I
TOVERI
No. 178.
tr»
köistä kuitenkin on. että työn- mat henkilöt laatimaan tuota
tinaisia julistamaan jokaisen jär taan vähitellen kuivin ja sen »täy naisia pyörtyi tehtaan sisällä. 1 n aj 8-tunnin päivällä ja A. F. antajat korottavat palkkoja u u -; epäjohdonmukaista protestia.
Pelkäsivät laitoksen tulevan tu- i p liittoon kuuluvan union kans- , ___ __ ;__ 1,
Tämä
kirjeenvaihta-
Urtiou lak-i Täm
ä riittäköön kirieenvai
jestyneen työläisen lain ulkopuo- tyy menehtyä.
tehtävällä sopimuksella. Puu- dessa sopimuksessa ilman lak Ijajuttuun.
hotuksi. sitä muka oli uhattu.
sa
Mitä
tulee
Toverin
Jokainen kansakunta on viimei
U n n e n «uomalaisen t/C vien Ilnenkannatuja. lella olevaksi, jolloin heidät pa-
Oaklandin poliisi on niin jul- tavarateollisuuden omistajain lii- koa. — L. L.
toimituksen
suhtautumiseen
ny
ilmeatyy A stonissa, Oregon, joka päivä
¡kotettaisi työskentelemään soti- sen kolm ivuotiskauden kuluessa mistunut että se lupaa pyssy- ton toimeenpanevan komitean
paitsi sunnuntaina.
kyisiin erinäisiin lakkoihin, niin
t,
i las v an ijaston alaisena — ja luon- jännittän y t kaiken kykynsä ha-
tulella pitää lakkediiKkeen lo ito l-ipuheenjoilta j a , E. L. ^ ranimer' ! S e a t t l e n S. S. O s a s t o n
pois* turhanaikaiset saivartelu
TO IM IT U SK U N TA :
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN i nollisesti palkatta, tai ainakin vittääkseen jonkun toisen kansa la O aklandista. O akland on l a - ; taas selittää että ei .leiliäkään
E
h
d
o
s
t
a
N vkvään emme jouda toisiam m e
ADOLPH SALMI
K. E. HEIKKINEN
h
ettan
v
t
korkeakoulu
oppilaita
ole
lakkolaisten
vaatim
uksia
vas-J
V
d
S
l
d
l
d
U
S
e
e
n
J
U
llU
u
a
iu
K:at ovat
^ A . B. MÄKELÄ
vain pienellä nim ellispalkalla, jon kunnan om aisuutta ja jäseniä
kolhim aan. Ajat
ovat merkilli-
set. joukot liikehtivät. Ominai-
ka ty ö n an tajat suvaitsisivat mak- ni.n
paljon kuin m ahdollista. ottam aan lakkolaisten paikkoja. taan nnUita kun se, että puuta-.
Voidaanhan niitä evästää kyllä ; varateollisuusalalla etelässä ja) Toverin alakerrassa noissa 1~3 set edulliset olot ovat saaneet
TOVERI
saa. Sellainen olisi se kulttuuri- Laskem aton on se ihmishenkien sen ajan kun ne lakkoa särkevä', i pohjoisessa ovat työläiset järjes
(THE COMRADE)
i
.
................
. .. .
oli julkaistu Leo Leinon ja Jonas S joukkoja
näkem ään tarpeensa
The organ of u»e Finnish workers in the tilanne, johon porvarien mieli pa- lukum äärä,
joka on Iiaviteti\ eihän niitä nälkä, ainakaan suu tym ättöm iä, raataen 10-12 tu n ti
H
annulan
nim
ikirjoituksilla
v
a
-4
selvemmin
ja vaatim aan puian-
W estern states. The only Finnish daily m
the W est. Published daily, except Sunday, j j a a
K ysym ys on vain siitä, us- suoraan teurastuskentilla ja las- rinta osaa, häirinne kotonakaan sia päiviä pienellä palkalla. Ja
ru stettu kirjoitus ‘Toverin lo i- nuksia, vhtäällä parem m in jar-
at A storia. Ore., by the W estern Work
koska
lakonalainen
osa
ei
edusta
ottaa
kem
aton
se
joukko,
joka
on
me-
ollessa.
kaita vatko viranom aiset
m en’s Publishing Society.
m itukselle" ja alle oli m erkitty jestvneenä, toisaalla huonom m in
Lakkoliike on läpeensä rau- kuin yhden kuudennenosan h h- sanat "Seattlen osasto No. 5 S uhtautum inen näihin nousuihin
Hm otushinta 40c paistatuum aita. Kuoleman- ; näiden provokaattorilchticn usu- nehtynyt taistelutantereen ulko-
1 ilm
1_ otukset
<1 tn li.rta
muistovarsy
ilia
. . . •
..
, ,,
T- ,
i._
$1.50 ia kerta
ja
oikealla tavalla an tam atta ennak-
Lakkolaiset \a a ti\a t dysvaltain puutavaratuotannosta, m ääräyksestä.”
