Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 9, 1917)
2 No. 185 TOVERI neet viimeistä valttiaan. Vaik taan. Saksalaisen imperialismin ■ loin lakkojen rikkureiksi, milloin kapa ei liittohallitusta olekaan seurauksena ajettiin heidät pois kilpailemaan palkkojen alhaisuu- Lännen tuomaiuMti tr8vi«ntta«nkannittaja. saatu tähän saakka liikkeelle, kodeistaan, ia mihin? Suoraan dessa kiinalaisten ia muiden lta- Umeatyy Aatoriaasa, O regon, joka päivä TOVERI paitai aunnuntgaaa. m in se TO IM IT U SK U N TA : " W. N. RE1VO LAURI M OILANEN ADOLPii salmi . t b . makela TOVERI (T H E COMRADE) The organ of '-ae Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday. at Astoria, Ore., by the western Work- varjo joksi valtiovaltaa amerrkalaisen paaoman kitaan, m aalaistan kanssa. iiimiiuHiiiiiiminiii«iiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiitiMiiiiiiiiHiniiiiiiiiiHiiiiii«iii",‘- set työpäivän p itu u tta , palkkaa ja m uita työoloja koskevat säädökset ovat joko Buoraan la k k a u te tu t taik k a saav at ty ö n te e ttä jä t n iitä m ielinm ää- rin rikkoa m illoin heitä huvittaa. U udessa S e e la n n issa pantiin jo so dan alkupuolella- voim aan asevelvol ole £ itä lisuus. N ykyinen tilan n e on suora nainen ja johdonm ukainen seuraus siitä. MAILMANKATSOMUKSIA 1 li 1 1 pyjitään kutsumaan, saattaa vie- joka imee heistä sen mitä saksa- Täällä puhutaan työvoiman . H . la osottautua näidenkin lakkojen laiset eivät voineet imeä. puutteesta, m utta se johtuu sii TOVERI K. E. H EIK K IN EN , , “ m u tta m inun vaim oni ei aikana siksi samaksi kaikki mur- Täkäläinen herraslehdistö lau- tä, että ehdot joilla työtä pitäisi jOy,a on ty ö sk en n elly t lehtem m e toi- la a tu a .” Mies p ääsi lom alle tavaksi voimaksi joksi se on o- suu siirtolaiset tervetulleiksi, se- tehdä, ovat kerrassaan sietämät- m itu k sessa viim e vuoden lokakuulta sottautunut edellistenkin laajem- liitäen samalla miten täällä tulee jtömät. Ei sellaisilla ehdoilla voi ; saakka, erosi to im estaan eilen, an- SOPISIVAT TO ISILLEEN . *7 pien lakkojen aikana. Saattaa .. . men’s publishing Society. olla että taaskin annetaan ame- limotushinta 40c palstatuumaita. Kuoleman- rikalaiselle työväestölle oikein ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyilla . . . . . . ... $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit tuntuva opetus siitä, m iten valt- toimeen ja miten kotikonnun . . m enettäm isen aiheuttam a suru kvllä pian hälvenee kuti huomaa ... , ,,. , . m itä edullisuuksia 1 amhill tar- to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja Ei tarvitse m uuta kuin nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- tämätta sen on ennen kaikkea : joaa. ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset > loq kerta?" Seisova?^iim^tuk*«' soptmuk vallattava valtiovalta käsiinsä, ahkeroida, niin kaikki käy kuin »en mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin- JOS s e kielesti suomennetaan vapaasti __ - J - H i e in a a S ä i l y t t ä ä ed es ja r- ......... r d s V a t t ll . jestymisoikeutensa. tu a k see n Sam po osuusliikkeen pal- Iow assa on lö y d etty joitakin esi- elää. ja siksi täällä on työvoi- tau tautuakse< K la a ra !’’ k irjo tti nuori kiStoria iijSia k a iv a n n a isia eli “ki . velukseen H a n n a ssa W yo. T o v e n 1 “ R akas man puutetta. M utta kun palk- pal-k- ........ ‘ ‘Suo a n te e k si v e tty m iä ” k u ten n iitä on tavaksi H eik k isessä m enetim m e säännöllisen I m ies m ielitietylleen. ikoja ei koroteta, niin tävtvV ja ah k e ra n ty ö sk en telijän , m u tta sei- J hajam ielisyyteni. Minä m uistan v a r ........................... tu llu t n im ittä ä — vaikka ne eivät .......... hankkia Iisaa työvoimaa, jotta laisiahan työväenliike ta rv itse e rouil- j m asti kosineeni sinua eilen illalla, . ojReita kiv etty m iä ole — ja näistä niidenkin jotka enemmän v a a ti- J a k in aloilla. Saanem m e o n n itella m u tta en kuolem akseni m uista, an- jöy(jö^8tä on tie te e llisissä piireissä nottko sin ä m yöntävän vai k ieltävän pi'd e tty melua> _ B. C. F ed eratio n ist vat täytyy kilpailun ankaruuden h a n n a la isia v a lin ta n sa johdosta. v a sta u k se n .” I ihm ettelee, e tte iv ä t C anadan senaa takia taipua. “ R akas Ville,” v astasi ty ttö k trje e -' i tissa olevat m u in a isjä än n ö k se t h erä tänne ennen m uuttaneilla siir- • Ja kilpailevaa työvoimaa tu le e ' PAINOVIRHEPAHOLAINENKO ! seen. “Olipa hyvä. e ttä k irjo tit. Mi tä tied em iesten huom iota, vaikka nii Entered as second-class mail matter July 18, i H allitus näet suunnittelee lak-¡ 1912, at the po»t<df-.ce at Astoria, Oregon, i tolaisilla olisi toisenlaisia tervei- m aahan kaikista niistä uusista vai m ikä h itto lienee so tk en u t erään i nä kyllä m uistin an ta n e e n i eilenillal- tä nyt k ä y te ttiin niin k in tärk e ää n under the Act of March J, 1879. kojen kieltäm istä kaikilla aloit siä. Heilläkään ei ole mitään si tulokkaista, joita sotatilanne pa- W ashingtoniB ta, D. C., läh etety n vies la ru k k ase t jollekulle, m u tta en kuo- te h tä v a ä n j,uin asevelvollisuuden sää- TIL A U SH IN N A T lem akseni m uistanut, kenelle. täm ise e n n y k y aik aisen ihm isen kär- la sotatilanteen vallitessa. Stuin- tit vastaan, Yhdysvalloissa ja Caaadassa: __ _ että mailtaan ajetut kottaa lähtem ään nyt kotimais tin aivan k ä sittä m ättö m ä k si. Por- v arileh d istö ssä sillä on o tsa k k e e n a: toim enpidettä, joka a : ö l i t i a k ö ä asettuvat lä O P IN H A L U V E N Ä J Ä L L Ä . | e n tä v ä k s i. _ _ _ tänne, mut- taan Europasta. Niillä ei ole “ H allitu s aik eissa teh d ä lopun I. W. -hilaisi erinäiset tollisuusalat ta he voisivat varottaa toivomas varaa asettua maalle, joten ne E distysm ielisen jiansan-opetuksen YLIO PPILA A T PALJAIN JA LO IN , W :n v ä k iv a lta isu u k sista .” h a rra s tu s on ollut V enäjän väliai- ' W y rzb u rg issa S a k sa ssa ovat yliop- SUBSC R IPTIO N RATES: ‘‘kielletyiksi alueiksi", s.o. sellai ta liian paljoa. Siten estyisivät j joutuvat teollisuuskapitalistien I. W. W :s tä on näinä aikoina kuul- In the United States and Canada One year.......... $4.00 Six months........... $2.25 siksi alueiksi, joilla ei saisi lak- uudet tulokkaat pettym yksen I armoille ja entisestään tiettyä tu enim m än tää llä lännellä. M utta katsen h allitu k sen tärk eim p iä tehtä- jlaat p äfiltän eet e siin ty ä luennoilla Three months. .$1.35 One month................. 