Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931, August 16, 1917, Page 2, Image 2

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    2
TOVERI
No. 191
1
.
.'N
TOVERI
että vallassa oleva kapitalisti- keskeytyv apuväen ja sotatarpeit- tielle ei yritetäkään panna min- ■ parannuksia ja uudistuksia bar | M utta niin pian kuin nuo uudet tavi3sa on. H allituksem m e ei voi
luokka jo rohkenee ääneen aja- ten lähetys pahasti harvenneille käänlaisia rajoja, m utta nälkä-j rasta via aineksia, jotka säännöl- ainekset alkaisivat tuntea ole- oik eu d en m u k aisesti kitsastella hin­
noista, koska E nglanti, R anska ja
L in n c n *uomalai»«n t.rfivien kincakannattaja. telia: “me sitä olemme Valtio”, ,’ n ilk o ille m m e ”
“ Fi
amoistaan kuolemaa vastaan
llmeatyy Aatonataa, Oregon, joka p k iv i
.
J U U K U llIU IJ IIie .
ali
kapinoivaa lisissä oloissa ajelehtivat hajal- vansa
jotakuinkin tu rv atu ssa
pattai sunnuntaina.
Ei ainakaan k a n s a n kokonai­ Canada, vaan koko kansanvaltai­ työväkeä kohdellaan siellä niin laan minkä missäkin a a tte elli-. valta asem assa, tulisivat ne tais- Itaiia v aatim alla v a a tiv at noilta te h ­
ta ilta ilm alaivoja ja ilom ielin p itä isi­
suudessaan mvönnetä olevan Val­ sen sivistyksen asia joutuu kat kuin täälläkin kuten kulkukoiria
TOIMITUSKUNTA:
w. n . r eiv o
L auri M o ila n en
sissa tai käytännöllisissä harras-I telem aan sosialismia vastaan sa- vät te h ta a t k äynnissä yötä päivää hy-
kärsim ään
ranskalais
A D O L m SALM I
A . B. M Ä K E L Ä
l tio, koska hallituksen tehtävänä j kerasti
i l l i liikevoitolla. M olem mat y h tiö t
A iime aikoina on asema sii- tuksissaan, m utta taantum uksen maila, ehkä hurjem m allakin rai- i v seiso
j on kieltäytyä noudattamasta kan- canadalaisten vastarinnasta sille
v at lin jassa odottaen niin hui­
yltyessä kovin häikäilem ättöm äk-i volla kuin edeltäjänsä. Sillä ne! kean su u ria voittoja, e ttä hyväliä
TOVERI
) san tahtoa, palvellakseen valtion ' asialle, jota olemme pakotetut hen määrin käriistvnvt
(THE COMRADE)
äänestykset Canadan pa rjam en. s’. ’tsesailvtysvaistonsa ohjaam i , ovat puhtaasti porvarillisia 3‘ ! , yylli voi , uskoa o sak k eitten nykyi-
The organ of 'ue Finnish workers in the 1 etllja.
Kansan tahto ci voi tulla puolustam aan”.
Western states. The only Finnish daily in I
. . . . . .
, .
I
tissa, samoin kuin Yhdysvaltain na ’' ' “ yvät keskenään yhteistä ' neksia nekin. Eivät ikinä tule £en markki n ah innan tulevan täysin
the West. Published daily, except Sunday, j muulla taVOIIl ilmi kilin Yleisellä
Kuka pakotti? "V altion” — kongressissa, eivät enää ole käv- vaaraa torjum aan. Sellaisia o v a t! taipum aan palkkatyön poistami k o rvatuksi ensi te le v a n kuukauden
at Astoria, O re., by the Western W o rk ..........
, ,
....
i
•’
, ,
men’s Publishing
Society.
äänestyksellä.
M
ielivaltainen
nai- >. < >. b u u r n j > i d j ,,,,,,
— edut, v a s­
—
t.
. . . . .
.
.
1 c n
yksityisom istuksen voitto-osingolla."
neet aivan "pitkin puoluerajoja". "M ilitarism ia vastustava liitto" seen eikä
llm otushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- UtllS kieltäytyi alistam asta 3SC- '
V -in m n to lif
oa.
Siinä te illä on oikein ensiluokkai­
tn kerta
i ~ - . ja ________
ia
,
...
. . .
, ..........