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- i tUKSISta
Sellaisen tilanteen to- puolella. Kokonainen valtam erel- hallista.. Poilers
of
the
W
orld’in,
|
niin
he
eivät
voi
jättäy
ty
ä
jäl-
to-ilm otukset 50c kerta, halutaantieto- ja
A llek irjo itan eellc ia ehkäpä koluulojen pohjalle perustuman
Sellainen tilanne linen ihm isverta on vuodatettu ! ^Yvnmtstamista
nim enm uutto-ilm otukset 25c kerta, naima- tellttaa»<seell
He ovat vasta keen voitto-osinkojen saalistam i useammalle Seattlen osaston j ä - ! “ tuplajuu-rntaisuuden vaikuttaa
ilm otukset $1.50 kerta, avioero-ilm otukset I
alkaneet järjestym ään.
P aik k aisessa toisista am m attiveljistään. senelle tuon kirjoituksen sävy terveisiin
$1 00 kerta. Seisovat ilm otukset sopimuk- • saattaisi olla m ahdollinen aikan- maahan.
joukkoyaistoihim nie
Ia
kaikki
vain
siksi,
että
eri
vaatim
uksena
on
25c
tunnilta,
-Jospa kaikkialla vaadittaisi sa- oli yllätys ja uskonpa että o s a s -1 kysyy kriitillistä harkitsem ista ja
ffi.
J Ä
,
sa, m utta purv.ariluokkakin tuli-i
päivä ja yli- maa työläisten taholta, niin meil- tomme tietoiset jäsenet eivät o li- ! tarkkanäköisyyttä. Saam m e o -
kielestä suomennetaan vapaasti.
pian huom anneeksi aikansa elä- maiden kapitalistit tahtovat sa a kahdeksan tunnin
työstä
puolitoista
palkkaa,
jäi-J lä ei olisi 8-tunnin päivää
vas si vhtvneet tuohon “ vastalausee-j la varm at, että lehtem m e l o v en
toisistaan
voiton mailman
A dvertising rates in effect July 1, 1912, 40 neeksi ja sen olisi pakko vuoros- da
keen
puolen
ytin
kaksinkertaises-
taan
m
itään,”
juttelee
Mr.
Cram-
cents p v inch. Special discount is allowed
seen” " — ainakaan sellaisenaan tekee parhaansa suhtautuakseen
kauppam arkki noiden
valtaam i-
taan kukistua.
for larger and continuous advertisem ents.
ti. Naisten palkkoja vaaditaan mer. Asiassa onkin perää. Kun
TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE.
jos se olisi luettu osaston ko- joukkoedun kannalta oikein nai-
E rä ä t täkäläiset lehdet selittä- sessa.
AUG. NIKULA. Manager.
nostettavaksi 20
senttiin enti- nyt kaikkialla, niin etelässä, poh- kouksessa tavallisen joukon j ä - < hin lakkoihin. E desvastuun kan-
Mitä hyvänsä m uuta asetetta- sestä 16 sentin tuntipalkasta, y li- ■ joisessa kuin lännelläkin olisivat eniä ollessa läsnä. M utta k irjo i-; tam m en tällaisina aikom a on ta-
Entered as second-class mail matter July 18, vät iloiten, miten esim. Marykin-
1912, at the postofbee at A storia, Oregon,
nissa
on
laki,
jonka
mukaan
mi-
neekaan
sodan syyksi, se» on ai työstä edellä m ainittu korotus, puutavaratvöläiset vaatineet sa- tusta ei ole hvväksvttv Seattlen vallista raskaam pi, ja erehdvksi-
under the Act of March 3, 1879.
T IL A U S H IN N A T
taan “ irtolaisuutta” ei sallita. 1» noa syy. Ei om aisuuden ja si\ is- L a k k o la ise t myös mieluummin maa. niin eipä todellakaan olisi osaston kokouksessa, eikä se lii- enkin tekem inen voi olla m ahdol-
Y hdysvalluiss» ja Canadassa:
tvksen säilyttäm inen, tai m ail-, haluaisivat kannutuslaitosten \ ai silloin ollut ty ö n /ita jilla "m i oin edusta seattlelaisten katso- -lista, m utta kun olem m e näke
Y ksi vuosikerta. .$4 00
6 kuukautta. ■<2 ^ jk a is e n on registeerauduttava en
tään vastaan.” Olisi ollut pak-
3 kuukautta......... $1.35
1 k u u k a u si..
.
m usta sen puntarin mukaan kuin vinäm m e erehdyksiä, on m eidän
Suomeen ja muualle ulkom aille:
20 p:aa, man tekeminen rauhalliseksi ih- j tion liuostaan. ottam ista.
nen
täm
än
elokuun
JO
si
jaispoliisi
ko
m
yöntyä.
Nyt
sitävastoin
San
Franciscon
koetettava selittää ne yhteistoi
Y ksi vuosikerta . $6.50
6 kuukautta. $3.50
ellei tvöskentele jossakin “lailli - m isten a su in sija k si. vaan jonkun! päällikkö (Viirien on antanut saavat nämä tietoisim m at ty ö allekirjoittanut tuntee täkäläisiä m innallisessa ia sopuisassa hen-
S U B S C R IP T IO N R A T E S:
In the U nited State« and Canada
sessa ja hyödvllisessä liikkeessä, m äärätyn maan kapitalistiluokan m ielipiteensä vastauksessaan ku läiset taistella k atk erat taistelut tovereita. Ja sentähden että T o gessa
m utta ei kohlim alla.