50 katkeruudelta ioka m uuten v a r-1 on miten siinä käv K aikenlais-! P^kään aikaen emm e ain ak aan me | via’ aaiK a ,s e U Ut tU ° H a kaduilla joko puukengissä tai avo- koutua. katkeruudelta, joka A j u t . u u d e lta , jo k a m u u te n m ite n . n n a a a v . ix a iK e n ia is ,..... „ ___ __ ^ ¡ u l o s p ä i n sim a m ää rässä kuin se olisi | j 1a1nin jaloin _ o n a kseen hyvänä esim erk- Mitään roistom aisem paa työ maan heidät kohtaa. j ten loistavien ilm otusten av u lla' ole kuulleet m istään sen tek em istä an sainnut. Yleisö on ahneem pi sota kina rahvaalle. O ppikoulujen kor- Saadaanko valtiovalta väestön kiristysyritystä saattaisi Ne m ahdollisuudet joita täällä I koetetaan maan oloja tuntem at-j väkiv altaisu u k sista. S ensijaan olem ja vallankum ous-uutisille, niin e ttä keam pain luokkien oppilaille ovat tuskin suunnitella, m utta kun on heille tarjottavana, ovat san tonnit siirtolaiset saada o tta - ! me joka toinen päivä kuulleet sitä rauhan toim ia koskevat asiat ovat i o p e tta ja t tä s tä k e rto n e et, toivoen liikkeelle? vastaan h a rjo te tu sta tö rk e ä stä väki- jä ä n e e t niiden rin n alla varjoon. i heidän se u raav an ylioppilaiden a n ta Eräänlainen National Defense hallituksella on ta k a n a a n /g o m - gen vähäiset. Täkäläinen pää- maan kappaleen maata nimiinsä ' vallasta. Jos uutinen tarkottaa. että T osiasia on, e ttä väliaikainen hal- aa esim erkkiä. Ja lk in e e t ta rv ita a n (.'«»uncil on raivonnut täkäläisen persismin kannatus, joka itse <una ei ole erilaista muiden mai- ja kiinnittäm ään siihen jos heillä , h allitu s aikoisi lo p ettaa ne sellaiset litus on teh n y t su o ra staa n ihm eitä i m so tarin tam alla. K otona olev at saav at pintaisesti kieltäytyy ottam asta työ väestön kahdeksan tunnin (Ien paaomasta. paitsi siinä, että on m itään kiinnitettävää. 1’seis väkivaltaisuudet, olisi siinä jä rk e ä m aan sisä isissä oloissa. K u lk u la ito k - aötel,a avoj a ioin> se on sivistyksen tyopäiväliikettä vastaan mitä lukuun luokkaetuja, vaikka siten se paremmin kehitettyjen laitos- - sa tapauksissa siirretään sellai- — vaikka valheeksi me sen kyllä i sissa ja e lin ta rp e itte n jaossa on saa- vp nieinen sana heti arvaisim m e. Sillä me hyvin häi'läikm ättöinim nyn aina siitä tuleekin toimimaan kapitalistien tcnsa avulla 'kykenee riistäm ään selle maatilalle sodan jaloista pe tiedäm m e, e ttä koko nykyinen halli-; tu aikaan p aran n u k sia, joiden joh- Ei täkäläisessä | lastetut lapset ja vanhukset, ja tusk o n eisto on noiden rivojen väki-1 t dosta rav in to ain e itte n h in n at ovat SAKSASTA SV EITSIIN SIIR TY saakka kun liike alkoi, koettaen e luk>i, niin käv r iistäjäluo „m te;i<»kkti.ammin. t. Jtv» ¡»li n cÌfS ; V I . .. ................ ' a le n tu n ee t 200 tai 300 p ro sen ttia sii- millä keinolla saada liitto h al-1toim inta sita helpommaksi. \ MINEN Jos maassa ole vikaa. Kyllä Vain nuorempi väki joutuu a n s a its e valtaisuuksien takana. | tää n m issä ne Jo olivat. T äm ä to- I lituksen sekaantum aan asiaan ja H . 