,
tO H l K a U ^ a i! I d i l l
ilm otu kiet $1.50
muiatovareyillä
vleisaanestvk
\ anhoilliset ainekset e r i . puolu ja sosialistienkin kesken kanna- m uuttam iseen yhteisktinnallisek- nen liik em iesten “p a trio tism in " näy­
$2.00 kerta. K ih laui-, syntymä- ja avioliit- ! velvollisuuslakia
"Jos
Canada
ei
pysty
pitämään
to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- i» M .11P Ic n s k n a r v a u s k a n s a n v i i t a
cista ovat asettuneet hallituksen! tusta saanut "K ansanneuvosto i si. Heidän puoskaroim isyrityk- te. T äm ä ilm otus on ju lk a istu e rä ä s­
■ u m m m D i.irn .ilm M n lK M 25c
« e
’ kerta,
„ n ,
K a n s a n \d ltd
ninicnmuutto-ilmotukset
naima- -'’ L 1 IC , K O S K a a r \ 3 M
arm
eijaansa
täysilukuisena,
on
taantum uksellisia pakkotoimen-1 rauhan j» kansanvallan asian a ja -isen sä tulisivat parhaim m assa ta sä “ In v estm e n t and M ining Nevvs’-
tlmotuksct $1.50 kerta, avioero-tlmotuk set valla
enem m istöllä hylkäävän
$1.00 kerta.
Seisovat ilmotuksct sopimuk­
. . .
sen ilmotettava sekä liittolaisil- piteitä tukem aan, edistvsmieli- j inkSta varten", m ainitsem atta mo pauksessa ainoastaan jatkam aan
n iin lsessä lehdessä. Jota lev ite tä än
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista s e n ; m utta koska suurriistäjäin I ,
.... vihollisille , luopuvansa
tulee rahan seurata mukana.
Englannin­
J
i leen että
semmät
taas
niitä’
vastustam
aan.
nia
PienemPȊ
ryhmiä
ja
vksityi-
nykyisen väkisin m ätänevän k a ­ e tu p ä ä ssä k a p ita listie n kesken. S itä
kielestä suomennetaan vapaasti.
edut sitä vaativat, ’ pani
hallitus ¡sodasta.
. , .
• sa
'
Media, kuten kaikusi
puoluerajoista huolim atta. Näin siä °PPineita ajattelijoita, kirjai- pitalistisen yhteiskunnan ikää k u s ta n ta a e rä s A. B. M orley & Co.-
Entered as second-class mail matter July 18, sen voimaan julkcim m alla p reu s­
ti'isissäkin sotivissa maissa on I ovat vanhat puolueet alkaneet lijoita Ja Puhui ia- Xiissä P" A jonkun verran.
1912, at the postolhce at Ästoria, Oregon,
Pelastaa sitä nim inen liike, joka sija its e e N-vv
silaisella häikäilem ättöm yydellä.
uader «the Act o IM a r c h 3, J879.
Y orkissa. Broad S tre e t 44. Ilm otus
nähty, että pakkopalvelus on yli-i
reissä on epäilem ättä eteviä ky enää ei voi mikään, e ka paljo- ei ole a io ttu s u u rta y leisöä v arten .
T IL „ A . U S H I . N N „ A T .
v.
.
Ia
selittää
nyt
senaattiin
asetta
m
enettää
eheytensä,
ryhm
iä
siir
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
J
.......
.......................
........
ta . _ välttäm
ätön .....
edulliseen
sodan- tyv puolelta toiselle yhteisissä ^yjä. Paljon hyviä voimia, m utta I parantaakaan. M utta kuta soke
Yksi v B d k e r ta . $4.00
6 kuukautta. .$2.25; m ansa äänitorven kautta, että t
Sen vuoksi siin ä ei ta rv its e puhua
3 kuukautta....... $1.35
i kuukausi... .50!
.
.
käyntiin kuin pakollinen verotusi
vaikeasti
mihinkään
yhtenäiseen
■
ampi
taantum
us
sitä
saa
mielin
“k
a n s a n v a lla s ta ”, “ isän m aan ed e stä
Suomeen ja muualle
aille.
.. ulkom
..........
suurrosvojen edut ovat valtion
-i,
Ar •
... .
kokouksissa
on rauhan ajalla.
Meidän
tavtvv
.
. . suunnitellaan
.
¿d- aivan tarkotukseen suunnattavia, tahi m äärin ohjata kohti perikatoan u h ra u tu m is e s ta ”, ynnä m u ista kau-
Yksi vuosikerta . .$6.50
b kuukautta. .$3.50
' '
uusia puoluejakoja
: etuja — että Canadassa ainoas- joko mennä eteenpäin voittoon
S U B S C R IP T IO N R A T E S :
In the United Slate* and Canada
j pitkälliseen sitkeään taisteluun sa, sitä pikemmin saamme nähdä n iistä asioista, Se on liik esu sien
suurriistäjät m uodostavat
One y e a r .. ----- $4.00
Six months............$2.25 I taan
¡taikka perääntyä häpeällä; mei-
M intiipegissä on vast ikään kykeneviä. Riveissä on liian pal- sen vaihtuvan uudeksi sosialisti, lehti, a ijo ttu toisille liik esu sille ja
Three inunths. .$1.35
One m o n th .. .
om assa sakissa se tie ty s ti puhuu su ­
Advertning rates
seksi yhteiskunnaksi.
cents per irich.
sien kielellä, iloisena siitä, e ttä el
for larger and
Sillä asteella kuin olot tällä ta rv its e näytellä.
