2
No. 185
TOVERI
neet viimeistä valttiaan. Vaik taan. Saksalaisen imperialismin ■ loin lakkojen rikkureiksi, milloin
kapa ei liittohallitusta olekaan seurauksena ajettiin heidät pois kilpailemaan palkkojen alhaisuu-
Lännen
tuomaiuMti tr8vi«ntta«nkannittaja. saatu tähän saakka liikkeelle, kodeistaan, ia mihin? Suoraan dessa kiinalaisten ia muiden lta-
Umeatyy Aatoriaasa, O regon, joka päivä
TOVERI
paitai aunnuntgaaa.
m in se
TO IM IT U SK U N TA :
"
W. N. RE1VO
LAURI M OILANEN
ADOLPii salmi
. t b . makela
TOVERI
(T H E COMRADE)
The organ of '-ae Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday.
at Astoria, Ore., by the western Work-
varjo
joksi valtiovaltaa amerrkalaisen
paaoman
kitaan, m aalaistan kanssa.
iiimiiuHiiiiiiminiii«iiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiitiMiiiiiiiiHiniiiiiiiiiHiiiiii«iii",‘- set työpäivän p itu u tta , palkkaa ja
m uita työoloja koskevat säädökset
ovat joko Buoraan la k k a u te tu t taik k a
saav at ty ö n te e ttä jä t n iitä m ielinm ää-
rin rikkoa m illoin heitä huvittaa.
U udessa S e e la n n issa pantiin jo so
dan alkupuolella- voim aan asevelvol
ole £ itä lisuus. N ykyinen tilan n e on suora
nainen ja johdonm ukainen seuraus
siitä.
MAILMANKATSOMUKSIA
1
li
1
1
pyjitään kutsumaan, saattaa vie- joka imee heistä sen mitä saksa-
Täällä puhutaan työvoiman
.
H .
la osottautua näidenkin lakkojen laiset eivät voineet imeä.
puutteesta, m utta se johtuu sii
TOVERI K. E. H EIK K IN EN ,
, “ m u tta m inun vaim oni ei
aikana siksi samaksi kaikki mur-
Täkäläinen herraslehdistö lau- tä, että ehdot joilla työtä pitäisi jOy,a on ty ö sk en n elly t lehtem m e toi- la a tu a .”
Mies p ääsi lom alle
tavaksi voimaksi joksi se on o- suu siirtolaiset tervetulleiksi, se- tehdä, ovat kerrassaan sietämät- m itu k sessa viim e vuoden lokakuulta
sottautunut edellistenkin laajem- liitäen samalla miten täällä tulee jtömät. Ei sellaisilla ehdoilla voi ; saakka, erosi to im estaan eilen, an-
SOPISIVAT TO ISILLEEN .
*7
pien lakkojen aikana.
Saattaa
..
.
men’s publishing Society.
olla että taaskin annetaan ame-
limotushinta 40c palstatuumaita. Kuoleman- rikalaiselle työväestölle oikein
ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyilla
. . . . . .
...
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit tuntuva opetus siitä, m iten valt-
toimeen ja miten kotikonnun
.
.
m enettäm isen aiheuttam a suru
kvllä pian hälvenee kuti huomaa
...
, ,,.
, .
m itä edullisuuksia 1 amhill tar-
to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja
Ei tarvitse m uuta kuin
nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- tämätta sen on ennen kaikkea : joaa.
ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
> loq kerta?" Seisova?^iim^tuk*«' soptmuk vallattava
valtiovalta käsiinsä, ahkeroida, niin kaikki käy kuin
»en mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
tulee rahan seurata mukana.
Englannin- JOS s e
kielesti suomennetaan vapaasti
__ - J -
H i e in a a S ä i l y t t ä ä
ed es
ja r-
.........
r d s V a t t ll .
jestymisoikeutensa.
tu a k see n Sam po osuusliikkeen pal-
Iow assa on lö y d etty joitakin esi-
elää. ja siksi täällä on työvoi- tau
tautuakse<
K la a ra !’’ k irjo tti nuori kiStoria iijSia k a iv a n n a isia eli “ki
.
velukseen H a n n a ssa W yo.
T o v e n 1 “ R akas
man puutetta. M utta kun palk-
pal-k- ........
