No. 175.
TOVERI
kaa sangen h o rju v alla ja epäkiitolli-
koko mailmaa, jos niiksi tulee, riuttoja. Ne ovat suunnattom an «me, että nyt enemmän kuin 'kos- rääntyä ja huutavat V enäjää m u rikriisiin, joka johti viiden kadet J seila ain e e llise lla k in pohjalla, k o k o
hajaantum isen ti m inisterin eroamiseen.
H eidän edistym isensä viimeis- rikkaat fosfaateista ja m uista kaan ennen koko vallankum ouk- ka uhkaavasta
1 n a isu u te e n k atso en
(tä tä '‘kokonai
Llnnen »uomalaisen t föväen äinenkannattaja ten 30 vuoden ajalla on tosiaan : luonnontuotteista.
Venäjän uusi valtiollinen kriisi su u teen k a tso m ista " me tosin em m e
Yhdellä
a
i-
:
sen
aikana
Venäjän
edessä
on
vaarasta.
He
eivät
tahdo
kuulla
ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä i
paitsi sunnuntaina.
suurenm oinen ja ihm eteltävä il- p o a lla näistä saarista iX am ou- kysym ys siitä, kenen käsissä p i puhuttavankaan laajan itsehallin on taas asettan u t vallankum ouk - täy d elleen y m m ärrä, m u tta eh k ä se
T O IM IT U SK U N TA :
miö. Sam alla on täm ä keltai j saarella M arshall-ryhm ässä) on tää olla valtiollinen valta: vai non m y ö n täm isestä U krainalle selliseli kansanvallan eteen kysy- ' h eid än kesken ta rk o tta a jo tain yh-
W. N. REIVO
LAURI M OILANEN
nen liittolainen kehittym ässä vh- /laskettu olevan fosfaattia, tuota laiikumouksellisen kansanko kä ja Suomelle. Lykäten täm än myksen siitä, kenelle kuulu i te is tä , isom paa sik a a rila a .ik k o a ).
A D O LPH SALMI
K. E. H E IK K IN E N
A. B. MÄKELÄ
Se on esittä-l “Maailmansodan särmät ,.t han-
deksi m ailman suurim m ista teol- arvokasta lannotusainetta, y lis is s ä . vaiko Venäjän imperialis- kysym yksen ratkaisun kansallis vlin hallintovalta.
.. .
,
.
. ..
k au k set o v a t viim e aikoina Iisaksi
lisuuskansoista. Jaappani on a- SCO m iljoonan dollarin arvosta, tisen poi varisten ja sen valtiol- kokoukselle he itse asiassa petaa nyt täm än kysym yksen c ritta ' n . saattanee( suuria v astah ak o isu u k sia
TOVERI
Ja -tällä lehtieil talo u d ellisen puolen kunnol-
nastava Saksan sijan ei ainoas- Tyynenm eren Fosfaattiyhtiö, jo- listcn aate edustajain, "kadetti- vat diplom aattista peliä ja kau räikeässä muodossa.
(T H E COMRADE)
The organ of tue Finnish workers in the taan
siirtom aavaltana.
vaan > ka ennen sotaa oli saksalainen en" käsissä.
niilta näyttävällä syyllä kieltä 1 kertaa vallankum ouksellinen kan- ¡lsene jo h tam iselle. E llet talo u sp u o lta
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday, teollisuudenharjottajanakin.
Jos liike, m utta nyt luonnollisesti on
vät V enäjän kansallisilta vähem sauvalta ei voi kiertää tätä ky sy -, m itä pikim m in saad a koh en n etu k si
at Astoria, Ore., by the Western Work
H uhtikuun lopussa tap ah tu
men’s Publishing Society.
siis T yynenm eren alueet o liv a t; brittiläinen, om istaa tuhottom at
m istöiltä oikeuden itse ra,kaista rnvstä sillä tavalta kuin se kiersi oloja ja vaatim u k sia v a sta a v alle kan-
i
l
..
nalle kävpi leh d istö m m e ty ö sk en tely
neen
ankaran
kriisin
aikana
puolitoista kuukautta sitte. naue-
‘ ,
u..
Ilmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- tärkeitä
Saksalle, niin kuinka j alat fosfaattipitoista kalliota, io-
'kohtalojaan.
He
tunnustavat sen
.. , 1
, ... ,
,
,
viikko viikolta yhä vaikeam m aksi.
ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyillä
kokoom ushallitus ei ratkaissut
tärkeäm m ät ne tulevat- ta kestää louhia yli 20 vuotta,
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- paljon
tällaisen m äärääm isvallan aino K okoom ushallituksen antam a ko-i UseJta eshyksia lässä su h te e s s a oli
to-ilmotukset 50c keila, halutaantieto- ja
¡tätä kvsvm vstä. Päinvastoin, se
vaikka
laskettaisiin
voitavan
astaan niille kansallisuuksille, kemus todisti, että valtiollinen neuvottelu k o k o u k se n k ä s ite ltä v ä n ä ."
nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- kaan olem aan Jaappanille.
sekoin asem aa entistä pahem-
tlmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
vallankum ouksellisen
M utta n i i t ä esity k siä , s itä ei sa-
jotka kuuluvat ,saksalais-liittoon, yhteistyö
Se seikka, että B ritannia ny- louhia 80,000 tonnia vuodessa,
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk- ,
i
min.