11 naJ'1 '’cl’ttaa, että aai.itus hill kauntissa elää, m utta ei niil- maan niille elatusta lähimmiltä T äkäläiseen tilan te e se e n soveltuu I Nyt I distaa, e ttä jonkun m aan hallitus tek i vielä v. 1836 ison eron. ei ole riistänet tvöväestöltä mi- sa n a sta sanaan, m itä duluthilainen asevoimin jiakottamaan työläiset la ehdoilla, joita oregonilainen • työpaikoilta. jotka siten inuuttu- kyllä voi saad a h in n at pysym ään sie- on Sveitsi jo k seen k in y h tä fnilitaris- P äiv äleh ti k frjo tta a erään toisen m eil tään sellaista johon ‘‘järjestyneen pääoma asettaa, sillä se riisiltä vat heille mitä tärkeimmiksi, d e ttä v issä rajo issa, jos se vain sitä tilien k a p ita listiv a ltio kuin kaikki työhön entisillä ehdoilla. le tu n n etu n m aan oloista — m aan, työn" edustaja, herra (rompers. todella tahtoo. / m uutkin. M utta e n tisa ik o ja muis- Sanomalehdet 'kertovat kerto- M utta juuri niiden tyopaikko i jo ssa ä sk e ttä in s a ttu i jotain vallan- aivan häikäilem ättöm ästi. Ett Jo k a kylässä on ry h d y tty perusta- lelle ssa tu n tu u h a u sk alta seu raav a m asta päästyäänkin, m iten De C1 ' ’J '"' antanut h’Pa;i- kuisat tänne m uuttaneet u u tis - je u .läheisyys tekeekin h e id ä n : kum ouksen ta p a ista n ah in aa: m aan kouluja sekä alkeis- e ttä am- Z yriehin v a s ta p e ru s te ttu u n yliöpis- fense Cotincil olisi puolestaan! Siten menevät ne “saavutuk- asukkaat voisivat todistaa, että ' niistä kokonaan riippuvaksi, sil-j “— — puoluehallinto, eduskunnan m attio p e tu sta varten. E nnen ei sem- toon m u u ttan een sa k sa la ise n profes- valmis “toim im aan”, m u tta kun 1 set", joita porvariluokkien po siten todellakin on laita. | Iä kotona olevat, jotka elatukses- enenynibt", - s e n a a t t i e n a t näy J molaiin puuh)in saau llt ry h ty ä ilm an »ori Georg B uchnerin h e ti perille voivan eiv ätk ä tahtovan tarm okkaal- ylem m ät virkailijat estävät se:K! Oittisina pelinappuloina on muka sukulaisilleen lä h e ttä m ä ssä Belgialaisen talonpojan alrke j taan riippuvat heistä, tekevät k csk u sh allitu k selta h a n k ittu a erikois t uitua la tavalla e stä ä niiden villitysvoim ien Täkäläisten saa' llU Ja "¡tvn o s o tta titm a t ru n s tnitaa olla enemmän kuin I ansiotyössä oleville välttäm ättö- k irje essä oleva kuvaus: ta lupaa, jo ta tuskin koskaan oli Miten surullista! i hävitystyötä, jo tk a ovat häm m entä- “ V arm aan h ä m m ä sty isitte , jos tuli puutavaraparoonien santarm it „ j ’‘auenneiksi nekin utukuvat, joi tarpeen kun tulee tekemisiin tä maksi asua mahdollisimman lii , , , m ahdollinen saada. S eu rau s oli, e ttä m assa y h teiskuntaolojen ta sa ista kul- . . . . . . . . . s ille käym ään luonani. P itk in m at . „ .......... , 7 .................. x . kiinalaisessa . . . .. kouluja ei p eru stettu , vaikka vaes- lisivat valmiina laskettaviksi i ta valtiollisen työväenliikkeen kalaisten kannikkojen kanssa ta hellä kotiaan. Sellainen tvövoi , kua. , Ixainrikkom ... ..... usta , . , . . ’ . . , , . . . tiiliä kuinka olisi ollut haluakin. P a r kaa y stä v ä llise n näköisiä kyliä kau- sa- m a on pa.n m alle u n ta edullisin- yhteiskunnassa ei edes lainvalvoja!» , liikkeelle, m utta kun eivät v o i1 vastustajat ovat luoneet aurin inaan ¡linnaksi a se te ta a n pari 1 1 : ___________________ __ ; haillaan \a ln n s te lla a n 45:n uuden itiine taloineen, ja k u ta lähem m äksi gonpaisteisina päivinä. Ainoa, etsim älläkään löytää sellaista taa I,.Ilaria eekkeriltä. Sellai-1 ta, m utta sen om at elinehdot P i e l t ä katso ta rangai»t„k«e., a b i - . korkeam lllan , m m a tt,ia i, optoton pe tu le tte Boden järv e n ran n ik k o a, sitä syytä jonka nojalla saisi liitto mikä jää jälelle. on työväenliike,! seli i maalla ei elä ahkeruudella, i m uuttuvat vastaavassa määrässä seksi. » hden puolueen ta k tiik k a on i ru sta m ista sellaiselle pohjalle, e ttä ’.lm elsem m in näkyy yleinen varalli- ... . ........................ , '.kohotettu m aassa laiksi tai a se te ttu hallituksen sekaannutetirksi a si joka valtiollisten ja taloudellisten sillä ahkeruuden ravintopitoisuus 1H | ' >!- • Il,a tv o\ o u u .is ta liv o laittom uuden y lly ttä jä k si: p u o lu esu o niihin voi köyhinkin p ä ä stä o p p i-, su ,,s- K ylät ja kaupungit ovat sen v v i r i ä o n n m li o ti ia ><ik<i < ii:i .. • 1 • vaan osottaa om aavansa ' näköisiä, e tte i siellä m eillä ole sem aan. Kaikista provoseerausyri järjestöjen keskinäisellä vhteis . ei ole erittäip suuri, ei ainakaan l lvv p aao m a paljon ja siksi >ita slo„ menettäminen on johtajien suu- laaksi, jos _____ : ..... ......... ............ I m oisesta a a v istu sta k a a n : kaduilla ja riittä v ä s ti kykyä. toiminnalla taistelee aina ia kaik tvksistä huolim atta on työväestö vatsan vaatim uksia vastaava. Sii i niin riemuiten tenvehditäänkin rirupiuia huolestuttajana.” ilim eleltäv im piä k ujilla ei vilise so tilaita , eikä ole V allankum ouksen kialla. jättäm ättä työväestöä uh- H arvoin siltä lehdeltä sattu u , mut- rauhallista ja kieltäytyy tek e nä tarvitsee m uutakin, tarvitaan tiin n e . Sellainen työväestö luo p iir te itä on, e ttä sep m ilte i ensi- vatiraa a a te liste n k u sk it ajav at mästä mitään sellaista joka sa i-¡kaavaa ' ih“ ,,ista ””'!t ia” pääomaa. M utta sitä ei ole sel puu vasta äärimmäisessä tapa ta nyt sa ttu i ihan naulan k an taan ! j ! m äisenä ja e p äilem ättä rak k aim p an a ! päälle. K aik k ialla terv e, voim akas si rivit hajalleen. ¡ta huomioon ottam atta. ¡h a rra s tu k s e n a oli täm ä k e rra ssa a n ' väestö ; ja vähillä k u sta n n u k silla yk- laisilla jotka ovat joutuneet jät uksessa siitä käsitteestii. että h äm m ästy ttäv ä koulujen perustam is- ain k ertain en ta sa v a lta h a llin to , joka ERO SE ON M UIJILLAKIN. 1 Ai n t a v a r a pa ro< > n e i ss a herää j ~ täm ään kotikontunsa ja kaikki ! se on palkkatyöväestöön kutiin into. hankkii valiinm enoihiN ta rv itta v a t v a amerikalaisellekin mitä om istivat, jos m itään omis vaa, onhan se om istavaa väes- E rä ä stä so tila ssa ira a la sta Englan- halu sovitella ja se osottaa, että rat om aisuusverolla. M eillä s itä huu- pääomalle työläisten voitto on lähellä, c i- • tivat. M utta, selitetään,, täkäläi toä. Ja siksi se ei o le v aativ ais- nissa kerrotaan seuraava tapaus: d e tta isiin h u rjiinm aksi a n a rk ia k s i.” UUSI SEELA N TI, Muuan nuorfinpuoleinon sotam ies vät tällä kertaa kykene sa.jai.tan i- silla työpaikoilla kyllä pian a n ta. Sen t aionpa isaltker uus L a tu sk ajalk o ja ei huolita Yhdvsval- Joukko belgialaisia sotapako saitsee kodin hinnan. työläisten rivejä rikki, niin p al Toivoi m uuttuu sille kahleeksi, joka pa oli toipmmkssa vaikeasta h a a v asta jota aina on pidetty edistyneim pänä Vieläkin heikkona ja koti-ikävän vai k.m sanvallan oikean työläievailan tain laiv asto v irasto ih in konekirjuroik- jon kuin heillä siihen olisikin laisia kuuluu tulevan tänne ( >re simme että tulokasten ei tarvitsi kottaa sen ponnistelemaan vii vaam ana hän meni p ä ä m a ja sta pyy-j esim erkkinä koko a v a ra ssa mail- ’ sj A inakin oli pari n u o rta n