‘
‘Suo a n te e k si v e tty m iä ” k u ten n iitä on tavaksi
H eik k isessä m enetim m e säännöllisen I m ies m ielitietylleen.
ikoja ei koroteta, niin tävtvV ja ah k e ra n ty ö sk en telijän , m u tta sei- J hajam ielisyyteni. Minä m uistan v a r ...........................
tu llu t n im ittä ä — vaikka ne eivät
..........
hankkia Iisaa työvoimaa, jotta laisiahan työväenliike ta rv itse e rouil- j m asti kosineeni sinua eilen illalla, . ojReita kiv etty m iä ole — ja näistä
niidenkin jotka enemmän v a a ti- J a k in aloilla. Saanem m e o n n itella m u tta en kuolem akseni m uista, an- jöy(jö^8tä on tie te e llisissä piireissä
nottko sin ä m yöntävän vai k ieltävän pi'd e tty melua> _ B. C. F ed eratio n ist
vat täytyy kilpailun ankaruuden h a n n a la isia v a lin ta n sa johdosta.
v a sta u k se n .”
I ihm ettelee, e tte iv ä t C anadan senaa
takia taipua.
“ R akas Ville,” v astasi ty ttö k trje e -'
i
tissa olevat m u in a isjä än n ö k se t h erä
tänne ennen m uuttaneilla siir- • Ja kilpailevaa työvoimaa tu le e '
PAINOVIRHEPAHOLAINENKO ! seen. “Olipa hyvä. e ttä k irjo tit. Mi tä tied em iesten huom iota, vaikka nii
Entered as second-class mail matter July 18, i
H
allitus
näet
suunnittelee
lak-¡
1912, at the po»t<df-.ce at Astoria, Oregon, i
tolaisilla olisi toisenlaisia tervei- m aahan kaikista niistä uusista vai m ikä h itto lienee so tk en u t erään i nä kyllä m uistin an ta n e e n i eilenillal- tä nyt k ä y te ttiin niin k in tärk e ää n
under the Act of March J, 1879.
kojen kieltäm istä kaikilla aloit siä. Heilläkään ei ole mitään si tulokkaista, joita sotatilanne pa- W ashingtoniB ta, D. C., läh etety n vies la ru k k ase t jollekulle, m u tta en kuo- te h tä v a ä n j,uin asevelvollisuuden sää-
TIL A U SH IN N A T
lem akseni m uistanut, kenelle.
täm ise e n n y k y aik aisen ihm isen kär-
la sotatilanteen vallitessa. Stuin- tit vastaan,
Yhdysvalloissa ja Caaadassa:
__
_
että mailtaan ajetut kottaa lähtem ään nyt kotimais tin aivan k ä sittä m ättö m ä k si. Por-
v arileh d istö ssä sillä on o tsa k k e e n a:
toim enpidettä, joka a : ö l i t i a k ö ä asettuvat
lä
O P IN H A L U V E N Ä J Ä L L Ä .
| e n tä v ä k s i.
_ _ _
tänne, mut- taan Europasta.
Niillä ei ole
“
H
allitu
s
aik
eissa
teh
d
ä
lopun
I.
W.
-hilaisi
erinäiset
tollisuusalat ta he voisivat varottaa toivomas varaa asettua maalle, joten ne
E distysm ielisen
jiansan-opetuksen
YLIO PPILA A T PALJAIN JA LO IN ,
W :n v ä k iv a lta isu u k sista .”
h
a
rra
s
tu
s
on
ollut
V
enäjän
väliai-
'
W y rzb u rg issa S a k sa ssa ovat yliop-
SUBSC R IPTIO N RATES:
‘‘kielletyiksi alueiksi", s.o. sellai ta liian paljoa. Siten estyisivät j joutuvat
teollisuuskapitalistien
I. W. W :s tä on näinä aikoina kuul-
In the United States and Canada
One year.......... $4.00
Six months........... $2.25 siksi alueiksi, joilla ei saisi lak- uudet
tulokkaat
pettym yksen I armoille ja entisestään tiettyä tu enim m än tää llä lännellä. M utta katsen h allitu k sen tärk eim p iä tehtä- jlaat p äfiltän eet e siin ty ä luennoilla
Three months. .$1.35
One month................. 50
katkeruudelta
ioka
m uuten v a r-1 on miten siinä käv K aikenlais-! P^kään aikaen emm e ain ak aan me | via’ aaiK a ,s e
U Ut tU °
H a kaduilla joko puukengissä tai avo-
koutua.
katkeruudelta,
joka
A j u t . u u d e lta , jo
k a m u u te n
m ite n . n n a a a v . ix a iK e n ia is
,..... „
___
__ ^ ¡ u l o s p ä i n sim a m ää rässä kuin se olisi | j 1a1nin
jaloin _ o n a kseen hyvänä esim erk-
Mitään roistom aisem paa työ maan heidät kohtaa.