Sosialistien
astum
inen
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista kyisellä sodalla pyrkii kukista-1
S a la p e rä ise sti
T arvitsee vain vähän kutkutel-
m utta ei heidän ennän maansa kansanvallan ja im perialistisen liallak aan ilm aista.
tulee rahan seurata mukana.
Englannin- .
l m inisteristöön ei voinut luoda
kielestä suomennetaan vapaasti.
porvariston
välillä
vain
p
itk
ittää
;
vain
v
a
k
u
u
te
ta
a
n
:
“
Ei
ollut m yöhäi-
m aan valkoisen kilpailijan, teh- la vielä am erikalaistenkin kapita-
kansallisuuksille.
•
i
i
o
i
V
i.:
nen
täm
ä
kokous;
oli
.
. ..
. . . __
i
.
.
. . . .
sopusointua suhteissa luokkien
sotaa ia o...,»«
siirtää taka-alalle
karxki
j uen .
, vain sen ki-
T ässä suhteessa venäläiset im- . ow,aa
-------
—......
,
,
.
Adverting rates » effect July i, 19 2. 40; ¿äksensä tilaa keltaiselle, et ta l-in s tie n tuntosarvia, min pian on
.
.......
,
..................... ... peim m in k a iv a ttu aika.
cents per inch. Special discount is allowed;
I
.
.
.....................
. t a rv h m ie n Vallila, lOlden e d u t ia
for larger and continuous advertisements, ]a hetkellä huolestuta Austraa-1 sillakin suunnalla Hamassa tiu
. ,
,
,
periahstit ovatkin aivan jo h d o n -; \ enajan uudestaan järjestäm istä
s a m a a m ekin sanoim m e jo ennen
toveri , box 99, astoria , ore . ■
. .
-
c:i1- 1 pvrkim vkset ovat olem ukselli-
mukaisia. M utta heidän jo h d o n -ik o sk ev at polttavat kysym ykset. | k u jn on ram e tä tä s e lo stu sta n äh n eet-
aug . N ikula . Manager, i lian “isänm aallisia .
1 den m ailm ansodan siemen. Silla •
. . ,. .
--------------------------- ------------------------ 1
sesti vastakkaiset.
Sosialistien m ukaisuutensa ei voinut olla pal-i M utta kansainvälisen rauhan ; kään. “ N yt on m u sta in voim ien a ik a
Entered as second-class mail matter July 18, j
1 olisihan se sekin m anm ankolkka i
Suuri
Eteläm eren
asioitten
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, i
Tseretellin ja Skobelevin rinnas- jastam aita heidän edustam ansa ja vallankum ouksen edut \ aati-1 to im ia’’, me sanoim m e, “Ja toim ia
saatava “turvalliseksi ^m orga
under the Act of March 3, 1879.
tilaushinnat
tuntija, saksalainen tohtori Ir
I
tam inen Shingarevin, M anuilo- politiikan koko valheellisuutta. I vat, että Venäjän vallassa olisi | Jo u tu in ; huom enna se voisi olla Jo
h j i nilaiselle) kansanvallalle".
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
inter, on kehottanut Saksan
I vin ja Shakovskijn kaijssa ei vai Senpä vuoksi ei ole kum m allista, johdonm ukaisem pia V enäjän vai- myöhä”
Yksi vuosikerta, .$4.00
6 kuukautta. .$2.23 f
K aiketi h eid än e a u ad alain en jo h to
3 kuukautta......$1.35
i kuukausi... .50 Alitusta m äärittelem ään aikeensa!
k u ttan u t viim em ainittuihin, sillä
Suomeen ja muualle ulkomaille:
j
..
T T..
! että U krainan ja Suomen kysy ' lankum ouksellisen kansanvallan tä h te n s ä on tuonut heille s e lla is e t
Yksi vuosikerta. .$6.50
6 kuukautta..$3.50 Futeläm ereen
n a n d en .
H ä n en Mitä on tapahtum assa Shingarevit ja Mannilovit uudes-
m vksetkin sekaantuivat m iniste- ¡edustajia.
te rv e ise t, e ttä ju u ri n y t kun so-
SUBSC
R
IPTIO
N
RATES:
n
p
i
i
v
n
n
i
n
<
>n
In the United States and Canada
! n C U V O U ^ l « 1 , C tta b J k ^ a n Pl
Cl m
D ll i
Venäjällä*^
sahaan hallituksessa eivät voi -
s ia lis tile h tiä v a sta a n on sensuurivai-
•'iiiiiiia iiiK it ir iiiir iH u iiiiiiiu iiiiiim iiiiiiiitiiiiiiiiiiiiir iiiiiiiiiiiiiiiiiiio iu iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH iiiiiiiiic n u iiiiiiiiiiiiiiiiiiu iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiH iiiiit tifi
One year. . — $4.00 Six months........ $2.zs, telikään saa sodan jälkeeir luo- I
neet olla jatk am atta miljukovi
- no h u rjim n iillaan , n y t on " se ki-
Three months. .$¡.35
One month................ 50
viittaa naita saaria, vaikka hän
| peim m in k a iv a ttu a ik a ”.
