Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 1, 1917)
I TOVERI No. 178. tr» köistä kuitenkin on. että työn- mat henkilöt laatimaan tuota tinaisia julistamaan jokaisen jär taan vähitellen kuivin ja sen »täy naisia pyörtyi tehtaan sisällä. 1 n aj 8-tunnin päivällä ja A. F. antajat korottavat palkkoja u u -; epäjohdonmukaista protestia. Pelkäsivät laitoksen tulevan tu- i p liittoon kuuluvan union kans- , ___ __ ;__ 1, Tämä kirjeenvaihta- Urtiou lak-i Täm ä riittäköön kirieenvai jestyneen työläisen lain ulkopuo- tyy menehtyä. tehtävällä sopimuksella. Puu- dessa sopimuksessa ilman lak Ijajuttuun. hotuksi. sitä muka oli uhattu. sa Mitä tulee Toverin Jokainen kansakunta on viimei U n n e n «uomalaisen t/C vien Ilnenkannatuja. lella olevaksi, jolloin heidät pa- Oaklandin poliisi on niin jul- tavarateollisuuden omistajain lii- koa. — L. L. toimituksen suhtautumiseen ny ilmeatyy A stonissa, Oregon, joka päivä ¡kotettaisi työskentelemään soti- sen kolm ivuotiskauden kuluessa mistunut että se lupaa pyssy- ton toimeenpanevan komitean paitsi sunnuntaina. kyisiin erinäisiin lakkoihin, niin t, i las v an ijaston alaisena — ja luon- jännittän y t kaiken kykynsä ha- tulella pitää lakkediiKkeen lo ito l-ipuheenjoilta j a , E. L. ^ ranimer' ! S e a t t l e n S. S. O s a s t o n pois* turhanaikaiset saivartelu TO IM IT U SK U N TA : W. N. REIVO LAURI MOILANEN i nollisesti palkatta, tai ainakin vittääkseen jonkun toisen kansa la O aklandista. O akland on l a - ; taas selittää että ei .leiliäkään E h d o s t a N vkvään emme jouda toisiam m e ADOLPH SALMI K. E. HEIKKINEN h ettan v t korkeakoulu oppilaita ole lakkolaisten vaatim uksia vas-J V d S l d l d U S e e n J U llU u a iu K:at ovat ^ A . B. MÄKELÄ vain pienellä nim ellispalkalla, jon kunnan om aisuutta ja jäseniä kolhim aan. Ajat ovat merkilli- set. joukot liikehtivät. Ominai- ka ty ö n an tajat suvaitsisivat mak- ni.n paljon kuin m ahdollista. ottam aan lakkolaisten paikkoja. taan nnUita kun se, että puuta-. Voidaanhan niitä evästää kyllä ; varateollisuusalalla etelässä ja) Toverin alakerrassa noissa 1~3 set edulliset olot ovat saaneet TOVERI saa. Sellainen olisi se kulttuuri- Laskem aton on se ihmishenkien sen ajan kun ne lakkoa särkevä', i pohjoisessa ovat työläiset järjes (THE COMRADE) i . ................ . .. . oli julkaistu Leo Leinon ja Jonas S joukkoja näkem ään tarpeensa The organ of u»e Finnish workers in the tilanne, johon porvarien mieli pa- lukum äärä, joka on Iiaviteti\ eihän niitä nälkä, ainakaan suu tym ättöm iä, raataen 10-12 tu n ti H annulan nim ikirjoituksilla v a -4 selvemmin ja vaatim aan puian- W estern states. The only Finnish daily m the W est. Published daily, except Sunday, j j a a K ysym ys on vain siitä, us- suoraan teurastuskentilla ja las- rinta osaa, häirinne kotonakaan sia päiviä pienellä palkalla. Ja ru stettu kirjoitus ‘Toverin lo i- nuksia, vhtäällä parem m in jar- at A storia. Ore., by the W estern Work koska lakonalainen osa ei edusta ottaa kem aton se joukko, joka on me- ollessa. kaita vatko viranom aiset m en’s Publishing Society. m itukselle" ja alle oli m erkitty jestvneenä, toisaalla huonom m in Lakkoliike on läpeensä rau- kuin yhden kuudennenosan h h- sanat "Seattlen osasto No. 5 S uhtautum inen näihin nousuihin Hm otushinta 40c paistatuum aita. Kuoleman- ; näiden provokaattorilchticn usu- nehtynyt taistelutantereen ulko- 1 ilm 1_ otukset <1 tn li.rta muistovarsy ilia . . . • .. , ,, T- , i._ $1.50 ia kerta ja oikealla tavalla an tam atta ennak- Lakkolaiset \a a ti\a t dysvaltain puutavaratuotannosta, m ääräyksestä.” $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- i tUKSISta Sellaisen tilanteen to- puolella. Kokonainen