T O V E R I. B O X
AI 4
hetkellä ovat, meillä ei ole mi
Se tie tä ä o lev an sa s itä enem m än
Huoneusto sijaitsee
tu
rv
a ssa kun k a p ita listie n päiväleh-
tään
aihetta
pienim mälläkään
jen kulmassa,
toimitus 832.
!
det
tie ty s ti eiv ät p a lja s ta tu o llaisia
tavalla vastustaa edistysniielis
m usta; naintus
paatti
sen
omin
,
n
__
Fi
nitäisi
Uon
rivek-n
rabn,,
n
•
,
i
,
•
.
.
.
'
ilm
otuksia.
Se p a h a sti rik k o isi nii­
, ,
................... , | mi-t n tauti <i.
ia pitäisi , iien riveissä tähän asti olleista I tum aan vhteisen johdon alai ten porvarillisten puuhia: päin-
den m aalaam an suloisen kuvan liike-
p ä in s ä . Ja kun pääm inisteri lu- koskaan m ennä svvhvm ättä sau- kaikkein taantum uksellisim m ista
.
.
............ siksi- O dotettavissa on kuiten- vastoin voimme — ja m eidän, lesten patrioti8nilsta Ja jo8 joku
pasi
toim
ittaa
Canadasta
p
u
o
li;
naan
cikä
asiatta
ansaan
Kuka on valtio?
'aineksista.
to isaalta voi pitää kin, että syksyllä v. 1918 tulee tuleekin — niitä suopein silmin i p ah anilkinen so sia listile h ti joskus
miljoonaa miestä, ei hän kysynyt
Porvaripuolueissa odo- ù’" irsm
" ” " 3'
konscrva,iivien ■ m eilläki" ° lcraaa" melko vilkas katsel,a- M utta vain syrjästä saak in k äsiin sä tu ollaisen ilm otuksen
Olemme monasti huom autta­ edes toisten m inisteritoverienpa
heidän ja ju lk a ise e sen. niin eih än so sia listi­
asta vuorostaan m urtautuu vaaliottclu pääasiallisesti sotilas katsella. antau tu m atta
. ‘ suostum usta, vaan meni tuollai­
m
a i l l a . ( leh tiä luo kaikki ihm iset. J a pahim-
tettavissa uutta
¡osa edistysmielisem piä, yhtväk- diktatuuria ajavan taantum uksen kelkkaansa.
neet asevelvollisuuden ja yleensä
Kaikissa
__
seen pikku urakkaan täydellisesti
..
.
.
.
,
,
.
..
.
.
.
,
,,
.
• (m a ssa ta p a u k se ssa voi se littä ä , e ttä
i seen lähenevissä vaaleissa libe- ia edistvsnnebsen kansanvaltai- nivos i hdvsvalloissa. on s o s ia
m ilitarismin taantum uksellisesta
ryhmittelyä
- ..
• ....
• <
-
. '
' s a k sa la ise t a g e n tit
p iru u tta a n jul-
omalla vastuullaan. Hän tiesi,
raaleihin.
Sillä todellisuudessa suuilen välillä.
ja vaarallisesta luonteesta, näiden
listeilla jo liiaksikin kokemusta ; jm{8evat tu o llaisia ilm otuksia, saat-
kuinka mieleistä täm ä hänen
tulee
vaalitaistelu
käytäväksi
so
suunnitelm ien takana olevat tar-
Mitä
etua
olisi
sosialismin
to-
siitä,
mitä yhteistoim inta ¡Mirva- taa k se en pulm usen p u htoisia o sak e
N äyttää siltä kuin alkaisi por
m enettelynsä oli “ valtion” — s.
