Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 28, 1917)
No. 175. TOVERI kaa sangen h o rju v alla ja epäkiitolli- koko mailmaa, jos niiksi tulee, riuttoja. Ne ovat suunnattom an «me, että nyt enemmän kuin 'kos- rääntyä ja huutavat V enäjää m u rikriisiin, joka johti viiden kadet J seila ain e e llise lla k in pohjalla, k o k o hajaantum isen ti m inisterin eroamiseen. H eidän edistym isensä viimeis- rikkaat fosfaateista ja m uista kaan ennen koko vallankum ouk- ka uhkaavasta 1 n a isu u te e n k atso en (tä tä '‘kokonai Llnnen »uomalaisen t föväen äinenkannattaja ten 30 vuoden ajalla on tosiaan : luonnontuotteista. Venäjän uusi valtiollinen kriisi su u teen k a tso m ista " me tosin em m e Yhdellä a i- : sen aikana Venäjän edessä on vaarasta. He eivät tahdo kuulla ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä i paitsi sunnuntaina. suurenm oinen ja ihm eteltävä il- p o a lla näistä saarista iX am ou- kysym ys siitä, kenen käsissä p i puhuttavankaan laajan itsehallin on taas asettan u t vallankum ouk - täy d elleen y m m ärrä, m u tta eh k ä se T O IM IT U SK U N TA : miö. Sam alla on täm ä keltai j saarella M arshall-ryhm ässä) on tää olla valtiollinen valta: vai non m y ö n täm isestä U krainalle selliseli kansanvallan eteen kysy- ' h eid än kesken ta rk o tta a jo tain yh- W. N. REIVO LAURI M OILANEN nen liittolainen kehittym ässä vh- /laskettu olevan fosfaattia, tuota laiikumouksellisen kansanko kä ja Suomelle. Lykäten täm än myksen siitä, kenelle kuulu i te is tä , isom paa sik a a rila a .ik k o a ). A D O LPH SALMI K. E. H E IK K IN E N A. B. MÄKELÄ Se on esittä-l “Maailmansodan särmät ,.t han- deksi m ailman suurim m ista teol- arvokasta lannotusainetta, y lis is s ä . vaiko Venäjän imperialis- kysym yksen ratkaisun kansallis vlin hallintovalta. .. . , . . .. k au k set o v a t viim e aikoina Iisaksi lisuuskansoista. Jaappani on a- SCO m iljoonan dollarin arvosta, tisen poi varisten ja sen valtiol- kokoukselle he itse asiassa petaa nyt täm än kysym yksen c ritta ' n . saattanee( suuria v astah ak o isu u k sia TOVERI Ja -tällä lehtieil talo u d ellisen puolen kunnol- nastava Saksan sijan ei ainoas- Tyynenm eren Fosfaattiyhtiö, jo- listcn aate edustajain, "kadetti- vat diplom aattista peliä ja kau räikeässä muodossa. (T H E COMRADE) The organ of tue Finnish workers in the taan siirtom aavaltana. vaan > ka ennen sotaa oli saksalainen en" käsissä. niilta näyttävällä syyllä kieltä 1 kertaa vallankum ouksellinen kan- ¡lsene jo h tam iselle. E llet talo u sp u o lta Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, teollisuudenharjottajanakin. Jos liike, m utta nyt luonnollisesti on vät V enäjän kansallisilta vähem sauvalta ei voi kiertää tätä ky sy -, m itä pikim m in saad a koh en n etu k si at Astoria, Ore., by the Western Work H uhtikuun lopussa tap ah tu men’s Publishing Society. siis T yynenm eren alueet o liv a t; brittiläinen, om istaa tuhottom at m istöiltä oikeuden itse ra,kaista rnvstä sillä tavalta kuin se kiersi oloja ja vaatim u k sia v a sta a v alle kan- i l .. nalle kävpi leh d istö m m e ty ö sk en tely neen ankaran kriisin aikana puolitoista kuukautta sitte. naue- ‘ , u.. Ilmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- tärkeitä Saksalle, niin kuinka j alat fosfaattipitoista kalliota, io- 'kohtalojaan. He tunnustavat sen .. , 1 , ... , , , viikko viikolta yhä vaikeam m aksi. ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyillä kokoom ushallitus ei ratkaissut tärkeäm m ät ne tulevat- ta kestää louhia yli 20 vuotta, $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- paljon tällaisen m äärääm isvallan aino K okoom ushallituksen antam a ko-i UseJta eshyksia lässä su h te e s s a oli to-ilmotukset 50c keila, halutaantieto- ja ¡tätä kvsvm vstä. Päinvastoin, se vaikka laskettaisiin voitavan astaan niille kansallisuuksille, kemus todisti, että valtiollinen neuvottelu k o k o u k se n k ä s ite ltä v ä n ä ." nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- kaan olem aan Jaappanille. sekoin asem aa entistä pahem- tlmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset vallankum ouksellisen M utta n i i t ä