valtam erel- hallista.. Poilers of the W orld’in, | niin he eivät voi jättäy ty ä jäl- to-ilm otukset 50c kerta, halutaantieto- ja A llek irjo itan eellc ia ehkäpä koluulojen pohjalle perustuman Sellainen tilanne linen ihm isverta on vuodatettu ! ^Yvnmtstamista nim enm uutto-ilm otukset 25c kerta, naima- tellttaa»<seell He ovat vasta keen voitto-osinkojen saalistam i useammalle Seattlen osaston j ä - ! “ tuplajuu-rntaisuuden vaikuttaa ilm otukset $1.50 kerta, avioero-ilm otukset I alkaneet järjestym ään. P aik k aisessa toisista am m attiveljistään. senelle tuon kirjoituksen sävy terveisiin $1 00 kerta. Seisovat ilm otukset sopimuk- • saattaisi olla m ahdollinen aikan- maahan. joukkoyaistoihim nie Ia kaikki vain siksi, että eri vaatim uksena on 25c tunnilta, -Jospa kaikkialla vaadittaisi sa- oli yllätys ja uskonpa että o s a s -1 kysyy kriitillistä harkitsem ista ja ffi. J Ä , sa, m utta purv.ariluokkakin tuli-i päivä ja yli- maa työläisten taholta, niin meil- tomme tietoiset jäsenet eivät o li- ! tarkkanäköisyyttä. Saam m e o - kielestä suomennetaan vapaasti. pian huom anneeksi aikansa elä- maiden kapitalistit tahtovat sa a kahdeksan tunnin työstä puolitoista palkkaa, jäi-J lä ei olisi 8-tunnin päivää vas si vhtvneet tuohon “ vastalausee-j la varm at, että lehtem m e l o v en toisistaan voiton mailman A dvertising rates in effect July 1, 1912, 40 neeksi ja sen olisi pakko vuoros- da keen puolen ytin kaksinkertaises- taan m itään,” juttelee Mr. Cram- cents p v inch. Special discount is allowed seen” " — ainakaan sellaisenaan tekee parhaansa suhtautuakseen kauppam arkki noiden valtaam i- taan kukistua. for larger and continuous advertisem ents. ti. Naisten palkkoja vaaditaan mer. Asiassa onkin perää. Kun TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE. jos se olisi luettu osaston ko- joukkoedun kannalta oikein nai- E rä ä t täkäläiset lehdet selittä- sessa. AUG. NIKULA. Manager. nostettavaksi 20 senttiin enti- nyt kaikkialla, niin etelässä, poh- kouksessa tavallisen joukon j ä - < hin lakkoihin. E desvastuun kan- Mitä hyvänsä m uuta asetetta- sestä 16 sentin tuntipalkasta, y li- ■ joisessa kuin lännelläkin olisivat eniä ollessa läsnä. M utta k irjo i-; tam m en tällaisina aikom a on ta- Entered as second-class mail matter July 18, vät iloiten, miten esim. Marykin- 1912, at the postofbee at A storia, Oregon, nissa on laki, jonka mukaan mi- neekaan sodan syyksi, se» on ai työstä edellä m ainittu korotus, puutavaratvöläiset vaatineet sa- tusta ei ole hvväksvttv Seattlen vallista raskaam pi, ja erehdvksi- under the Act of March 3, 1879. T IL A U S H IN N A T taan “ irtolaisuutta” ei sallita. 1» noa syy. Ei om aisuuden ja si\ is- L a k k o la ise t myös mieluummin maa. niin eipä todellakaan olisi osaston kokouksessa, eikä se lii- enkin tekem inen voi olla m ahdol- Y hdysvalluiss» ja Canadassa: tvksen säilyttäm inen, tai m ail-, haluaisivat kannutuslaitosten \ ai silloin ollut ty ö n /ita jilla "m i oin edusta seattlelaisten katso- -lista, m utta kun olem m e näke Y ksi vuosikerta. .$4 00 6 kuukautta. ■<2 ^ jk a is e n on registeerauduttava en tään vastaan.” Olisi ollut pak- 3 kuukautta......... $1.35 1 k u u k a u si.. . m usta sen puntarin mukaan kuin vinäm m e erehdyksiä, on m eidän Suomeen ja muualle ulkom aille: 20 p:aa, man tekeminen rauhalliseksi ih- j tion liuostaan. ottam ista. nen täm än elokuun JO si jaispoliisi ko m yöntyä. Nyt sitävastoin San Franciscon koetettava selittää ne yhteistoi Y ksi vuosikerta . $6.50 6 kuukautta. $3.50 ellei tvöskentele jossakin “lailli - m isten a su in sija k si. vaan jonkun! päällikkö (Viirien on antanut saavat nämä tietoisim m at ty ö allekirjoittanut tuntee täkäläisiä m innallisessa ia sopuisassa hen- S U B S C R IP T IO N R A T E S: In the U nited State« and Canada sessa ja hyödvllisessä liikkeessä, m äärätyn maan kapitalistiluokan m ielipiteensä vastauksessaan ku läiset taistella k atk erat taistelut tovereita. Ja sentähden että T o gessa m utta ei kohlim alla. One y ea r........... $4.00 Sir. m on th s.............