kotukset kun ovat kaiken kan­
tilasvaltaisen
taantum
uksen
ja
tenttimiselle
jos edistvsinieli- rillisten aineksien kanssa mer h erro jam m e ja heidän k a n n attam aan -
o. canadalaisten suurrosvojen — väri puolueitten keskinäinen
sanvallan ja vapauden surma, i
edes
kapitalistisessakaan
mielessä
semmät
ainekset
pääsisivät voi kitsee. Aina ovat sosialistit pa- [ sa -)aloa so taa p ah aan valoon
eduille. O vathan Canadan raha- ma niin Canadassa kuin Yhdys
Täm än käsityksem m e tueksi ker­
remmin selviytyneet ilmiviholli- I Niin lask ev at h e rra t. Vesi tippuu
jonkun verran selv en -, jkansanvaltaisten uudistuksien vä-j tolle taantum uksesta?
mieliet jo. ehtineet velkuuttaa valloissa
heidän su u sta a n a ja te lle ssa a n rasv a i­
t
-i-
„ kauan I j blla , —
olkoot 1 ¡juolucitteii uhjel-
rottakoon B. C. F e d e ra tio n istin !
Fi m uuta kuin pahimman ku- sista kuin sellaisista tekoystä- sia liike voittom ahdollisuuksia.
tya.
(hiisikin
aika.
Jo
,
«
j
tuota nykyään riikifikäsitteen ul­
m akohdat m uuten millaiset h y ­ ristuksen
m ukaan eräs lausunto Canadan
lievitystä
hetkeksi, vistä.
M utta e n tä s jos s o s ia listile h tiä s it­
kopuolelle iätetYX^aKaiistKi” jon­ on tilanne ollut sellainen, ettei vänsä.
senaatista, kun asevelvollisuus-!
ten
k in lukee enem m än ih m isiä kuin
jn tiiiiiiiiiiiir r iiir M iiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiu iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu iiiiiiiiiiiiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH iiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu iiitiiiiiiiin iiiiiu iiiiiiiiiiiitiii^
kun biljoonan dollaria. Sitte kun kum m assakaan näissä maissa ole
h e rra t uskovat?! E n tä s jos teesken-
laki oli siellä käsiteltävänä. Hai-!
Yhdysvalloissa, kuten san o t­
noiden "valtiovelkojen" maksami voinut sanoa olevan oikeastaan
telem
inen sitten k in p a lja stu u laa jo il­
01672456
lituksen edustajana tuossa k< »ka­
sesta tulee kysym ys, niin silloin mitään politiikkaa, vaan eri liike- tu, on kongressissa viime a ik o iu tii
le k a n san k e rro k sille ? P ä ä ttä e n puo­
naankin yli-rkaisessä laitoksessa
lueem m e jä se n m ä ä rä n v a lta v a sta nou­
kylläkin m uistettanee kaikki* vi- etujen rahasijoituksia. Mitään , ollut huom attavissa sam an laista!!
on sangen vanha, m utta silti us-i
susta, a lk aa kansa se n tä ä n y m m ä rtä ä
heliäisinkin
rttpakansa
lukea sen aatteellisem paa ja asiallisen!-i vanhain puoluerajojen liäimnen
kom attom an virkku taantum uk­
yhtä
ja to ista. — Raiv.
"valtioon” kuuluvaksi ja pakot­ paa eroa ei kum mankaan maan ; tyrnistä niilt'ei säännöllisesti j.>-
JU
LK
EA
TU
N
N
U
STU
S.
.
m
ään
erään
len
to
k
o
n
eteh
taan
oeak-
sen tulkki, senaattori 'Lougheed. !
taa se sotalainoja suorittam aan. valtiollisilla jtorvaripuolueilla ole i kaisessa kansakunnalle tärkeim-
I keila, ia kuulkaahan, m illi ihastuk-
LU OKKAHALLITUS.
Lakiehdotuksen ollessa "toisessa
Kun p resid e n tti W ilson taannoin se]la hän jo ed eltäkä8ln u a u ttii a v a u .
Bordellin ministeristä) ja sitä pitkiin aikoihin ollut kuin k y s y - ! mä<sä elinkysytnvksessä. Roose-
Suom
ella
on tä tä nykyä luokkahal-
lukemisessa eli ratkaisevan peri
etti m anifestin isänm aallisille lii-, (uneesta tilaisu u d esta.
E rä ä ssä il-
kannattava parlam entti on jo mys siitä, kumpiko saa etuoi • i veltin progressiivisesta puoluees- läh
litus!
E
nnen
ei ole koskaan ollut.
kem iehille, pyytäen heitä jä ttä m ä ä n m otuksessa
. .