esity k siä , s itä ei sa- jotka kuuluvat ,saksalais-liittoon, yhteistyö Se seikka, että B ritannia ny- louhia 80,000 tonnia vuodessa, $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk- , i min. Sosialistien astum inen sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista kyisellä sodalla pyrkii kukista-1 S a la p e rä ise sti T arvitsee vain vähän kutkutel- m utta ei heidän ennän maansa kansanvallan ja im perialistisen liallak aan ilm aista. tulee rahan seurata mukana. Englannin- . l m inisteristöön ei voinut luoda kielestä suomennetaan vapaasti. porvariston välillä vain p itk ittää ; vain v a k u u te ta a n : “ Ei ollut m yöhäi- m aan valkoisen kilpailijan, teh- la vielä am erikalaistenkin kapita- kansallisuuksille. • i i o i V i.: nen täm ä kokous; oli . . .. . . . __ i . . . . . . sopusointua suhteissa luokkien sotaa ia o...,»« siirtää taka-alalle karxki j uen . , vain sen ki- T ässä suhteessa venäläiset im- . ow,aa ------- —...... , , . Adverting rates » effect July i, 19 2. 40; ¿äksensä tilaa keltaiselle, et ta l-in s tie n tuntosarvia, min pian on . ....... , ..................... ... peim m in k a iv a ttu aika. cents per inch. Special discount is allowed; I . . ..................... . t a rv h m ie n Vallila, lOlden e d u t ia for larger and continuous advertisements, ]a hetkellä huolestuta Austraa-1 sillakin suunnalla Hamassa tiu . , , , periahstit ovatkin aivan jo h d o n -; \ enajan uudestaan järjestäm istä s a m a a m ekin sanoim m e jo ennen toveri , box 99, astoria , ore . ■ . . - c:i1- 1 pvrkim vkset ovat olem ukselli- mukaisia. M utta heidän jo h d o n -ik o sk ev at polttavat kysym ykset. | k u jn on ram e tä tä s e lo stu sta n äh n eet- aug . N ikula . Manager, i lian “isänm aallisia . 1 den m ailm ansodan siemen. Silla • . . ,. . --------------------------- ------------------------ 1 sesti vastakkaiset. Sosialistien m ukaisuutensa ei voinut olla pal-i M utta kansainvälisen rauhan ; kään. “ N yt on m u sta in voim ien a ik a Entered as second-class mail matter July 18, j 1 olisihan se sekin m anm ankolkka i Suuri Eteläm eren asioitten 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, i Tseretellin ja Skobelevin rinnas- jastam aita heidän edustam ansa ja vallankum ouksen edut \ aati-1 to im ia’’, me sanoim m e, “Ja toim ia saatava “turvalliseksi ^m orga under the Act of March 3, 1879. tilaushinnat tuntija, saksalainen tohtori Ir I tam inen Shingarevin, M anuilo- politiikan koko valheellisuutta. I vat, että Venäjän vallassa olisi | Jo u tu in ; huom enna se voisi olla Jo h j i nilaiselle) kansanvallalle". Yhdysvalloissa ja Canadassa: inter, on kehottanut Saksan I vin ja Shakovskijn kaijssa ei vai Senpä vuoksi ei ole kum m allista, johdonm ukaisem pia V enäjän vai- myöhä” Yksi vuosikerta, .$4.00 6 kuukautta. .$2.23 f K aiketi h eid än e a u ad alain en jo h to 3 kuukautta......$1.35 i kuukausi... .50 Alitusta m äärittelem ään aikeensa! k u ttan u t viim em ainittuihin, sillä Suomeen ja muualle ulkomaille: j .. T T.. ! että U krainan ja Suomen kysy ' lankum ouksellisen kansanvallan tä h te n s ä on tuonut heille s e lla is e t Yksi vuosikerta. .$6.50 6 kuukautta..$3.50 Futeläm ereen n a n d en . H ä n en Mitä on tapahtum assa Shingarevit ja Mannilovit uudes- m vksetkin sekaantuivat m iniste- ¡edustajia. te rv e ise t, e ttä ju u ri n y t kun so- SUBSC R IPTIO N RATES: n p i i v n n i n < >n In the United States and Canada ! n C U V O U ^ l « 1 , C tta b J k ^ a n Pl Cl m D ll i Venäjällä*^ sahaan hallituksessa eivät voi - s ia lis tile h tiä v a sta a n on sensuurivai- •'iiiiiiia iiiK it ir iiiir iH u iiiiiiiu iiiiiim iiiiiiiitiiiiiiiiiiiiir iiiiiiiiiiiiiiiiiiio iu iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH iiiiiiiiic n u iiiiiiiiiiiiiiiiiiu iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiH iiiiit tifi One year. . — $4.00 Six months........ $2.zs, telikään saa sodan jälkeeir luo- I neet olla jatk am atta miljukovi - no h u rjim n iillaan , n y t on " se ki- Three months. .$¡.35 One month................ 