$2.25 verin lukijat ja Läns.ipiirin tove- Three m onths. .$1.35 One m on th . . . . . . .50 että Toverin am m atissa tai toim essa. ’ K n- halu päästä m äärääm ään koko ' vernoörin kvselvyn. tarvitaank siksi että heitä vastassa on muu- rit vlecnsä eivä, jo flu i.i harhaan ym m ärtää sotaväkeä lakkolaisia kuritta- alla alistuvien orjien lauma. M ut vernöörillä kuuluu olevan oikeus mailman kauppam arkkinat. siinä arvostellessaan Seattlen osastoa, «e nollia, jolla lepää ei ainoastaan inaan, että mitään ylim ääräistä ta jospa täm äkään yksi ktiudes- tunnen velvollisuudekseni kirjoit nykyisiä asioita ja m ielestäni on m äärätä jokaisen “laiskottelijan iä r jestysvoim aa ei tarvita. P o - 1 osa ei anna riistäjien viekottelun se ym m ärtänyt ne oikein. Sen Epäsuoraa vihollisten sellaiseen työhön kuin hän ha täm ä mailman sota, vaan kaikki liisi voi ominvoimin hoitaa: yksi itseään pettää, niin 8-tunnin työ- taa tuon vastalauseen johdosta. tähden tuntui tuo Seattlen osas ennenkin käydyt ja tulevatkin vangitsem inen oli tapahtunut, se- päivällä pojat palaavat takasin On kyllä tosi, että osastom m e avustamista luaa. ton nimessä laadittu kirjoitus . jkin luvattom an aseen hallussaan metsiin, N vt pelotellaan jo sil eräässä äskeisessä kokouksessaan sävyltään aivan sopim attom alta. M ikä m ain io ase lak k o taiste-. siulat. valitsi Leo Leinon ja Jo o n as vaikkakin Tuleeko rauha solm ittavaksi pitämisestä. M uuten on kovin sopim aton 1 läkin, että ci tulla ottam aan näi- Sillä Yhä uudelleen ja uudelleen se luja vastaan. H annulan sekä Toverin kirjeen tapa, että milloin jollain yksi kannutuspom ojen tä miehiä koskaan takaisin kun Californian littävät täkäläiset porvarilehdet säädöksessä selitetään että silla ämän vuoden ajalla, emme tie- liitto on antanut julistuksen, jos 25 prosenttia. Pelotellaan osak vaihtajiksi että m yös k irjo itta löllä sattuu erinäisistä vaikut että jokainen lakko joka nykyi e, tarkoteta riistää tvöläistcn i dä. eikä kukaan voi varm uudel- sa asema m aalataan vaarallisek si silläkin että muut kuin te itse maan Toveriin jonkun oletetun teista olemaan jotain sanom ista sin svttvy, on maan vihollisten lakkoutnm isoikeutta, niin k u k a p a sanoa: kysym ys .»n näet sii- si ja pyytää valtion kuvernööril- m ääräävät union johon teidän on väärän suhtautum isen takia T o toim itukselle, niin usein pitää epäsuoraa avustam ista, vaikkapa takaa, etteikö lakkoa selitettäisi ta. jaksavatko kansakunnat vielä tä ja presidentiltä apua. Jtilistuk- kuuluttava, ja tuo ei jääne vain verin toim ituksen taholta nykyi tuon sanom isen tap ah tu a o sas ia silloin luonnol- taistella enemmän kuin yhden sessa sanotaan: "E i ole mitään pelotukseksi. Sen voinevat vas- siin lakkoihin. En ollut kokouk ton vahvistuksella. Oikea tapa ei lakkolaisilla sellaista tarko- "laittom aksi" Ja sessa läsnä, joten en tiedä m in on. että sanoja sanoo san o tta lisesti lakkolaisetkin o lisiv at sa vuoden, onko niillä vielä kylliksi lakkoa. ja yritys on saada se tassanne olevat voimat vielä täl- tustakaan olisi. kälaisilla ohjeilla m ainitsem ani man säädöksen alaisia kuin muut ihmishenki,t ja om aisuutta tu h o t nävttäm ään työselkkaukselta, si- ]a kertaa m äärätäkin. m utta yksi toverit evästettiin kirjoittam aan. vansa yksilönä om alla edesvas K atsotaanpa. Lakot saattavat