Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 2, 1917)
2 TOVERI. No. 179. — •M v älttäm ättä tarvitse- ta ra sti tuloksitta. A m m attiliit-¡ Ei sanom alehdistössä, joka or nittu, että Seattlessa sanotaan i tuntenut tojen lakot eivät ole läh esk ään ! niinikään yhtiön m ääräysten • usean kaupungin om istam ista ' ansa koko raitiotie) ntiota, ja kaikissa tapauksissa häviöön tuo- alaisena. Ei rikkurien puuttees- ' laitoksista käyttävän Stone & se seiska pakoni rau i- o h ) noon LSnncn «uomalaisen t 'Ovien äänenkannattaja, ilmestyy Aatoriassa, Oregon, joka päivä m ittuja, joskin niiden eräät me sa tai niiden epäluotettavaisuu-i V ebster yhtiön laitoksen sali- menette.«, mää.i tois.n ui 1 sv paitsi sunnuntaina. dessa, eikä yhtiön “hyväntahtoi- ,'köä. T aitaa olla että koko k m m uussa tapauksessa olisi mene- T O IM IT U SK U N TA : nähdä miten Yenäiän porvaristo nettelvtavat eivät ole, eivätkä W. N. REIVO LAURI M OILANEN A D O L PH SALMI K. E. H E IK K IN E N tulee suhtautum aan valtansa alla ole juuri koskaan olleet, työvä- suudessakaan”. vaan siinä, että nallinen sähkölaitos saa sä h k ö n -■ teli) t. _ A. B. MÄKELÄ sanom alehdistö ei ole onnistunut sä, ainakin Näiden seikkojen valossa ;e- ainakin valaistustarpeisiinsa) oleviin vieraisiin kansoihin, ku enliikkeclle edullisia. • O . ------ I tää tark astella eräitä teon .ja provoseeraam aan yleistä mieli- Stone & W ebster yhtiöltä ten Suomeen, U krainaan, Fhto- farkastakaainm e hetkinen Se TOVERI M utta sittekin kun kunualli- kin, sillä vaikkapa nämä suh laati ja muihin. Epäilem ättä i a tt|e n raitiotieläisten läkkoa, jo pidettä lakkolaisille vastaiseksi. (T H E COMRADE) Yleinen mielipide, se “kolm as” ne" sähkövoim alaitos on olem as teet ovatkin paikallisia, niin sel odottaa Suomenkin työväestö j k 1 Wesu’ n" s t a t e d ' T ie nCnly F i n S daily‘ >n vain tavallinen am m atti- the West. Published daily, except Sunday. l e e n V e n ä j ä n a l a m a i s i k s i , j jännityksellä, miten sen koti laism alliin käy tv lakko. — sei asianom ainen, -joka aina lakko- sa, näyttelee se. kuten täm ä lak laisina ne esiintyvät lukui-illi at Astoria, Ore., by the Western Work- J men's Publishing Society. M inun luullakseni on J jokai- m aan kohtalo m äärätään, sillä . j laisessa , • ... • käsite ksessä, kuin ny- taisteluissa nävttelee niin vai ko osottaa, sangen voim akasta paikkakunnilla, vieläpä lukuisilla iimotushmta 40c paistatuumaita. Kuoleman- sen V enäjän alam aisen toteltava -m a riippuu sen t.unnnta onta,. ¡kvis¡|, anlm .ltti,¡ikUeella saa 'k u tu sv altaista osaa, ei ole S e a tt - |osaa tässa työtaistelussa, niin työaloillakin, joskin hieman toi- kä- lessa ia Tacom assa lakkolaisille { vanaa« voisena kuu » ilmotukset >1.50 kerta ja muistovarsyillä . . . . . ---------- N aiden m usaan ¡vähäarvoisena kuin kunnallista — sella tavalla. >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioiiit-j Am erikan lakia ja paikallisten VI- maan porvaristoa k.'Iitaan. sittää. eikä sellaisena, jossa koe- to-Ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja ' voi päästä . selville . . . . . siita- , m ääräyksiä siksi Mikäli nvk visin tiedotetuista i i tetaan sulkea pois työväenliik vastakkainen. Sitä ei ole saatu om istusoikeutta pidetäänkin, ninienmuuttoilmotukset 25c kerta, naima- ranom aisten llmotuksct $1.50 kerta, avioero-ilmotukset työväestö kun ei muka om ista jk in , m iten se suuri ) leiso, joka $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk kunnes V enäjän lähettiläältä saa- uutisista voi päättää, eivät toi-* keen piiristä osa työväestöä, jot- tuntem aan yhtiön etuja omiksi sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista veet ole niinkään valoisat. \ ai ta työpaikat säilyisivät m uuta eduikseen ja siksi se ei ole ase!