One y ea r........... $4.00
Sir. m on th s.............$2.25
verin lukijat ja Läns.ipiirin tove-
Three m onths. .$1.35
One m on th . . . . . .
.50
että Toverin
am m atissa tai toim essa. ’ K n- halu päästä m äärääm ään koko ' vernoörin kvselvyn. tarvitaank siksi että heitä vastassa on muu-
rit vlecnsä eivä, jo flu i.i harhaan
ym m ärtää
sotaväkeä
lakkolaisia
kuritta-
alla
alistuvien
orjien
lauma.
M
ut
vernöörillä kuuluu olevan oikeus mailman kauppam arkkinat. siinä
arvostellessaan
Seattlen
osastoa,
«e nollia, jolla lepää ei ainoastaan inaan, että mitään ylim ääräistä ta jospa täm äkään yksi ktiudes- tunnen velvollisuudekseni kirjoit nykyisiä asioita ja m ielestäni on
m äärätä jokaisen “laiskottelijan
iä r jestysvoim aa ei tarvita.
P o - 1 osa ei anna riistäjien viekottelun
se ym m ärtänyt ne oikein. Sen
Epäsuoraa vihollisten sellaiseen työhön kuin hän ha täm ä mailman sota, vaan kaikki liisi
voi ominvoimin hoitaa: yksi itseään pettää, niin 8-tunnin työ- taa tuon vastalauseen johdosta. tähden tuntui tuo Seattlen osas
ennenkin käydyt ja tulevatkin vangitsem inen oli tapahtunut, se- päivällä pojat palaavat takasin On kyllä tosi, että osastom m e
avustamista
luaa.
ton nimessä laadittu kirjoitus
. jkin luvattom an aseen hallussaan metsiin, N vt pelotellaan jo sil eräässä äskeisessä kokouksessaan sävyltään aivan sopim attom alta.
M ikä m ain io ase lak k o taiste-. siulat.
valitsi Leo Leinon ja Jo o n as
vaikkakin
Tuleeko rauha solm ittavaksi pitämisestä.
M uuten on kovin sopim aton
1 läkin, että ci tulla ottam aan näi-
Sillä
Yhä uudelleen ja uudelleen se luja vastaan.
H
annulan sekä Toverin kirjeen tapa, että milloin jollain yksi
kannutuspom
ojen
tä
miehiä
koskaan
takaisin
kun
Californian
littävät täkäläiset porvarilehdet säädöksessä selitetään että silla ämän vuoden ajalla, emme tie- liitto on antanut julistuksen, jos 25 prosenttia. Pelotellaan osak vaihtajiksi että m yös k irjo itta
löllä sattuu erinäisistä vaikut
että jokainen lakko joka nykyi e, tarkoteta riistää tvöläistcn i dä. eikä kukaan voi varm uudel- sa asema m aalataan vaarallisek si silläkin että muut kuin te itse maan Toveriin jonkun oletetun teista olemaan jotain sanom ista
sin svttvy, on maan vihollisten lakkoutnm isoikeutta, niin k u k a p a sanoa: kysym ys .»n näet sii- si ja pyytää valtion kuvernööril- m ääräävät union johon teidän on väärän suhtautum isen takia T o toim itukselle, niin usein pitää
epäsuoraa avustam ista, vaikkapa takaa, etteikö lakkoa selitettäisi ta. jaksavatko kansakunnat vielä tä ja presidentiltä apua. Jtilistuk- kuuluttava, ja tuo ei jääne vain verin toim ituksen taholta nykyi tuon sanom isen tap ah tu a o sas
ia silloin luonnol- taistella enemmän kuin yhden sessa sanotaan: "E i ole mitään pelotukseksi. Sen voinevat vas- siin lakkoihin. En ollut kokouk ton vahvistuksella. Oikea tapa
ei lakkolaisilla sellaista tarko- "laittom aksi" Ja
sessa läsnä, joten en tiedä m in on. että sanoja sanoo san o tta
lisesti lakkolaisetkin o lisiv at sa vuoden, onko niillä vielä kylliksi lakkoa. ja yritys on saada se tassanne olevat voimat vielä täl-
tustakaan olisi.