50 viittaa naita saaria, vaikka hän | peim m in k a iv a ttu a ik a ”. --------------- laista politiikka#. Jos vallanku- 1 Sepä se se littä ä, e ttä k a ik ista ko- että Jaappani on m vöntääkin, Otsikolta "R atkaiseva hetki on 'm ouksellisen kansavallan epälail- | vista k o k em u k sista, ykäinpä m ailm an- Saksalta vallatut Tyy- kova pähkinä purtavaksi. Ja sii y önyt”, kirjottaa "Xovy M ir” ¡linen yhdyseläm ä imperialistisen | sodankin “ s ä rm is tä ja h a n k a u k sis ta ” na hän on oikeassa. Jaappani ' Venäjän asem asta : porvariston edustajain kanssa a i CHiuiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiimiiiiiHiiHHiiiiHiiMiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiriiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiih." |iuojiniatta to iv o rik k a a lla m ielellä nenmeren saaret on B ritannian liittolainen, ja sen- kaansaisin jotakin, niin se ai OTAMMC SANAMME TAKAISIN. Ei! H ukkaan ovat m enneet m onet läh d ettiin ta llu s ta m a a n jo h to tä h d e n tähden Saksan on m ahdotonta Ì V enäjältä viime laivina Saa-; kaansai ainoastaan sosialistiini hyvät hum alat, ih a n a t ju u d asp o n n et v iitta a m a a tie tä , "k atso e n valoisin Tulenarka kysymys. A m erikan “ kan sallism ielisten sano ja sosialistien sokaroim inen pois ty ö - ! silm in san o m aleh tiem m e (niin. nii- ik u lettaa sinne joukkoja noiden Ì Puncct sähkösanom at kertovat liisterien vanhoillistum isen ia m alehtien ja sanoinalehdentoim itta- viiden m inisterin. perustuslaiHis- paikkojen takaisin vallottam isek- . niiden m uut tuulisen porvariston iaiu yhteinen kokous" — jo ta me ly paikoista. Ik äv in tä on ku iten k in oi- (jeu “ k a n sallism ie liste n ", jo tk a tuon B;’ U. Eederati' »uistin kirjeen kansanvaltaisen liuoilleen edus lut, se, e ttä “ sanom alehtem nie ovat su u ren c a n ad a laise n k o rk e a ta tu tta - , , S rvöstöpolitiikan tahdottom iksi hykäisyyden vuoksi nim itim m e “ k ä ä r kaiken a ik a a toim ineet sangen horju- vuuksien nojalla a in a k in säily v ät sen- vaihtaja A ustraliassa sanoo, että si. jaappani on sitäpaitsi sodan v.,i»-, ta ia n i p o istu m ise sta k u k o o n itis-i • , .... voimakkaampi m eitten k ä rä jik s i” — on nyt vihdoin- valla ia ep äkiitollisella a in e e llise lla -, su u rilta ) ja valistu sty ö m m e tu le v a an , 1 . puolustajiksi. kaukaisim m assa idässä ei n y k y 1< »puttua kuin Saksa. Se on A ustraalian-i *,a ” Buksesta. Samoin sahkosa- .......... . ään ole tärkeäm pää kysym ystä A nom issa kerrotaan Pietarissa t a - ; \ enajan arm eijan hyotasaani.- kin p äästän y t ju lkisuuteen jo n k u n la i-| kjn pohjalla, kokonaisuuteen k a tso e n .) k eh ity k seen ." kin liittolainen nyt, tahi oikeani sen selostuksen siinä k ä site lly istä 1 y u rjiaa on ,n e |4 än s itä kieltää. Nii-1 Jo k a elää. se näkee, kuin se, kenen haltuun Saksalta m ielenosotuksista, i nen ^>a’’tsian rajalla oli yk>i su- asio ista, joten m eidän väitteem m e, {jen h isto ria on siin ä su h te e ssa m o -) pali tiineistä — — — vallotetut ly y nenmeren saaret niin sanoen: A ustraalia on Jaap : rullisim pia seurauksia sosiajis- e tte i n iistä olisi ju lk isu u teen la s k e t- 1 n |k irja v a ." SODAN HEDELM ÄT Y H T E ISE L L E verisistä yhteentörm äyksistä, joi panin laivaston “suojeluksen” -----------. --------- . . ... . .. .... tulevat jääm ään. alaisena. Ja A ustraalian "isän- ta on tap ah tu n u t k,,koon,usl,alli !*'<;" '" tty n n se sta porvar, 11,seen tu “lu isk a u sta k a a n '' ei enää ole ai- , KANSALLE. van sanalleen oikea. Tosin on tuo | Jaa-ah, enem m änkin kuin m onikir- N vt on tilanne semmoinen, e t E dw ard T. D evine k e rto m u k se s m aallinen" eiluskunla selittää ' tuksen kannattajien ja vastusta- 1 minn.lenst,M,n. selo stu s niin sileäksi ta rk is te ttu , e tte i i jav a — se on ollut oikein “ ristirai- saan A rm eliaisuus- ja ojen n u slaito s- tä Uusi ( luinea ja sitä ym päröi i 1 x I* * *• *11 w ■» A+-4«-« i I m m i i c t . v s t i c i i> lc e p a i i e m i s b i K a a n siitä sivullinen tule hullua hurskaana-1 täin en " ja “n a p p u la h a a ra in en ”, kävt- vanna. t ten to im itsija in yleiselle kokoukselle vät saaret ovat austraalialaiste.i huolestuneille valitsijoilleen, että siitä, etteivätkö sosialististen m i m