---------------
laista politiikka#. Jos vallanku-
1
Sepä se se littä ä, e ttä k a ik ista ko-
että
Jaappani
on
m vöntääkin,
Otsikolta "R atkaiseva hetki on 'm ouksellisen kansavallan epälail-
| vista k o k em u k sista, ykäinpä m ailm an-
Saksalta vallatut Tyy- kova pähkinä purtavaksi. Ja sii y önyt”, kirjottaa "Xovy M ir” ¡linen yhdyseläm ä imperialistisen
| sodankin “ s ä rm is tä ja h a n k a u k sis ta ”
na hän on oikeassa. Jaappani ' Venäjän asem asta :
porvariston edustajain kanssa a i CHiuiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiimiiiiiHiiHHiiiiHiiMiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiriiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiih." |iuojiniatta
to iv o rik k a a lla
m ielellä
nenmeren saaret
on B ritannian liittolainen, ja sen-
kaansaisin jotakin, niin se ai OTAMMC SANAMME TAKAISIN.
Ei! H ukkaan ovat m enneet m onet läh d ettiin ta llu s ta m a a n jo h to tä h d e n
tähden Saksan on m ahdotonta Ì V enäjältä viime laivina Saa-; kaansai ainoastaan sosialistiini
hyvät hum alat, ih a n a t ju u d asp o n n et v iitta a m a a
tie tä , "k atso e n valoisin
Tulenarka kysymys.
A m erikan “ kan sallism ielisten sano ja sosialistien sokaroim inen pois ty ö - ! silm in san o m aleh tiem m e (niin. nii-
ik u lettaa sinne joukkoja noiden Ì Puncct sähkösanom at kertovat liisterien
vanhoillistum isen
ia
m alehtien ja sanoinalehdentoim itta-
viiden m inisterin. perustuslaiHis-
paikkojen
takaisin
vallottam
isek-
. niiden m uut tuulisen porvariston iaiu yhteinen kokous" — jo ta me ly paikoista. Ik äv in tä on ku iten k in oi- (jeu “ k a n sallism ie liste n ", jo tk a tuon
B;’ U. Eederati' »uistin kirjeen
kansanvaltaisen liuoilleen edus
lut, se, e ttä “ sanom alehtem nie ovat su u ren c a n ad a laise n k o rk e a ta tu tta -
, ,
S rvöstöpolitiikan
tahdottom iksi hykäisyyden vuoksi nim itim m e “ k ä ä r kaiken a ik a a toim ineet sangen horju- vuuksien nojalla a in a k in säily v ät sen-
vaihtaja A ustraliassa sanoo, että si. jaappani on sitäpaitsi sodan
v.,i»-, ta ia n i p o istu m ise sta k u k o o n itis-i • ,
....
voimakkaampi
m eitten k ä rä jik s i” — on nyt vihdoin- valla ia ep äkiitollisella a in e e llise lla -, su u rilta ) ja valistu sty ö m m e tu le v a an
, 1
.
puolustajiksi.
kaukaisim m assa idässä ei n y k y 1< »puttua
kuin Saksa. Se on A ustraalian-i *,a ” Buksesta. Samoin sahkosa-
..........
.
ään ole tärkeäm pää kysym ystä
A nom issa kerrotaan Pietarissa t a - ; \ enajan arm eijan hyotasaani.- kin p äästän y t ju lkisuuteen jo n k u n la i-| kjn pohjalla, kokonaisuuteen k a tso e n .) k eh ity k seen ."
kin
liittolainen
nyt,
tahi
oikeani
sen
selostuksen siinä k ä site lly istä 1 y u rjiaa on ,n e |4 än s itä kieltää. Nii-1
Jo k a elää. se näkee,
kuin se, kenen haltuun Saksalta
m ielenosotuksista, i nen ^>a’’tsian rajalla oli yk>i su- asio ista, joten m eidän väitteem m e, {jen h isto ria on siin ä su h te e ssa m o -)
pali
tiineistä
— — —
vallotetut ly y nenmeren saaret niin sanoen: A ustraalia on Jaap
: rullisim pia seurauksia sosiajis- e tte i n iistä olisi ju lk isu u teen la s k e t- 1 n |k irja v a ."
SODAN
HEDELM
ÄT Y H T E ISE L L E
verisistä
yhteentörm
äyksistä,
joi
panin laivaston “suojeluksen” -----------. ---------
.
.
...
.
..