ten peittääkseen sen todellisen ,,n varma ja se on: Kun te tu tuullaan vetäm ättä kokonaista o- kin "irtolaiset,” sillä tahalliscsti- tavaksi vuoden ajaksi, ja ennen m utta olen varm a siitä, ettei Se-1 «aS{Oa taaksensa. T oisinaan — tarkoituksen, rodellisuudessa dh ' lette tietoiseksi siitä että ainoa olla vihollisten avustam ista, m ut han kaikki työttöm ät selitetään kaikkia riittääkö niille vielä elin- se salaliitto Y hdvsvaltain halli- turva uhkauksia vastaan on vain attlen osaston suuri enem m istö satunnaisista syistä riippuen — ta koska lakkojen syntym inen tarpeita vuodeksi, koko mailman* tusta vastaan, tarkotuksella es- sjjnä t että jokainen teistä liittyy voi yhtyä tuon kirjoituksen sä on hyvinkin helppo saada ko aina irtolaisiksi. riippuu yksinom aan riistäjäluo- kous jonkun asian taakse ja sit Sillä tavalla se porvaristo aina tuotannon ollessa käynnissä vain täit ruokatavarain pakkaam ista. * vjlteen hakee turvaa vain omas- vyyn. kan itsepintaisuudesta, kieltäy ia. työläisten, järjestöstä. Jär-i Täkäläisten toverien pitäisi u- Tätii salahanketta lietsovat ulko ten esitetään osaston nimessä avustaa maan vihollisia, silloin hiivity- arkotliksia varten. tyessään työläisten vaatim uksis iestostä jonka taisteltua vat te | sein toistetuista selittelyistä kä- m itä sattuu. 'Tällöin saattaa ai m aalaiset kiihottajat ja on niitä Nälkä! Siinä se m ahtava ru h kun se katsoo paremmaksi tais ¡kohdeltava mi.ii tehokkaim m alla ¡tse m ääräätte, antam atta pi<ti- i siitä» Toverin toim ituksen val van joutavanpäiväisestä asiasta ta, niin siirtyy syy maan vihol tella tehokkaasti "sisäistä vihol- tinas, joka lopullisesti näyttää tavalla. Lainkuuliaiset k a n s a -; inien, hurttain ja parjaajain la n -? tuudet kirjeenvaihtajiin nähden, koitua osastoriitaisuuksia ja puo- listen avustam isestakin riistäjien listaan." om an maan työväestöä o lev an se v ä liiu tu le v a voim a, l o laiset eivät voi suosia anarki-te- ■ n jstaa itseänne, niin te kerran eivät kirjeenvaihtajat tahdo i luekahnailua ja sellaisille tukka- kontolle. Ja tässä esiintyvät ra ja n ia ia p e ttu re ita . • vastaan. Ja vaikkapa Jimän ka k y k en ee a s e tta m a a n R au h a llista I kirjoittaa, tai eivät jostain syystä ' liuottaville emme voi ainakaan v a rm a sti v o ita tte , luokkaedut mitä selvimmin ha k a p ita lism in liikkeelle lask em ien la k k o laisten E d elleen se littä v ä t k a n n u tu s - \<>i kirjoittaa, niin toim itus ei nykvään ryhtvä. K oettakaam m e ja k iih k o to n ta on maan porvarit nyt ovatkin maail- vaittavissa. E päilem ättä ovat ju lis tu k s e s s a a n sam an käytös ollut. voi ketään pakoittaa. Ja jokai- ym m ärtää toisiam m e ja sitä m itä ' man m arkkinoihin nähden eri voim ien ra iä ttö m ä lle h ä v ily sha h e rra t Saksan kapitalistit ja saksalainen Raitiotielakko. s u u n ta ise sti. H e tä y ttä v ä t n u h nenhan tiedäm m e että toim ituk- luemme. i mieltä Saksan porvarien kans-a. lulle. E nsi k e rra n k o h ta si S to n e & S u lo Sv välien. te e tto m a s ti kaikki lait ja sään - pääom a yleensä tiiman maan k a : • sen taholta on vedottu osastojen Kok.» m ailin a n äk ee ny t jo n a i t lainailevat ne kuitenkin niiltä 1 lk o m a a laise t a se sta u - W e b s te r v h tiö m u rtu m a tto m a n ti ok set. seka tunteisiin että järkeen, että pitalistien ja koko liittolaisvalto- m enettelytapoja tyoväestöääu kaa ja k v sv m y s on vain siitä, tuneet kiillottajat pelottelevat pähkinän. Lakko on kestänyt saataisiin lehdelle kirjeenvaihta- jen pääoman vihollisia, m utta ei 4- vastaan. Niillä ei ole m itään eri m ikä k a n s a k u n ta ja k sa a u alida heidän tvölaisiaan. jotka ovat kaksi viikkoa, jolla ajalla vhtiö jia. ,.n i.nleuy | j KANSANKIRJEITÄ $ ainoa vihollinen, loinen ja lähei -V e n ä jä n ty ö - tvvtvväisiä ja halukkaita työs laski lakon niurtavansa, m utta on te h tv k a ik e n la isia p a a to k sia T mieltä siinä. et:ä oman maan sitä k a u im m in . • *•* sempi on oman maan työväestö kentelyyn. Salaliittoja, tappo- ja m urtuukin itse. Skääppcjä on > k e rra n , se oli p a- eri edustajakokouksissa, \ aki- i !