-j m itään eikä siis joudu m ak sa-1 ei aina tunne ollenkaan luok tulee rahan seurata mukana. Englannin puu vastaus. kielestä suomennetaan vapaasti. illaan valovoiman k ä y tö stä k ä ä n .! kasuhteita. silti m äärää ne suh- Jos suom alaisia pakotetaan lankuinous kohotti valtaan por : nijjje harvoille - m utta siitä tu n u t yhtiötä tukem aan. i \ älillisesti kuitenkin on suures- teet. joissa lakkotaistelukin usein Advertising rates in effect July l, 1912, 40 asevelvollisuuteen, tullaan ne varistiin. joka navttaa saaneen Y htiö ei välittäisi siitä, jo sk o 1 huolim atta nävttää siinä koitti- cents pez inch. Special discount is allowed . . . . . . . . . .. ’ K ysym ys ei näet for larger and continuous advertisements, epäilem ättä vapauttam aan min Jo 111111 pallon valtaa, että us- van voitto työläisille ilman niitä sen rikkurit ja lakkolaiset kvl- ta m erkityksestä, mille p u o lelle' suoritetaan. TOVERI BOX 99 ASTORIA ORE . . . ............ . . . . , . i . . _ . . . . , , , se “kolm as” asianom ainen, s e , ole aina siitä, saavatko lakkolai- AUG. N ik u l a . Manager’. pian kun täm ä asia on lopulli- kaitaa työväestön vaatim ........... ukset verisiä taisteluja, jotka nykyajan pisivat verissä jos hurtat las-' n. s. suuri yleisö, joka ei tunne set puolelleen senkin osan ylei- Entered as second-class mad matter July 18, sesti ratkaistu. suurim m alta osatta !tua- . ¡akoissa, varsinkin järjestym isoi ! kettaisi liikkeelle, m utta se las- 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, luokkasuhdettaan, j söstä joka ei varsinaisesti kuu- ujiiler the Act of March 3. 1879. M utta m itään m uuta ei porva keudesta taistelevien työläisten : kee rikkureita ja hurttia käyt- varsinaista Teidän, T IL A U SH IN N A T työtaisteluissa kallistuu. lu työväen luokkaan, vaan enem - N. Bogoiavlensky. riston voitolta voida odottaakaan lakoissa, ovat niin tavallisia. Yhdysvalloissa ja Canadassa: täm ällä saavansa yleisen mieli- Ja vhtä suurena tekijänä kuin män siitä, m iten se osa voi suh- Yksi vuosikerta. .$4 00 6 kuukautta ->2.25 yleiskonsuli.” kuin työväestön kahleitten tiu- 3 kuukautta.........>1.35 1 kuukausi. . .50 Eikä niitä suhteita jotka tässä piteen vieläkin painavammin oli kunnallisen sähkövoimalai- tautum isellaan lakkoon vaikuttaa Suomeen ja muualle ulkomaille: — delleen kiinnittäm istä niin pian niin voimakkaasti vai- vastaansa ia siksi sen rikkurilau- Yksi vuosikert-a. .$6.50 6 kuukautta .>3.50 i selityskirjelm än knn sc 1;ikk aa tarvitsem asta sitä lakossa Edelläolevan toksen olemassaolo, oli myöskin työläisten voittoon. . . . . . . . . I / S U B S C R IP T IÖ N ~ R A T E S : ~ In the United State« and Canada p e r u s te e lla kai jokainen» osaa liittolaisenaan kukistunutta fei kiittivät työläisten voitoksi, tar m at hurttineen pysyvät edelleen autoliikenne, n. s. jitn u rit, jotka Seattlen raitiotieläisillä on One year...........$4.00 Six months........... >2.25 i . . , . .... , . vitsekaan hakea m istään teori Georgetownin vaunutalleilla. Three m onth»..>1.35 One month................ so toim ia siten kuin tassa suhtees- dalismia vastaan. vielä yksi karikko/ siv u u tettav a pitivät yllä liikennettä, siten ta ioista, tai uudenaikaisista me- Yleisö ei tunne välttäm ättä sa tulee toimia. Seattlessa oleva vallaan tehden raitiotieliikentecn nasi!: sovittelut eivät «de vielä kuin jxirvatisto j Niin Kauan 1 - nettelytavoista. Ne ovat helpos- tarvitsevansa raitiotieyhtiön pal- konsulivirasto edustaa Alaskaa. hallitsee, tarpeettom aksi. Suuri yleisö ei päättyneet. see. on työväestö m ilitaris , t . . . . .......... ti havaittavissa sille joka vain velusta tällä kertaa ja