....
tulevat jääm ään.
alaisena. Ja A ustraalian "isän- ta on tap ah tu n u t k,,koon,usl,alli !*'<;" '" tty n n se sta porvar, 11,seen tu “lu isk a u sta k a a n '' ei enää ole ai- ,
KANSALLE.
van sanalleen oikea. Tosin on tuo | Jaa-ah, enem m änkin kuin m onikir-
N vt on tilanne semmoinen, e t
E dw ard
T. D evine k e rto m u k se s
m aallinen" eiluskunla selittää ' tuksen kannattajien ja vastusta- 1 minn.lenst,M,n.
selo stu s niin sileäksi ta rk is te ttu , e tte i i jav a — se on ollut oikein “ ristirai- saan A rm eliaisuus- ja ojen n u slaito s-
tä Uusi ( luinea ja sitä ym päröi i
1 x
I* * *• *11 w ■» A+-4«-« i I m m i
i c t . v s t i c i i> lc e p a i i e m i s b i K a a n
siitä sivullinen tule hullua hurskaana-1 täin en " ja “n a p p u la h a a ra in en ”, kävt-
vanna.
t
ten to im itsija in yleiselle kokoukselle
vät saaret ovat austraalialaiste.i huolestuneille valitsijoilleen, että
siitä,
etteivätkö
sosialististen
m
i
m aksi.
L a a ja sti
lo ruillaan
siitä, tftäksem m e näiden kansallism ielisten lausuu:
'
“koska
Jaappani
on
niin
voim
a
i
H
istoria
näin
ollen
toistaa
it
-
j
hallussa ja Sam oa-saaristo uus
kas, ei siitä ole m itään vaaraa j sensä. Uusi m inisterikriisi on nisterien käsitvkset hvökkävk- kuinka n ä itte n kan sallisten eppujen h elskähtelevää, k o rk ealen to ista kieltä.
“ U sk o m atto m at
m ä ä rä t
voim ak
seelantilaisilla, m u tta jaappani- A u s tra lia lle eikä E teläm erelle"! ‘ syntynyt ja kehittynyt su u n n il-jsen tarkoituksista, toiveista ja “y rity k siä on varsinkin viim e vuosi- ' “ Kokous, jonka k ä sitte ly jä jo h ti
kaim pia ja p a rh a ita m iehiä on k a a
laisilla ovat M arshall -, C aroline-, i
-! leen saiuallaisissa olosuhteissa pyrkimvKsista olisi perusteeni kym m enen k u luessa su u re sti hanka- kansam m e yhtelshvvää ta rk e tta v a a- tu n u t. u sk o m atto m at m ä ä rä t s a a te ttu
’u u tta n u t y h teisk u n n a llisten virtaus- -siallisuus
ja
rauhallisuus, loppui vaiv aisik si tai sokeiksi. T eollisuuden
M ariana- ja Pelew -ryhm ät h a l Isänm aallinen ajatustapa am a o-
\s e e llis e t tnie >esti eronneet porvarillisten im-
saa
kaikki
asiat
parhain
päin
,
kuin
ensimainen.
ten
monikirjsLVUus,
k
a
tsa
n
to
k
a
n
to
je
n
kauniisiin
ja
\arm
ap ä ,itö k sisiin toi ’ uhrien ta v a llin e n m onilukuisuus, jo-
lussaan. Jaappanilaiset ovat il-
kaduilla.
perialistien
käsityksistä,
toiveista
lenos<
»tukset
1
’ietariti
nicuipyyteisvys
ja
eri
tahoilla
huo-
veisiln
tulevaisuuden
varalta, — s ii- ! ka v|e ja e jien m eitä niin kovin huo
Jaappanin pelottavan
m ottaneet aikovansa pitää om i kääntää.
aiikset,
.ta
haluista.
M
utta
siinäpä
onkin
y.mk
m atta v a tark o itu sp e rie n sekam ieli- nä kaikki m itä sivullisille a n n e ta a n
,,n m elk ein p ä u n o hdettu,
viiteen törm ä vk set.
naan vallottam ansa saariryhm ät, voimakas laivasto on vain viikon
aseman
koko
tragedia,
että
1
se-
syys,
jo
tk
a
ovat
vakavain
kansallis-
tie
tä
ä
tässä
kokouksessa
todella
ka-
,
gyutyvjpu
lu k u m ä ä rä vähenee. K uo
päässä
A u s tra lia sta , i taistelu
vallankum ouksellisen
maksoi mitä maksoi, ja soti m atkan
retelli, Skobelev v. m. kaunatta- m ielisten lehtien henkisten p y rin tö -) sitelly istä a s i o i s t a ja te h d y istä [ le | em
an
ta
m a n ta p a u s te n su hdeluku su u re n e e
laalliselta näkökannalta h e illä ) M utta m itäs vaaraa siitä olisi — kansanvallan ja porvarillisten im- essaan tuota hvökkävstä, itse asi- jen ty ö v ain io ita k iertän e e t. A nkara suunnitelm ista,
I »iviiliväestenkin k esk u u d essa, vielä-
velvollisuudentunne on päivä päivältä
M utta me tunnem m e v eljet j a , pä s o ta v a itojpn läh e tty v illä o levissa
on siilien täysi “oikeus". Ja ap enemmän kuin siitäkään, että > perialistien välillä, — kaikki tämä
m uistuttaa paljon tapauksia en- a>sa auktoriteetillaan p y n ittiiä t p a in a v u u tta n sa lisännyt, vaan haja- ym m ärräm m e heidän ta rk e tu k s e n s a I pä
pani on Englannin liittolaisena ja jaappanilaiset ovat sotureita lap
pu o lu eetto m issak in m aissa.