■ l-l-l-l-l-l- tvöväcstön vaatim ukset ovat etu- vaes o nousi j< laitosten hävitysuhkailua, sisäl tosin jokaisessa maassa. Samalla kun paljon. m utta ne ovat tuista kirjeenvaihtaja-arm eijaa ei ; ! kotettu nousemaan, m utta se päässä kukistettavat. tää ukaasi. Lopuksi esittävät ( ¡eorgetovvnissa karsinassa, eikä <de voitu luoda kädenkäänteessa käydään sotaa vieraan maan pää- n W A S H IN G T O N lkään ei kvennvt kohoam aan vai-; ainoana tehokkaana keinona tuon niitä ole tuotu vielä ulos ollen parhaillakaan päätöksillä — sii om anom istajia vastaan, koete Neljäs kauhun vuosi taan ja lopettam aan -«»taa. Se | "pirullisen juonen" toteutum isen kaan. lukuunottam atta niitä mitä lien on tarv ittu joukkojen kas B LA CK D IA M O N D . taan järjestää siten, että samalla näkee edelleen nälkää ja sotii estäm iseksi hallituksen sotavoi- » hallituksen virkailijat on tuoneet vattam ista tuntem aan tarpeensa. Black Diamondin s. s. osasto voidaan käydä sotaa myöskin o- ävdellisen sekasorron man käyttäm istä. M uuten arm ei linnaan. M ikäli tuota skäappi- Ja ilahduttavana merkkinä voi Mailnnansodan neljäs vuosi on m elkeii herätettiin henkiin. < )sastoon yh man maan työväestöä vastaan. alkamassa. Voimme kutsua sitä vallassa. ja ja laivasto tulee kärsim ään laumaa voi etäältä nähden ar- daan pitää sitä, että meillä tääl tyi heti 22 jäsentä. Meillä on ruokatarpeiden puutetta. Ja kun tulee valittavaksi kum - vj1(jck<j ih m isk u n n a n h isto ria n i yostella. ovat ne am m attiskäap- lä Seattlessakin jo tunnetaan ki vielä lupakirja y. tu . välineet. la m ikä n ä lk iin tv n iise e n n äh - Olisi siinä toinenkin keino ja pejä kaikki. Hyvin puettuja peästi milloin uutisia uaikkakun Kuulumme s. s. järjestöön. Annetaan ellei liialleko v voitto o itto «Imietaan ell<' i 1 j- h irm u vuoilek-i : ei v iideksi ta v al- Alen p itää p a ik k an sa V e n äjä llä laljon varmempi ja kaikin puo- hmeakatisiä. Komppania on naitam m e on liian vähän. I utiseeraajat an tav at tietoja m o lem p ia k y e tä tu h o a m a a n , sil- so ta v u o s is ta , vaan sellai- p itä ä p a ik k a n sa k a ik issa m aissa Iin in ed u llisem p i k u in tu o ain o a rv htvnvt jo tarjoilem aan sovin- Tässä nykyisessä uutisten puoluelehdille, kun saavat a s i loin eivät kapitalistit ollenkaan joka jäytää koko ihmis- m utta m uut kestävät enem män 1 tehokas keino, sotaväki. Jos ne toa lakkolaisille. \ iekkaasti se puutteessa, josta tuo hyökkäys ansa järjestetyksi. — C. L. häikäile antaa voittoa ennen vie kunnan elinvoimia enemmän siksi että niiden hallitukset ovat n vt ensin, vaikka vain kokeillak ensin meinasi saada aikaan eri- kin toim itusta kohtaan aiheutui, raan maan kapitalisteille kuin <>- kuin ehkä mikään sitä ennen e- vielä voimakkaampia kuin \ enä- seen olisivat suostuneet lakon koissopimuksen Seattlen ja Ta- emme voi syyttää ketään — tai H U M P T U L IP S . tehneiden pyyntöön, nostaneet Lakkovahdissa sitä ollaan e- man maan työväestölle. Millin lettv vuosi, sillä sodan a ih e u tta iän ja sik.