a ista gon iin. asettuakseen uutisasuk si siihen turvautua, sillä sitä ei meiseen saakka sille asetetuilla 'haluja. täm ään jonkun viikon lom aa. “ En j m assa, on nykyisen sodan a ja lla | h y ljätty , kun ta rk a s tu k s e s sa huom at- raatam aan täkäläisissä n iissä ansaitse. Sellaista m idi ehdoilla. M utta kuitenkin erehtyy se kaana jOle vuoteen nähnyt vaim oani,” hän , m u u ttu n u t synkehnm än taantum uk- t iin heillä olevan laaka jalkapohja. joka pitää voittoa jo saav u tettu korvissa. Kappale m aata on o s dollisuutta ei ole olemassakaan, 1 oi voita v asti belgialaiset tun- sanoi alakuloisella äänellä. • sen tyyssijaksi. K ansanvalta on siel- o ii vedottu laiv asto sään tö ih in , joiden tettu Yamhill kauntista ja sille “ Mitä nyt jo u ta v ia !” vastasi h ä - . lä täydelleen m u rsk attu . Pois on m ukaan sellaisia ta rjo k k a ita ei hy- na ja antaa taisteluintonsa siksi m utta täkäläinen pääoma 'kyllä tevat pääoman riistäjäluonteen ja ’ nen everstinaä, “enhän niinäkään ole pyyhitty sananvapaus ja kokoontu- v äksytä laivastopalvelukseen. T ytöt lam aantua. Puuta varapari »onit.; heidät ilm otetaan sijoitettavan. tietää miten m enetellään sellais koettavat asettaa suhteensa sii uähnyt vaim oani liki kahteen vuo- ! m isoikeus; n iistä ei ole jätkiäkään^ e- tosin ta rjo u tu iv a t vain konekirjotta» I ulee kysyneeksi, miten ras ten kanssa, jotka eivät pärjää hen sen mukaan, joskaan valin yhtävähän kuin kaivosparoonit- teen. nää. Vankila on tiedossa jokaisella. jik si konttoriin, m u tta sen ei san o ttu kaan. tai m itkä hvvänsä teolli- i kas onkaan sodan taakka niille. m aalla; ne koetetaan saada täkä nan mahdollisuuksia ei sittekään “Se uunoistakin voi sa ttu a ,” v irk -! Joka y rittä ä k ä ä n arv o stella vallanpi- ‘ vaik u ttav an asiaan. Ehkä m eriviras- suusporbot eivät ole vielä pelan- i"iden on täytynyt ____ paeta kodeis- Iäisiin teollistu-(laitoksiin mil- voi kiitellä. koi sotam ies vakavasti m iettien, j t i j l t n tek o ja ja toim ia. K aikki enti- to ssa k irjo te taa n k in jalo illa? ............................................ ■■ < >■ " i: ■ aitten tvöväcs .-i.iv.il. kaikkien n<iin.iMvii m m,uuvu uut.u-,1 Uttiisi uiui.-ti mahdollisuus 1 11 ,u i uu 11 is u u s ottaa ta ma än n * p puolueen u oi u ecu yhtym y iitv in istä tsta z.im m ervvahl- män nian maan ma: o tta a täm Zimmervvald-. palauttam inen, kun se Suomen sosialis silloin tössä kansainvälisen yhteistoi internationalen sisällä osaa niinin j in internationaleen. ‘ joutuu Ranskan käsiin. Täm ä innan tarve on niin suuri, että rauhankeskusteluihin, joita sen | Alexandra K o l i o n t a v lau on muka vain palauttam is- eikä tien puolueko m Internationale täydessä laajutt toim esta tullaan pitämään. M e jsu i: Vieraana ollen en oikeas- missään tapauksesa ryöstäm is- dessaan uudelleen syntyy. M utta vo, unme sen kautta välittöm ästi | taan olisi oikeutettu mitään eri- politiikkaa. Samoin teille on sel- kouksesta millaisen muodon se tulee sa a vaikuttaa maamme eduksi. ■koista kokoukselle esittäm ään, ¡ vaa venäläisen imperialistisen si Scuraavassa esitämme lukijoil lemme pari Suonien sosialistien Vuolut kokouk sen päätöstä a osan niiden synnyttäm ää keskus teinä. Emme voi tilan ahtauden töi»n ja hallitukseeen. Ensiinäisestä kvsvnivkscstä maan ja millaiselle vierustalle ra kentam aan. ei edeltäpäin voi s a noa. Edelliseen viitaten pii.