siksi ei Yhdysvaltain asevelvol- , Idahoa, W ashingtonia, Oregonia, niin I pakkopaidassa , ___ elävä iin p e-j, , aa luokkasuhteet se välitä vaikka lakko vallitse; ÿ ’ Illlllin illlH llt'IU I' IH IIIIIIIIIlllllllU llllllltllllllllllllllllllllllllU lllllllllllllllilJ M III lllllllllllllim illltlM H llllllltltllltll« IH !l« llltW III.!IM IIIIIim H llh lllH IIH IIIIH tlllll^ lisuus ja Venäjän * M ontanaa ja W yom ingia, ja San riaIi. nijn panttivanki. sanetta ' sellaisina lln’ursta; kuin ne todellisuudes- kin. Yhtiön m ääräyksiä kaik- i - alamaiset 1Franciskon konsulivirasto Cali- koon hallitusm uotoa niiksi t i- sa esiintyvät. 1 kialla kuuntelevan sanomalehdis- ; forniaa, Arizonaa, Coloradoa, hansa, ja se nävttää olevan Y e ; New Mexikoa, U tahia ja Ha- näjänkin työväestön osana. Lakko voidaan m ääritellä p a i tonkin täyty) käydä puhum aan = kalliseksi ja sitä käydään yhtä sovinnosta, jo tta yhtiö pelastui- g Kun toim ituksestam m e aina waiiia. tuon tuostakin tiedustellaan tul- Venäjän lähettilään osote on: Se “kolmas” asian täm än maan suurinta ja tvöläi- s’ edes vararikosta. Kun sano- SUOMALAINEN TEH N Y T TÄR 1 hollisten lrk k ija in käsiin, saap u i hän siään kohtaan häikäileniättom im m alehdistö ei saanut yleistä mie- laanko suom alaisia pakottam aan Russian Em bassy, itse ja la n sy len kaupunkiin tekem ään KEÄN KEKSINNÖN IHM IS omainen mäksi tunnettua yhtiötä vastaan, hpidettä m uokatuksi yhtiön tar täällä asevelvollisuuteen, sekä W ashington. D. C. siitä selv ää m inulle. Asia to sia a n oli KUNNAN PELA STA M I SEKSI PERIKADOLTA. m ukaiseksi niin on se' sen arvoinen, v ä h in tä än . N äin y h t m iten Venäjän konsuli suhtautuu r. ryötaistelujen aikana on m ie joka ei suinkaan typeryyksissään Pcen ä k k iä on vielä m ahdoton aiv a n pai- taistelua. Stone & kääntyvillään yhtiötä vastaan sellaisiin joilla on n. s. ensimäi- /laantUItlUS VOlttiUl laliUl lenkiintoista tehdä havaintoja ja .m enetä Niin kam alaa jälk e ä kuin nykyinen , „ , . . , „ ä ä re ttö m ä n ar- „„ J i kalleen sanoa kuinka set paperit, joiden perusteella \ enajalia tutustua yhteiskunnallisiin suh W ebster yhtiö, joka hallitsee muka yleisen mielipiteen edus sota tekeekin siv isty sk a n so je n kes- ( vokas täm ä k ek sin tö onkaan. S itte p ä Y hdysvaltain hallitus aikoo pa teisiin. sillä silloin ilmenevät ne raitiotieliikennettä lukuisissa Yh- tajana, voidakseen toisella ker kuudessa, m eidän ei ku iten k aan tar- s a r /te itse p ä ä ttä ä , kuu k u u le tte los niissä tiedonannoissa on selvempinä ja siis helpommin dvsvaltain kaupungeissa, hankki ’aa taas sanoa edustavansa sitä, vltse vaipua toivottom uuteen ihmis- asian. kottaa ulkcm aalaisetkin asevel vollisuuteen, tiedustelim m e V e ¡»erää. jotka kertovat Kercnskin havaittavina k ilin .'likana jolloin ¡heti satoja annnattirikkureita ja — ja silloin m uokata sen sellai- i kunnan tu lev aisu u teen nähden, T äm än n u o ru k aisen kaunein puoli, p o iste ttu on pelko ihm iskunnan näjän Seattlessa olevalta konsu lakkauttaneen eräitä bolshex iki - vallitsee näennäinen rauha tvon hurttia, vaati Seattlen ¡»oliisilai- s e k s i k u i n tvönantajat \ a a t i \ a t . niinkuin kaikkien tosi n ero jen , on Ne voimakkaat väliintulleet i k u o lem isesta sukupuuttoon. M iesväki hänen v a a tim a tto m u u te n sa . H än sa- välillä, tosta “suojelemaan yhtiön oniai lilta asiaa ja saimme seuraavan sosialistien lehtiä, niin voidaan! antajien ja työläisten sitä pitää uhkaavana taantum uk v astau k sen : )<»taistelujen kautta saatu ko-i suutta". s. o. skääppejä, jne. tekijät, jotka vaikuttivat raitio- k>'11» kaitaa m ennä vähiin ennen so- ; noo, e tte i hänen k e k sin tö n sä ole min m u tta ei s itä v a st’- k&äo