L a ste n
nen M iljukovin ja •( lutschkovin englantilais-venäläis - amerikalai - naisuus ja järjesty n iä ttö m y y s ovat rivien välistäkin. Vaikka he to isinaan kuolevaisuus, ellei yli-inhiinillisiin
sesta
saakka?
Sitäkin
varmempi
kun A ti >t raatia on E nglannin alus
maa ei a u stra lia la isilla ole suu-i vain’ cttei silta talw lta tarvitse poistum ista ensimaisen väliaikai-■ sen paam nan ryöstöä.ke.ta. Ja työn teh o k k u u tta heik en tän eet. — — 'naastelevatkin vertau k silla, me luu p o nnistuksiin ry hdytä, nousee hui
m itään vaaraa peljätä. T ietysti sen hallituksen riveistä.
1 täm ä tosiasia ei voinut ennemmin | K ipeim m in on tä tä tu n n e ttu juu ri lem m e voivam m e vähä o u n a ste lla m aavan korkealle. T uberkuloosi m u r
restiknan suunvuoroa, jos tahto
viim eisinä vuosina. Jolloin kehitys- k e tä ja m itä ta rk o te ta a n noilla kai- taa kaikki ta ita v a s ti ra k e tu t te lk e e t
>h \ id ä yksityiskohtaisia tai myöhemmin olla ilmi tule
ja
brit-
pyrkivät
laajentam
aan
aluet-j
Et
me
“ nionipyyteisillä”
“sekainieli- ja m uodostuu niin la a ja k a n to ise k si
vat olla “isänm aallisia"
työn p in tav esiä m onijuoksuiset r is ti-l kiila
’ * ’ ista
’
Jos m alta.
taan,
m
utta
mitäpäs.
siitä?
Kaik-
tietoja
naista
tapahtum
va,«.-syyksilla",
“
m
onijuoksuisilla
ristivyö-j k u lk u tau d ik a, e tt4 .valkoisen ru to n .
vvörvt k u o h uttelevat toisiansa
tiläisiä.
Venäjän
im
perialistit,
vaatien
saatuja
säh
k
ö
äsken
taan. V aikeata on täm ä aik a ollut jry illä ’’ ja m uilla sa ta sa rv isilla . h a a r a - , nirnitV8 ei e n ä ä ole vain k u v aan n o lli.
Niinpä kirjeenvaihtajakin ko ' kihan sitä pakkäavat tekemään saa nskoa
varsinkin kansallism ielisille sanom a- kuvioisilla kum m ituksilla, “jo tk a ovat nen L a v a n ta u ti, kolera k e rp u k k i ja
sanomia.
eivät
intohim
ot
vielä
i
sodan
jatkam
ista,
vakuuttivat,
Pitäisikö
heidän
olla
sullottuina
reasti alistuu m yöntäm ään. et tä
lehtim
iehille. Laajoissa oloissa, ilm an va ka vain kan sallism ielisten lehtien m alaria (räm ek u u m e) e s iin ty v ä t uu-
ole asettuneet, ja taistelu, siirryt että sitä käydään s »rrettujen kan-
Jaappani tällä kertaa on vallit m uutam ille pienille luodoilleen,
toim
innan
y h ten äisy y ttä, ilm an to is hen k isten
pyrin tö jen
työvainioita ! deneen h ä v ittä m ä ss ä ta k a p a ju lla ole-
tyään
m inisterien
kabinetista sallisuuksien vapauttam isen ni
sevassa asem assa, ja että ja a p kun sievän vesim atkan päässä
tensa ym m ärry stä ja tu n te m a tta kes- k ie rtä n e e t" - ja m ikä pahem pi, kier- via k ansojft, kun ta a s s e lla ise t uu-
messä. Mutta niin pian kuin tu- kin äisiä valtim oita ovat he työsken- tä n e e t niiden k assak aap p iak in (tahi niudel kuin v allih au ta-jalk a kaasu
panilaiset ennen pitkää osottau- on m aita kyllä mihin leviltäy-i kaduille, yhä jatkuu.
, Mikä sitten on täm än taistelun lee kysym ys \ enäjän sisässä ole- nelleet, yksinpä herm o jen sa ärtynei- k o ru tto m a sti puhuen, sitä sikaarilaa- m yrkytys ja h erm o lierp aam iu s suo-
tuvat tulevaisuuden
kansaksi. tvä?
Xuo kyseenalaiset saaret eivät luonne?