aksi. L a a ja sti lo ruillaan siitä, tftäksem m e näiden kansallism ielisten lausuu: ' “koska Jaappani on niin voim a i H istoria näin ollen toistaa it - j hallussa ja Sam oa-saaristo uus kas, ei siitä ole m itään vaaraa j sensä. Uusi m inisterikriisi on nisterien käsitvkset hvökkävk- kuinka n ä itte n kan sallisten eppujen h elskähtelevää, k o rk ealen to ista kieltä. “ U sk o m atto m at m ä ä rä t voim ak seelantilaisilla, m u tta jaappani- A u s tra lia lle eikä E teläm erelle"! ‘ syntynyt ja kehittynyt su u n n il-jsen tarkoituksista, toiveista ja “y rity k siä on varsinkin viim e vuosi- ' “ Kokous, jonka k ä sitte ly jä jo h ti kaim pia ja p a rh a ita m iehiä on k a a laisilla ovat M arshall -, C aroline-, i -! leen saiuallaisissa olosuhteissa pyrkimvKsista olisi perusteeni kym m enen k u luessa su u re sti hanka- kansam m e yhtelshvvää ta rk e tta v a a- tu n u t. u sk o m atto m at m ä ä rä t s a a te ttu ’u u tta n u t y h teisk u n n a llisten virtaus- -siallisuus ja rauhallisuus, loppui vaiv aisik si tai sokeiksi. T eollisuuden M ariana- ja Pelew -ryhm ät h a l Isänm aallinen ajatustapa am a o- \s e e llis e t tnie >esti eronneet porvarillisten im- saa kaikki asiat parhain päin , kuin ensimainen. ten monikirjsLVUus, k a tsa n to k a n to je n kauniisiin ja \arm ap ä ,itö k sisiin toi ’ uhrien ta v a llin e n m onilukuisuus, jo- lussaan. Jaappanilaiset ovat il- kaduilla. perialistien käsityksistä, toiveista lenos< »tukset 1 ’ietariti nicuipyyteisvys ja eri tahoilla huo- veisiln tulevaisuuden varalta, — s ii- ! ka v|e ja e jien m eitä niin kovin huo Jaappanin pelottavan m ottaneet aikovansa pitää om i kääntää. aiikset, .ta haluista. M utta siinäpä onkin y.mk m atta v a tark o itu sp e rie n sekam ieli- nä kaikki m itä sivullisille a n n e ta a n ,,n m elk ein p ä u n o hdettu, viiteen törm ä vk set. naan vallottam ansa saariryhm ät, voimakas laivasto on vain viikon aseman koko tragedia, että 1 se- syys, jo tk a ovat vakavain kansallis- tie tä ä tässä kokouksessa todella ka- , gyutyvjpu lu k u m ä ä rä vähenee. K uo päässä A u s tra lia sta , i taistelu vallankum ouksellisen maksoi mitä maksoi, ja soti m atkan retelli, Skobelev v. m. kaunatta- m ielisten lehtien henkisten p y rin tö -) sitelly istä a s i o i s t a ja te h d y istä [ le | em an ta m a n ta p a u s te n su hdeluku su u re n e e laalliselta näkökannalta h e illä ) M utta m itäs vaaraa siitä olisi — kansanvallan ja porvarillisten im- essaan tuota hvökkävstä, itse asi- jen ty ö v ain io ita k iertän e e t. A nkara suunnitelm ista, I »iviiliväestenkin k esk u u d essa, vielä- velvollisuudentunne on päivä päivältä M utta me tunnem m e v eljet j a , pä s o ta v a itojpn läh e tty v illä o levissa on siilien täysi “oikeus". Ja ap enemmän kuin siitäkään, että > perialistien välillä, — kaikki tämä m uistuttaa paljon tapauksia en- a>sa auktoriteetillaan p y n ittiiä t p a in a v u u tta n sa lisännyt, vaan haja- ym m ärräm m e heidän ta rk e tu k s e n s a I pä pani on Englannin liittolaisena ja jaappanilaiset ovat sotureita lap pu o lu eetto m issak in m aissa. L a ste n nen M iljukovin ja •( lutschkovin englantilais-venäläis - amerikalai - naisuus ja järjesty n iä ttö m y y s ovat rivien välistäkin. Vaikka he to isinaan kuolevaisuus, ellei yli-inhiinillisiin sesta saakka? Sitäkin varmempi kun A ti >t raatia on E nglannin alus maa ei a u stra lia la isilla ole suu-i vain’ cttei silta talw lta tarvitse poistum ista ensimaisen väliaikai-■ sen paam nan ryöstöä.ke.ta. Ja työn teh o k k u u tta heik en tän eet. — — 'naastelevatkin vertau k silla, me luu p o nnistuksiin ry hdytä, nousee hui m itään vaaraa peljätä. T ietysti sen hallituksen riveistä. 1 täm ä tosiasia ei voinut ennemmin | K ipeim m in on tä tä tu n n e ttu juu ri lem m e voivam m e vähä o u n a ste lla m aavan korkealle. T uberkuloosi m u r restiknan suunvuoroa, jos tahto viim eisinä vuosina. Jolloin kehitys- k e tä ja m itä ta rk o te ta a n noilla kai- taa kaikki ta ita v a s ti ra k e tu t te lk e e t >h \ id ä yksityiskohtaisia tai myöhemmin olla ilmi tule ja brit- pyrkivät laajentam aan aluet-j Et me “ nionipyyteisillä” “sekainieli- ja m uodostuu niin la a ja k a n to ise k si vat olla “isänm aallisia" työn p in tav esiä m onijuoksuiset r is ti-l kiila ’ * ’ ista ’ Jos m alta. taan, m utta mitäpäs. siitä? Kaik- tietoja naista tapahtum va,«.