ajattelemisen eiiA pitUUUsten “T äkäläinen konsulivirasto saa sen m erkkinä. Sehän on juuri kenitis niinikään «»n mitä nier- i Eikä Seattlen kunnallishallituk - tieläisten lakossa työläisille edul ,rt3n edes paljo ta rv ita k a a n siihen e ttä kokeilujen tu lo s, kuten Edison ker- päivittäin suom alaisilta useita am anlaista toim intaa kuin bar- k ityksellisin työväenliikkeen mc sellakaan ollut mitään sellaisia lisesti, olivat kunnallinen omis suku jatk u u . ' ' i. nettelytapoja m ääritellessä, sillä: toim enpiteitä vastaan, joskin po ju so ik e u s autoliikenne, ja toisten gi-nä tuon uudpn kekglnnön guun. te.o em äin kekstntöjeasB o lev an . Nno- kirjeitä joissa kysellään apua oitetaan täkäläisenkin valtaln iu.-.iisi-n k e k sin tö jo h tu i p e lk ä stä aat vapautum iseen Y hdysvaltain so- Ean taholta. Sutt poi-.hi niiltä vain entisten kokem usten pc- bittisestä tem ppuilustaan tu n - unioiden uhkaukset liittyä my» ' naton arvo nykyoloissa. Nauraa saam- tu litu k s e s ta , niin hän v a k u u tta a. S e n taväestä. ¡jotka sanovat totuuden. rustcella voidaan m ääritellä, mi netin m ajuri selitteli to isin aan ,; tätuntoisuuslakkoon jos sellainen me nyt jo vanhain “valkonauha’’- kin s a a tte Itse p ä ä tiä ä .|i« u n k u u le tte ¡herrojen ehdotuksille moniavioisuu- asian. “T äm än kym yksen ratkasee \ enäjan kohtalon selitetään ten nyt ja tulevaisuudessa olisi että rikkureita ei saa tuottaa käy tarpeelliseksi. s ä h k o la i- den laillistu tta m ise sta täm m ö isessä , Ja asia on tällä lailla: V enäjän lähettiläs, ja m inun luul- "levän pelissä nykyisin Mosk >- m eneteltävä, jotta taistelussa i kaupunkiin. Mutta ittekin la k -' Kun vhtio omistaa • tirk 1- s e n . jo n k a t u l o i s t a s e n v o ito t » p ak k o tilan teessa. S ellaisia suunnitel- i M u ista n ette n uorukaisen viim eker rintama on edelleen Iäkseni tullaan tässä suhteessa vassa k »Ha olevassa konferens- saataisi toivotut tulokset mah kolaisten .. .. , m ia ei enää tarv ita . Y ksiavioisuudella ta ise sta e sitte ly stä , e ttä hän k a s v a t riippuvat, niin täytyy sen k u u n V arsinaisten k itu u »- tekem ään erikoissopim us Venä- sissa. josta dollisimman vähillä voimainpon eheä ja voiton toiveet valoisam kynä tullaan toim een — liiankin hv- taa sikoja. Silliä alalla, jos m illään, uksellisten sosialistien ilmote- nistuksilla. mat kuin koskaan ennen. (T ätä nella yleisön ääntä silloin h im | vin — kun oikein p ä ä stä än sen asian jän ja Y hdysvaltain välillä. tu lee m onasti p itk ään a ja tellee k si. liikenteen p ä ä lle ”. kieltävtv neen. Siellä siis ovat neuvottelut yleisi» alkaa jättää “ Suomen perustuslakien mu- A m m attiliittojen käymät lakot kirjoittaessa eikö löytyisi keinoa, m illä lis ä tä nii- v htiön katissa. |a kun yhtiön kaan ovat suom alaiset vapaute porvaristo m äärää tulevan toi - selitetään teorioitsijain taholta käynnissä ia m ahdollisesti aio- K eksintö p eru stu u ihan uudelle. 1 den sik iä v ä isy y ttä — ei vain jo llakin ole ainoa josta I täh ä n saak k a tu n te m a tto m a lle a a t - : pikku pro sen tilla, vaan k e rra s sa a n tu t sotapalveluksesta Venäjällä, niintänsä ohjelman. Siellä kai tavalli-csti ;■» etukäteen häviöön tetaan tvot ta olaisten voitolla jo sähkölait »s ei Ole ’ ¡tu n tu v a ss a m ää rässä , sanokaam m e, ja sen perusteella m inä luulen päätetään, uskalletaanko jo tur- tn.' ui:tniksi, koska lakko ei kasi ennen kilin tämä läpäsee paino sähköä saadaan, koska kuiliial-j I us», to d istu s K alevalan lau laja noin 100 p ro se n ttia läh e n tele v ä sti. linenkin on olemassa, niin t ä heidän olevan v apautettuja vautua nagaikaan satnada hai tä koskaan m uuta kuin määrätv 1 koneet.) Rikkureita ei puutu ................... ....... kansam m e suu ren m o isista h e n g e n la h -, Se ei näin so ta-aik an a ole m ik ä ä n Yhtiön vnnnutalle.lt.