2
TOVERI.
No. 179.
— •M
v älttäm ättä tarvitse-
ta ra sti tuloksitta. A m m attiliit-¡ Ei sanom alehdistössä, joka or nittu, että Seattlessa sanotaan i tuntenut
tojen lakot eivät ole läh esk ään ! niinikään yhtiön
m ääräysten • usean kaupungin om istam ista
' ansa koko raitiotie) ntiota, ja
kaikissa tapauksissa häviöön tuo- alaisena.
Ei rikkurien puuttees- ' laitoksista käyttävän Stone & se seiska pakoni rau i- o h ) noon
LSnncn «uomalaisen t 'Ovien äänenkannattaja,
ilmestyy Aatoriassa, Oregon, joka päivä
m ittuja, joskin niiden eräät me sa tai niiden epäluotettavaisuu-i V ebster yhtiön laitoksen sali- menette.«, mää.i tois.n
ui 1 sv
paitsi sunnuntaina.
dessa,
eikä
yhtiön
“hyväntahtoi-
,'köä.
T
aitaa
olla
että
koko
k
m
m
uussa
tapauksessa
olisi
mene-
T O IM IT U SK U N TA :
nähdä miten Yenäiän porvaristo nettelvtavat eivät ole, eivätkä
W. N. REIVO
LAURI M OILANEN
A D O L PH SALMI
K. E. H E IK K IN E N
tulee suhtautum aan valtansa alla ole juuri koskaan olleet, työvä- suudessakaan”. vaan siinä, että nallinen sähkölaitos saa sä h k ö n -■ teli) t.
_ A. B. MÄKELÄ
sanom alehdistö ei ole onnistunut sä, ainakin
Näiden seikkojen valossa ;e-
ainakin valaistustarpeisiinsa)
oleviin vieraisiin kansoihin, ku enliikkeclle edullisia.
•
O
.
------
I
tää
tark astella eräitä
teon .ja
provoseeraam aan yleistä mieli- Stone & W ebster yhtiöltä
ten Suomeen, U krainaan, Fhto-
farkastakaainm
e
hetkinen
Se
TOVERI
M utta sittekin kun kunualli- kin, sillä vaikkapa nämä suh
laati ja muihin. Epäilem ättä i a tt|e n raitiotieläisten läkkoa, jo pidettä lakkolaisille vastaiseksi.
(T H E COMRADE)
Yleinen mielipide, se “kolm as” ne" sähkövoim alaitos on olem as teet ovatkin paikallisia, niin sel
odottaa Suomenkin
työväestö j k
1 Wesu’ n" s t a t e d ' T ie nCnly F i n S daily‘ >n
vain tavallinen am m atti-
the West. Published daily, except Sunday. l e e n V e n ä j ä n a l a m a i s i k s i ,
j jännityksellä,
miten sen koti laism alliin käy tv lakko. — sei asianom ainen, -joka aina lakko- sa, näyttelee se. kuten täm ä lak laisina ne esiintyvät lukui-illi
at Astoria, Ore., by the Western Work-
J
men's Publishing Society.
M inun luullakseni on J jokai- m aan kohtalo m äärätään, sillä . j laisessa
, • ... • käsite ksessä, kuin ny- taisteluissa nävttelee niin vai ko osottaa, sangen voim akasta paikkakunnilla, vieläpä lukuisilla
iimotushmta 40c paistatuumaita. Kuoleman- sen V enäjän alam aisen toteltava -m a riippuu sen t.unnnta onta,. ¡kvis¡|, anlm .ltti,¡ikUeella saa
'k u tu sv altaista osaa, ei ole S e a tt - |osaa tässa työtaistelussa, niin työaloillakin, joskin hieman toi-
kä- lessa ia Tacom assa lakkolaisille { vanaa« voisena kuu »
ilmotukset >1.50 kerta ja muistovarsyillä
. . . .
.
---------- N aiden m usaan
¡vähäarvoisena kuin kunnallista —
sella tavalla.
>2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioiiit-j Am erikan lakia ja paikallisten VI- maan porvaristoa k.'Iitaan.
sittää. eikä sellaisena, jossa koe-
to-Ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja '
voi päästä . selville
. . . . . siita-
,
m ääräyksiä siksi
Mikäli nvk visin tiedotetuista i i tetaan sulkea pois työväenliik vastakkainen. Sitä ei ole saatu om istusoikeutta pidetäänkin,
ninienmuuttoilmotukset 25c kerta, naima- ranom aisten
llmotuksct $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
työväestö
kun
ei
muka
om
ista
jk
in
,
m
iten
se
suuri
)
leiso,
joka
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk kunnes V enäjän lähettiläältä saa- uutisista voi päättää, eivät toi-*
keen piiristä osa työväestöä, jot- tuntem aan yhtiön etuja omiksi
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
veet ole niinkään valoisat. \ ai ta työpaikat säilyisivät m uuta eduikseen ja siksi se ei ole ase!-j m itään eikä siis joudu m ak sa-1 ei aina tunne ollenkaan luok
tulee rahan seurata mukana.