-syyksilla", “ m onijuoksuisilla ristivyö-j k u lk u tau d ik a, e tt4 .valkoisen ru to n . vvörvt k u o h uttelevat toisiansa tiläisiä. Venäjän im perialistit, vaatien saatuja säh k ö äsken taan. V aikeata on täm ä aik a ollut jry illä ’’ ja m uilla sa ta sa rv isilla . h a a r a - , nirnitV8 ei e n ä ä ole vain k u v aan n o lli. Niinpä kirjeenvaihtajakin ko ' kihan sitä pakkäavat tekemään saa nskoa varsinkin kansallism ielisille sanom a- kuvioisilla kum m ituksilla, “jo tk a ovat nen L a v a n ta u ti, kolera k e rp u k k i ja sanomia. eivät intohim ot vielä i sodan jatkam ista, vakuuttivat, Pitäisikö heidän olla sullottuina reasti alistuu m yöntäm ään. et tä lehtim iehille. Laajoissa oloissa, ilm an va ka vain kan sallism ielisten lehtien m alaria (räm ek u u m e) e s iin ty v ä t uu- ole asettuneet, ja taistelu, siirryt että sitä käydään s »rrettujen kan- Jaappani tällä kertaa on vallit m uutam ille pienille luodoilleen, toim innan y h ten äisy y ttä, ilm an to is hen k isten pyrin tö jen työvainioita ! deneen h ä v ittä m ä ss ä ta k a p a ju lla ole- tyään m inisterien kabinetista sallisuuksien vapauttam isen ni sevassa asem assa, ja että ja a p kun sievän vesim atkan päässä tensa ym m ärry stä ja tu n te m a tta kes- k ie rtä n e e t" - ja m ikä pahem pi, kier- via k ansojft, kun ta a s s e lla ise t uu- messä. Mutta niin pian kuin tu- kin äisiä valtim oita ovat he työsken- tä n e e t niiden k assak aap p iak in (tahi niudel kuin v allih au ta-jalk a kaasu panilaiset ennen pitkää osottau- on m aita kyllä mihin leviltäy-i kaduille, yhä jatkuu. , Mikä sitten on täm än taistelun lee kysym ys \ enäjän sisässä ole- nelleet, yksinpä herm o jen sa ärtynei- k o ru tto m a sti puhuen, sitä sikaarilaa- m yrkytys ja h erm o lierp aam iu s suo- tuvat tulevaisuuden kansaksi. tvä? Xuo kyseenalaiset saaret eivät luonne? ¡vien kansallisuuksien itsemaä syyteen asti. K ehitys ei ole n äyttä- ökkoa, Jota ne k a ssa k a a p p in a a n käyt- ra s ta a n ta a n la m a a n n u tta v a t v ä lis tä H e ovat nousseet kuin sieni y h Me emme erehd} sanoessam- rääm isvallasta. he alkavat pe- nyt toiveiden luom ia v aatim u k sia.” itä v ä t) , siten pitäen n iitä “ kaiken ai- neia-i m at k a n s a t S u k u p u o litau d it, joi- dessä yössä ja voivat uhm ata ole lierikään arvottom ia kallio- ...... ...... n ¡ m ,' m:ni m..imim, n i . ,'"iiimmiiiimmmm:’ un " ........ ...... . i iiiiiiiiimiiiiiimnmi’ , ■ ■ ,i, i, '. ,,.,...., ,|u ' u n iu n ^ H ir n m r iiin n n p ^ A n u u H A m u m H u m m u n r m m , lli|IN n ilu iiiiiiin iiin iiiiiiiiiiiiiH iiiiiiiiin n iH iH iiiu iiiin in in iH iim iiM liu iiM U ii 1 ■ TOVERI I MAILMANKATSOMUKSIA H I» IH h U ,n !IH II!lH H ? U lrH H H n tH !!n t||1! ! ’ ! ’ H n » M I! lin i: 'lll* . * M . ll’ ’ ’ l l t l l l ' H ! l ! l ' l f IIU ji:s ;:| . I I l l l H U i l l l . o ,l i l l u i : 'IH J IH IIIu ; . i , | l l ' l l i l l : . H ! i l M l I l l l l ! l l l i '» l ! l i n t l l l l ' 1 U H L IIH IU H ll!, H t l H I d u l i U H H U t llllH I U u m i. if t llt lllllL M lI I t liH lilin iK U H UiliUltilH IlUU iU illUiilitHHHlUIHilUnuiUtUUUoU taitiU llliHKii.hlU iU b.it Hill , . . elia kansan joukkoja siten ilm aantui parempi tila isu u s' ¡ota kapitalistinen pakkoval- kaikki katk'ki k kuulu- u u lu - osattom ien orjakarsinaan. Ja tä ti atateltiin tasapainon pitäjäksi. D“rKvit?yII S. S. OSabltm, vat kansalle, jonka tulee kävt- mä sama loisluokka on vna pi Presidentin tuli olla •kapitaalia Minä en tällä tarkota ymmär- m urtaa työläisten kehityskulku ta nvt pjtää viivaltansa ja oman vuosijuhlaan 1 tää niitä niinkuin ihmisten sopii, täm ässä valtaa ja se kykenee edustavista välit ava valitsija rettavän mm. että vapaamieli- ja. selkänoja: järjestöt — aina ¡yksinoikeutensa tukena tvöväen vastaan O m istava ¡M eidän kaikki toim intam m e täs- asestetun pakkovallan avulla n\ miesten kokouksessa, eikä suo- sempää toim intaa ei ollut ole km tilapäisesti. K atsokaas m ,k -; huikkaa että vineri raan kansan tahdosta, Ylin tu l- massakaan. Kyllä sitä oh sitä si. Me tiedämme, --------------------------------- i sä T overituvassa on tarkottanut kväänkin m äärittelem ään elä- .... ............... , nokka on svnnvnnäisessä liitos- kin, vWan se edustatitui niin hei K« luS;- JH ‘,<a' o - Sa so ot taak ay v issa1 sa ty ö /ä en luokkaa vastaan j t narhaaksi mämme m ahdollisuudet, lait ia Me olemme m ioistuin katsottiin näitä kaiken aikaa. Jokainen, joka on vähänkin ; iset t ................ h e rä ä v ä , t !a : katselee asioita vain siinä valos- oikeusm oraalin. jotka ovat jär tasapainon pitäjäksi kansallispo k o sti, että v äh em m istö vei a in a , valloissa • . , . ty , ö lä ■ pitänyt silmiään auki. huomaa. I nauttineet siitä — ja . toisinaan .... voiton. T aistelevat rvhniät ia taistelevat hurjasti !hm iso!keuk-!sa. c ttä väkevämpi voittaa; — että kapitalistinen m aailm anke-' ' as-v Iieetkm hetkeKsi. M e itä on jestelm ällisesti työväen luokkaa litiikassa. estäm ään häiritseviä kaantuivat persoonallisia- ja o- sistaan ia oikeuksistaan elämään. se tahtoo sanoa, kapitalistiluokka h itvs on kuljettanut kansaker- !■ clahyltäu} t maamme pei listani vastaan. Nykyisessä porvarilli virtauksia kansan mielessä eikä m aisuusetu p u o lta v iin y h d e l l ä 'H e ta h to iv a t p o istaa o rja n kali-1 aiIla k a t soo Sltä e tta sc sessa järjestelm ässä ovat ne virka vai t;ii su u k sissa. Ainoas aina roksen alas leipäkysym ykseen.! tu n n u stu s- että joka ihmisellä on ia pikku viljelijöihin ia velallisiin leet päältään, sillä ne ovat liian tettu n-ik-k,»v-ilti i ’ " Lcipäkysvm ys se on jokaisen eittäm ätön oikeus elämään. Se svvt, joiden takia ihmisten täy taan edustajahuoneessa a n n et toisella puolelta. Näiden ed u is kvmiat ja iaskaat. He näkivät kuin meidän työläisten monilu- tiin kansalle tilaisuus tuoda ta h on täm ä eläm änpyrkim ys, joka tyv tapella leivästä, edessä, ja niinkauan kuin t ä Jos taasen katsomm e vk si s ■ tonsa ilmi. käiuä oli luonnollis- ta oli kysymys ja siitä mite t tuo tavansa suunnattom ia n :< -; kuisuutem m e. ' Se katsoo vain mä kvsvm ys on sovittam atta saa m eidät toim im aan sorretun perussyitä, ta. silla hallitusjärjestelm än toi välttää tuon köyhälistöluokan kauksia jotka joutuvat koneit -, sitä, miten voita paraiten tehdä niin taistelua on olem assa seka työväestön hyväksi; j<>ka herät itään tämän maan tulevaa mahtia ja voimaa, ios se siitä johtuva välttäm ättöm yys tää meissä intoa taistelem aan si min niistäkin saamme pian sei niittiv ät silloiset kauppiaat, te li- liitty y viiteen y leisen tila n te e n sa - p .J.’1 ’ <-• »H iluuni n om istajille; voittoja ja pvsvttää työläiset ar- l y o la .s.lta p u ris te ta a n p n s kaik- „loillaan. Ja ’se onnistuu siinä työläisten järjesto-toim intaan. tä vastaan, joka kieltää tai häi j \ä n kuvan. Amerikan työvoima i lailij.at ja laivay itioitien edutta- vaikutuksesta. •k, vo,ma ostaa tuottam aansa ta a i„a „¡¡„kauan kuin ne tvöläiset K äsittäen nämä seikat me pie ritsee tätä eläm än mahd<•llisuut on alunpitäin ollut orjajoitkkoa jät kauppiaitten ja varakkaiden ' Täm än olen tahtonut mainita varaa edes mukiksi tarpeiKsi suurena enem m istönä sallim nenä joukkona perustim m e tä ta : joka on riistänet maan tu Keiuotteleva porvaristo kuljetti hvväksi. 'rillissä historiallisessa me Sensijaan, että työläisille anuet | sen pitää hallussaan tilaisuudessa pakotettiin vähem lolähteet, teollisuuden, työväli tässä tilaisuudessa sen takia, et työvoim aa joko kontruhtisitou män sosialisti osaston. Juuri om istavaa - m äärätä muksilla tai suoraan ostettuina m istön tahto läpi salateitä ja tä nämä seikat niin selvästi o- taisi edes kohtuullinen osa työn-i ja teollista yliv altaa ka vai- näistä syistä me olemme tehneet neet ja voipi siten sa tuloksista, kapitalistit kuljet tiokoneistoa ' — etenkin ¡älk; Historiallisessa vanan voimakkaiden porvarien edusta- sottavat. että kansanvalta Vh ¡tavat sosialistista kasvatustyötä tä s m yöntää tai kieltää toim eentulo-; orjina. „e „Ikoraaillc ,a m yvva, ¡..