¡vien kansallisuuksien itsemaä syyteen asti. K ehitys ei ole n äyttä- ökkoa, Jota ne k a ssa k a a p p in a a n käyt- ra s ta a n ta a n la m a a n n u tta v a t v ä lis tä
H e ovat nousseet kuin sieni y h
Me emme erehd} sanoessam- rääm isvallasta. he alkavat pe- nyt toiveiden luom ia v aatim u k sia.” itä v ä t) , siten pitäen n iitä “ kaiken ai- neia-i m at k a n s a t S u k u p u o litau d it, joi-
dessä yössä ja voivat uhm ata ole lierikään arvottom ia kallio-
...... ...... n ¡ m
,' m:ni m..imim, n i . ,'"iiimmiiiimmmm:’ un
" ........ ...... . i iiiiiiiiimiiiiiimnmi’ , ■
■ ,i, i, '. ,,.,....,
,|u '
u n iu n ^ H ir n m r iiin n n p ^ A n u u H A m u m H u m m u n r m m , lli|IN n ilu iiiiiiin iiin iiiiiiiiiiiiiH iiiiiiiiin n iH iH iiiu iiiin in in iH iim iiM liu iiM U ii
1 ■
TOVERI
I MAILMANKATSOMUKSIA
H I» IH h U ,n !IH II!lH H ? U lrH H H n tH !!n t||1! ! ’ ! ’ H n » M I! lin i: 'lll* . * M . ll’ ’ ’ l l t l l l ' H ! l ! l ' l f
IIU ji:s ;:| . I I l l l H U i l l l . o ,l i l l u i :
'IH J IH IIIu ;
. i , | l l ' l l i l l : . H ! i l M l I l l l l ! l l l i '» l ! l i n t l l l l
' 1 U H L IIH IU H ll!, H t l H I d u l i U H H U t llllH I U u m i. if t llt lllllL M lI I t liH lilin iK U H
UiliUltilH IlUU iU illUiilitHHHlUIHilUnuiUtUUUoU taitiU llliHKii.hlU iU b.it Hill
,
. .
elia kansan joukkoja
siten ilm aantui parempi tila isu u s'
¡ota kapitalistinen pakkoval-
kaikki
katk'ki k kuulu-
u u lu - osattom ien orjakarsinaan. Ja tä ti atateltiin tasapainon pitäjäksi.
D“rKvit?yII S. S. OSabltm, vat kansalle, jonka tulee kävt- mä sama loisluokka on vna pi Presidentin tuli olla •kapitaalia Minä en tällä tarkota ymmär- m urtaa työläisten kehityskulku ta nvt pjtää viivaltansa ja oman
vuosijuhlaan
1 tää niitä niinkuin ihmisten sopii, täm ässä valtaa ja se kykenee edustavista välit ava valitsija rettavän mm. että vapaamieli- ja. selkänoja: järjestöt — aina ¡yksinoikeutensa tukena tvöväen
vastaan
O m istava
¡M eidän kaikki toim intam m e täs- asestetun pakkovallan avulla n\ miesten kokouksessa, eikä suo- sempää toim intaa ei ollut ole km tilapäisesti. K atsokaas m ,k -; huikkaa
että
vineri
raan kansan tahdosta, Ylin tu l- massakaan. Kyllä sitä oh sitä si. Me tiedämme,
--------------------------------- i sä T overituvassa on tarkottanut kväänkin m äärittelem ään elä-
....
............... , nokka on svnnvnnäisessä liitos-
kin, vWan se edustatitui niin hei K« luS;- JH ‘,<a' o - Sa so ot taak ay v issa1 sa ty ö /ä en luokkaa vastaan j t
narhaaksi
mämme
m
ahdollisuudet,
lait
ia
Me
olemme
m
ioistuin
katsottiin
näitä
kaiken
aikaa.
Jokainen, joka on vähänkin ;
iset t ................
h e rä ä v ä , t !a : katselee asioita vain siinä valos-
oikeusm oraalin. jotka ovat jär tasapainon pitäjäksi kansallispo k o sti, että v äh em m istö vei a in a , valloissa
• . ,
. ty , ö lä ■
pitänyt silmiään auki. huomaa. I nauttineet siitä — ja . toisinaan
....
voiton.
T
aistelevat
rvhniät
ia
taistelevat
hurjasti
!hm
iso!keuk-!sa. c ttä väkevämpi voittaa; —
että kapitalistinen m aailm anke-' ' as-v Iieetkm hetkeKsi. M e itä on jestelm ällisesti työväen luokkaa litiikassa. estäm ään häiritseviä
kaantuivat
persoonallisia-
ja
o-
sistaan
ia
oikeuksistaan
elämään.
se tahtoo sanoa, kapitalistiluokka
h itvs on kuljettanut kansaker- !■ clahyltäu} t maamme pei listani vastaan. Nykyisessä porvarilli virtauksia kansan mielessä eikä
m
aisuusetu
p
u
o
lta
v
iin
y
h
d
e
l
l
ä
'H
e
ta
h
to
iv
a
t
p
o
istaa
o
rja
n
kali-1
aiIla
k a t soo Sltä e tta sc
sessa
järjestelm
ässä
ovat
ne
virka
vai
t;ii
su
u
k
sissa.