j ten loistavien ilm otusten av u lla' ole kuulleet m istään sen tek em istä an sainnut. Yleisö on ahneem pi sota kina rahvaalle. O ppikoulujen kor-
Saadaanko valtiovalta väestön kiristysyritystä saattaisi Ne m ahdollisuudet joita täällä I koetetaan maan oloja tuntem at-j väkiv altaisu u k sista. S ensijaan olem ja vallankum ous-uutisille, niin e ttä keam pain luokkien oppilaille ovat
tuskin suunnitella, m utta kun on heille tarjottavana, ovat san tonnit siirtolaiset saada o tta - ! me joka toinen päivä kuulleet sitä rauhan toim ia koskevat asiat ovat i o p e tta ja t tä s tä k e rto n e et, toivoen
liikkeelle?
vastaan h a rjo te tu sta tö rk e ä stä väki-
jä ä n e e t niiden rin n alla varjoon.
i heidän se u raav an ylioppilaiden a n ta
Eräänlainen National Defense hallituksella on ta k a n a a n /g o m - gen vähäiset. Täkäläinen pää- maan kappaleen maata nimiinsä ' vallasta. Jos uutinen tarkottaa. että
T
osiasia
on,
e
ttä
väliaikainen
hal-
aa esim erkkiä. Ja lk in e e t ta rv ita a n
(.'«»uncil on raivonnut täkäläisen persismin kannatus, joka itse <una ei ole erilaista muiden mai- ja kiinnittäm ään siihen jos heillä , h allitu s aikoisi lo p ettaa ne sellaiset litus on teh n y t su o ra staa n ihm eitä i m
so
tarin tam alla. K otona olev at saav at
pintaisesti
kieltäytyy
ottam
asta
työ väestön
kahdeksan
tunnin
(Ien paaomasta. paitsi siinä, että on m itään kiinnitettävää. 1’seis väkivaltaisuudet, olisi siinä jä rk e ä m aan sisä isissä oloissa. K u lk u la ito k - aötel,a avoj a ioin> se on sivistyksen
tyopäiväliikettä
vastaan
mitä lukuun luokkaetuja, vaikka siten se paremmin kehitettyjen laitos- - sa tapauksissa siirretään sellai- — vaikka valheeksi me sen kyllä i sissa ja e lin ta rp e itte n jaossa on saa- vp nieinen sana
heti arvaisim m e.
Sillä me hyvin
häi'läikm ättöinim nyn aina siitä tuleekin toimimaan kapitalistien tcnsa avulla 'kykenee riistäm ään selle maatilalle sodan jaloista pe tiedäm m e, e ttä koko nykyinen halli-; tu aikaan p aran n u k sia, joiden joh-
Ei täkäläisessä | lastetut lapset ja vanhukset, ja tusk o n eisto on noiden rivojen väki-1 t dosta rav in to ain e itte n h in n at ovat
SAKSASTA SV EITSIIN SIIR TY
saakka kun liike alkoi, koettaen e luk>i, niin käv r iistäjäluo „m te;i<»kkti.ammin.
t.
Jtv»
¡»li
n
cÌfS
;
V
I
.
..
................
' a le n tu n ee t 200 tai 300 p ro sen ttia sii-
millä
keinolla
saada
liitto
h
al-1toim
inta
sita
helpommaksi.
\
MINEN
Jos
maassa ole vikaa. Kyllä Vain nuorempi väki joutuu a n s a its e valtaisuuksien takana.
| tää n m issä ne Jo olivat. T äm ä to-
I
lituksen sekaantum aan asiaan ja H . 11 naJ'1 '’cl’ttaa, että aai.itus hill kauntissa elää, m utta ei niil- maan niille elatusta lähimmiltä
T äkäläiseen tilan te e se e n soveltuu I
Nyt
I distaa, e ttä jonkun m aan hallitus tek i vielä v. 1836 ison eron.
ei
ole
riistänet
tvöväestöltä
mi-
sa
n
a
sta
sanaan,
m
itä
duluthilainen
asevoimin jiakottamaan työläiset
la ehdoilla, joita oregonilainen • työpaikoilta. jotka siten inuuttu-
kyllä voi saad a h in n at pysym ään sie- on Sveitsi jo k seen k in y h tä fnilitaris-
P äiv äleh ti k frjo tta a erään toisen m eil
tään sellaista johon ‘‘järjestyneen pääoma asettaa, sillä se riisiltä vat heille mitä tärkeimmiksi,
d e ttä v issä rajo issa, jos se vain sitä tilien k a p ita listiv a ltio kuin kaikki
työhön entisillä ehdoilla.
le tu n n etu n m aan oloista — m aan,
työn"
edustaja,
herra
(rompers.
todella
tahtoo.