-i ne edelleen k y k e n e i coman lakkolaisten kanssa, m ut jos ta llii»mme jotain syyttää niin palkkaa ja lyhentäneet työpäivää. ta miehet eivät tarttu n eet an syyttäkääm m e itseämme, a n ta delleenkin täällä H u m p tu lip s joen kään m uuhun käsitykseen ei saa mien kärsim ysten ja vaikeuksien vä; p a k o tta m a a n n ä lk iin ty n e e n Se olisi aivan varmaan estänyt ta tulla siitä häikäileniättoniy y- i vaikutus käy aina raskaam m ak k a n sa n sa k ä y m ä ä n so ta a v asto in selkkauksen puhkeam asta. Siitä saan. Yhtiö nyt näkee että m e kaamme toisillemme ja varsinkin rannoilla, jossa nukum m e yöm- nettää liiketuttavansakin häikäi kynäilijöillemm e osastom m e ko rne milloin minkin pensaan ju u desiä, jolla taistellaan täkäläisen si ja raskaam m aksi, kunnes a si k a n sa n ta h to a ja sen hy viin öin olisi tullut suurta hyötyä kaikil lem ättöm yydellään ja tuo yhtiön kouksissa kuka-käskiä niin et.ä rella. Päivät kuletaan ym päri uin k u s ta n n u k s e lla . le jotka ovat tekemisissä hedel teräsherm oinen presidentti Leo paikat vonkuu, jos on sv v tä an kämppiä kiinnittelem ässä 1. \V. tvöväestön vaatim uksia vastaan. ain kulussa »tapahtuu käänne. mäin kanssa. Nyt pilaantuu a r nard alkaa herm ostua. M aan edut, koko kapitalistiluo- taa. M utta uutisten puutteeseen \ \ .-liiton lakkojulistuksia niin Tuoko edes täm äkään vuosi vaamaton määrä hedelmiä, nii Californian hedelmä- oli selvät syyt. I.akkotapaukset tiheään kuin suinkin m ahdollista. Noin 20 sopim usta päivässä kan edut saavat vaikka väliä l ; rauhaa, on tietäm ätöntä. Rauha den kasvattajat joutuvat häviä » tehdään kaupungin sähkölaitok täällä tulivat huomat aviksi vas 1 ällä perukalla on 10 m etsä- tvöliiisten lakko kärsiäkin, kunhan ei vain tarv it ei näet tällä kertaa palaudu vai mään, työläiset m enettävät , sen kanssa niiden taholta jotka ta katuvaunutyöläisten lakon äk käm ppää ja yksi rautaliekäm pp.ä. se antaa perään oman maansa tiom îZ sten d ip lo m a a ttis ista ta h - kaansa : kannutuslaitosten om is-' puhkeamisen kautta. M ctsäkäm pillä eivät työt ole u u tise n a k e r tajat joutuvat tappiolle kym m e tähän asti ovat ottaneet säh kinäisen on työväestölle, se on jokaisen maan (](l¡sta va; iän riip p u u se siitä, n u - , ro ttu overissa < an j o scssa ja S a n ta <’la- könsä raitiotiey htiöltä. Sitte la Huhuja tosin oli liikkeellä katu- yhdelläkään käynnissä. Pyssyillä nissä tuhansissa joka päivä. v aru stettu ja hurttia on useita kapitalistien tunnettu päämäärä. tcn kanan j)>kn kansa V(M sietaa ra ssa p u h je n n e e lta k a n n u tu s vt >- kon alun on täten yhtiö jo me- vaunut y iiläisten järjestym isestä, joka käm pällä, m utta siitä h u o Kvsvmvksessä ei ole sen suu Täm än maan työväestön vaa sille asetettua taakkaa. noin 300 liiketutta m utta i:se lakko tuli kaikille yl lim atta olemme onnistuneet saa Diplo- Iäisten lakosta ja lakon amerika- rempi salahanke, kuin että työ-1 nettänvt tim ukset ovat nyt niin pienet, m aattiset vehkeily t ovat saatta- hdsm allist-ua aikiikaliaka-ta. jos- Iäiset vain pvvuivät vähän enem vaansa ja joka päivä m enettää lätyksenä — aivan äkkiä. Eks- maan aikaan paljon. Joitakin pressim iesten. myllyty öläisten, t\ ’iijo h ta ja am p u i lak k o laisia pi makaroonia ia olivitiljvä nai lisää. että saattaa ihmetellä ainoastaan n e e t en n en m a a ra ta ra u h i a n e n i - sa on <aatu yhtym ään nnioonkin ja , , 1 ' '. ,, .. . , .. . . . k u o lem an se u ra u k se lla . S itte känsä tyydyttäm iseksi. Tutkija- Työläiset järjestävät liikenteen. näretvöläisten ja m etsät völäisten jättäm ään käm pän. sitä että ne eivät ole -tällaisena dot R autatic- pikku\aitojen sodissa, m utta (.