensä siitä ankaran vakavasta ajatellessa sitä potkua, millä kan la taas on vallassa deniokraati-j progressiivipuolue oli liiaksi joh- ty k se stä, joka lau a n tain a hyväksyttiin m anifestille. J a m eillä on e rä s oi M utta vielä siiv o tto m au ip aa on sa- kysym yksestä. niitä valtion sa tulee sellaiset herrat lennät l Pu<,lue eli tavallaan C anadan , taiien — oikeastaan vain vhden ed u stajah u o n eessa ja jonka vahvista- ' vallinen esim erkki .siitä, niillä tavalla j noa, e itä m eillä nyt olisi luokkahalli- edut vaativat". vmnärille kerävtvnvt he no u d attav at p residentin kehotuk- m istä sen aatin k in kom itea suositte i tus Sillä jo k aiuen kansakoulupoika- täm ään. kunhan tästä heidän liberaaleja vastaavat ainekset, miehen lee. Se m erk itsee, e ttä viipym ättä Ranskan kuninkaan L u d v ig , hankkim astaan sodasta on pääs-1 Käissä m aissa ovat siis toisilleen jouxko, ilman sen päteväm pää Sja kin H etaa, e ttä a in ak in täh ä n a sti, j aletaan rak e n taa 23,000 lentokonetta. X IV :n k errotaan pitäneen tapa- ‘ tv. vastakkaiset porvarilliset p u o lu -! asiallista ohjelm aa: kun puolu siitä p äiv ästä läh tien kun jätim m e K ongressi m yönsi m uutam a päivä jotka a n ta v a t runsaan työn W right- naan ylpeästi sanoa: “ Valtio olen K oettavat hallituksen uskolli- eet vallan satulassa — m utta mi eelta johtaja ostettiin pois, oli A ltai-vuorten pohjoiset rin te e t A a sitten 640 m iljoonaa dollaria len to k o -, M artin ja C urtiss yhtiölle. T ässä siassa ja Volgan varsilla erosim m e Tninä!” — jos joku sattui jo ta - 1 simmat rakit vieläkin uikuttaa, tään eroa on mahdoton h u o m ata.' koko puoluekin m ennyttä kalua. n eitien ja ilm alaivojen rak e n tam ista a siassa älk ää unohtako sitä seikkaa, M o rtvalaisista ja H u n neista, on meil- kin mainitsem aan valtion tarpeis- ku*nk3 ’hvt edessä olevat vaalit Molemmissa m ennään tävsin Siitä huolim atta on Yhdvsval- varten. Näin suuri sum ina tie ty sti ’ e ttä näm ä y htiöt eivät anna näin auu- »ä ollut luokka :allitus. L u k u u n o tta ta tai eduista. Meidän päivinä m erkitsevät samaa kuin Saksal purjein lnustinta taantum usta loissakin edistvs- ja vapaamieli- h e rä tti rah am assien ruokahalun. E räs j ren rah an tek em istilaisu u d cn luistaa m a tta n iitä m uutam ia su u rlakon p äi näytään oltavan siinä asemassa. edullinen aselepo”. "Sam alla kohden. Suurriistäjien ahiiett 1 siä, kaikenlaisia vhteiskunnallisia osakekeinottelijaliike innostui ln>’y- ohi o tta m a tta siitä kaikki, mikä otet viä, jolloin ei m itään h a llitu sta ollut. ••• m i i i i i i i i i h i i u i ::»- - l o r . m . r ' — i | | i i | i i M i i i '| * i T i i 'H i i | o | i i i | H M j n i i i ¡ ', ' H U M U " « m n tn n itn » n n tH o io » n i¡ iih in n n ii , i n i i 'n n i i i n i n » n i n M » m i i i i i n i t - . n u n .in H ü u n i'i1!