Englannin puu vastaus.
kielestä suomennetaan vapaasti.
illaan valovoiman k ä y tö stä k ä ä n .! kasuhteita. silti m äärää ne suh-
Jos suom alaisia pakotetaan lankuinous kohotti valtaan por : nijjje harvoille
- m utta siitä tu n u t yhtiötä tukem aan.
i
\ älillisesti kuitenkin on suures- teet. joissa lakkotaistelukin usein
Advertising rates in effect July l, 1912, 40 asevelvollisuuteen,
tullaan
ne varistiin. joka navttaa saaneen
Y htiö ei välittäisi siitä, jo sk o 1
huolim atta nävttää siinä koitti-
cents pez inch. Special discount is allowed
. . . . . .
. . .
..
’
K ysym ys ei näet
for larger and continuous advertisements, epäilem ättä
vapauttam aan min Jo 111111 pallon valtaa, että us- van voitto työläisille ilman niitä sen rikkurit ja lakkolaiset kvl- ta m erkityksestä, mille p u o lelle' suoritetaan.
TOVERI BOX 99 ASTORIA ORE
.
.
.
............
. . . .
, . i . . _
. . . .
,
,
, se “kolm as” asianom ainen, s e , ole aina siitä, saavatko lakkolai-
AUG. N ik u l a . Manager’. pian kun täm ä asia on lopulli- kaitaa työväestön vaatim ...........
ukset verisiä
taisteluja, jotka nykyajan pisivat verissä jos hurtat las-'
n. s. suuri yleisö, joka ei tunne set puolelleen senkin osan ylei-
Entered as second-class mad matter July 18, sesti ratkaistu.
suurim m alta osatta
!tua- . ¡akoissa, varsinkin järjestym isoi ! kettaisi liikkeelle, m utta se las-
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon,
luokkasuhdettaan, j söstä joka ei varsinaisesti kuu-
ujiiler the Act of March 3. 1879.
M utta m itään m uuta ei porva keudesta taistelevien työläisten : kee rikkureita ja hurttia käyt- varsinaista
Teidän,
T IL A U SH IN N A T
työtaisteluissa kallistuu.
lu työväen luokkaan, vaan enem -
N. Bogoiavlensky.
riston voitolta voida odottaakaan lakoissa, ovat niin tavallisia.
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
täm ällä saavansa yleisen mieli-
Ja
vhtä
suurena
tekijänä
kuin
män siitä, m iten se osa voi suh-
Yksi vuosikerta. .$4 00
6 kuukautta ->2.25
yleiskonsuli.”
kuin työväestön kahleitten tiu-
3 kuukautta.........>1.35
1 kuukausi. . .50
Eikä niitä suhteita jotka tässä piteen
vieläkin painavammin
oli kunnallisen sähkövoimalai- tautum isellaan lakkoon vaikuttaa
Suomeen ja muualle ulkomaille:
—
delleen kiinnittäm istä niin pian
niin voimakkaasti vai- vastaansa ia siksi sen rikkurilau-
Yksi vuosikert-a. .$6.50
6 kuukautta .>3.50 i
selityskirjelm än knn sc 1;ikk aa tarvitsem asta sitä lakossa
Edelläolevan
toksen olemassaolo, oli myöskin työläisten voittoon.
.
. . . . . . .
I
/
S U B S C R IP T IÖ N ~ R A T E S : ~
In the United State« and Canada
p e r u s te e lla
kai jokainen» osaa liittolaisenaan kukistunutta fei kiittivät työläisten voitoksi, tar m at hurttineen pysyvät edelleen autoliikenne, n. s. jitn u rit, jotka
Seattlen
raitiotieläisillä
on
One year...........$4.00
Six months........... >2.25 i
.
.
, .
....
, .
vitsekaan hakea m istään teori Georgetownin vaunutalleilla.
Three m onth»..>1.35
One month................ so toim ia siten kuin tassa suhtees- dalismia vastaan.
vielä
yksi
karikko/
siv
u
u
tettav
a
pitivät yllä liikennettä, siten ta
ioista,
tai
uudenaikaisista
me-
Yleisö
ei
tunne
välttäm
ättä
sa tulee toimia. Seattlessa oleva
vallaan tehden raitiotieliikentecn nasi!: sovittelut eivät «de vielä
kuin
jxirvatisto j
Niin Kauan
1 -
nettelytavoista.
Ne
ovat
helpos-
tarvitsevansa
raitiotieyhtiön
pal-
konsulivirasto edustaa Alaskaa. hallitsee,
tarpeettom aksi. Suuri yleisö ei päättyneet.
see. on työväestö m ilitaris , t
. . . .
..........
ti havaittavissa sille joka vain velusta tällä kertaa ja siksi ei
Yhdysvaltain asevelvol- , Idahoa, W ashingtonia, Oregonia, niin I pakkopaidassa
, ___
elävä iin p e-j, ,
aa luokkasuhteet se välitä vaikka lakko vallitse; ÿ ’ Illlllin illlH llt'IU I' IH IIIIIIIIIlllllllU llllllltllllllllllllllllllllllllU lllllllllllllllilJ M III lllllllllllllim illltlM H llllllltltllltll« IH !l« llltW III.!IM IIIIIim H llh lllH IIH IIIIH tlllll^
lisuus ja Venäjän * M ontanaa ja W yom ingia, ja San riaIi. nijn panttivanki. sanetta ' sellaisina lln’ursta;
kuin ne todellisuudes- kin.