kälaisilla ohjeilla m ainitsem ani
man säädöksen alaisia kuin muut ihmishenki,t ja om aisuutta tu h o t nävttäm ään työselkkaukselta, si- ]a kertaa m äärätäkin. m utta yksi toverit evästettiin kirjoittam aan. vansa yksilönä om alla edesvas
K atsotaanpa. Lakot saattavat
ten peittääkseen sen todellisen ,,n varma ja se on: Kun te tu
tuullaan vetäm ättä kokonaista o-
kin "irtolaiset,” sillä tahalliscsti- tavaksi vuoden ajaksi, ja ennen
m
utta
olen
varm
a
siitä,
ettei
Se-1
«aS{Oa taaksensa. T oisinaan —
tarkoituksen,
rodellisuudessa
dh
'
lette
tietoiseksi
siitä
että
ainoa
olla vihollisten avustam ista, m ut
han kaikki työttöm ät selitetään kaikkia riittääkö niille vielä elin- se salaliitto Y hdvsvaltain halli- turva uhkauksia vastaan on vain attlen osaston suuri enem m istö satunnaisista syistä riippuen —
ta koska lakkojen syntym inen
tarpeita vuodeksi, koko mailman* tusta vastaan, tarkotuksella es- sjjnä t että jokainen teistä liittyy voi yhtyä tuon kirjoituksen sä on hyvinkin helppo saada ko
aina irtolaisiksi.
riippuu yksinom aan riistäjäluo-
kous jonkun asian taakse ja sit
Sillä tavalla se porvaristo aina tuotannon ollessa käynnissä vain täit ruokatavarain pakkaam ista. * vjlteen hakee turvaa vain omas- vyyn.
kan itsepintaisuudesta, kieltäy
ia.
työläisten,
järjestöstä.
Jär-i
Täkäläisten
toverien
pitäisi
u-
Tätii
salahanketta
lietsovat
ulko
ten
esitetään osaston nimessä
avustaa maan vihollisia, silloin hiivity- arkotliksia varten.
tyessään työläisten vaatim uksis
iestostä
jonka
taisteltua
vat
te
|
sein
toistetuista
selittelyistä
kä-
m
itä
sattuu. 'Tällöin saattaa ai
m
aalaiset
kiihottajat
ja
on
niitä
Nälkä! Siinä se m ahtava ru h
kun se katsoo paremmaksi tais
¡kohdeltava mi.ii tehokkaim m alla ¡tse m ääräätte, antam atta pi<ti- i siitä» Toverin toim ituksen val van joutavanpäiväisestä asiasta
ta, niin siirtyy syy maan vihol
tella tehokkaasti "sisäistä vihol- tinas, joka lopullisesti näyttää tavalla.
Lainkuuliaiset k a n s a -; inien, hurttain ja parjaajain la n -? tuudet kirjeenvaihtajiin nähden, koitua osastoriitaisuuksia ja puo-
listen avustam isestakin riistäjien
listaan." om an maan työväestöä o lev an se v ä liiu tu le v a voim a, l o laiset eivät voi suosia anarki-te- ■ n jstaa itseänne, niin te kerran
eivät kirjeenvaihtajat tahdo i luekahnailua ja sellaisille tukka-
kontolle.
Ja tässä esiintyvät
ra ja n ia ia p e ttu re ita .
• vastaan. Ja
vaikkapa
Jimän ka k y k en ee a s e tta m a a n
R
au
h
a
llista
I
kirjoittaa,
tai eivät jostain syystä ' liuottaville emme voi ainakaan
v a rm a sti v o ita tte ,
luokkaedut mitä selvimmin ha
k
a
p
ita
lism
in
liikkeelle
lask
em
ien
la
k
k
o
laisten
E
d
elleen
se
littä
v
ä
t
k
a
n
n
u
tu
s
-
\<>i kirjoittaa, niin toim itus ei nykvään ryhtvä. K oettakaam m e
ja k iih k o to n ta on
maan porvarit nyt ovatkin maail-
vaittavissa.
E päilem ättä ovat
ju lis tu k s e s s a a n
sam an käytös ollut.
voi ketään pakoittaa. Ja jokai- ym m ärtää toisiam m e ja sitä m itä
' man
m arkkinoihin nähden eri voim ien ra iä ttö m ä lle h ä v ily sha h e rra t
Saksan kapitalistit ja saksalainen
Raitiotielakko.
s
u
u
n
ta
ise
sti.
H
e
tä
y
ttä
v
ä
t
n
u
h
nenhan
tiedäm m e että toim ituk- luemme.
i mieltä Saksan porvarien kans-a. lulle.
E
nsi
k
e
rra
n
k
o
h
ta
si
S
to
n
e
&
S u lo Sv välien.
te
e
tto
m
a
s
ti
kaikki
lait
ja
sään
-
pääom a yleensä tiiman maan k a
: • sen taholta on vedottu osastojen
Kok.» m ailin a n äk ee ny t jo n a i
t lainailevat ne kuitenkin niiltä
1
lk
o
m
a
a
laise
t
a
se
sta
u
-
W
e
b
s
te
r
v
h
tiö
m
u
rtu
m
a
tto
m
a
n
ti ok set.
seka tunteisiin että järkeen, että
pitalistien ja koko liittolaisvalto-
m enettelytapoja
tyoväestöääu kaa ja k v sv m y s on vain siitä, tuneet
kiillottajat pelottelevat pähkinän.