/
m uutkin.
M utta e n tisa ik o ja muis-
Sanomalehdet 'kertovat kerto-
M utta juuri niiden tyopaikko i jo ssa ä sk e ttä in s a ttu i jotain vallan-
aivan häikäilem ättöm ästi.
Ett
Jo
k
a
kylässä
on
ry
h
d
y
tty
perusta-
lelle
ssa
tu
n
tu u h a u sk alta seu raav a
m asta päästyäänkin, m iten De C1 ' ’J '"' antanut h’Pa;i-
kuisat tänne m uuttaneet u u tis - je u .läheisyys tekeekin h e id ä n : kum ouksen ta p a ista n ah in aa:
m
aan
kouluja
sekä
alkeis-
e
ttä
am-
Z
yriehin
v
a
s ta p e ru s te ttu u n yliöpis-
fense Cotincil olisi puolestaan! Siten menevät ne “saavutuk- asukkaat voisivat todistaa, että ' niistä kokonaan riippuvaksi, sil-j “— — puoluehallinto, eduskunnan m attio p e tu sta varten. E nnen ei sem- toon m u u ttan een sa k sa la ise n profes-
valmis “toim im aan”, m u tta kun 1 set", joita porvariluokkien po siten todellakin on laita.
| Iä kotona olevat, jotka elatukses- enenynibt",
- s e n a a t t i e n a t näy J molaiin puuh)in saau llt ry h ty ä ilm an »ori Georg B uchnerin h e ti perille
voivan eiv ätk ä tahtovan tarm okkaal-
ylem m ät virkailijat estävät se:K! Oittisina pelinappuloina on muka
sukulaisilleen
lä h e ttä m ä ssä
Belgialaisen talonpojan alrke j taan riippuvat heistä, tekevät
k csk u sh allitu k selta h a n k ittu a erikois t uitua
la tavalla e stä ä niiden villitysvoim ien
Täkäläisten
saa'
llU
Ja
"¡tvn
o
s
o
tta
titm
a
t
ru
n
s
tnitaa
olla
enemmän
kuin
I
ansiotyössä
oleville
välttäm
ättö-
k
irje
essä
oleva
kuvaus:
ta
lupaa,
jo
ta
tuskin
koskaan
oli
Miten surullista!
i hävitystyötä, jo tk a ovat häm m entä-
“ V arm aan h ä m m ä sty isitte , jos tuli
puutavaraparoonien santarm it „ j ’‘auenneiksi nekin utukuvat, joi tarpeen kun tulee tekemisiin tä maksi asua mahdollisimman lii
,
, , m ahdollinen saada. S eu rau s oli, e ttä
m assa y h teiskuntaolojen ta sa ista kul- . . . .
. . . . .
s
ille
käym ään luonani. P itk in m at
. „ ..........
,
7 ..................
x . kiinalaisessa
. . . ..
kouluja ei p eru stettu , vaikka vaes-
lisivat
valmiina
laskettaviksi i ta valtiollisen työväenliikkeen kalaisten kannikkojen kanssa ta hellä kotiaan. Sellainen tvövoi , kua. , Ixainrikkom
... .....
usta
, .
, .
. ’
.
.
, ,
. . .
tiiliä kuinka olisi ollut haluakin. P a r kaa y stä v ä llise n näköisiä kyliä kau-
sa- m a on pa.n m alle u n ta edullisin- yhteiskunnassa ei edes lainvalvoja!»
,
liikkeelle, m utta kun eivät v o i1 vastustajat ovat luoneet aurin inaan ¡linnaksi a se te ta a n pari
1
1
:
___________________
__
;
haillaan \a ln n s te lla a n 45:n uuden itiine taloineen, ja k u ta lähem m äksi
gonpaisteisina
päivinä.
Ainoa,
etsim älläkään
löytää
sellaista
taa I,.Ilaria eekkeriltä. Sellai-1 ta, m utta sen om at elinehdot P i e l t ä katso ta rangai»t„k«e., a b i - . korkeam lllan , m m a tt,ia i, optoton pe tu le tte Boden järv e n ran n ik k o a, sitä
syytä jonka nojalla saisi liitto mikä jää jälelle. on työväenliike,! seli i maalla ei elä ahkeruudella, i m uuttuvat vastaavassa määrässä seksi. » hden puolueen ta k tiik k a on i ru sta m ista sellaiselle pohjalle, e ttä ’.lm elsem m in näkyy yleinen varalli-
... .