ättäii puoluekokous. että asetetaan kolmihenkinen komitea tutkim aan ja esityksen laatim aan Suomen sosialidemo valiokuntaan. M utta toiselta puolen on niei-j dän tunnustettava, että puolu eemme enemmistö viime aikana ei ole ollut tämän internationalen kannalla. Enemmistön äärim mäinen oikea sivusta on enem män oikealla kuin k,,n1iit<-i l’.r-,., teko, jos A sian jo h d o sta svnt v neessa puolue’ asiaa tutkim atta vhtvisi suhtautumisesta kansainväliseen k jtsk a ste lu ssa lausui J n 1; t, a Zimmervväidin internationaleen. sosialidemokratiaan K a li ; a. e ttä Suom en^sosialide 1’äinvastoin, jos enem mistö py-l niokratm en puolue talla toimen SVv sellaisenaan, saa se rauhasia esitti m enettelytapavahokunta piteellaan. jos valiokunnan esitys odottaa, kunnes muodostuu Uran seuraavan mietinnön : hyv äksv tääm kirjoittaa tietäm ät tingin, Seheidemaniu v. m. -s. in - ternationale, joka luokkataistelu’! lä m uodostetun uuden In tern atio -1 V a l p a s lausui: Pvvdän il- nalen kanssa erikoisesti militaris- m ottaa yhtyneeni valiokunnan iniin ja rauhan vaatimukseen mietintöön ja sen ponsiehdotuk n.ihden, nähden, ei puoluekokous voi olla , seen etupäässä sen takia, että o ttam atta huomioon, että tnail ' meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, man palon synnyttäm ä tilanne on ’ millä kannalla itse tämä mei Iän äkillisyydelläan ja laajuudellaan puolueemme on. -Minun käsitvk- erikoisesti vaikuttanut vanhaan seni uuAaan puolueessamme on luokkataistelun periaatteille ja I lueäänestvksellä tarkistettavaksi, vasta s iilo in kun tällainen selvä ; Arveli, että puolueen laajat rivit kanta Si,omc>sazkin on ilm ennyt.' tuleva; äänestäm ään Zimmer- ímmer- olkoonpa se k ip u puolueen tai vvaldin internationaleen liittym i edes yhden osan, silloin taistelu sen puolesta. kansainvälisen vapautuksen puo i! a a p a t a i n e n : \ enäläi- testaili epämoraalinen mervvaldilaiselle siivelle on erit- nc’’ kaikkea pantakoon ratkaisun täin tä rk e ä tä , e ttä san o ta a n kiiu- alaiseksi kiinteästi asia. niin ettei vai tähän tähän s’la jätetä venyvien verukkeiden ; '''aank" s ’’^ cn va* .u u? '’1. K an n atetaan k o to ista varaan. Luonnollista olisi, että enemmistö olisi Zimmervv äidin val toista P”o h a - Täällä on sanottu, ettei ole sei kannalla niinkuin myös kuulem vyyttä siitä, minkälainen on me- m a on täällä lausuttu. Se olisi nettelytapa uudessa internationa- suuresta m erkityksestä, m utta ei olisi vaara V i i k : < den suurella ilolla t ra? vaa •' Kun kysym oksen alus- kuullut niitä lausuntoja, m itä ’aia astui tähän lavalle, niin mi- täällä on asista sanottu. Puhuja j na kysyin häneltä, m itä sinä tahtoi parilla sanalla huom auttaa 1 ;,'j" t puhua. Hän sanoi: tästä Rahjan puheen johdosta, että k-msainvälisestä asiasta esittää kyllä valiokunnassa on ollut j ä - ' »uietinnön. Minä käsitin, ettei i»niä. joilla on ollut tieto in te r-l(disi m ietintö v ielä v almiina, ettei ne kieltää, että -Scheidcmann ia S*4’’ -’.ohon ^ ’sivat nojautua, pauksessa 'kannattam aan Zini- se oikeastaan olisi valmis, sillä hänen kanssaan kulkeva viralli- e vo,sixat °so.ttaa. että Suo- mervvaldin internationaleen vhtv kvllä eilen otettiin puheeksi, että \ u o r io : Meidän puolueemme nen Saksan sosialidem okratia o.i ni?sj'a, 