Lakko on kestänyt saataisiin lehdelle kirjeenvaihta-
jen pääoman vihollisia, m utta ei
4-
vastaan. Niillä ei ole m itään eri m ikä k a n s a k u n ta ja k sa a u alida heidän tvölaisiaan. jotka ovat kaksi viikkoa, jolla ajalla vhtiö jia. ,.n i.nleuy
|
j
KANSANKIRJEITÄ
$
ainoa vihollinen, loinen ja lähei
-V e n ä jä n ty ö - tvvtvväisiä ja halukkaita työs laski lakon niurtavansa, m utta on te h tv k a ik e n la isia p a a to k sia
T
mieltä siinä. et:ä oman maan sitä k a u im m in .
• *•*
sempi on oman maan työväestö
kentelyyn.
Salaliittoja,
tappo-
ja
m
urtuukin
itse.
Skääppcjä
on
>
k
e
rra
n
,
se
oli
p
a-
eri
edustajakokouksissa,
\ aki- i
!■ l-l-l-l-l-l-
tvöväcstön vaatim ukset ovat etu- vaes o nousi j<
laitosten hävitysuhkailua, sisäl tosin
jokaisessa maassa. Samalla kun
paljon. m utta ne ovat tuista kirjeenvaihtaja-arm eijaa ei ;
!
kotettu
nousemaan,
m
utta
se
päässä kukistettavat.
tää ukaasi.
Lopuksi esittävät ( ¡eorgetovvnissa karsinassa, eikä <de voitu luoda kädenkäänteessa
käydään sotaa vieraan maan pää-
n
W A S H IN G T O N
lkään ei kvennvt kohoam aan vai-; ainoana tehokkaana keinona tuon
niitä ole tuotu vielä ulos ollen parhaillakaan päätöksillä — sii
om anom istajia vastaan, koete
Neljäs kauhun vuosi taan ja lopettam aan -«»taa. Se | "pirullisen juonen" toteutum isen kaan. lukuunottam atta niitä mitä lien on tarv ittu joukkojen kas
B LA CK D IA M O N D .
taan järjestää siten, että samalla
näkee edelleen nälkää ja sotii estäm iseksi hallituksen sotavoi- » hallituksen virkailijat on tuoneet vattam ista tuntem aan tarpeensa.
Black Diamondin s. s. osasto
voidaan käydä sotaa myöskin o-
ävdellisen
sekasorron man käyttäm istä. M uuten arm ei linnaan. M ikäli tuota skäappi- Ja ilahduttavana merkkinä voi
Mailnnansodan neljäs vuosi on m elkeii
herätettiin
henkiin. < )sastoon yh
man maan työväestöä vastaan. alkamassa. Voimme kutsua sitä vallassa.
ja ja laivasto tulee kärsim ään laumaa voi etäältä nähden ar- daan pitää sitä, että meillä tääl
tyi
heti
22
jäsentä. Meillä on
ruokatarpeiden puutetta.
Ja kun tulee valittavaksi kum - vj1(jck<j ih m isk u n n a n h isto ria n
i yostella. ovat ne am m attiskäap- lä Seattlessakin jo tunnetaan ki vielä lupakirja y. tu . välineet.
la m ikä n ä lk iin tv n iise e n n äh -
Olisi siinä toinenkin keino ja pejä kaikki.
Hyvin puettuja peästi milloin uutisia uaikkakun Kuulumme s. s. järjestöön.
Annetaan ellei
liialleko
v voitto
o itto «Imietaan
ell<' i 1 j-
h irm u vuoilek-i : ei v iideksi ta v al- Alen p itää p a ik k an sa V e n äjä llä
laljon varmempi ja kaikin puo-
hmeakatisiä.
Komppania on naitam m e on liian vähän.
I utiseeraajat an tav at tietoja
m o lem p ia k y e tä tu h o a m a a n , sil-
so ta v u o s is ta , vaan sellai- p itä ä p a ik k a n sa k a ik issa m aissa
Iin
in ed u llisem p i k u in tu o ain o a rv htvnvt jo tarjoilem aan sovin-
Tässä
nykyisessä
uutisten puoluelehdille, kun saavat a s i
loin eivät kapitalistit ollenkaan
joka jäytää koko ihmis- m utta m uut kestävät enem män 1 tehokas keino, sotaväki. Jos ne toa lakkolaisille. \ iekkaasti se puutteessa, josta tuo hyökkäys
ansa järjestetyksi. — C. L.
häikäile antaa voittoa ennen vie kunnan
elinvoimia enemmän siksi että niiden hallitukset ovat n vt ensin, vaikka vain kokeillak ensin meinasi saada aikaan eri- kin toim itusta kohtaan aiheutui,
raan maan kapitalisteille kuin <>- kuin ehkä mikään sitä ennen e- vielä voimakkaampia kuin \ enä- seen olisivat suostuneet lakon koissopimuksen Seattlen ja Ta- emme voi syyttää ketään — tai
H U M P T U L IP S .