........................
,
'.kohotettu m aassa laiksi tai a se te ttu
hallituksen sekaannutetirksi a si joka valtiollisten ja taloudellisten sillä ahkeruuden ravintopitoisuus 1H | ' >!- • Il,a tv o\ o u u .is ta liv o laittom uuden y lly ttä jä k si: p u o lu esu o niihin voi köyhinkin p ä ä stä o p p i-, su ,,s- K ylät ja kaupungit ovat sen
v v i r i ä o n n m li o ti ia ><ik<i < ii:i
..
• 1 •
vaan osottaa om aavansa ' näköisiä, e tte i siellä m eillä ole sem
aan.
Kaikista provoseerausyri järjestöjen keskinäisellä vhteis . ei ole erittäip suuri, ei ainakaan l lvv
p aao m a paljon ja siksi >ita slo„ menettäminen
on johtajien
suu- laaksi, jos _____
:
..... ......... ............
I m oisesta a a v istu sta k a a n : kaduilla ja
riittä
v
ä
s
ti
kykyä.
toiminnalla
taistelee
aina
ia
kaik
tvksistä huolim atta on työväestö
vatsan vaatim uksia vastaava. Sii i niin riemuiten tenvehditäänkin rirupiuia huolestuttajana.”
ilim eleltäv im piä k ujilla ei vilise so tilaita , eikä ole
V allankum ouksen
kialla.
jättäm
ättä
työväestöä
uh-
H arvoin siltä lehdeltä sattu u , mut-
rauhallista ja kieltäytyy tek e
nä tarvitsee m uutakin, tarvitaan tiin n e . Sellainen työväestö luo
p iir te itä on, e ttä sep m ilte i ensi- vatiraa
a a te liste n k u sk it ajav at
mästä mitään sellaista joka sa i-¡kaavaa ' ih“ ,,ista ””'!t ia”
pääomaa. M utta sitä ei ole sel puu vasta äärimmäisessä tapa ta nyt sa ttu i ihan naulan k an taan ! j ! m äisenä ja e p äilem ättä rak k aim p an a ! päälle. K aik k ialla terv e, voim akas
si rivit hajalleen.
¡ta huomioon ottam atta.
¡h a rra s tu k s e n a oli täm ä k e rra ssa a n ' väestö ; ja vähillä k u sta n n u k silla yk-
laisilla jotka ovat joutuneet jät uksessa siitä käsitteestii. että
h äm m ästy ttäv ä koulujen perustam is- ain k ertain en ta sa v a lta h a llin to , joka
ERO SE ON M UIJILLAKIN.
1 Ai n t a v a r a pa ro< > n e i ss a
herää j ~
täm ään kotikontunsa ja kaikki ! se on palkkatyöväestöön kutiin
into.
hankkii valiinm enoihiN ta rv itta v a t v a
amerikalaisellekin mitä om istivat, jos m itään omis vaa, onhan se om istavaa väes- E rä ä stä so tila ssa ira a la sta Englan-
halu sovitella ja se osottaa, että
rat om aisuusverolla. M eillä s itä huu-
pääomalle
työläisten voitto on lähellä, c i- •
tivat. M utta, selitetään,, täkäläi toä. Ja siksi se ei o le v aativ ais- nissa kerrotaan seuraava tapaus:
d e tta isiin h u rjiinm aksi a n a rk ia k s i.”
UUSI SEELA N TI,
Muuan nuorfinpuoleinon sotam ies
vät tällä kertaa kykene sa.jai.tan i-
silla työpaikoilla kyllä pian a n ta.
Sen
t aionpa isaltker uus
L a tu sk ajalk o ja ei huolita Yhdvsval-
Joukko belgialaisia sotapako saitsee kodin hinnan.
työläisten rivejä rikki, niin p al
Toivoi m uuttuu sille kahleeksi, joka pa oli toipmmkssa vaikeasta h a a v asta jota aina on pidetty edistyneim pänä
Vieläkin
heikkona
ja
koti-ikävän
vai
k.m
sanvallan
oikean
työläievailan
tain
laiv asto v irasto ih in konekirjuroik-
jon kuin heillä siihen olisikin laisia kuuluu tulevan tänne ( >re simme että tulokasten ei tarvitsi kottaa sen ponnistelemaan vii
vaam ana hän meni p ä ä m a ja sta pyy-j
esim erkkinä koko a v a ra ssa mail- ’ sj A inakin oli pari n u o rta n a ista
gon iin. asettuakseen uutisasuk si siihen turvautua, sillä sitä ei meiseen saakka sille asetetuilla
'haluja.
täm ään jonkun viikon lom aa. “ En j m assa, on
nykyisen sodan a ja lla | h y ljätty , kun ta rk a s tu k s e s sa huom at-
raatam aan
täkäläisissä n iissä ansaitse. Sellaista m idi ehdoilla.