0,1 s$, ain,en Pu " ! u e - joka , niistä eiköhän m uuteta sitä vähän ja on liiaksi askarrellut pikkuparan- ristiriidassa Karl Liebknechtin taistelee meidän kanssam me kan- , R a i 1 i o ehdotti, että valiokun- kym menen m inuuttia sitten, en- ntisten piireissä ja harrastnut re <jer vapauttam iseksi, emmekä nan m ietinnöstä hyväksyttäisiin ’’«nkuin hän esitti sen. oli valió maahan - vain sen alkuosa, jossa lausutaan'.kunnassa - 11 - ’ mielipi- visionistisia toimenpiteitä. On kassa ministeri Thomasin poli- me . mene V i vieraaseen u . n- nKia”;,n" yksim ielisenä luovuttu pois selvältä lu.vkkatais- tiikka on vastakkainen sille yli .1 V 1 !- r "nv su <11111,1^. \a,i.i tunnustus Zimmervvaldin peri L-tta jos m uutettaisiin (oi- tclukannalta. \ aikka täällä ko- distykselle, joka pyrkii uudestaan I ^’5 .a P" se.!Iais,a’ J°tKa k” lkevat aatteelliselle kannalle etenkin mi kein). Kyllä se siis tuli tä>sa kouksessa- ei vielä ole ratkaistu luomaan köyhälistön kansainvä Z " 1 ‘a< essa- tä m ilitarism iin ja rauhanpolitiik-; muodossa pikkusen liian aika- Zimniervaldin internationale. seen. Mutta minä en tiedä, onko se ahtautum isesta kansainväliset järjestöt, jotka yanhaan ja uuteen Internationa- m uodostavat Zimmervvaldin in leen on myöskin saatava niolem ternati-malen Minä persoonat- pien suuntien toim intaan vaikut ' lis o ti myöskin kannatan niitä (aneet syyt selville räm ä voi I periaatteita ja olen valmis yhty- tapahtua vasta sodan jälesta, jo l-'m ä ä n tuohon internationaleen, loinka eri m aitten köyhälistön vieläpä pitäisin sitä»meidän maal- edustajat pääsevät vapaasti niis- lemrne posiiivisesti tärkeänä tai ta keskustelemaan. Epäilemättä lä hetkellä, jotta siten meille ava- sosialidemokratit eivät ole men- teri Hendersst-n ovat puhuneet neet hallitukseen sodan jatkam t- valtauksista. Kun on kvsymvk- sen takia, vaan voittaakseen vai {sessä esim., että Venäjä anastaisi Iankum ouksesta jotain rippeitä Armenian, niin se on vain A nne- työväelle. Jos pt/>lue päättää nian vapauttam ista ja sen bitta yhtyä Zimmervvaldin internatio i niistä luontiolliseen valtakun- nalecn. niin tulee puolueen toi itäänsä. Samoinkun 011 kysym ys minnan myös asettua m enettely- Elsass Lothringista. niin se on tavassa sille kannalle. K a n n a tti1 vain Saksan nyrkkivallan riistä- mikään v ahinko. I ästähän on na tukena kansainväliselle sos.- jaan hvväksvttäisi lausunto e tt . tullut lystikäs keskustelu. T ä män tahdon sanoa dem. liikkeelle. Ajatellaan kvllä, puolue liittvv elimellisesti Zim ' seksi senkin vu k ö vain selitvk- että vanha internationale voitat- -------- ‘ KJn onias?a mervvaldin internationaleen. h i ‘ puolestani olisin valmis vhtv- siin joillakin sovitteluilla 1 liimata kvsv ys tulisi täysin k an san -im aän toisenkinlaiseen ehdotuk- liimata ta kysym yhteen. M utta se on m andoton < valtaisesti järjestetyksi ja j o tt a , seen kuin tässä valiokunnan mie- , «• ... ’“ Muuan iiijv ta. On rvdtdv ttäv ä rakentam aan sen av ulla saataisiin myös teh , t ’nr,össä on. Ei siis voida sanoa, uutta internationalea. joka perus- dyksi valistustyötä puolueen k es etth se on pelkästään rouva tuu kansainvälisen sosialidemo- kuudessa, ehdotti puoluekokouk Koli..ntay. joka on käännyttänyt. kratian tunnustam ille oikeille sen päätöksen alistettavaksi puo- Kyllä valiokunnan m ietintö vas-