Yhtiön m ääräyksiä
kaik-
i
-
alamaiset
1Franciskon konsulivirasto Cali- koon hallitusm uotoa niiksi t i- sa esiintyvät.
1 kialla kuuntelevan sanomalehdis-
; forniaa,
Arizonaa,
Coloradoa, hansa, ja se nävttää olevan Y e
; New Mexikoa, U tahia ja Ha- näjänkin työväestön osana.
Lakko voidaan m ääritellä p a i tonkin täyty) käydä puhum aan =
kalliseksi ja sitä käydään yhtä sovinnosta, jo tta yhtiö pelastui- g
Kun toim ituksestam m e aina waiiia.
tuon tuostakin tiedustellaan tul-
Venäjän lähettilään osote on:
Se “kolmas” asian täm än maan suurinta ja tvöläi- s’ edes vararikosta. Kun sano- SUOMALAINEN TEH N Y T TÄR 1 hollisten lrk k ija in käsiin, saap u i hän
siään kohtaan häikäileniättom im m alehdistö ei saanut yleistä mie-
laanko suom alaisia pakottam aan
Russian Em bassy,
itse ja la n sy len kaupunkiin tekem ään
KEÄN KEKSINNÖN IHM IS
omainen
mäksi tunnettua yhtiötä vastaan, hpidettä m uokatuksi yhtiön tar
täällä asevelvollisuuteen, sekä
W ashington. D. C.
siitä selv ää m inulle. Asia to sia a n oli
KUNNAN
PELA STA M I
SEKSI PERIKADOLTA.
m ukaiseksi
niin on se'
sen arvoinen, v ä h in tä än . N äin y h t
m iten Venäjän konsuli suhtautuu
r.
ryötaistelujen aikana on m ie joka ei suinkaan typeryyksissään Pcen
ä
k k iä on vielä m ahdoton aiv a n pai-
taistelua.
Stone
& kääntyvillään yhtiötä
vastaan
sellaisiin joilla on n. s. ensimäi- /laantUItlUS VOlttiUl laliUl lenkiintoista tehdä havaintoja ja .m enetä
Niin kam alaa jälk
e
ä
kuin
nykyinen
,
„
, . . , „ ä ä re ttö m ä n ar-
„„
J
i kalleen
sanoa kuinka
set paperit, joiden perusteella
\ enajalia
tutustua yhteiskunnallisiin suh W ebster yhtiö, joka hallitsee muka yleisen mielipiteen edus sota tekeekin siv isty sk a n so je n kes- ( vokas täm ä k ek sin tö onkaan. S itte p ä
Y hdysvaltain hallitus aikoo pa
teisiin. sillä silloin ilmenevät ne raitiotieliikennettä lukuisissa Yh- tajana, voidakseen toisella ker kuudessa, m eidän ei ku iten k aan tar- s a r /te itse p ä ä ttä ä , kuu k u u le tte
los niissä tiedonannoissa on selvempinä ja siis helpommin dvsvaltain kaupungeissa, hankki ’aa taas sanoa edustavansa sitä, vltse vaipua toivottom uuteen ihmis- asian.
kottaa ulkcm aalaisetkin asevel
vollisuuteen, tiedustelim m e V e ¡»erää. jotka kertovat Kercnskin havaittavina k ilin .'likana jolloin ¡heti satoja annnattirikkureita ja — ja silloin m uokata sen sellai- i kunnan tu lev aisu u teen nähden,
T äm än n u o ru k aisen kaunein puoli,
p o iste ttu
on pelko ihm iskunnan
näjän Seattlessa olevalta konsu lakkauttaneen eräitä bolshex iki - vallitsee näennäinen rauha tvon hurttia, vaati Seattlen ¡»oliisilai- s e k s i k u i n tvönantajat \ a a t i \ a t .
niinkuin kaikkien tosi n ero jen , on
Ne voimakkaat väliintulleet i k u o lem isesta sukupuuttoon. M iesväki hänen v a a tim a tto m u u te n sa . H än sa-
välillä, tosta “suojelemaan yhtiön oniai
lilta asiaa ja saimme seuraavan sosialistien lehtiä, niin voidaan! antajien ja työläisten
sitä pitää uhkaavana taantum uk
v astau k sen :
)<»taistelujen kautta saatu ko-i suutta".
s. o. skääppejä, jne. tekijät, jotka vaikuttivat raitio- k>'11» kaitaa m ennä vähiin ennen so- ; noo, e tte i hänen k e k sin tö n sä ole min
m u tta ei s itä v a st’- k&äo ajattelemisen eiiA pitUUUsten
“T äkäläinen konsulivirasto saa sen m erkkinä. Sehän on juuri kenitis niinikään «»n mitä nier- i Eikä Seattlen kunnallishallituk - tieläisten lakossa työläisille edul ,rt3n
edes paljo ta rv ita k a a n siihen e ttä
kokeilujen tu lo s, kuten Edison ker-
päivittäin suom alaisilta useita am anlaista toim intaa kuin bar- k ityksellisin työväenliikkeen mc sellakaan ollut mitään sellaisia lisesti, olivat kunnallinen omis suku jatk u u . ' '
i.