M utta kuitenkin erehtyy se kaana
jOle vuoteen nähnyt vaim oani,”
hän , m u u ttu n u t synkehnm än taantum uk- t iin heillä olevan laaka jalkapohja.
joka pitää voittoa jo saav u tettu korvissa. Kappale m aata on o s dollisuutta ei ole olemassakaan,
1 oi voita v asti belgialaiset tun- sanoi alakuloisella äänellä.
• sen tyyssijaksi. K ansanvalta on siel- o ii vedottu laiv asto sään tö ih in , joiden
tettu
Yamhill
kauntista
ja
sille
“
Mitä
nyt
jo
u
ta
v
ia
!”
vastasi
h
ä
- . lä täydelleen m u rsk attu .
Pois on m ukaan sellaisia ta rjo k k a ita ei hy-
na ja antaa taisteluintonsa siksi
m utta täkäläinen pääoma 'kyllä tevat pääoman riistäjäluonteen ja
’
nen
everstinaä,
“enhän
niinäkään
ole
pyyhitty
sananvapaus
ja
kokoontu-
v äksytä laivastopalvelukseen.
T ytöt
lam aantua.
Puuta varapari »onit.; heidät ilm otetaan sijoitettavan.
tietää miten m enetellään sellais koettavat asettaa suhteensa sii
uähnyt vaim oani liki kahteen vuo- ! m isoikeus; n iistä ei ole jätkiäkään^ e- tosin ta rjo u tu iv a t vain konekirjotta»
I ulee kysyneeksi, miten ras ten kanssa, jotka eivät pärjää hen sen mukaan, joskaan valin
yhtävähän kuin kaivosparoonit-
teen.
nää. Vankila on tiedossa jokaisella. jik si konttoriin, m u tta sen ei san o ttu
kaan. tai m itkä hvvänsä teolli- i kas onkaan sodan taakka niille. m aalla; ne koetetaan saada täkä nan mahdollisuuksia ei sittekään
“Se uunoistakin voi sa ttu a ,” v irk -! Joka y rittä ä k ä ä n arv o stella vallanpi- ‘ vaik u ttav an asiaan. Ehkä m eriviras-
suusporbot eivät ole vielä pelan- i"iden on täytynyt ____
paeta kodeis- Iäisiin teollistu-(laitoksiin mil- voi kiitellä.
koi
sotam ies
vakavasti m iettien, j t i j l t n tek o ja ja toim ia. K aikki enti- to ssa k irjo te taa n k in jalo illa?
............................................ ■■ < >■
" i:
■
aitten tvöväcs
.-i.iv.il. kaikkien
n<iin.iMvii m
m,uuvu
uut.u-,1 Uttiisi
uiui.-ti mahdollisuus
1 11 ,u i uu 11 is u u s ottaa
ta ma än n * p puolueen
u oi u ecu yhtym
y iitv in istä
tsta z.im
m ervvahl- män
nian maan
ma:
o tta a täm
Zimmervvald-.
palauttam inen, kun se
Suomen sosialis silloin
tössä kansainvälisen yhteistoi internationalen sisällä osaa niinin j in internationaleen.
‘ joutuu Ranskan käsiin. Täm ä
innan tarve on niin suuri, että rauhankeskusteluihin, joita sen | Alexandra K o l i o n t a v lau on muka vain palauttam is- eikä
tien puolueko m Internationale
täydessä laajutt toim esta tullaan pitämään. M e jsu i: Vieraana ollen en oikeas- missään tapauksesa ryöstäm is-
dessaan uudelleen syntyy. M utta vo, unme sen kautta välittöm ästi | taan olisi oikeutettu mitään eri- politiikkaa. Samoin teille on sel-
kouksesta
millaisen muodon se tulee sa a vaikuttaa maamme eduksi.
■koista kokoukselle esittäm ään, ¡ vaa venäläisen imperialistisen si
Scuraavassa esitämme lukijoil
lemme pari Suonien sosialistien
Vuolut kokouk sen
päätöstä
a
osan niiden synnyttäm ää keskus
teinä. Emme voi tilan ahtauden
töi»n ja hallitukseeen.