-,. m utta un- t.vy .yhtton taipua ra.ttot.elats,en joIstt on Mtä kc](slJä k,ins„h„. |1|an k„rkPa|1|> len.ävi “ » ^ m yöskin Yhdysvalloissa. käilem ättöniv ydeliä kuin kttkis työm aan, eikä sitäkään aina k o “ Nykyisin riippuu kaikki Yh- tunut tsaarihallitus aikoinaan, konaisuudessaan. Vanhoihin a m tä ci vnm tuoda liikettä aika- vaatim uksiin, voidakseen sa ä s -( sem rae. supi suom alainen, ja m ikä sen a ja tte le m ise n ei v ä lttä m ä ttä tar- W'ä sähkövoimansa boikottauk-1 on vieläkin enem m än. T overin lu k ija - 1 v itse h e ittä ä m itään ahneuden var- dysvaltain ja sen liittolaism ai-' v»ii onko vielä tarpeellista näy m attiliittoihin liitt ym istä pide m aan. Missä on SC estävä voima jota seita ' ¡k u n n alle jo e n tu u d e staa n “hyvän päi- joa siihen m uuten ta h ra tto m a a n ku- den välisistä sopim uksista ja teliä vapaamielisen osaa. jotta taan siis ikäänkuin itsestään tuo ' Paikalleen sopivana välipalana!vän" ,ut,ava: 40-vuotias n u o ru k a i-: vaan m ikä m eillä tä s tä n u o ru k aise sta Y hdysvaltain kongressilta odo- saataisi t v »v äestönkin kanna m ittavana typeryyden osotukse v htio pelkää" ' lii kuupuugiu hallinnossa, joka : Seattlen kaupungin hallinnon I jm',k l , I 4ssa "“ MOK6a •" k u luessa k„ « u n u , tettavissa olevasta m ääräyksestä, tus niille im perialistisille pyr- na. M utta teorioitsijat saavat i . . ...... * il- > < ,i li* • . 1 tPille esittelin . . . . ReinoH jos tö istäk in , ru v in to iä rie ste l- i u u x a n nenälleen. n e n ä lle e n . — ¡on J <»n v a lm is y h t iö n / in a a r a .v s tc n s u ' ’-U " d is iiu d c s ta k t i n n a l l i s o m t s - , E tte i näin k ä ä n te e n te k e v ä a a te rniä. ro tu se k o tu k sia ja m uita m u tta “ H yväntahtoisesti neuvokaa kiinv ksiile. »tka ov at alunpitain toisiaan hiukan — ei a n s i o t t a , n iin v a lite t m u k a a n t e k e m ä ä n m itä t a h a n s a , 't u s o i k e u t t a k o h t a a n o lk o o n • m a i - ! jo u tu isi p ostissa h u k k aan — esim . vi- tu lo k set, m illoin n iitä voi ollenkaan suom alaisia lähettäm ään vasta- m uodostaneet Venäjän porvari- joskaan ' .... h,"‘ - •• i ■iniiHwniiiii» i lu h H ii tti ! iit : n n m ii: iin iiH ii!in in iin iitiH H jm iiiiii iM iit it iiiic iiH in iiiH ih iiiu it » h iiiiih u iiiiiiiiiiih u iM iin tim iiiim fin fiffN M R iH n m iiitiiin iitifitm n M iiittH R N M iiu iiit : iiiiiiiiitt t u u N iiiH iliit iit : iiiu it iu iiiiii« « N t U iN t iiU iiiin i! iit iiiit iiiiu iim ii •i» ” H 'itiin n » iiiiifu iiH ■ n iiiit iu ! ' n • in m i, , tm in ittn . .u ¡ . . h iio ii TOVERI lauseensa tähän konsulivirastoon tai suoraan V enäjän lähettiläälle W ashingtoniin, D. C., sillä asia koskee Y hdysvaltain hallitusta ja V enäjän lähettilästä. “ M itä n. s. ensim äisiin pape- reihin tulee, eivät ne tee kenes- täkään A m erikan kansalaista, ja siis suom alaiset joilla on ensi- ™ iS C t P3PCrit» katsotaan edel- ton toim intaohjelm an ytimen. Kun Moskovan konferenssi on päättynyt ja sen toim enpiteet parem min tiettynä. saatetaan MAILMANKATSOMUKSIA t i l i i n i , u n . . . , o , hunnuui ; , ................................ . mutkaisem m aksi. Kapitalistit kävvät lu<.kkatais- Seuraava toimenpide työväen- av ulla. 1 ällän mennessä se o n ! olisivat olleet vastakkaisilla kä sesti kahde’ ksantttnnm nm mukaan - tv.ipäiväti myös elämän kirjavuus kasvaa, teinä tävsin itsetietoisesti. He järjestöissä hallituksen puuhien onnistunut vetäsemään jo kym ' sitvksillä varustettuja, niin he«, '•aaininen. -Mutta tähän oikeu- ihmisten keskinäiset suhteet ovat selvillä siitä, mikä heitit hvö- tukemiseksi oli sotabondien lu -,m en iä sanom alehtiä hirteen, sil lisivat nauraneet k<»k lettuun vaatim ukseen p u u tav a ra - uraneet leveästi leveästi koko m uuttuvat, samoin kuin heidän «!