„«a „ ¡ „ S omH t l säkin tuvassa alun toistakym m ahdollisuutem me. Koko täm ä tussodassa ei ollut kvsvm vstä j ’en kautta. Ja liittohallituksilla dysvalloissa on varjo, jolla peite paljoa kuin . | luokka voi asestaa ¡iivKiai m eidät iiiii- mil silmät. M ei •siellä tilien, että näitten orjien vapaudesta, vaik-'¡.olivatkin kaikki etuisuudet puo- tään pohjakerroksen » -- ..................... , i ....... halvemmalta, , . ... . m entä vuotta. Se toimi ei ole toim inta kärjistyy siihen, ,t ‘jna- 1 ama on m ahdollista loin tahansa am pum aan to isiu n - aina ollut loistavaa, eikä voit olosuhteet ovat m uodostnneet ka kansan vapauttam isesta pu- lellaan senkin takia, että kolo- tä ym päröivät sam anlaiset asiat! ja olosuhteet tälläkin hetkellä, ¡ ' aditsevan paksovaoan valhte.s-, me tai este- niin, että teollisuuden l ja koneis-1 huttiin. Kvsvmvs oli porvari! nieu liittohallitus oli osottautu- tomm e näytä vieläkään suurelta. . . sulkea vankiloihin este- Hallituksem m e p u - , s;ö jo ssa valtion päätarkotus on nut tehottom aksi kansallisliitto- s u in silloin, toti om istaja voi joko m yöntää kansasta ia sen vapa.v- tuom ioitten ylenkatsoniisesta. lise sta M utta sosialismin vilpitön peri Amerikan itsenäisyyden Jia . Koko intehektualnuokka o- liuu kansanvallasta ia kansanoi suojella yksityisiä kauppiaita ja Moni yoipj ehkä sanoa, e aate on sitonut meitä yhteen ja tai kieltää työn, joka on elämän desta. keinottelijoita. Ainoastaan pak KC.,.1 o v H jo o a VI..« a s i a a n p a k - , m it keudesta, vaan samalla m enette välttäm ätoin ehto ja siten hai- julistivat porvarit ja laivayhtiöt i k /¡Itäpuolella yhtyneenä, ja tie- ! m itä ä noista puhua, puima, sillä luke- rohkaissut pyrkimyksiäinme. Me kovallan avulla kapitalistiluokka matt unina aianjak.s. dna maailma lee kuin tvrannim aisiu itseval- ' aukaistakseen vapaamman kaup toinen aineellisista eduistaan. olem m e ainakin koettaneet osot- lita koko olem assaoloam me. voi om istaa ja pitää hallussaan . ei ole muuta ollutkaan kuin Mistä nyt sitten johtuu tällai-1 paveräjän Ettropan satam issa j Todisteita siitä, että peruslain j t ’a s. Kuka tietoinen kansalai- taa kapitalisti järjestelm än ki m aaperan tyoaseet ja teollisuu- taistelu k en ttä; että .alkuihmiset routta, josta jokainen saamme i nen ^ 'ero ja suhteeton tilanne- ilman kuninkaan rajoituksia ja kirjoittajat tiesivät mitä he teki- nen voi niihin luottaa, ne kapi ___________ mielessään. ! den’ P akkovalan avulla omis ¡olivat pakotettuja taistelem aan kärsiä lukem attom alla eri ta v a l-: ^ ¡„ k e rta ise sti siitä, että jo korkeita tulleja. P uhuttiin kan- vät, näkyv niissä varotuksissa. talistiset kavallukset 1a. Me olemme ainakin tar-j kauan sitten m uutam at oikulli-; san vallasta ia kansanoikeuksista. joita tehtiin tulevista teollisuus- joilla työläisiä on eksytetty, ki- ta ' a mokka kvkenee pi iatta raakaa luontoa vastaan, säilväk- Niin kottaneet osottaa, e ttä sosiaUs-! sct itsekkäät — inhimillisten i ja kansa oli sokea, tuo raataja- joukoista. Sitä om inaisuuksien • ristettv ja kuritettu kautta h is - jni2an laelleen työn ja teollistui seen petojen raateluilta. • n n torian? Kuka tietoinen aineri- den tuotteet — rikastuttam aan I se olikin. E rotus on vaan siinä tinen liike tahtoo poistaa ne ja ' ihm isten kiusaajat — a se ttu iv a t, luokka kolm anteen ja neljänteen sa kannalta yksistään silinällä- . taan siinä, vhteistvttää koko kansauelam än ;; kansan hartioille k a n n e tta v a k si, polveen. I völaiset taistelivat pitäen väitettiin, että om istava kalainen voi luottaa balliti |k - ! *tsUian ja köyhdyttäm ään ta että nyt on jo luonnon raakuus että yksilöllisyys ja yksityisesti ¡viettäm ään loiselamää ia nautti silloisen sodan siinä luulossa, t luokka oli varm in tasavallan f semme julistam iin k an san v altai-• »aann} Kamaan työväen itioRan., ia arm ottom uus voitettu. R aa- om istettu teollisuus ja tuotanto ' maan toisten työn tulokset, la - eitit '•aisi todellinen vapautensa ; säilyttäjä. Tulevaisuudessa suu ’ s’’u tarkoituksiin, tuntiessaan : Irna . n vat. ,vaan m u u ta m ia , kalais-heim okunnista on inuodos- yksitvisv-dtoksi ei sovellu enää Ina loisluokka luokkana iski imu ja kansanvallan omakseen. Sot; ri enem m istö joutuu ei ainoas j historiam m e ja kaikki vaaliin niistä sj ;stä, joiden takia me o tunut. kansakuntia, joita länti- ........ . r-Mia lellin- kansanelam aäu kehityksen vaa-i si m ensa syvälle työkansan lih ak -, päättvi voitollisesti kolonival taan m aata om istam attom aksi, j p a tts te n rikkom iset? 1 otlistuk- lentme täällä kokoontuneena ra nen maailma kutsuu sivistyneik- tsaneiam aan keiutvKsen v a a - .------------- .•----- ------- -------- — ................ , tim uksen mukaan. Meidän pyr-| ¡nr-P -hu ja ytimiin. M uodostettiin loille, m utta millin joutui kan vaan kaikkea muutakin «imai-’ sista ei ainakaan voida tinkiä. k e n ’ n n a -s a tyoy-iei^ jä r je s te tty ä si. d l l 1 m ITI e C Cl C” Meidätt taistelujam kim vksenäintne «m ollut opet- asestettu pakkovalja suojele-isän vanaus? Kun työläiset tvöläiset ai- suutta luokkataistelua kirisiäiäluokkaa kiristäjäluokk »uojele • • san vapaus? suutta vaille vaille. Näm N äm ät ät tulevat tu le v a t. f Ylempänä Ylempänä m m ainitut ainitut seikat seikat ovat ovat luokkataistelua pää rasita ja vaikeuta niin pal- sitä pyy- j. ko liittoutum aan yhteisen t i - H 't r . astm siitä m itä nykyään teli- vastaan. A alveutunut tvöväcstö jon luonnon ankaruus, kuin tap- taa, että sosialisti puolue on ai-'m aan. sen luokan etuja i a ylel-ikoivat rauhan jälkeen ikäillyt täm ään ja vaatim aan, niin h e il-: länteensä vaikutuksesta, jolloin dään hallitsevan luokan taholla. ” ') kokem uksistaan oppinut, et peitit kapitalistiin«>kan -kanssa noa järjestö joka vilpittöm ästi lista asem aa, joka ei häikäillyt tä vasta hyvän järjestön, yhteis- lem assaolosta. om istusoikeuksis- toimii sorretun kansan hvväksi. tunkeile vaisuudessaan. Sen n mu- le osoitettiin kiväärin suuta ia 'k iin te ä om aisuus ja yleinen va- Puhutaan kansan oikeuksista ja Me jokainen tiedämme, että maa kana annettiin myöskin laki, jo- kenttätykin kuulia. Silloin avoi- paus ei ole taattu heidän käsis- kansanvallasta, m utta kysymvs työn ja yhteistoim innan avulla ta ja eittäm ättöm istä oikeuksik- ja kaikki mitä siinä on, on kyl ta kansa ei ym m ärtänyt, vaan mesti tunnustettiin, että koloni saan. tai. joka on m ahdollista, on vaan porvariston ja om ista methä on m ahdollisuus voittaa tam m e elämään. __ Meistä tvö- liksi suuri ja riittävä kaikille ja jota sen kuitenkin piti totella. valloista ei oltu aijottukaan kan- he joutuvat rikkauden aseiksi. van luokan vapaudesta kuljettaa vallitseva pakkovalta ja kukis- laisista kokomtan riippuu josko enempikin. Sosialistit sentäh- Työväen suuret joukot erkaan sanvaltaa. Ja kun sittem m in laa- jossa tapauksessa he ovat y litä ! m eiltä riistetyt tuotteem m e ui taa riist«'järjestelmä, Sosialismi mc tulem m e voittam aan tai hä- Peruslais komaille miten haluaa. Toinen kutsuu m eitä tähän taisteluun , viatnaän täm än taistelun, den sanovat, että maa jakaikki tuivat toisistaan, eivät tunteneet (Iittiin perustuslaki, niin siihen vaarallisia toisaalla. m itä siinä on kuuluu kansalle. omaa suurta yhteisvoim aansa. tulivat hvväksvtviksi kaikki ka- ta täten tuli taloudellinen asia- huom attava svv hallituksen nv- taloudellisista svisti ja niiden Jos me vielä katsom m e vli >a- karkille yhteisesti, johon ei ku- Loisluokka sai siten asiat hyvin pitalistiluokan etujen vaatim at paperi, perustuen pohjimmaiselle i kvisiin toimenpiteisiin on koto- eittäm ättöm ien ihmisoikeuksieni man alueen, johon olen hätäi>es- kaan voi satula erikoisoikeutta: ! järjestetyksi omien etujensa ja rru t ja “tasanpitäjät" estäm ään omaisuuden om istukselle ed td tä-jn a. Meillä niinkuin m uuallakin me perusteella, jotka ovat iaat ti viitannut, niin mc hu.mi i että kaivokset, öljvlähteet ja kaunalta. Tvöläiset työnnettiin kansan m ielenvirtauksia. Sennat- jänä hallitukselle ja m o raalisesti' julistettiin sota sentakia, ettäi tu ttia kaikille maamme peruslais-. me, että syy. miksi om ista” . R a s lr a lo v n c c r»c*i e t u n 'm ! m etsän e ts ä n rik rik k k au a u d d ct. c t. ( Li l l « l 1 1 1 1 1 I I 11 J ' / H L i l I IX l I V .Iti { l rv C l l A u ,1 11 I M l i K I rv i I I v ’ H IO ; ~ ~ ........ ............... . j . .. j v . . v .. v ■ ie « ., i < d J " l C 1 U j