, ____
_ se:
aatteellisen keskustelun alaisena,
sanoo
keuden
käyttää
valtion
varoja
j
ä
i
t
ä
m
uutam
at
jo
silloin
odottivat
T äm ä san ottiin e rä ä ssä eduskun-
vuoden hallinnut itseottam allaan
sy rjään kaikki liikevoittonäkokohdat i
hänen huuliltaan vierähti seu-
valtuudella. Surkeasti niiden te i voimakeinoja yksityis ja ryhmä-1 liittym ää, joli ui molempain van sodan ajak si, n a u ra tti se m eitä vä­ “ Ei ta rv its e kovinkaan su u rta mie- n a„ istunnossa. Joku ru o tsalain en
raava viisauden helmi:
liani puolueitten edistykselliswn- häsen. Yhtä hyvin p resid e n tti olisi i lik u v itu sta y m m ärtääk seen , kuinka e d u sta ja sen m u istaak sen i lausui.
kisi mieli vielä jatkaa, kun ker etujensa aia n 11 s e s sa.
L isäksi vielä, e ttä hän on siitä
" I ämä on niitä tilaisuuksia, : ran on päästy tuohon "jum alan
( anadassa on parhaillaan val­ liia t ainekset olisivat v h t vneet i voinut e stä ä susia syöm ästä lam paita suurot liikevoittom ahdollisuudet ovat
häm m ästynyt.
joissa hallituksen ei käv noti- arm osta"-itsevaltiuden makuun. lassa konservatiivinen puolue, kum inankin puolueen ep äilem ättä!1 n 1 aulaam alla m etsään kohteliaan kir- sellaisella yhtiö llä kuin on W right-
J a sie tä ä yllakii^!
li! Ju m a la u ta , että
dattam inen
kansan
tahtoa. ! M utta pahiintinoiksi ei tahdo oi jonka pitäisi vastata Y h d y sv al-; myös joskus yhdistyviä vanhoil- jelm än, pyytäen susia olem aan vä- M artin A ircraft C orporation, joka tu ­ poro^Br värillisen Suom en se n a a ttiin
lee ru n saasti saam aan osansa siitä
vaan sen täytyy tehdä päätok- kein uskaltaa. H ousut tutisevat tain republikaanipuoluetta: nieil- lisiä aineksia vastaan. M utti hem m än susiinaisia.
on tu n k e u tu n u t m u u tam ia vanhoja
640 m iljoonan
ilm alaivastom yönny-
s< sialiste.ja. Se on siivotonta!
K ap italistitk in nauroivat W ilsonin
sensä siitä ankaran vakavasta ajatellessa sitä potkua, millä kan­ la taas on vallassa deniokraati-j progressiivipuolue oli liiaksi joh-
ty k se stä, joka lau a n tain a hyväksyttiin
m
anifestille.
J
a
m
eillä
on
e
rä
s
oi­
M utta vielä siiv o tto m au ip aa on sa-
kysym yksestä. niitä
valtion sa tulee sellaiset herrat lennät l Pu<,lue eli tavallaan C anadan , taiien — oikeastaan vain vhden
ed u stajah u o n eessa ja jonka vahvista- '
vallinen esim erkki .siitä, niillä tavalla
j noa, e itä m eillä nyt olisi luokkahalli-
edut vaativat".
vmnärille kerävtvnvt he no u d attav at p residentin kehotuk- m istä sen aatin k in kom itea suositte i tus Sillä jo k aiuen kansakoulupoika-
täm ään. kunhan tästä heidän liberaaleja vastaavat ainekset, miehen
lee. Se m erk itsee, e ttä viipym ättä
Ranskan kuninkaan L u d v ig , hankkim astaan sodasta on pääs-1 Käissä m aissa ovat siis toisilleen jouxko, ilman sen päteväm pää Sja
kin H etaa, e ttä a in ak in täh ä n a sti,
j
aletaan
rak e n taa 23,000 lentokonetta.
X IV :n k errotaan pitäneen tapa- ‘ tv.
vastakkaiset porvarilliset p u o lu -! asiallista ohjelm aa: kun puolu­
siitä p äiv ästä läh tien kun jätim m e
K ongressi m yönsi m uutam a päivä jotka a n ta v a t runsaan työn W right-
naan ylpeästi sanoa: “ Valtio olen
K oettavat hallituksen uskolli- eet vallan satulassa — m utta mi eelta johtaja ostettiin pois, oli
A ltai-vuorten pohjoiset rin te e t A a­
sitten 640 m iljoonaa dollaria len to k o -, M artin ja C urtiss yhtiölle.