nettelytapoja m ääritellessä, sillä: toim enpiteitä vastaan, joskin
po ju so ik e u s autoliikenne, ja toisten
gi-nä tuon uudpn kekglnnön guun. te.o em äin kekstntöjeasB o lev an . Nno-
kirjeitä joissa kysellään apua oitetaan täkäläisenkin valtaln
iu.-.iisi-n k e k sin tö jo h tu i p e lk ä stä aat
vapautum iseen Y hdysvaltain so- Ean taholta. Sutt poi-.hi niiltä vain entisten kokem usten pc- bittisestä tem ppuilustaan tu n - unioiden uhkaukset liittyä my» ' naton arvo nykyoloissa. Nauraa saam-
tu litu k s e s ta , niin hän v a k u u tta a. S e n
taväestä.
¡jotka sanovat totuuden.
rustcella voidaan m ääritellä, mi netin m ajuri selitteli to isin aan ,; tätuntoisuuslakkoon jos sellainen me nyt jo vanhain “valkonauha’’- kin s a a tte Itse p ä ä tiä ä .|i« u n k u u le tte
¡herrojen ehdotuksille moniavioisuu- asian.
“T äm än kym yksen ratkasee
\ enäjan kohtalon
selitetään ten nyt ja tulevaisuudessa olisi että rikkureita ei saa tuottaa käy tarpeelliseksi.
s
ä
h
k
o
la
i-
den laillistu tta m ise sta täm m ö isessä , Ja asia on tällä lailla:
V enäjän lähettiläs, ja m inun luul- "levän pelissä nykyisin Mosk >- m eneteltävä,
jotta
taistelussa i kaupunkiin. Mutta ittekin la k -' Kun vhtio omistaa
• tirk
1- s e n . jo n k a t u l o i s t a s e n v o ito t » p ak k o tilan teessa. S ellaisia suunnitel- i
M u ista n ette n uorukaisen viim eker
rintama on edelleen
Iäkseni tullaan tässä suhteessa vassa k »Ha olevassa konferens- saataisi toivotut tulokset mah kolaisten
..
..
,
m ia ei enää tarv ita . Y ksiavioisuudella
ta
ise
sta e sitte ly stä , e ttä hän k a s v a t
riippuvat,
niin
täytyy
sen
k
u
u
n
V
arsinaisten
k
itu
u
»-
tekem ään erikoissopim us Venä- sissa. josta
dollisimman vähillä voimainpon eheä ja voiton toiveet valoisam
kynä tullaan toim een — liiankin hv-
taa
sikoja. Silliä alalla, jos m illään,
uksellisten sosialistien ilmote- nistuksilla.
mat kuin koskaan ennen. (T ätä nella yleisön ääntä silloin h im | vin — kun oikein p ä ä stä än sen asian
jän ja Y hdysvaltain välillä.
tu lee m onasti p itk ään a ja tellee k si.
liikenteen p ä ä lle ”.
kieltävtv neen.
Siellä siis
ovat
neuvottelut yleisi» alkaa jättää
“ Suomen perustuslakien mu-
A m m attiliittojen käymät lakot kirjoittaessa
eikö löytyisi keinoa, m illä lis ä tä nii-
v
htiön
katissa.
|a
kun
yhtiön
kaan ovat suom alaiset vapaute porvaristo m äärää tulevan toi - selitetään teorioitsijain taholta käynnissä ia m ahdollisesti aio-
K eksintö
p eru stu u ihan uudelle. 1 den sik iä v ä isy y ttä — ei vain jo llakin
ole ainoa josta I täh ä n saak k a tu n te m a tto m a lle a a t - : pikku pro sen tilla, vaan k e rra s sa a n
tu t sotapalveluksesta Venäjällä, niintänsä ohjelman.
Siellä kai tavalli-csti ;■» etukäteen häviöön tetaan tvot ta olaisten voitolla jo sähkölait »s ei Ole
’
¡tu n tu v a ss a
m ää rässä , sanokaam m e,
ja sen perusteella m inä luulen päätetään, uskalletaanko jo tur- tn.' ui:tniksi, koska lakko ei kasi ennen kilin tämä läpäsee paino sähköä saadaan, koska kuiliial-j
I us», to d istu s K alevalan
lau laja noin
100 p ro se n ttia läh e n tele v ä sti.
linenkin
on
olemassa,
niin
t
ä
heidän
olevan
v apautettuja vautua nagaikaan satnada hai tä koskaan m uuta kuin määrätv 1 koneet.)
Rikkureita ei puutu
...................