- H u .iiu ifn im i !, H iiiiih iiiH H iu ii iii iiiu n i- H T t n n c ö ! i iiit iii i: : i n h llliillliilit it H t t t in iliiU H liin iin iiiu iiiiii': i. n it u i ! i iiu iiii iit » i n ii in i ii| i 1 1' 1" ' ............ !!;i 1 ■1 »il i f . ; i . UHli i li 11 II ¡«H. H • » > '.. j , 11 ¡», I f llt llll t t H l llll I l I l lllll lllil U lll U llH I lU llil t l llllh lt ili im ii illii iiH i iiiii im . U it m n iin , ’ ! N ykyinen kotim ainen h a llitu k se m me, se on selvä kuin päivä, on k a ik kein vähim m än lu o k k ah a llitu s m itä Suom en h isto ria tu n tee. Ei m eillä vielä k e rta a k a a n ole ollut h a llitu sta , joka su h te e llise sti niin oikein kuin nykyinen, e d u sta isi väestön e ri k e r roksia. M utta ju u ri sen vuoksi, e ttä se ei ole ison talon v ak sik k a h a k aa n m ahtuvan ru o tsa la isen p o rv aristo n käsissä kokonaan, se tie te n k in on h ei dän m ielestään lu o k k ah allitu s. E dellä oleva ei ole ta rk o ite ttu m ik sikään nykyisen h a llitu k se n puolus tu kseksi. Siihen m inulla ei ole val tu u k sia eikä m uuta syytä. J a tu s kinpa se a n sio to n ta a rv o n n o u su a ha- luaakaan. T a rk o itu k sen i oli a s e tta a vanhat h a llitu k se t — rau h a heidän to m ulleen piispa H e n rik istä Borovi- tluoviin a sti. koska ain ak in he ovat olleet ru o tsa la isen porv aristo n edus ta jia — oikeaan asem aansa. Siis: Suom essa on ain a ollut luok- k aäallitu s. — K ans. L. tam nie huolim atta vielä on vail mäinpiä auttam aan asiaa, joko " Tähän ilmiöön on pätevät ja kaavam m alta kuin nykyään. K o -'ttiu järjestäm ällä tuotannon vk la teoreettista pohjaa lakkoasi- he hyväksyvät tvoläistensä vaa riittävät syyt. Nykypäivien ty ö ko valtaluokan julm uuden ia siiloinaan tuottajien hyödyksi, oissa, suomennamme mainitun tim ukset fäikka hvlkäävät ne. läisten on pakko työskennellä raakuuden historiassa ei ikinä sensijaan että palkkaorjat nyt lehden tuoreimm an annoksen Kum m allakaan tavalla he eivät ! t o i s t e n hyödy ksi, aivan vhtä °^e o^ l,t aikaa, jona niin n io n e ;, tuottavat voittoja ja mukavuuk lakkötai stelu jen yhteiskunnalli Eräs lännen osasto, joka on \oi työväen asemaa ulinkaan ver-i varmasti kuin muinaisen henki- miljoonat naita orjia olisi ajettu siä niille, jotka eivät mitään tullut tunnetuksi jos ei muusta, sesta m erkityksestä. Ehkä sieltä taa parantaa eikä pahentaa, s illä ! orjuuden aikana. Toisten h yö i järjettim iäm m in teurastam aan m uuta tee kuin om istavat. Työ niin suuresta halustaan k a h la ta ! löytyy joku kultajyvänen, joka työv äen vaatimuksien hyväksy dyksi työskentely merkitsee s itä ,, ’tsc33n Ja hävittäm ään unaat ja Iäisille ^ ‘i voi koitua kurjuutensa kaikenlaisissa teorioissa, on meil- m eiltä käytännöllisen taistelun nimen taikka hylkääminen ei vai ettei tyiiutekijoillä voi olla m in -' ,113nm,t kuin nyt. Siihen on tultu ; lievitystä, vaikka lie kuinka paik- le lähettänvt toivomuksen, että tuoksinassa on päässvt vierailta kuta mitään ratkaisevaa m