T ässä
siassa ja Volgan varsilla erosim m e
Tninä!” — jos joku sattui jo ta - 1 simmat rakit vieläkin uikuttaa, tään eroa on mahdoton h u o m ata.' koko puoluekin m ennyttä kalua.
n eitien ja ilm alaivojen rak e n tam ista a siassa älk ää unohtako sitä seikkaa,
M o rtvalaisista ja H u n neista, on meil-
kin mainitsem aan valtion tarpeis- ku*nk3 ’hvt edessä olevat vaalit Molemmissa
m ennään
tävsin
Siitä huolim atta on Yhdvsval- varten. Näin suuri sum ina tie ty sti ’ e ttä näm ä y htiöt eivät anna näin auu-
»ä ollut luokka :allitus. L u k u u n o tta ­
ta tai eduista. Meidän päivinä m erkitsevät samaa kuin Saksal purjein lnustinta taantum usta loissakin edistvs- ja vapaamieli- h e rä tti rah am assien ruokahalun. E räs j ren rah an tek em istilaisu u d cn luistaa
m a tta n iitä m uutam ia su u rlakon p äi­
näytään oltavan siinä asemassa.
edullinen aselepo”. "Sam alla kohden. Suurriistäjien
ahiiett 1 siä, kaikenlaisia vhteiskunnallisia osakekeinottelijaliike innostui ln>’y- ohi o tta m a tta siitä kaikki, mikä otet viä, jolloin ei m itään h a llitu sta ollut.
••• m i i i i i i i i i h i i u i ::»- - l o r . m . r ' —
i | | i i | i i M i i i '| * i T i i 'H i i | o | i i i | H M j n i i i ¡ ', ' H U M U "
« m n tn n itn » n n tH o io » n i¡ iih in n n ii , i n i i 'n n i i i n i n » n i n M » m i i i i i n i t
- . n u n .in
H ü u n i'i1!- H u .iiu ifn im i !, H iiiiih iiiH H iu ii iii iiiu n i- H T t n n c ö ! i iiit iii i: : i n
h llliillliilit it H t t t in iliiU H liin iin iiiu
iiiiii': i. n it u i ! i iiu iiii iit » i n ii in i ii| i
1
1' 1" '
............ !!;i
1 ■1 »il i f . ; i . UHli i li 11 II ¡«H. H • » > '.. j , 11 ¡»,
I f llt llll t t H l llll I l I l lllll lllil U lll U llH I lU llil t l llllh lt ili im ii illii iiH i iiiii im . U it m n iin ,
’ !
N ykyinen kotim ainen h a llitu k se m ­
me, se on selvä kuin päivä, on k a ik ­
kein vähim m än lu o k k ah a llitu s m itä
Suom en h isto ria tu n tee.
Ei m eillä
vielä k e rta a k a a n ole ollut h a llitu sta ,
joka su h te e llise sti niin oikein kuin
nykyinen, e d u sta isi väestön e ri k e r­
roksia. M utta ju u ri sen vuoksi, e ttä
se ei ole ison talon v ak sik k a h a k aa n
m ahtuvan
ru o tsa la isen
p o rv aristo n
käsissä kokonaan, se tie te n k in on h ei­
dän m ielestään lu o k k ah allitu s.
E dellä oleva ei ole ta rk o ite ttu m ik­
sikään nykyisen h a llitu k se n puolus­
tu kseksi. Siihen m inulla ei ole val­
tu u k sia eikä m uuta syytä. J a tu s ­
kinpa se a n sio to n ta a rv o n n o u su a ha-
luaakaan. T a rk o itu k sen i oli a s e tta a
vanhat h a llitu k se t — rau h a heidän to­
m ulleen
piispa H e n rik istä Borovi-
tluoviin a sti. koska ain ak in he ovat
olleet ru o tsa la isen porv aristo n edus­
ta jia — oikeaan asem aansa.
Siis: Suom essa on ain a ollut luok-
k aäallitu s. — K ans. L.