tehneiden
pyyntöön,
nostaneet
Lakkovahdissa sitä ollaan e-
man maan työväestölle. Millin lettv vuosi, sillä sodan a ih e u tta iän ja sik.-i ne edelleen k y k e n e
i coman lakkolaisten kanssa, m ut jos ta llii»mme jotain syyttää niin
palkkaa ja lyhentäneet työpäivää. ta miehet eivät tarttu n eet an syyttäkääm m e itseämme, a n ta delleenkin täällä H u m p tu lip s joen
kään m uuhun käsitykseen ei saa mien kärsim ysten ja vaikeuksien vä; p a k o tta m a a n n ä lk iin ty n e e n
Se olisi aivan varmaan estänyt
ta tulla siitä häikäileniättoniy y- i vaikutus käy aina raskaam m ak k a n sa n sa k ä y m ä ä n so ta a v asto in selkkauksen puhkeam asta. Siitä saan. Yhtiö nyt näkee että m e kaamme toisillemme ja varsinkin rannoilla, jossa nukum m e yöm-
nettää liiketuttavansakin häikäi kynäilijöillemm e osastom m e ko rne milloin minkin pensaan ju u
desiä, jolla taistellaan täkäläisen si ja raskaam m aksi, kunnes a si k a n sa n ta h to a ja sen hy viin öin olisi tullut suurta hyötyä kaikil lem ättöm yydellään ja tuo yhtiön kouksissa kuka-käskiä niin et.ä rella.
Päivät kuletaan ym päri
uin k u s ta n n u k s e lla .
le jotka ovat tekemisissä hedel teräsherm oinen presidentti Leo paikat vonkuu, jos on sv v tä an kämppiä kiinnittelem ässä 1. \V.
tvöväestön vaatim uksia vastaan. ain kulussa »tapahtuu käänne.
mäin kanssa. Nyt pilaantuu a r nard alkaa herm ostua.
M aan edut, koko kapitalistiluo-
taa. M utta uutisten puutteeseen \ \ .-liiton lakkojulistuksia niin
Tuoko edes täm äkään vuosi
vaamaton
määrä
hedelmiä,
nii
Californian
hedelmä-
oli selvät syyt. I.akkotapaukset tiheään kuin suinkin m ahdollista.
Noin
20
sopim
usta
päivässä
kan edut saavat vaikka väliä l ; rauhaa, on tietäm ätöntä. Rauha
den kasvattajat joutuvat häviä » tehdään kaupungin sähkölaitok täällä tulivat huomat aviksi vas
1 ällä perukalla on 10 m etsä-
tvöliiisten lakko
kärsiäkin, kunhan ei vain tarv it ei näet tällä kertaa palaudu vai
mään, työläiset m enettävät
, sen kanssa niiden taholta jotka ta katuvaunutyöläisten lakon äk käm ppää ja yksi rautaliekäm pp.ä.
se antaa perään oman maansa tiom îZ sten d ip lo m a a ttis ista ta h -
kaansa : kannutuslaitosten om is-'
puhkeamisen
kautta. M ctsäkäm pillä eivät työt ole
u u tise n a k e r tajat joutuvat tappiolle kym m e tähän asti ovat ottaneet säh kinäisen
on
työväestölle, se on jokaisen maan (](l¡sta va; iän riip p u u se siitä, n u - , ro ttu overissa
< an j o scssa ja S a n ta <’la-
könsä raitiotiey htiöltä. Sitte la Huhuja tosin oli liikkeellä katu- yhdelläkään käynnissä. Pyssyillä
nissä
tuhansissa
joka
päivä.
v aru stettu ja hurttia on useita
kapitalistien tunnettu päämäärä. tcn kanan j)>kn kansa V(M sietaa ra ssa p u h je n n e e lta k a n n u tu s vt >-
kon alun on täten yhtiö jo me- vaunut y iiläisten järjestym isestä, joka käm pällä, m utta siitä h u o
Kvsvmvksessä
ei
ole
sen
suu
Täm än maan työväestön vaa sille asetettua taakkaa.
noin
300 liiketutta m utta i:se lakko tuli kaikille yl lim atta olemme onnistuneet saa
Diplo- Iäisten lakosta ja lakon amerika- rempi salahanke, kuin että työ-1 nettänvt
tim ukset ovat nyt niin pienet, m aattiset vehkeily t ovat saatta- hdsm allist-ua aikiikaliaka-ta. jos- Iäiset vain pvvuivät vähän enem vaansa ja joka päivä m enettää lätyksenä — aivan äkkiä. Eks- maan aikaan paljon. Joitakin
pressim iesten.
myllyty öläisten,
t\ ’iijo h ta ja am p u i lak k o laisia pi makaroonia ia olivitiljvä nai lisää.
että saattaa ihmetellä ainoastaan n e e t en n en m a a ra ta ra u h i a n e n i - sa
on <aatu yhtym ään nnioonkin ja
,
,
1
'
'.
,,
.. .
,
.. .
. .
k u o lem an
se u ra u k se lla .
S itte känsä tyydyttäm iseksi.