.......
kansam m e suu ren m o isista h e n g e n la h -, Se ei näin so ta-aik an a ole m ik ä ä n
Yhtiön
vnnnutalle.lt.-,.
m utta un- t.vy .yhtton taipua ra.ttot.elats,en joIstt on Mtä kc](slJä
k,ins„h„. |1|an
k„rkPa|1|> len.ävi “ » ^
m yöskin Yhdysvalloissa.
käilem ättöniv ydeliä kuin kttkis työm aan, eikä sitäkään aina k o
“ Nykyisin riippuu kaikki Yh- tunut tsaarihallitus aikoinaan, konaisuudessaan. Vanhoihin a m tä ci vnm tuoda liikettä aika-
vaatim uksiin, voidakseen sa ä s -( sem rae. supi suom alainen, ja m ikä sen a ja tte le m ise n ei v ä lttä m ä ttä tar-
W'ä sähkövoimansa boikottauk-1 on vieläkin enem m än. T overin lu k ija - 1 v itse h e ittä ä m itään ahneuden var-
dysvaltain ja sen liittolaism ai-' v»ii onko vielä tarpeellista näy m attiliittoihin liitt ym istä pide m aan.
Missä
on
SC
estävä
voima
jota
seita
'
¡k u n n alle jo e n tu u d e staa n “hyvän päi- joa siihen m uuten ta h ra tto m a a n ku-
den välisistä sopim uksista ja teliä vapaamielisen osaa. jotta taan siis ikäänkuin itsestään tuo '
Paikalleen sopivana välipalana!vän" ,ut,ava:
40-vuotias n u o ru k a i-: vaan m ikä m eillä tä s tä n u o ru k aise sta
Y hdysvaltain kongressilta odo- saataisi
t v »v äestönkin
kanna m ittavana typeryyden osotukse v htio pelkää"
'
lii
kuupuugiu
hallinnossa,
joka
:
Seattlen
kaupungin
hallinnon
I
jm',k
l
,
I
4ssa
"“ MOK6a
•"
k u luessa k„ « u n u ,
tettavissa olevasta m ääräyksestä, tus niille im perialistisille pyr- na.
M utta teorioitsijat saavat i
.
.
......
* il-
> <
,i
li*
• . 1 tPille esittelin
. . . .
ReinoH jos tö istäk in , ru v in to iä rie ste l-
i u u x a n nenälleen.
n e n ä lle e n .
— ¡on
J <»n v a lm is
y h t iö n / in a a r a .v s tc n s u ' ’-U " d is iiu d c s ta
k t i n n a l l i s o m t s - , E tte i
näin k ä ä n te e n te k e v ä a a te rniä. ro tu se k o tu k sia ja m uita m u tta
“ H yväntahtoisesti
neuvokaa kiinv ksiile. »tka ov at alunpitain toisiaan hiukan
—
ei
a
n
s
i
o
t
t
a
,
n
iin
v
a
lite
t
m
u
k
a
a
n
t
e
k
e
m
ä
ä
n
m
itä
t
a
h
a
n
s
a
,
't
u
s
o
i
k
e
u
t
t
a
k
o
h
t
a
a
n
o
lk
o
o
n
•
m
a
i
-
!
jo
u
tu
isi
p
ostissa
h u k k aan — esim . vi- tu lo k set, m illoin n iitä voi ollenkaan
suom alaisia lähettäm ään vasta- m uodostaneet Venäjän porvari- joskaan
' .... h,"‘ - ••
i ■iniiHwniiiii»
i lu h H ii tti ! iit : n n m ii: iin iiH ii!in in iin iitiH H jm iiiiii iM iit it iiiic iiH in iiiH ih iiiu it
» h iiiiih u iiiiiiiiiiih u iM iin tim iiiim fin fiffN M R iH n m iiitiiin iitifitm n M iiittH R N
M iiu iiit : iiiiiiiiitt t u u N iiiH iliit iit : iiiu it iu iiiiii« « N t U iN t iiU iiiin i! iit iiiit iiiiu iim ii
•i» ” H 'itiin n » iiiiifu iiH ■
n iiiit iu ! ' n •
in m i, , tm in ittn . .u ¡ . . h iio ii
TOVERI
lauseensa tähän konsulivirastoon
tai suoraan V enäjän lähettiläälle
W ashingtoniin, D. C., sillä asia
koskee Y hdysvaltain hallitusta
ja V enäjän lähettilästä.
“ M itä n. s. ensim äisiin pape-
reihin tulee, eivät ne tee kenes-
täkään A m erikan kansalaista, ja
siis suom alaiset joilla on ensi-
™ iS C t P3PCrit» katsotaan edel-
ton toim intaohjelm an ytimen.
Kun Moskovan konferenssi on
päättynyt ja sen toim enpiteet
parem min
tiettynä.
saatetaan
MAILMANKATSOMUKSIA
t i l i i n i , u n . . . , o , hunnuui ;
, ................................ .
mutkaisem m aksi.