{nnii porvaristp sata hikuisesti Ihm eteltävällä _ nopeudella ovat lakot puhkesivat samoihin aikoi kampi»aä emme ole onnistuneet kom itealle ovat italialaiset työ 1 ..... aikana suurem m at. Eihän niiden tässä jossa koko kapitalistinen | hakun v a r-iiti; Southern 1’acifi- hin ja silloin olisi todella pitänyt laiset todenneet, että m akaroonia j työläiset järjestäneet liikenteen lähettää täältä todellisia uutisia saam aan aivan kokonaan lakko- kään toteuttam isella vielä työ mailma on jakaantunut kahteen cin rauta iepoliseja tuotiin suo- bin.a on noussut, heidän on saa niin m allik eljio isesti, e ttä esim . tilanteesta — Toveri kyllä piti tilaan ; siellä työskentelee sadas väestön elintaso täällä kohoni vihollisleiriin, ei ole m itään sei-! jelem aan "henkeä ja om aisuut- tava t \i>stään enempi että voi-1 Seattlessa, jossa on yli 300.C00 huolen sen mikäli se saattoi eng- ta m iehestä noin 25, m utta nii lam an tasavallan yhden vat elää 'Todistettu on mvös • asukasta, ei katuvaunujen py- si tuskin siihenkään mistä se so- ]aista väliintulevaa voimaa, jo k a 1 ta. 'anninkielisistä lehdistä saam il den työt eivät paljoakaan lihota herra Polsonin jo ennestään li tatilanteen varjossa on laskettu. nji(Ien keskuudessa V(?1S1 a sc tt:ia vertaiset kunnon kansalaiset, por etta hedelmiä pakataan liika tiu- sähdys tunnu juuri hautaavan laan lähteillä. värit ovat aina keskenään yhden kalle laatikkoihin ja se edistää enää ollenkaan. Lakkolais-vau M utta niistäkin vaatim uksista rajan Sanotaan, että meillä on uu havaa m ahaa. Siellä tveiskente- vallitsevalle liävitysrai- vertaisia kun on kysym yksessä niiden pilaantum ista: — nuli- * nunnehet hoitavat jitn u n en kans tistoim isto täällä. On ja ei ole. leviltä miehiltä on vuosikausien kieltäy dytään kaikella sillä röyh volle. lle. lak» m m urtam ishom m at. käyvät :eetto;nat pakkausherrat säästä-1 sa liikennettä huolekkaasti. Silloin kun on vähemmän liiket kuluessa im etty jo aivotkin niin keydellä. jolla kapitalistit taval Porvarilehdet. Mailman työväestö, joka kan k ilik si tvöaseen varsiin»heti kun vai laatikoita. Amerikkalaisen tä haaraliikkeessä uutisten k ir ettei niistä ole m itään jälellä. lisesti kohtelevat työläistensä i taa koko SO(J'an kuorn1an j a hej_ työväki ry htyy ajam aan itselleen kansanvaltaisuuden Porvarilehdet. jotka tavallises täy d en n y s: joittam inen saattanee käydä siel Ne ovat enim m äkseen vanhuk kaikkia uksia , • jo ■ lle n ei • ole , siitä m itä •» ä n parannuksia. kaikki. vaatim välillä. pienem m ät m akarooniannokset ti poikkeuksetta ovat lakkolaisia lä päinsä. M utta nykyään on ol sia, 50—75 ikävuosien «uinuin«. i«t. Tvoläisille iv o i.u s iu c teen , •• .- Jos . herra; .. • • svlkisi- ; , •• .......... . ... ............... vat kourunsa ia tarttu isiv at kun- t völiiisille : jjorvariston kukkaro- vastassa, ovat '.ällän katuvaunu- Joukossa on yksi kansalaisem - ei tunnusteta m inkäänlaisia oi-j kyöty ä , omaisi sellaisen voiman, ni tvöaseen varteen johon terä- isänm aallisuus py ssy- ja pikan- miesten lakkoon nähden olleet lut tavallista enemmän miehiä mekin. kaupungissa ja uutisten toim itta keuksia. joka kykenisi asettam aan P.v<>' kin on kiinnitetty jä yrittäisivät I. \ \ . \ \ .-liiton keskusviras varsiparaateineen. — A- d ja - ¡yleensä noin tasapuolisia. Onpa minen haara liikkeessä on oliti: I ämän v ihollisten ep äsu o ran . väisen rauhan perusteet, m utta tehdä hyödy llistä tvötä kahden Star asettunut täydelleen heidän tosta lähetetään tänne ru o k atar vaivaloista. A llekirjoittanut koet — ja nähtävästi tarkotuksella ta-« se ei tunne voimaansa. Senkin dollarin päiväpalkalla, he oppisi puolelleen. Star m uuten tietää, Lakkoasema Puget ti auttaa toveri K angasta kiirei peet ja me valitsim m e keskuu pahtuvan — avustam isen tarko- liike on enemmän tai vähemmän va‘ hyvin pian halveksimaan lak- että ellei se ole nyt jyrkästi lak- destam m e keittäjän. Täällä luon Soundissa kolaisten