Ainoas
aina
roksen alas leipäkysym ykseen.! tu n n u stu s- että joka ihmisellä on
ia pikku viljelijöihin ia velallisiin leet päältään, sillä ne ovat liian tettu n-ik-k,»v-ilti
i ’ "
Lcipäkysvm ys se on jokaisen eittäm ätön oikeus elämään. Se svvt, joiden takia ihmisten täy taan edustajahuoneessa a n n et
toisella puolelta. Näiden ed u is kvmiat ja iaskaat. He näkivät kuin meidän työläisten monilu-
tiin
kansalle
tilaisuus
tuoda
ta
h
on
täm
ä
eläm
änpyrkim
ys,
joka
tyv
tapella
leivästä,
edessä, ja niinkauan kuin t ä
Jos taasen katsomm e vk si s ■ tonsa ilmi. käiuä oli luonnollis- ta oli kysymys ja siitä mite t tuo tavansa suunnattom ia n :< -; kuisuutem m e. ' Se katsoo vain
mä kvsvm ys on sovittam atta saa m eidät toim im aan sorretun
perussyitä, ta. silla hallitusjärjestelm än toi välttää tuon köyhälistöluokan kauksia jotka joutuvat koneit -, sitä, miten voita paraiten tehdä
niin taistelua on olem assa seka työväestön hyväksi; j<>ka herät itään tämän maan
tulevaa mahtia ja voimaa, ios se
siitä johtuva
välttäm ättöm yys tää meissä intoa taistelem aan si min niistäkin saamme pian sei niittiv ät silloiset kauppiaat, te li- liitty y viiteen y leisen tila n te e n sa - p .J.’1 ’ <-• »H iluuni n om istajille; voittoja ja pvsvttää työläiset ar-
l y o la .s.lta p u ris te ta a n p n s kaik- „loillaan.
Ja ’se onnistuu siinä
työläisten
järjesto-toim intaan. tä vastaan, joka kieltää tai häi j \ä n kuvan. Amerikan työvoima i lailij.at ja laivay itioitien edutta-
vaikutuksesta.
•k,
vo,ma
ostaa
tuottam
aansa
ta
a
i„a
„¡¡„kauan
kuin ne tvöläiset
K äsittäen nämä seikat me pie ritsee tätä eläm än mahd<•llisuut on alunpitäin ollut orjajoitkkoa jät kauppiaitten ja varakkaiden
'
Täm än olen tahtonut mainita varaa edes mukiksi tarpeiKsi suurena enem m istönä sallim
nenä joukkona perustim m e tä ta : joka on riistänet maan tu Keiuotteleva porvaristo kuljetti hvväksi. 'rillissä historiallisessa
me
Sensijaan,
että
työläisille
anuet
|
sen
pitää
hallussaan
tilaisuudessa
pakotettiin
vähem
lolähteet,
teollisuuden,
työväli
tässä
tilaisuudessa
sen
takia,
et
työvoim aa joko kontruhtisitou
män sosialisti osaston.
Juuri
om istavaa -
m äärätä muksilla tai suoraan ostettuina m istön tahto läpi salateitä ja tä nämä seikat niin selvästi o- taisi edes kohtuullinen osa työn-i ja teollista yliv altaa
ka vai-
näistä syistä me olemme tehneet neet ja voipi siten
sa tuloksista, kapitalistit kuljet tiokoneistoa ' — etenkin ¡älk;
Historiallisessa vanan voimakkaiden porvarien edusta- sottavat. että kansanvalta Vh ¡tavat
sosialistista kasvatustyötä tä s m yöntää tai kieltää toim eentulo-; orjina.
„e „Ikoraaillc ,a m yvva,
¡..„«a „ ¡ „ S omH t l
säkin tuvassa alun toistakym m ahdollisuutem me. Koko täm ä tussodassa ei ollut kvsvm vstä j ’en kautta. Ja liittohallituksilla dysvalloissa on varjo, jolla peite
paljoa
kuin . | luokka
voi asestaa ¡iivKiai
m eidät iiiii-
mil
silmät. M ei •siellä
tilien, että näitten orjien vapaudesta, vaik-'¡.olivatkin kaikki etuisuudet puo- tään pohjakerroksen
»
--
.....................
, i
....... halvemmalta,
, . ...
.
m entä vuotta. Se toimi ei ole toim inta kärjistyy siihen,
,t ‘jna-
1 ama on m ahdollista loin tahansa am pum aan to isiu n -
aina ollut loistavaa, eikä voit olosuhteet ovat m uodostnneet ka kansan vapauttam isesta pu- lellaan senkin takia, että kolo- tä ym päröivät sam anlaiset asiat!
ja
olosuhteet
tälläkin
hetkellä,
¡
'
aditsevan
paksovaoan valhte.s-, me tai
este-
niin,
että
teollisuuden
l
ja
koneis-1
huttiin.
Kvsvmvs
oli
porvari!
nieu
liittohallitus
oli
osottautu-
tomm e näytä vieläkään suurelta.
. . sulkea vankiloihin este-
Hallituksem
m
e
p
u
-
,
s;ö
jo
ssa
valtion
päätarkotus
on
nut
tehottom
aksi
kansallisliitto-
s
u
in
silloin,
toti
om
istaja
voi
joko
m
yöntää
kansasta
ia
sen
vapa.v-
tuom ioitten ylenkatsoniisesta.
lise sta
M utta sosialismin vilpitön peri
Amerikan itsenäisyyden Jia . Koko intehektualnuokka o- liuu kansanvallasta ia kansanoi suojella yksityisiä kauppiaita ja
Moni yoipj ehkä sanoa, e
aate on sitonut meitä yhteen ja tai kieltää työn, joka on elämän desta.
keinottelijoita.