Ensiinäisestä kvsvnivkscstä
maan ja millaiselle vierustalle ra
kentam aan. ei edeltäpäin voi s a
noa. Edelliseen viitaten pii.ättäii
puoluekokous.
että asetetaan kolmihenkinen
komitea tutkim aan ja esityksen
laatim aan Suomen sosialidemo
valiokuntaan.
M utta toiselta puolen on niei-j
dän tunnustettava, että puolu
eemme enemmistö viime aikana
ei ole ollut tämän internationalen
kannalla.
Enemmistön äärim
mäinen oikea sivusta on enem
män oikealla kuin k,,n1iit<-i l’.r-,.,
teko, jos
A sian
jo h d o sta
svnt v neessa puolue’ asiaa tutkim atta vhtvisi
suhtautumisesta kansainväliseen k jtsk a ste lu ssa lausui
J n 1; t, a Zimmervväidin internationaleen.
sosialidemokratiaan
K a li ; a. e ttä Suom en^sosialide
1’äinvastoin, jos enem mistö py-l
niokratm en puolue talla toimen SVv sellaisenaan, saa se rauhasia
esitti
m enettelytapavahokunta piteellaan. jos valiokunnan esitys odottaa, kunnes muodostuu Uran
seuraavan mietinnön :
hyv äksv tääm kirjoittaa tietäm ät tingin, Seheidemaniu v. m. -s. in -
ternationale, joka luokkataistelu’!
lä m uodostetun uuden In tern atio -1 V a l p a s lausui: Pvvdän il-
nalen kanssa erikoisesti militaris- m ottaa yhtyneeni valiokunnan
iniin ja rauhan vaatimukseen mietintöön ja sen ponsiehdotuk
n.ihden,
nähden, ei puoluekokous voi olla , seen etupäässä sen takia, että
o ttam atta huomioon, että tnail ' meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä,
man palon synnyttäm ä tilanne on ’ millä kannalla itse tämä mei Iän
äkillisyydelläan ja laajuudellaan puolueemme on. -Minun käsitvk-
erikoisesti vaikuttanut vanhaan seni uuAaan puolueessamme on
luokkataistelun periaatteille ja I lueäänestvksellä tarkistettavaksi,
vasta s iilo in kun tällainen selvä ; Arveli, että puolueen laajat rivit
kanta Si,omc>sazkin on ilm ennyt.' tuleva; äänestäm ään Zimmer-
ímmer-
olkoonpa se k ip u puolueen tai vvaldin internationaleen liittym i
edes yhden osan, silloin taistelu sen puolesta.
kansainvälisen vapautuksen puo
i! a a p a t a i n e n : \ enäläi-
testaili epämoraalinen
mervvaldilaiselle siivelle on erit- nc’’ kaikkea pantakoon ratkaisun
täin tä rk e ä tä , e ttä san o ta a n kiiu- alaiseksi kiinteästi asia. niin ettei
vai tähän
tähän s’la jätetä venyvien verukkeiden
; '''aank" s ’’^ cn va*
.u u? '’1. K an n atetaan k o to ista varaan. Luonnollista olisi, että
enemmistö olisi Zimmervv äidin
val toista P”o h a -
Täällä on sanottu, ettei ole sei kannalla niinkuin myös kuulem
vyyttä siitä, minkälainen on me- m a on täällä lausuttu. Se olisi
nettelytapa uudessa internationa- suuresta m erkityksestä, m utta ei
olisi vaara
V i i k : < den suurella ilolla t ra? vaa •' Kun kysym oksen alus-
kuullut niitä lausuntoja, m itä ’aia astui tähän lavalle, niin mi-
täällä on asista sanottu. Puhuja j na kysyin häneltä, m itä sinä
tahtoi parilla sanalla huom auttaa 1 ;,'j" t puhua. Hän sanoi: tästä
Rahjan puheen johdosta, että k-msainvälisestä asiasta esittää
kyllä valiokunnassa on ollut j ä - ' »uietinnön. Minä käsitin, ettei
i»niä. joilla on ollut tieto in te r-l(disi m ietintö v ielä v almiina, ettei
ne kieltää, että -Scheidcmann ia S*4’’ -’.ohon ^ ’sivat nojautua, pauksessa 'kannattam aan Zini- se oikeastaan olisi valmis, sillä
hänen kanssaan kulkeva viralli-
e vo,sixat °so.ttaa. että Suo- mervvaldin internationaleen vhtv kvllä eilen otettiin puheeksi, että