Kapitalistit kävvät lu<.kkatais-
Seuraava toimenpide työväen- av ulla. 1 ällän mennessä se o n ! olisivat olleet vastakkaisilla kä sesti kahde’ ksantttnnm
nm mukaan
-
tv.ipäiväti
myös elämän kirjavuus kasvaa, teinä tävsin itsetietoisesti. He järjestöissä hallituksen puuhien onnistunut vetäsemään jo kym ' sitvksillä varustettuja, niin he«, '•aaininen. -Mutta tähän oikeu-
ihmisten
keskinäiset
suhteet ovat selvillä siitä, mikä heitit hvö- tukemiseksi oli sotabondien lu -,m en iä sanom alehtiä hirteen, sil lisivat nauraneet
k<»k lettuun vaatim ukseen p u u tav a ra -
uraneet leveästi
leveästi koko
m uuttuvat, samoin kuin heidän «!\ttää ia mikä vahingoittaa. E i - : luistaminen niillä varoilla, joita m ätikkuina ollen etupäässä so s ia -_ puuhalle. Sillä luokkavastakoh 'kapitalistit eivät m itenkään suos-
11a ol«?vat työläiset k i llu isi, vaikkakin maa on sodassa
M inkälaiselta täm änpäiväinen suhteensa yhteiskuntaankin; vh- nen kaikkea lie .»saavat — se on- vuosikymmeniä oli koottu lak- listisct lehdet, jotka selväpiirtei ■ «lista selvillä
teiskunnalliset
suhteet
käyvät
kin
heidän
kannaltaan
välttämät-j'k<»taistelujen
varalle,
ja
pimai-
simmm
edustavat
rauhan
pyrki
,
sittäv
ät.
että
mikään m ielivaltai- ia vaikka lakko todennäköisesti
yhteiskuntaeläm ä näyttää.
epäselvennniksi, vaikeammin ha töm yys — kävttää hvväkseen selle ristille lahjoittam inen. T ä s -( myksiä.
¡nen luokkataisteiuhionteen mää- häiritsee sotatoim ia, ainakin mi
M utta toiselta puolen vielä riiteleminen
käytännöllis sessa •kali
1 amanpätv ä itie n y h teisk u n ta väittäviksi. M utta silta hl,,»li- työläisten tietam attom vvttä. 11 sa hommassa työväenjärjestöt.
Kait latvani rakentam inen on kv
joitakin
poikkeuksia
lukuunotta-
suurin
osa
työväestöstä
uinuu
m
erkityksessä
m
atta
k
u
i
t
e
n
k
i
n
l
u
o
k
k
a
vastaKoh
•
johtavat
tvoväen
ajatukset
tnali
elämä luo eteemme perin k ir ja
ci voi tulla k y sy -' sym vksessä. Jos puutavarakapi-
van kuvan. Sitä silmäillessä tun dat kärjisty vät ; ero ihmisen ja dollisimman kauaksi niistä tode’ I m att, usuttivat niin suurta lojaa- siinä unessa, johon kapitalistinen m ykseenkään. koska aineelliset talistit «>Iish at todella niin isä n -
yhteiskuntiani lisistä tekijöistä, jotka työväen ‘ lisuutta hallitukselle, että tarvitsi sanom alehdistö on sen Huulitta ! perusteet, jolla koko luokkatais maallisia, kuin he sanovat <»!«■
tuu kuin seisoisi korkealla vuo ihmisen välillä
rella m yrskyisen valtam eren ran sessa m erkit) ksessä v hä suure etujen kannalta olisi välttäm ätön A ah van tietovaraston, voidakseen nut. Se näet uskoo edelleenkin, L’ht lepää, tekevät sellaisen a i- v a n s a . niin he eivät lainkaan v ii-
tuntea. K apitalistithan ovat jo välttyä uskolta, että sotaa to d el-je
junkkerism
i voi-jvan t m
)'h ten äi- vvtte”
n.alla ja katselisi suunnatt.«nalle nee.
i ttä saksalainen
.
.
i ahdottom aksi.
"
niy<>ntv«i työläisten perin
\ iim em ainittu ilmiö on tämän pitemmän aikaa u s k o te
. lle
......
ulapalle, jos a lukem attom at eri
e t tä ! lakin käydään kansan suuren e «laan kukistaa tältäpuolen valta >en luokkarauhan aikaan saane oikeutettuun vaatim ukseen Mui
näköiset m erilokit kirkuen leik päiväisen yhteiskunnan tunnus män maan tvoväelle. että saksa-1 iiemmistön vapauden ja ihmisoi- meren asevoimin, ja että sen to: ! seksi tarv ittaisiin, ei vähempää ta sitä he eiv ät ole. Heillä ov at
menpiteen kautta tälle m aalle!' kuin.
" ’ että
" " ' kajiitalistit
’’ ' ’ luopuisivat
' ’
i ennen ' kaikkea om at hiokkactuir
kivat ärjyv ien aaltojen seassa ja merkki. Koskaan ennen elämä laiset ov at kaikkiin nykyään val I kettksien puolesta,
»k
odottavat merileijonan pinnalla ci ole ollut niin kirjav aa kuin sc ¡ litscv iin
epäkohtiin
svv päitä '
M utta juuri kun oli päästy ny- koittaa ennenkuulum aton hyvin k. "Ko
rusiosaalnstaan.