\ttää ia mikä vahingoittaa. E i - : luistaminen niillä varoilla, joita m ätikkuina ollen etupäässä so s ia -_ puuhalle. Sillä luokkavastakoh 'kapitalistit eivät m itenkään suos- 11a ol«?vat työläiset k i llu isi, vaikkakin maa on sodassa M inkälaiselta täm änpäiväinen suhteensa yhteiskuntaankin; vh- nen kaikkea lie .»saavat — se on- vuosikymmeniä oli koottu lak- listisct lehdet, jotka selväpiirtei ■ «lista selvillä teiskunnalliset suhteet käyvät kin heidän kannaltaan välttämät-j'k<»taistelujen varalle, ja pimai- simmm edustavat rauhan pyrki , sittäv ät. että mikään m ielivaltai- ia vaikka lakko todennäköisesti yhteiskuntaeläm ä näyttää. epäselvennniksi, vaikeammin ha töm yys — kävttää hvväkseen selle ristille lahjoittam inen. T ä s -( myksiä. ¡nen luokkataisteiuhionteen mää- häiritsee sotatoim ia, ainakin mi M utta toiselta puolen vielä riiteleminen käytännöllis sessa •kali 1 amanpätv ä itie n y h teisk u n ta väittäviksi. M utta silta hl,,»li- työläisten tietam attom vvttä. 11 sa hommassa työväenjärjestöt. Kait latvani rakentam inen on kv joitakin poikkeuksia lukuunotta- suurin osa työväestöstä uinuu m erkityksessä m atta k u i t e n k i n l u o k k a vastaKoh • johtavat tvoväen ajatukset tnali elämä luo eteemme perin k ir ja ci voi tulla k y sy -' sym vksessä. Jos puutavarakapi- van kuvan. Sitä silmäillessä tun dat kärjisty vät ; ero ihmisen ja dollisimman kauaksi niistä tode’ I m att, usuttivat niin suurta lojaa- siinä unessa, johon kapitalistinen m ykseenkään. koska aineelliset talistit «>Iish at todella niin isä n - yhteiskuntiani lisistä tekijöistä, jotka työväen ‘ lisuutta hallitukselle, että tarvitsi sanom alehdistö on sen Huulitta ! perusteet, jolla koko luokkatais maallisia, kuin he sanovat <»!«■ tuu kuin seisoisi korkealla vuo ihmisen välillä rella m yrskyisen valtam eren ran sessa m erkit) ksessä v hä suure etujen kannalta olisi välttäm ätön A ah van tietovaraston, voidakseen nut. Se näet uskoo edelleenkin, L’ht lepää, tekevät sellaisen a i- v a n s a . niin he eivät lainkaan v ii- tuntea. K apitalistithan ovat jo välttyä uskolta, että sotaa to d el-je junkkerism i voi-jvan t m )'h ten äi- vvtte” n.alla ja katselisi suunnatt.«nalle nee. i ttä saksalainen . . i ahdottom aksi. " niy<>ntv«i työläisten perin \ iim em ainittu ilmiö on tämän pitemmän aikaa u s k o te . lle ...... ulapalle, jos a lukem attom at eri e t tä ! lakin käydään kansan suuren e «laan kukistaa tältäpuolen valta >en luokkarauhan aikaan saane oikeutettuun vaatim ukseen Mui näköiset m erilokit kirkuen leik päiväisen yhteiskunnan tunnus män maan tvoväelle. että saksa-1 iiemmistön vapauden ja ihmisoi- meren asevoimin, ja että sen to: ! seksi tarv ittaisiin, ei vähempää ta sitä he eiv ät ole. Heillä ov at menpiteen kautta tälle m aalle!' kuin. " ’ että " " ' kajiitalistit ’’ ' ’ luopuisivat ' ’ i ennen ' kaikkea om at hiokkactuir kivat ärjyv ien aaltojen seassa ja merkki. Koskaan ennen elämä laiset ov at kaikkiin nykyään val I kettksien puolesta, »k odottavat merileijonan pinnalla ci ole ollut niin kirjav aa kuin sc ¡ litscv iin epäkohtiin svv päitä ' M utta juuri kun oli päästy ny- koittaa ennenkuulum aton hyvin k. "Ko rusiosaalnstaan. M utta! sa etualalla, ja niiden rinnalla ilm estym istä. jolloin niillekin on tänäpäiviiliä. M utta minkään K ieltäm ättä suuri osa tvoväestös- vään alkuun, tehtiin tiettäväksi voinnin aj,ka. sitä eivät kapitalistit tee edes isänm aallisuus ei m erkitse tuon m ahdollisesti jotain svotäväksi ’ aikaisem m an yhteiskunnan tuo-M