tam nie huolim atta vielä on vail­ mäinpiä auttam aan asiaa, joko
" Tähän ilmiöön on pätevät ja kaavam m alta kuin nykyään. K o -'ttiu järjestäm ällä tuotannon vk
la teoreettista pohjaa lakkoasi- he hyväksyvät tvoläistensä vaa­ riittävät syyt. Nykypäivien ty ö ­ ko valtaluokan
julm uuden ia siiloinaan tuottajien hyödyksi,
oissa, suomennamme mainitun tim ukset fäikka hvlkäävät ne. läisten on pakko työskennellä raakuuden historiassa ei ikinä sensijaan että palkkaorjat nyt
lehden
tuoreimm an
annoksen Kum m allakaan tavalla he eivät ! t o i s t e n hyödy ksi, aivan vhtä °^e o^ l,t aikaa, jona niin n io n e ;, tuottavat voittoja ja mukavuuk
lakkötai
stelu
jen
yhteiskunnalli­
Eräs lännen osasto, joka on
\oi työväen asemaa ulinkaan ver-i varmasti kuin muinaisen henki- miljoonat naita orjia olisi ajettu siä niille, jotka
eivät mitään
tullut tunnetuksi jos ei muusta, sesta m erkityksestä. Ehkä sieltä taa parantaa eikä pahentaa, s illä ! orjuuden aikana. Toisten h yö i järjettim iäm m in
teurastam aan
m uuta tee kuin om istavat. Työ
niin suuresta halustaan k a h la ta ! löytyy joku kultajyvänen, joka työv äen vaatimuksien hyväksy
dyksi työskentely merkitsee s itä ,, ’tsc33n Ja hävittäm ään unaat ja Iäisille ^ ‘i voi koitua kurjuutensa
kaikenlaisissa teorioissa, on meil- m eiltä käytännöllisen
taistelun nimen taikka hylkääminen ei vai ettei tyiiutekijoillä voi olla m in -' ,113nm,t kuin nyt. Siihen on tultu ; lievitystä, vaikka lie kuinka paik-
le lähettänvt toivomuksen, että tuoksinassa on päässvt vierailta kuta mitään ratkaisevaa m uutos käänlaista sananvaltaa työnsä työväen taisteltua vuosisatoja ( kaisivat ja parsisivat palkkajär-
nykyisin täällä lännellä riehuvain mään huom aam atta läpi käsieni ta työväen asemassa.
tuloksiin nähden. Heidän tuot -! kurj uutensa lieventämiseksi ja 1 jcstelm ää, sillä itse se järjestelm ä
heiltä
kaikki
heidän
työtaistelujen "yhteiskunnallinen me.
“ V iittaam m e muutam iin tosi -1 ta/mansa ravintoaineet eivät kuu-i vo’dakseen nostaa silmänsä täh-i riistää
"Ei ole helppoa tarkalleen s a ­ asioihin. E nsiksi: on kieltämä lu heille, vaan niille, joiden hvö-! tiä kohden",'kuten runoilija saat työnsä tulokset. Juuri nvt täy
luonne ja niiden teoreettinen
pohja selostettaisiin
tarkalleen noa, kuinka kauan on käyty tais töntä, että milloinkaan tvötäriis- dyksi he työskentelevät. Sama Jäisi sanoa.
dessä loistossaan nähtävänä ole-
..
...
, .
,, , va tulos heidän vuosisatoja kes
tieteellisen sosialismin valossa.” teluita parempain palkkojen ia \ lavan palkkajärjestelm än
v illi ten kaikki muu minkä he tyol
SCh';, nrihi!?, u..n‘‘’^ , P a ’l ; ! täneistä paikkaus- ja parsimis
Sellaisen osaston pelkkä ajatus työehtojen saavuttam iseksi. Var tei<a ej keskimääräinen tvopaik • lään tuottavat. Ilman pitem piä' ka * J U.
an angaita keskim ääräisesti
O” JO meille sama kuin laki — maa kuitenkin on, että se tais-j ka o k ,,lhlt alhaisen • k n in n v - todisteluja on selvä ...... ~“ ~
saanee heidät vih
että nniu(a kujn n ;in paljo ravintoa, yrityksistään
saatikka sitte kirjallinen ja osas- , tein on ollut yhtäm ittaisesti v i-; kvään y jptoinkaa|1 ci
lkan os , toisten
(loin
vakuutetuiksi
koko
sei,
hvodvksi
tvoskentele •
vaatetta, asuntoa jne. kuin «m, homman turhuudesta. He
ton leimalla varustettu toivomus, reillä työtäriistävän palkkajärjes 1
Vahinko vaan,
koja on jo kestän)
koa. Olemme tämän
sa ennättäneet v
jen tää parhaimman
kuuluvan teoriavara
kein kuiviin. Jos
REILUA PELIÄ.
ta
lausuntojam m e
T acom assa
vangittiin
tuonnoin
‘vaha pitemmiksi kirjotuksiksi”. nä; omasta hyvästä tahdostaan Meidän tarvitsee vain verrata
ssaan kuin heidän isäntien- ti todentaa.
K
äsittäähän
kuka
O
laf
Berild
ja
p
aisk
a
ttiin
kaupungin
joita se osasto tuntuu kaipaava.i. suvaitsevat maksaa.