Tutkija- Työläiset järjestävät liikenteen. näretvöläisten ja m etsät völäisten jättäm ään käm pän.
sitä että ne eivät ole -tällaisena dot
R autatic-
pikku\aitojen sodissa, m utta (.{nnii porvaristp sata hikuisesti
Ihm eteltävällä _ nopeudella ovat lakot puhkesivat samoihin aikoi kampi»aä emme ole onnistuneet
kom
itealle
ovat
italialaiset
työ
1
.....
aikana suurem m at. Eihän niiden tässä jossa koko kapitalistinen | hakun v a r-iiti; Southern 1’acifi-
hin ja silloin olisi todella pitänyt
laiset todenneet, että m akaroonia j työläiset järjestäneet liikenteen
lähettää täältä todellisia uutisia saam aan aivan kokonaan lakko-
kään toteuttam isella vielä työ mailma on jakaantunut kahteen cin rauta iepoliseja tuotiin suo-
bin.a on noussut, heidän on saa niin m allik eljio isesti, e ttä esim . tilanteesta — Toveri kyllä piti tilaan ; siellä työskentelee sadas
väestön elintaso täällä kohoni vihollisleiriin, ei ole m itään sei-! jelem aan "henkeä ja om aisuut- tava t \i>stään enempi että voi-1 Seattlessa, jossa on yli 300.C00
huolen sen mikäli se saattoi eng- ta m iehestä noin 25, m utta nii
lam an tasavallan yhden vat elää
'Todistettu on mvös • asukasta, ei katuvaunujen py-
si tuskin siihenkään mistä se so- ]aista väliintulevaa voimaa, jo k a 1 ta.
'anninkielisistä lehdistä saam il den työt eivät paljoakaan lihota
herra Polsonin jo ennestään li
tatilanteen varjossa on laskettu. nji(Ien keskuudessa V(?1S1 a sc tt:ia vertaiset kunnon kansalaiset, por etta hedelmiä pakataan liika tiu- sähdys tunnu juuri hautaavan laan lähteillä.
värit
ovat
aina
keskenään
yhden
kalle
laatikkoihin
ja
se
edistää
enää
ollenkaan.
Lakkolais-vau
M utta niistäkin vaatim uksista rajan
Sanotaan, että meillä on uu havaa m ahaa. Siellä tveiskente-
vallitsevalle liävitysrai- vertaisia kun on kysym yksessä niiden pilaantum ista: — nuli- * nunnehet hoitavat jitn u n en kans
tistoim isto täällä. On ja ei ole. leviltä miehiltä on vuosikausien
kieltäy dytään kaikella sillä röyh volle.
lle.
lak» m m urtam ishom m at.
käyvät :eetto;nat pakkausherrat säästä-1 sa liikennettä huolekkaasti.
Silloin kun on vähemmän liiket kuluessa im etty jo aivotkin niin
keydellä. jolla kapitalistit taval
Porvarilehdet.
Mailman työväestö, joka kan k ilik si tvöaseen varsiin»heti kun vai laatikoita.
Amerikkalaisen
tä haaraliikkeessä uutisten k ir ettei niistä ole m itään jälellä.
lisesti
kohtelevat työläistensä i taa koko SO(J'an kuorn1an j a hej_ työväki ry htyy ajam aan itselleen kansanvaltaisuuden
Porvarilehdet.
jotka
tavallises
täy d en n y s:
joittam inen saattanee käydä siel Ne ovat enim m äkseen vanhuk
kaikkia
uksia
,
• jo
■ lle
n ei • ole
, siitä m itä
•» ä n parannuksia.
kaikki. vaatim
välillä.
pienem m ät
m akarooniannokset ti poikkeuksetta ovat lakkolaisia lä päinsä. M utta nykyään on ol sia, 50—75 ikävuosien
«uinuin«.
i«t. Tvoläisille
iv o i.u s iu c teen
,
••
.- Jos . herra;
.. • • svlkisi-
; , ••
..........
. ...
...............
vat kourunsa ia tarttu isiv at kun- t völiiisille : jjorvariston kukkaro- vastassa, ovat '.ällän katuvaunu-
Joukossa
on
yksi
kansalaisem
-
ei tunnusteta m inkäänlaisia oi-j kyöty ä , omaisi sellaisen voiman,
ni tvöaseen varteen johon terä- isänm aallisuus py ssy- ja pikan- miesten lakkoon nähden olleet lut tavallista enemmän miehiä mekin.
kaupungissa ja uutisten toim itta
keuksia.
joka kykenisi asettam aan P.v<>' kin on kiinnitetty jä yrittäisivät
I. \ \ . \ \ .-liiton keskusviras
varsiparaateineen. — A- d ja - ¡yleensä noin tasapuolisia. Onpa minen haara liikkeessä on oliti:
I ämän v ihollisten ep äsu o ran . väisen rauhan perusteet, m utta tehdä hyödy llistä tvötä kahden
Star asettunut täydelleen heidän
tosta
lähetetään tänne ru o k atar
vaivaloista. A llekirjoittanut koet
— ja nähtävästi tarkotuksella ta-« se ei tunne voimaansa. Senkin dollarin päiväpalkalla, he oppisi
puolelleen.
Star
m
uuten
tietää,
Lakkoasema Puget
ti auttaa toveri K angasta kiirei peet ja me valitsim m e keskuu
pahtuvan — avustam isen tarko- liike on enemmän tai vähemmän va‘ hyvin pian halveksimaan lak-
että ellei se ole nyt jyrkästi lak-
destam m e keittäjän. Täällä luon
Soundissa
kolaisten takana, niin unionien den aikana, m utta sekin oli riit non helmassa se ruoka maistuu
tus on niin silm iinpistävä, että kaaostilassa juuri ny t jolloin sen kolaisten mukiloimista tvöaseen
ätöntä.