M utta! sa etualalla, ja niiden rinnalla
ilm estym istä. jolloin
niillekin on tänäpäiviiliä. M utta minkään K ieltäm ättä suuri osa tvoväestös-
vään alkuun, tehtiin tiettäväksi voinnin aj,ka.
sitä eivät kapitalistit tee edes isänm aallisuus ei m erkitse tuon
m ahdollisesti jotain svotäväksi ’ aikaisem m an yhteiskunnan tuo-M ä onkin ottanut nuo jutut tav- suurelle yleisölle, että pakollinen
Nämä ristiriitaiset käsitykset y:ihaikaisestikaan, oikoonjia v aik -* taivaallista
kelpaavaa ilmestyy.
Rannaton- tanto olot eivät olekaan olleet
olleet «Iestä.
s o d a n tarkotuksista ja sen seit- Ka piinkin suuri asia kysymyk
<le-tä. Sotainen
Sotainen into
into ia
ja viha
viha sak
sak asevelvollisuus on ‘ välttäm ätön
Sensijaan että he “ maan edun ’
Se saa Tauksista juuri tekevätkin täm än scssa kitin on tsanm aan puu
ta taustaa vasten tuo näkv aset-iu iin korkealle kehittyneitä, kuin salaisia vastaan on saatu vireille, m aanpuolustukselle
vuoksi lopettaisivat lakon nivo i-
taa katsojan eteen lukem attom ia täm änpäiväisen yhteiskunnat).
iiman sotaisen innostuksen llettiin ja kiireimmiten sen p resi maan yhteiskunnallisen eläm än. Liitäm inen,
eri vivahduksia ia liikkeitä; ktti-i
läm än kehityksen vaikutuk- avulla saatiin aikaan puuha luok dentti vahvisti, miljoonien k an sa jicrin kirjavaksi.
M utta siili
1 yöväesto taas joko tietoisesti tym älla työläisten vaatim uksiin,
tenkin kaikki tähtää samaan vk- sesta on luokkataistelu — josta karanhan solmiamiseksi sodan a- laisten ihmetellessä tuota kum- huolim atta jokaisen toim intaa
keräävät he sotaväkeä lakonalai-
ohjaa lopultakin toivo paremjiiea t,u x x ‘" ,nai' 1 yL ’».'risii saavut-
sinkertaiseen. m utta itsetiedotto- ihm iskunnan historian ensimäiset jaksi tämän maan järiestvneen '■ m allista "välttäm ättöm yyttä
maan pyrkim ykseen; elämän jät ■lehdet jo puhuvat — pukeutuu o työn ja järjestyneen pääoman vä
Rinnan näitten toim enpiteitten aineellisten etujen saamisesta. lamaan mahdollisimman paijon sille paikoille. Mitä tuon hom
karrasen. Satua nvrkim vs on. ei k«»konaan uusiin muotoihin. Sa- lille. Molemmilta puolin tehtiin j hansa kehittyi rauhanliike. Lse- \ j van samoin kuin lokit mvrs- e tu ja; näinollen taistelu kaikista man takana on, sen tietää jokai
ainoastaan
merielävien,
vaan nalla sanoen sc on inonimutkai >- m yönnytyksiä “isänmaan edun näisiä rauhanvhdistyksiä a ’k o i. k v jsejja nierejjä odottelevat meri- teorioista huolim atta on vireillä nen. joka vain kerrankin on ollut
luonnon kaikkien eliöitten tais tutm t rinnan yhteiskunnallisen ja kunnian" vuoksi. Kajiitalistit syntyä siellä ja täällä, osottaen leijonan pinnalle ilm estym istä lakka aniatta kahden lu«/kan v « mukana suurem m assa lakkotai- -
hampaissa, luokkatiedoton Iillä niin kauan kuin toinen tai . ! telassa. Li ole epäilystäkään,
teliin kannustajana.
¡ kehityksen kanssa. Luokkavh- lujiasivat olla alentam atta tvö- sen tosiseikan, että keinotekoises-J
kapitalistien tarkotuksena
Ihminen ei tee j» -ikkeusta' tciskuim an lajisuusvuosina astei- läistensä ¡»alkkoja niinkauan kuin ti h erätettyä sotaiunostusta e t työväestö odottaa sodan jälkeen j toinen niistä pääsee täydellisesti
, olisi hanke m urtaa puutavarat)-..
säännöstä. H änenkin to im im a n -' kot ylemmän ja alemman ihnn- sotaa kestää, työläiset taas p u o voida pitää täydellisesti vireillä kultaista aikaa ja siinä hurskaas ' m ää rää v äk ö ' '
sa keskuspisteenä <>n olentas>a -^en välillä eivät olleet niin liiktii lestaan lupasivat olla lakkoja te- parhaim m illakaan
kiihotuskei- sa toivossa antaa kanriatnksensa!
,
'.
.Iäisten lakko sam alla tavalla kuin
olon säilyttäm inen, elämän jatka '<«4 kuin ne ovat tänäpäivänä. kem ättä. Alku näytti kauniilta, i noilla. Ja sitä mukaa kuin pakoili- kapitalisteille "hunnien" nu jerta-' W ashingtonin valtion jiuutava- vuonna 1'»1J. nim ittäin karkot.a-
niinen.