ä onkin ottanut nuo jutut tav- suurelle yleisölle, että pakollinen Nämä ristiriitaiset käsitykset y:ihaikaisestikaan, oikoonjia v aik -* taivaallista kelpaavaa ilmestyy. Rannaton- tanto olot eivät olekaan olleet olleet «Iestä. s o d a n tarkotuksista ja sen seit- Ka piinkin suuri asia kysymyk <le-tä. Sotainen Sotainen into into ia ja viha viha sak sak asevelvollisuus on ‘ välttäm ätön Sensijaan että he “ maan edun ’ Se saa Tauksista juuri tekevätkin täm än scssa kitin on tsanm aan puu ta taustaa vasten tuo näkv aset-iu iin korkealle kehittyneitä, kuin salaisia vastaan on saatu vireille, m aanpuolustukselle vuoksi lopettaisivat lakon nivo i- taa katsojan eteen lukem attom ia täm änpäiväisen yhteiskunnat). iiman sotaisen innostuksen llettiin ja kiireimmiten sen p resi maan yhteiskunnallisen eläm än. Liitäm inen, eri vivahduksia ia liikkeitä; ktti-i läm än kehityksen vaikutuk- avulla saatiin aikaan puuha luok dentti vahvisti, miljoonien k an sa jicrin kirjavaksi. M utta siili 1 yöväesto taas joko tietoisesti tym älla työläisten vaatim uksiin, tenkin kaikki tähtää samaan vk- sesta on luokkataistelu — josta karanhan solmiamiseksi sodan a- laisten ihmetellessä tuota kum- huolim atta jokaisen toim intaa keräävät he sotaväkeä lakonalai- ohjaa lopultakin toivo paremjiiea t,u x x ‘" ,nai' 1 yL ’».'risii saavut- sinkertaiseen. m utta itsetiedotto- ihm iskunnan historian ensimäiset jaksi tämän maan järiestvneen '■ m allista "välttäm ättöm yyttä maan pyrkim ykseen; elämän jät ■lehdet jo puhuvat — pukeutuu o työn ja järjestyneen pääoman vä Rinnan näitten toim enpiteitten aineellisten etujen saamisesta. lamaan mahdollisimman paijon sille paikoille. Mitä tuon hom karrasen. Satua nvrkim vs on. ei k«»konaan uusiin muotoihin. Sa- lille. Molemmilta puolin tehtiin j hansa kehittyi rauhanliike. Lse- \ j van samoin kuin lokit mvrs- e tu ja; näinollen taistelu kaikista man takana on, sen tietää jokai ainoastaan merielävien, vaan nalla sanoen sc on inonimutkai >- m yönnytyksiä “isänmaan edun näisiä rauhanvhdistyksiä a ’k o i. k v jsejja nierejjä odottelevat meri- teorioista huolim atta on vireillä nen. joka vain kerrankin on ollut luonnon kaikkien eliöitten tais tutm t rinnan yhteiskunnallisen ja kunnian" vuoksi. Kajiitalistit syntyä siellä ja täällä, osottaen leijonan pinnalle ilm estym istä lakka aniatta kahden lu«/kan v « mukana suurem m assa lakkotai- - hampaissa, luokkatiedoton Iillä niin kauan kuin toinen tai . ! telassa. Li ole epäilystäkään, teliin kannustajana. ¡ kehityksen kanssa. Luokkavh- lujiasivat olla alentam atta tvö- sen tosiseikan, että keinotekoises-J kapitalistien tarkotuksena Ihminen ei tee j» -ikkeusta' tciskuim an lajisuusvuosina astei- läistensä ¡»alkkoja niinkauan kuin ti h erätettyä sotaiunostusta e t työväestö odottaa sodan jälkeen j toinen niistä pääsee täydellisesti , olisi hanke m urtaa puutavarat)-.. säännöstä. H änenkin to im im a n -' kot ylemmän ja alemman ihnn- sotaa kestää, työläiset taas p u o voida pitää täydellisesti vireillä kultaista aikaa ja siinä hurskaas ' m ää rää v äk ö ' ' sa keskuspisteenä <>n olentas>a -^en välillä eivät olleet niin liiktii lestaan lupasivat olla lakkoja te- parhaim m illakaan kiihotuskei- sa toivossa antaa kanriatnksensa! , '. .Iäisten lakko sam alla tavalla kuin olon säilyttäm inen, elämän jatka '<«4 kuin ne ovat tänäpäivänä. kem ättä. Alku näytti kauniilta, i noilla. Ja sitä mukaa kuin pakoili- kapitalisteille "hunnien" nu jerta-' W ashingtonin valtion jiuutava- vuonna 1'»1J. nim ittäin karkot.a- niinen. Ln»itn< vain on siin i; l änäjAiv ana dtävastoit: tuhan rullannet työläiset näkivät puu sen kutsunnan lopullinen tävtän- miseksi. M utta täm än se tekee ratyöläisct eivät suinkaan o le o