Y k.-dkään nv:k v ¡st en palkkojen ia elintar '
vallassa. Isäntien valtaa tässä
josta lähdimme. Meidän kulkuni
hyvänsä, ettei hevoselle, muulille me on ollut yhtä viisasta kuin p u tk aa n siitä syystä, e ttä hän k ä y tti
tulisimme vain kertaam aan suu työläinen ei ole oikein läpikotai péit’ten hin to jen suhdetta minkä suhteessa
rajottaa ainoastaan
reksi osaksi samaa m itä jo en sin tyytyväinen niin kehnoissa hvvänsä entisen ajankohdan o- tarjolla olev ain työläisten lu k u - tai haralle kannata antaa eneni on ‘piiskata pirua
kiertäm ää l p e ru stu sla in jo k aiselle k an salaiselle
nen olemme m ielestäm m e liian palkkaoloissa. joissa täytyy kär luihin, joko sellaiseen minkä itse m äärä verrattuna tarvittavani pää kuin ruoka, suoja ja v älttä­ kannon ym päri', — sam anlaista ta k a a m a a o ik e u tta a n : k eräsi allekir-
kin monasti sanoneet
ilman siä ainaista hätää ja puutetta muistam me tahi sellaiseen* m is tä ! työläisten lukuni iärään, siis fcv- m ättöm in hoito, jos isäntä vä kuin koiran, joka tavuttaa pur- jotuksia anom ukseen, jo ssa k o n g res­
hänkään säästeliäästi talouttaan rakseeu omaa häntäänsä. Älvttö- sia pyydettiin a lista _____
m a a n asevelvolli-
että niistä sanom isista on ollut Niinpä onkin työläisissä kytenyt meillä on historiallisia tietoja, ja i s.v nnän ja tarjonnan laki.
mutaa eikä rupea turnanpaitcn niyytcmme alkanee meille ruve s,n,slaki kansan ä ä n e sty k se lle . H ä­
juuri m itääp käytännöllistä hvö j taisteluhalua enemmän tai va meidän täytyy tulla siihen m ieltä
“ E räitä vuosituhan'ia ovat työ tuhlaam aan. Kun järkevä isäntä tä selkenemään ehkä vasta vtio nea Ke',ra8Kaa» ta v a ttu Ed. P e te rs o n
tyä. Emmekä ole niin täydelli hemmän ja joskus peräti vähän, m asentavaan päätelm ään, että -
sesti vain puhtaan, sinervän aat- tuollaisia oloja vastaan, mielessä sanoaksemme asian kaikkein lie läiset keskittäneet ponnistuksen- näin menettelee hevosten, muuli- sisadan tai parin kuluttua. Mut- v a n g ltttin se n tä h d e n . e ttä h än ellä oli
„ . . .
,
-en y. m. suhteen, niin m itä aj ta silloin kun se tapahtuu, vai- punaine” kaulanauha! Heitä säilyte-
teen miehiä, että ilmassa liitele- se toivo, että taistelu tuottaisi vimmässä muodossa — työläiset sa palkkaolojcn
parantam iseen,. hctta hänel|ä
, ni<in
(|d |;,
vä teoria ifanan vankkaa käv edes vähän helpotusta. Milloin i eivät ole saaneet keskim ääräistä
koettaen paikkoja korottam alla niitä ihmiselukoita, jotka kohta- loittaa meidän luokkamme väki ita;in n,uus’a mallmasta e riste tty in ä ,
tanuollistä vastinetta meitä oi-M aina taipum us kiihtyy lukuisani-,,palkkaansa vieneinään koko sillä
rynnäköllä valtaluokan hallitus-
s‘ttenkin on tu llu t tiedoksi
kem innostuttaisi.
...........
, man tyohisjouk m ylite,stom im -j aikakaudella, -minkä he ovat iär- saada olonsa siedettävämmiksi. Li hänet, haltuunsa antaa? Ollen linnat, m urtaa niitten m uurit j a ' ’ ' ia
t ”’“va kaurapuuro «n tuo-
Siinä he eivät ele o n n istu n e e t, järk ev ä m ies. hän ei heitä ihnii-.
ässä pulassa sattui käsiimme i naksi, saattaa se m uodostua va-i
koppiin kesken k e ittä m ise n , kos-
Tutkimus työlakon
teoriasta
ielä
liikku-
nautin-
dan tähänastisista ponnistuksis- koskaan d e olleet kvkeneniattö
ja
I .
' T $ • V
J
. ii » » ,1 munii l U' H<( tllvid li (Li i | tt
epavakaisem Ikinä ei työväen yleinen tila o le , työvälineet i haltuunsa ja lopet kuttaa käymä . . . . .
¿¿a olevim työläis
näyttänyt synkenunältä ja u h -‘ taa palkkajärjestelm ä. Se tapah- teluihiu.
Pori
ikkai-
tynä
i . .
*!’k' ojaksi.
H änelle tar-
.
tila is u u tta a ja a S e a t,le e n . jos-
! sa to isia sa m a n laisia lin tu ja on jou-