Ln»itn< vain on siin i; l änäjAiv ana dtävastoit: tuhan rullannet työläiset näkivät puu sen kutsunnan lopullinen tävtän- miseksi. M utta täm än se tekee ratyöläisct eivät suinkaan o le o l- maila suurim m an osan lakkoko-
etta ihminen tekee sen joko e-|-sille sorretuille on arvotus. niist;> liassa’ ensi askeleen työn ja j»ää töönpan« » lähenee, kasvaa >‘»ta : ainoastaan niin kauan kuin sorto leet osattom ia siitä agitatsiounL siä jiois paikkakunnalta, ute.i
netnmän tai vähemmän itsetietoi- todella johtuu se kurjuus ja ne oman jatkuvaan sojmsointutin vastainen liike. Liikkeellä t >siu Pysyy m äärätyjen rajojen sisällä. ta' .l"nka tarkotuksena «ai olin». ! "sottaakseeii sam alla, että “ lu
"luokkarauhan”
säil\»ttäminen, karauhaa
sesrti, sensijaan kuin eläinten toi kärsim ykset, joiden alaisina hei saattam isessa, jota heidän huo- ei ole vielä m itään keskusjohtoa,
todellakin kunnioite
m
utta
siitä
huolim
atta he ova; taan ’ kapitalistienkin
mintaa »liljaa sokea vaisto. M ut-!'Iän eläm änsä (»n. K äsittäm ättä m atuim m at johtajansa - - etu vaan pienissä ryhm issä sotavas- »»L uokkarauhan»» käy tännölliset
leiri-- .
nyt
lakossa.
Eivätkä
he
sum
-
ta ihmisen ja ihmisen välilläkin kapitalistisessa
yhteiskunnassa päässä ukko Gompers — olivat täiset ainekset toim ivat niinkuin
K
uitenkin
täm
ä
on
viimei.-
n
ilmenemismuodot.
.kaan ole vähemmän isänmaallisia toim enpide, johon he tällä keri n
on suuri ero. Toinen käsittää vallitsevaa järjestelm ällistä riis- van »sikausia saarnanneet. Teol parhaaksi näkevät. M utta tämä
Sangen laajoissa piireissä vai [ kuin työläiset muualla .A m erika- ryhtyvät, siltä sellaiselle tnem -
satnan asian niin. toinen nam. toa, nuo tietäm ättöm ät työläis- lisuuden harjoittajat, samoin hai ö kin on saattanut jxirvariluokass i
erilaiset käsitykset johtuen e tu - 1 parat etsivät syitä milloin sieltä, litus. hym yilivät onnistuneen yh- levottom uutta aikaan. Se näkee litsee vielä sellainen käsitys, että sa. M utta heidän työpäivänsä telelle ei ole nyt niin hyviä e»:
tuossa hajanaisessa rauhanliik- luokkataistelu — sikäli kuin sitä oli huom attavasti pitempi ku*»i j 1' tyxsia kum oli vuonna l1»!
päassa erilaisesta kehitystasosta.! milloin täältä, löytäm ättä kuiten- tymisen johdosta.
keessä
kehitty
liity vän voimakkaan j tunnustetaan olevan — on jotain esim. kaivostyöläisten, ja koska T ' ovakea näet
näe ei ole niin rut
Eri yksilöjen elämän) m ttiärrvk kaan todellista syytä. Näinollen
Ja kyllä sille kannattikiu hy“
Yhteiskunnallisen
dlisen
tekijän,
ja
e
s
-,
sellaista,
jonka
saattaa
mielivä!
lie
näkiv
ät
uv
t
olev
an
otollisen
;
maassa
määrit
sien välinen eroavaisuus on pieni heidän toim intansakin on hapa- myillä, sillä menihän kaikki siten
an saatavana kuu-
silloin kun yhteiskunta on vk>iu- roivaa, ia sensijaan että se atit- kuin kapitalistit olivat suunnitel- taakseen noitten pienten ryhmien taisesti m äärätä. Epäilem ättä . ajan työpäivän lyhentäm iselle, silloin ja tv ö läö etk in ovat i
M u tta
kertainen kokoonjvanoltaan. mut taisi heitä saavuttam aan pareni- leetkin. T arvitsi vain asettaa yhtym istä saman keskusjohdon tuollainen käsitys vallitsi niissä j alkoivat he taistelun sen puoles- parem m in järjestyneitä
tukahduttaa 1 työläisissä, jotka täm än maan yh ta. Heidän taistelunsa erikois i v arm a on, että jos julm aan kar-
ta suurenee sen mukaan kuin pia eläm änehtoja, kääntyykin se sanom alehdistö puhum aan niin- alle, se koettaa
'kavalaan dvttvä sotaan o ttiv at osaa "liuu-. tarkoituksena ei «de sotatoim ien k«»ttantiseen kapitalistit näkev:
tuotannon
kehitys muodostaa heitä itseään vastaan, jolloin ka J kuin sille saneltiin: sen jäikeer. rauhanagitatsioonta
m uotoon laaditun vakoojalakin<a karanhan” solmiamiseen. Jos
kaikki kävi kuin rasvattuna.
yhteiskunnan rakennetta moiu oitalistit -'itä hvötvvät.
häiritsem inen, vaan vksinkertai-1 vähänkin edellytyksiä, ryhtyv.
Elämän tuulahduksia