\ u o r io : Meidän puolueemme nen Saksan sosialidem okratia o.i ni?sj'a, 0,1 s$, ain,en Pu " ! u e - joka , niistä
eiköhän m uuteta sitä vähän ja
on liiaksi askarrellut pikkuparan- ristiriidassa Karl Liebknechtin taistelee meidän kanssam me kan- , R a i 1 i o ehdotti, että valiokun- kym menen m inuuttia sitten, en-
ntisten piireissä ja harrastnut re
<jer vapauttam iseksi, emmekä nan m ietinnöstä hyväksyttäisiin ’’«nkuin hän esitti sen. oli valió
maahan - vain sen alkuosa, jossa lausutaan'.kunnassa
-
11 -
’ mielipi-
visionistisia toimenpiteitä. On kassa ministeri Thomasin poli- me . mene V i vieraaseen
u . n- nKia”;,n"
yksim ielisenä
luovuttu pois selvältä lu.vkkatais- tiikka on vastakkainen sille yli
.1 V
1 !- r "nv su <11111,1^. \a,i.i tunnustus Zimmervvaldin peri
L-tta jos m uutettaisiin (oi-
tclukannalta. \ aikka täällä ko- distykselle, joka pyrkii uudestaan I ^’5 .a P" se.!Iais,a’ J°tKa k” lkevat aatteelliselle kannalle etenkin mi kein). Kyllä se siis tuli tä>sa
kouksessa- ei vielä ole ratkaistu luomaan köyhälistön kansainvä Z " 1 ‘a< essa-
tä m ilitarism iin ja rauhanpolitiik-; muodossa pikkusen liian aika-
Zimniervaldin internationale.
seen.
Mutta minä en tiedä, onko se
ahtautum isesta kansainväliset järjestöt, jotka
yanhaan ja uuteen Internationa- m uodostavat Zimmervvaldin in
leen on myöskin saatava niolem ternati-malen
Minä persoonat-
pien suuntien toim intaan vaikut ' lis o ti myöskin kannatan niitä
(aneet syyt selville
räm ä voi I periaatteita ja olen valmis yhty-
tapahtua vasta sodan jälesta, jo l-'m ä ä n tuohon internationaleen,
loinka eri m aitten köyhälistön vieläpä pitäisin sitä»meidän maal-
edustajat pääsevät vapaasti niis- lemrne posiiivisesti tärkeänä tai
ta keskustelemaan. Epäilemättä lä hetkellä, jotta siten meille ava-
sosialidemokratit eivät ole men- teri Hendersst-n ovat puhuneet
neet hallitukseen sodan jatkam t- valtauksista. Kun on kvsymvk-
sen takia, vaan voittaakseen vai {sessä esim., että Venäjä anastaisi
Iankum ouksesta jotain rippeitä Armenian, niin se on vain A nne-
työväelle. Jos pt/>lue päättää nian vapauttam ista ja sen bitta
yhtyä Zimmervvaldin internatio i niistä luontiolliseen
valtakun-
nalecn. niin tulee puolueen toi itäänsä. Samoinkun 011 kysym ys
minnan myös asettua m enettely- Elsass Lothringista. niin se on
tavassa sille kannalle. K a n n a tti1 vain Saksan nyrkkivallan riistä-
mikään v ahinko. I ästähän on
na tukena kansainväliselle sos.- jaan hvväksvttäisi lausunto e tt . tullut lystikäs keskustelu. T ä
män tahdon
sanoa
dem. liikkeelle. Ajatellaan kvllä, puolue liittvv elimellisesti Zim ' seksi
senkin vu
k ö vain selitvk-
että vanha internationale voitat- --------
‘
KJn onias?a
mervvaldin
internationaleen. h i ‘ puolestani olisin valmis
vhtv-
siin joillakin sovitteluilla 1 liimata
kvsv ys tulisi täysin k an san -im aän toisenkinlaiseen ehdotuk-
liimata ta kysym
yhteen. M utta se on m andoton < valtaisesti järjestetyksi ja j o tt a , seen kuin tässä valiokunnan mie-
,
«•
...
’“ Muuan iiijv
ta. On rvdtdv ttäv ä rakentam aan sen
av ulla saataisiin myös teh , t ’nr,össä on. Ei siis voida sanoa,
uutta internationalea. joka perus- dyksi valistustyötä puolueen k es
etth
se on pelkästään
rouva
tuu kansainvälisen sosialidemo- kuudessa, ehdotti puoluekokouk Koli..ntay. joka on käännyttänyt.
kratian
tunnustam ille oikeille sen päätöksen alistettavaksi puo- Kyllä valiokunnan m ietintö vas-