uutos käänlaista sananvaltaa työnsä työväen taisteltua vuosisatoja ( kaisivat ja parsisivat palkkajär- nykyisin täällä lännellä riehuvain mään huom aam atta läpi käsieni ta työväen asemassa. tuloksiin nähden. Heidän tuot -! kurj uutensa lieventämiseksi ja 1 jcstelm ää, sillä itse se järjestelm ä heiltä kaikki heidän työtaistelujen "yhteiskunnallinen me. “ V iittaam m e muutam iin tosi -1 ta/mansa ravintoaineet eivät kuu-i vo’dakseen nostaa silmänsä täh-i riistää "Ei ole helppoa tarkalleen s a asioihin. E nsiksi: on kieltämä lu heille, vaan niille, joiden hvö-! tiä kohden",'kuten runoilija saat työnsä tulokset. Juuri nvt täy luonne ja niiden teoreettinen pohja selostettaisiin tarkalleen noa, kuinka kauan on käyty tais töntä, että milloinkaan tvötäriis- dyksi he työskentelevät. Sama Jäisi sanoa. dessä loistossaan nähtävänä ole- .. ... , . ,, , va tulos heidän vuosisatoja kes tieteellisen sosialismin valossa.” teluita parempain palkkojen ia \ lavan palkkajärjestelm än v illi ten kaikki muu minkä he tyol SCh';, nrihi!?, u..n‘‘’^ , P a ’l ; ! täneistä paikkaus- ja parsimis Sellaisen osaston pelkkä ajatus työehtojen saavuttam iseksi. Var tei<a ej keskimääräinen tvopaik • lään tuottavat. Ilman pitem piä' ka * J U. an angaita keskim ääräisesti O” JO meille sama kuin laki — maa kuitenkin on, että se tais-j ka o k ,,lhlt alhaisen • k n in n v - todisteluja on selvä ...... ~“ ~ saanee heidät vih että nniu(a kujn n ;in paljo ravintoa, yrityksistään saatikka sitte kirjallinen ja osas- , tein on ollut yhtäm ittaisesti v i-; kvään y jptoinkaa|1 ci lkan os , toisten (loin vakuutetuiksi koko sei, hvodvksi tvoskentele • vaatetta, asuntoa jne. kuin «m, homman turhuudesta. He ton leimalla varustettu toivomus, reillä työtäriistävän palkkajärjes 1 Vahinko vaan, koja on jo kestän) koa. Olemme tämän sa ennättäneet v jen tää parhaimman kuuluvan teoriavara kein kuiviin. Jos REILUA PELIÄ. ta lausuntojam m e T acom assa vangittiin tuonnoin ‘vaha pitemmiksi kirjotuksiksi”. nä; omasta hyvästä tahdostaan Meidän tarvitsee vain verrata ssaan kuin heidän isäntien- ti todentaa. K äsittäähän kuka O laf Berild ja p aisk a ttiin kaupungin joita se osasto tuntuu kaipaava.i. suvaitsevat maksaa. Y k.-dkään nv:k v ¡st en palkkojen ia elintar ' vallassa. Isäntien valtaa tässä josta lähdimme. Meidän kulkuni hyvänsä, ettei hevoselle, muulille me on ollut yhtä viisasta kuin p u tk aa n siitä syystä, e ttä hän k ä y tti tulisimme vain kertaam aan suu työläinen ei ole oikein läpikotai péit’ten hin to jen suhdetta minkä suhteessa rajottaa ainoastaan reksi osaksi samaa m itä jo en sin tyytyväinen niin kehnoissa hvvänsä entisen ajankohdan o- tarjolla olev ain työläisten lu k u - tai haralle kannata antaa eneni on ‘piiskata pirua kiertäm ää l p e ru stu sla in jo k aiselle k an salaiselle nen olemme m ielestäm m e liian palkkaoloissa. joissa täytyy kär luihin, joko sellaiseen minkä itse m äärä verrattuna tarvittavani