l- maila suurim m an osan lakkoko- etta ihminen tekee sen joko e-|-sille sorretuille on arvotus. niist;> liassa’ ensi askeleen työn ja j»ää töönpan« » lähenee, kasvaa >‘»ta : ainoastaan niin kauan kuin sorto leet osattom ia siitä agitatsiounL siä jiois paikkakunnalta, ute.i netnmän tai vähemmän itsetietoi- todella johtuu se kurjuus ja ne oman jatkuvaan sojmsointutin vastainen liike. Liikkeellä t >siu Pysyy m äärätyjen rajojen sisällä. ta' .l"nka tarkotuksena «ai olin». ! "sottaakseeii sam alla, että “ lu "luokkarauhan” säil\»ttäminen, karauhaa sesrti, sensijaan kuin eläinten toi kärsim ykset, joiden alaisina hei saattam isessa, jota heidän huo- ei ole vielä m itään keskusjohtoa, todellakin kunnioite m utta siitä huolim atta he ova; taan ’ kapitalistienkin mintaa »liljaa sokea vaisto. M ut-!'Iän eläm änsä (»n. K äsittäm ättä m atuim m at johtajansa - - etu vaan pienissä ryhm issä sotavas- »»L uokkarauhan»» käy tännölliset leiri-- . nyt lakossa. Eivätkä he sum - ta ihmisen ja ihmisen välilläkin kapitalistisessa yhteiskunnassa päässä ukko Gompers — olivat täiset ainekset toim ivat niinkuin K uitenkin täm ä on viimei.- n ilmenemismuodot. .kaan ole vähemmän isänmaallisia toim enpide, johon he tällä keri n on suuri ero. Toinen käsittää vallitsevaa järjestelm ällistä riis- van »sikausia saarnanneet. Teol parhaaksi näkevät. M utta tämä Sangen laajoissa piireissä vai [ kuin työläiset muualla .A m erika- ryhtyvät, siltä sellaiselle tnem - satnan asian niin. toinen nam. toa, nuo tietäm ättöm ät työläis- lisuuden harjoittajat, samoin hai ö kin on saattanut jxirvariluokass i erilaiset käsitykset johtuen e tu - 1 parat etsivät syitä milloin sieltä, litus. hym yilivät onnistuneen yh- levottom uutta aikaan. Se näkee litsee vielä sellainen käsitys, että sa. M utta heidän työpäivänsä telelle ei ole nyt niin hyviä e»: tuossa hajanaisessa rauhanliik- luokkataistelu — sikäli kuin sitä oli huom attavasti pitempi ku*»i j 1' tyxsia kum oli vuonna l1»! päassa erilaisesta kehitystasosta.! milloin täältä, löytäm ättä kuiten- tymisen johdosta. keessä kehitty liity vän voimakkaan j tunnustetaan olevan — on jotain esim. kaivostyöläisten, ja koska T ' ovakea näet näe ei ole niin rut Eri yksilöjen elämän) m ttiärrvk kaan todellista syytä. Näinollen Ja kyllä sille kannattikiu hy“ Yhteiskunnallisen dlisen tekijän, ja e s -, sellaista, jonka saattaa mielivä! lie näkiv ät uv t olev an otollisen ; maassa määrit sien välinen eroavaisuus on pieni heidän toim intansakin on hapa- myillä, sillä menihän kaikki siten an saatavana kuu- silloin kun yhteiskunta on vk>iu- roivaa, ia sensijaan että se atit- kuin kapitalistit olivat suunnitel- taakseen noitten pienten ryhmien taisesti m äärätä. Epäilem ättä . ajan työpäivän lyhentäm iselle, silloin ja tv ö läö etk in ovat i M u tta kertainen kokoonjvanoltaan. mut taisi heitä saavuttam aan pareni- leetkin. T arvitsi vain asettaa yhtym istä saman keskusjohdon tuollainen käsitys vallitsi niissä j alkoivat he taistelun sen puoles- parem m in järjestyneitä tukahduttaa 1 työläisissä, jotka täm än maan yh ta. Heidän taistelunsa erikois i v arm a on, että jos julm aan kar- ta suurenee sen mukaan kuin pia eläm änehtoja, kääntyykin se sanom alehdistö puhum aan niin- alle, se koettaa 'kavalaan dvttvä sotaan o ttiv at osaa "liuu-. tarkoituksena ei «de sotatoim ien k«»ttantiseen kapitalistit näkev: tuotannon kehitys muodostaa heitä itseään vastaan, jolloin ka J kuin sille saneltiin: sen jäikeer. rauhanagitatsioonta m uotoon laaditun vakoojalakin<a karanhan” solmiamiseen. Jos kaikki kävi kuin rasvattuna. yhteiskunnan rakennetta moiu oitalistit -'itä hvötvvät. häiritsem inen, vaan vksinkertai-1 vähänkin edellytyksiä, ryhtyv. Elämän tuulahduksia