Puhkesivat sitten
lehti voi ruveta ilm estymään päi- täm
'akot pahinipain kiireiden aikana
' Y ? '" Uvvälle. T aitaa se
sitä ei saata olla huom aam atta pitäisi toimia
omien etujensa varsilla.
Puutavaratvöläisten voiton t o i välehtenä minä päivänä hy vänsä kohta kesäjuhlien jälkeen. M utta C
San Franciscossa yhtyi lak
2 k‘
'
jokainen joka ollenkaan käsittää mukaan.
koon California- Eruit Canncrs veet varm anevat, vhtiö toisensa ja se on surm anisku S tarille.
yhteiskunnallisia luokkasuhteita.;
Mailman sodan hirm ujen ku- Associationin
työläiset.
Näitä perään näyttää rupeavan
k nioiden päivälehti kylläkin äi ainakin kaksi osaston kokousta koitelemme” ja liimailemme il-
8-tunnin työpäivään. kaa jlm estvä Seattlessa, m utta jäi pitäm ättä juhlien jälkeen sa m otuksia jokaiseen puuhun
T arkotus ei ole m itään m uuta vaileminen on jo m enettänyt lakkolaisia meni noin sata viisi tymään
t
tunnaisista syistä, jo t/n kirjeen kantoon, niin e ttä eivät ‘‘kun
kuin tuhota ty öläisten järjesty -' makunsa. Sanom alehdet k e rto -k y m m e n tä lahden toiselle puo \ astassa on kuitenkin vieiä m ur" !sen alkaminen siirtyy Scribsin
valitsem inen
tähän
Idle
Oaklandissa
sijaitsevan tum attom ana puutavarateollisuu-;, ic;ltjen kettuihin kautta pitem vaihtajien
non kansalaisetkaan” enää keh
mismahdollisuudet
kokonaan. vat siitä kuin jokapäiväisistä a- Griffin K- Skellcvn kannutuslai den om istajain liitto, ja mm kau-
kriisijn ei osaston taholta voinut • taa työskennellä.
Eikö ole." i
malle. Lipas Starkaan asetu tu
T arkotus on päästä siihen porva- sioista, joilla ei ole m itään cri- toksen
työläisiä kehottam aan ! an kun tuohon liittoon kuuluv at kemaan puutavaratyolaisiä 8-tun- tulla kysym ykseenkään ilman e t - ’ svvtä m ölistä kun näm ä “lanne i
lei joku v ksilo ryhtynyt siihen villit lokaritkin", joiden on n '
•rien ihailemaan sotilasdiktatuu- koista m ielenkiintoa, ja vain bar- i lkkoon
Oaklandin poliisi kar vhtiöt ovat taipum atta, ei voida
...........
saaila sellaista v o itto a jolla o lisi nm ty ö p ä iv ä n sa a n n issa sam a lla om asta ulotteestaan. M utta he
riin, jossa työläiset olisivat pako- vat enaa lukenevatkaan sotatut- ¡¡oj tä m ä n v ihoMCmieliseksi tu n
hin saakka selitetty syövän v aik
kun se v aatii s i t ä v au n u m ieh ille. ti kun osaston kokous saatiin
suurenrpaa
m
erkitystä.
ne
tiede-
keutum
iseksi,
m
pii
mielenosotus-
ka heiniä kunhan niitä vain Ii
tetettu ja työskentelem ään kivaa- tisia. varsinkaan kun
o lev at Lakko laivatelakoilla tulee ehkä koolle
valittiin kirjeenvaihtajat taa viinassa, nyt alkavat he
Tuosta
liitosta
ulkona
paikalle
ja
ojennetuin
pyssyin
j
vaarenne-
rin kantomatkan sisäpuolella, ku- taan
enimmäkseen
välttym ään.
—- toverit Leino ja H annula. ()- ristellä korviaan, katsella vmp.-
pakotti nuo "kapinoitsijat” ju-i yhtiöt yleensä nävttavät olevan
tyiksi.
Lai
vanralkentajain
ja»
raken-
m itu ista'k y llä, sam assa kokouk- rilleen ja
.en eräät lehdet selittävät.
.
.
,
naan ja takaisin Friscoon. Niin taipuvaiset lakkolaisten vaali-
vaatia parannuks: i
Niin saattaa, ihm iskunta to t kauheaksi kertoivat paikalliset muksiin. O sa niistä ilm ottaa ai- nuttajam välinen so p im u s loppuu sess i joiiKun yksilön toosaukses- oloihinsa.
Puhutaan työvoiman puuttees
ta ja kehotetaan hallitusv irano tu i siihenkin että sen veri laske- lehdet tuota "hyökkäystä,” että kavansa työt tänään (maanantai- tänään. 30 p. heinäk. lodennä- ta sitä sitten myös valittiin sa-' Kyllä täytyykin olla kurjan
TOVERI