pää kuin ruoka, suoja ja v älttä kannon ym päri', — sam anlaista ta k a a m a a o ik e u tta a n : k eräsi allekir- kin monasti sanoneet ilman siä ainaista hätää ja puutetta muistam me tahi sellaiseen* m is tä ! työläisten lukuni iärään, siis fcv- m ättöm in hoito, jos isäntä vä kuin koiran, joka tavuttaa pur- jotuksia anom ukseen, jo ssa k o n g res hänkään säästeliäästi talouttaan rakseeu omaa häntäänsä. Älvttö- sia pyydettiin a lista _____ m a a n asevelvolli- että niistä sanom isista on ollut Niinpä onkin työläisissä kytenyt meillä on historiallisia tietoja, ja i s.v nnän ja tarjonnan laki. mutaa eikä rupea turnanpaitcn niyytcmme alkanee meille ruve s,n,slaki kansan ä ä n e sty k se lle . H ä juuri m itääp käytännöllistä hvö j taisteluhalua enemmän tai va meidän täytyy tulla siihen m ieltä “ E räitä vuosituhan'ia ovat työ tuhlaam aan. Kun järkevä isäntä tä selkenemään ehkä vasta vtio nea Ke',ra8Kaa» ta v a ttu Ed. P e te rs o n tyä. Emmekä ole niin täydelli hemmän ja joskus peräti vähän, m asentavaan päätelm ään, että - sesti vain puhtaan, sinervän aat- tuollaisia oloja vastaan, mielessä sanoaksemme asian kaikkein lie läiset keskittäneet ponnistuksen- näin menettelee hevosten, muuli- sisadan tai parin kuluttua. Mut- v a n g ltttin se n tä h d e n . e ttä h än ellä oli „ . . . , -en y. m. suhteen, niin m itä aj ta silloin kun se tapahtuu, vai- punaine” kaulanauha! Heitä säilyte- teen miehiä, että ilmassa liitele- se toivo, että taistelu tuottaisi vimmässä muodossa — työläiset sa palkkaolojcn parantam iseen,. hctta hänel|ä , ni<in (|d |;, vä teoria ifanan vankkaa käv edes vähän helpotusta. Milloin i eivät ole saaneet keskim ääräistä koettaen paikkoja korottam alla niitä ihmiselukoita, jotka kohta- loittaa meidän luokkamme väki ita;in n,uus’a mallmasta e riste tty in ä , tanuollistä vastinetta meitä oi-M aina taipum us kiihtyy lukuisani-,,palkkaansa vieneinään koko sillä rynnäköllä valtaluokan hallitus- s‘ttenkin on tu llu t tiedoksi kem innostuttaisi. ........... , man tyohisjouk m ylite,stom im -j aikakaudella, -minkä he ovat iär- saada olonsa siedettävämmiksi. Li hänet, haltuunsa antaa? Ollen linnat, m urtaa niitten m uurit j a ' ’ ' ia t ”’“va kaurapuuro «n tuo- Siinä he eivät ele o n n istu n e e t, järk ev ä m ies. hän ei heitä ihnii-. ässä pulassa sattui käsiimme i naksi, saattaa se m uodostua va-i koppiin kesken k e ittä m ise n , kos- Tutkimus työlakon teoriasta ielä liikku- nautin- dan tähänastisista ponnistuksis- koskaan d e olleet kvkeneniattö ja I . ' T $ • V J . ii » » ,1 munii l U' H<( tllvid li (Li i | tt epavakaisem Ikinä ei työväen yleinen tila o le , työvälineet i haltuunsa ja lopet kuttaa käymä . . . . . ¿¿a olevim työläis näyttänyt synkenunältä ja u h -‘ taa palkkajärjestelm ä. Se tapah- teluihiu. Pori ikkai- tynä i . . *!’k' ojaksi. H änelle tar- . tila is u u tta a ja a S e a t,le e n . jos- ! sa to isia sa m a n laisia lin tu ja on jou-