takana, niin unionien den aikana, m utta sekin oli riit non helmassa se ruoka maistuu tus on niin silm iinpistävä, että kaaostilassa juuri ny t jolloin sen kolaisten mukiloimista tvöaseen ätöntä. Puhkesivat sitten lehti voi ruveta ilm estymään päi- täm 'akot pahinipain kiireiden aikana ' Y ? '" Uvvälle. T aitaa se sitä ei saata olla huom aam atta pitäisi toimia omien etujensa varsilla. Puutavaratvöläisten voiton t o i välehtenä minä päivänä hy vänsä kohta kesäjuhlien jälkeen. M utta C San Franciscossa yhtyi lak 2 k‘ ' jokainen joka ollenkaan käsittää mukaan. koon California- Eruit Canncrs veet varm anevat, vhtiö toisensa ja se on surm anisku S tarille. yhteiskunnallisia luokkasuhteita.; Mailman sodan hirm ujen ku- Associationin työläiset. Näitä perään näyttää rupeavan k nioiden päivälehti kylläkin äi ainakin kaksi osaston kokousta koitelemme” ja liimailemme il- 8-tunnin työpäivään. kaa jlm estvä Seattlessa, m utta jäi pitäm ättä juhlien jälkeen sa m otuksia jokaiseen puuhun T arkotus ei ole m itään m uuta vaileminen on jo m enettänyt lakkolaisia meni noin sata viisi tymään t tunnaisista syistä, jo t/n kirjeen kantoon, niin e ttä eivät ‘‘kun kuin tuhota ty öläisten järjesty -' makunsa. Sanom alehdet k e rto -k y m m e n tä lahden toiselle puo \ astassa on kuitenkin vieiä m ur" !sen alkaminen siirtyy Scribsin valitsem inen tähän Idle Oaklandissa sijaitsevan tum attom ana puutavarateollisuu-;, ic;ltjen kettuihin kautta pitem vaihtajien non kansalaisetkaan” enää keh mismahdollisuudet kokonaan. vat siitä kuin jokapäiväisistä a- Griffin K- Skellcvn kannutuslai den om istajain liitto, ja mm kau- kriisijn ei osaston taholta voinut • taa työskennellä. Eikö ole." i malle. Lipas Starkaan asetu tu T arkotus on päästä siihen porva- sioista, joilla ei ole m itään cri- toksen työläisiä kehottam aan ! an kun tuohon liittoon kuuluv at kemaan puutavaratyolaisiä 8-tun- tulla kysym ykseenkään ilman e t - ’ svvtä m ölistä kun näm ä “lanne i lei joku v ksilo ryhtynyt siihen villit lokaritkin", joiden on n ' •rien ihailemaan sotilasdiktatuu- koista m ielenkiintoa, ja vain bar- i lkkoon Oaklandin poliisi kar vhtiöt ovat taipum atta, ei voida ........... saaila sellaista v o itto a jolla o lisi nm ty ö p ä iv ä n sa a n n issa sam a lla om asta ulotteestaan. M utta he riin, jossa työläiset olisivat pako- vat enaa lukenevatkaan sotatut- ¡¡oj tä m ä n v ihoMCmieliseksi tu n hin saakka selitetty syövän v aik kun se v aatii s i t ä v au n u m ieh ille. ti kun osaston kokous saatiin suurenrpaa m erkitystä. ne tiede- keutum iseksi, m pii mielenosotus- ka heiniä kunhan niitä vain Ii tetettu ja työskentelem ään kivaa- tisia. varsinkaan kun o lev at Lakko laivatelakoilla tulee ehkä koolle valittiin kirjeenvaihtajat taa viinassa, nyt alkavat he Tuosta liitosta ulkona paikalle ja ojennetuin pyssyin j vaarenne- rin kantomatkan sisäpuolella, ku- taan enimmäkseen välttym ään. —- toverit Leino ja H annula. ()- ristellä korviaan, katsella vmp.- pakotti nuo "kapinoitsijat” ju-i yhtiöt yleensä nävttavät olevan tyiksi. Lai vanralkentajain ja» raken- m itu ista'k y llä, sam assa kokouk- rilleen ja .en eräät lehdet selittävät. . . , naan ja takaisin Friscoon. Niin taipuvaiset lakkolaisten vaali- vaatia parannuks: i Niin saattaa, ihm iskunta to t kauheaksi kertoivat paikalliset muksiin. O sa niistä ilm ottaa ai- nuttajam välinen so p im u s loppuu sess i joiiKun yksilön toosaukses- oloihinsa. Puhutaan työvoiman puuttees ta ja kehotetaan hallitusv irano tu i siihenkin että sen veri laske- lehdet tuota "hyökkäystä,” että kavansa työt tänään (maanantai- tänään. 30 p. heinäk. lodennä- ta sitä sitten myös valittiin sa-' Kyllä täytyykin olla kurjan TOVERI