Ainoastaan
pak
KC.,.1
o
v
H
jo
o
a
VI..«
a
s
i
a
a
n
p
a
k
-
,
m
it
keudesta,
vaan
samalla
m
enette
välttäm
ätoin
ehto
ja
siten
hai-
julistivat
porvarit
ja
laivayhtiöt
i
k
/¡Itäpuolella
yhtyneenä,
ja
tie-
! m itä ä noista puhua,
puima, sillä luke-
rohkaissut pyrkimyksiäinme. Me
kovallan
avulla
kapitalistiluokka
matt
unina
aianjak.s.
dna maailma
lee
kuin
tvrannim
aisiu
itseval-
' aukaistakseen vapaamman kaup toinen aineellisista eduistaan.
olem m e ainakin koettaneet osot- lita koko olem assaoloam me.
voi
om
istaa
ja
pitää
hallussaan
.
ei
ole
muuta
ollutkaan
kuin
Mistä nyt sitten johtuu tällai-1 paveräjän
Ettropan
satam issa j Todisteita siitä, että peruslain j t ’a s. Kuka tietoinen kansalai-
taa kapitalisti järjestelm än
ki
m
aaperan
tyoaseet
ja
teollisuu-
taistelu
k
en
ttä;
että
.alkuihmiset
routta, josta jokainen saamme i nen ^ 'ero ja suhteeton tilanne- ilman kuninkaan rajoituksia ja kirjoittajat tiesivät mitä he teki- nen voi niihin luottaa, ne kapi
___________
mielessään. ! den’ P akkovalan avulla omis ¡olivat pakotettuja taistelem aan
kärsiä lukem attom alla eri ta v a l-: ^ ¡„ k e rta ise sti siitä, että jo korkeita tulleja. P uhuttiin kan- vät, näkyv niissä varotuksissa. talistiset kavallukset
1a.
Me olemme
ainakin tar-j kauan sitten m uutam at oikulli-; san vallasta ia kansanoikeuksista. joita tehtiin tulevista teollisuus- joilla työläisiä on eksytetty, ki- ta ' a mokka kvkenee pi iatta raakaa luontoa vastaan, säilväk-
Niin
kottaneet osottaa, e ttä sosiaUs-! sct itsekkäät — inhimillisten i ja kansa oli sokea, tuo raataja- joukoista. Sitä om inaisuuksien • ristettv ja kuritettu kautta h is - jni2an laelleen työn ja teollistui seen petojen raateluilta.
• n n
torian?
Kuka
tietoinen
aineri-
den
tuotteet
—
rikastuttam
aan
I
se
olikin.
E
rotus
on
vaan
siinä
tinen liike tahtoo poistaa ne ja ' ihm isten kiusaajat — a se ttu iv a t, luokka kolm anteen ja neljänteen sa kannalta yksistään silinällä-
.
taan siinä,
vhteistvttää koko kansauelam än ;; kansan hartioille k a n n e tta v a k si, polveen.
I völaiset
taistelivat pitäen väitettiin, että om istava kalainen voi luottaa balliti |k - ! *tsUian ja köyhdyttäm ään ta että nyt on jo luonnon raakuus
että yksilöllisyys ja yksityisesti ¡viettäm ään loiselamää ia nautti silloisen sodan siinä luulossa, t luokka oli varm in tasavallan f semme julistam iin k an san v altai-• »aann} Kamaan työväen itioRan., ia arm ottom uus voitettu.
R aa-
om istettu teollisuus ja tuotanto ' maan toisten työn tulokset, la - eitit '•aisi todellinen vapautensa ; säilyttäjä. Tulevaisuudessa suu ’ s’’u tarkoituksiin, tuntiessaan :
Irna . n vat. ,vaan m u u ta m ia , kalais-heim okunnista on inuodos-
yksitvisv-dtoksi ei sovellu enää Ina loisluokka luokkana iski imu ja kansanvallan omakseen. Sot; ri enem m istö joutuu ei ainoas j historiam m e ja kaikki vaaliin niistä sj ;stä, joiden takia me o tunut. kansakuntia,
joita
länti-
........ .
r-Mia lellin-
kansanelam
aäu
kehityksen
vaa-i
si
m
ensa
syvälle
työkansan
lih
ak
-,
päättvi
voitollisesti
kolonival
taan
m
aata
om
istam
attom
aksi,
j
p
a
tts
te
n
rikkom
iset?
1
otlistuk-
lentme
täällä
kokoontuneena
ra
nen maailma kutsuu sivistyneik-
tsaneiam aan keiutvKsen v a a - .------------- .•-----
------- -------- —
................
,
tim uksen mukaan. Meidän pyr-|
¡nr-P -hu ja ytimiin.
M uodostettiin loille, m utta millin joutui kan vaan kaikkea muutakin «imai-’ sista ei ainakaan voida tinkiä.
k e n ’ n n a -s a tyoy-iei^ jä r je s te tty ä si.
d l l 1 m
ITI e
C Cl C”
Meidätt taistelujam
kim vksenäintne «m ollut opet- asestettu
pakkovalja suojele-isän
vanaus? Kun työläiset
tvöläiset ai- suutta
luokkataistelua kirisiäiäluokkaa
kiristäjäluokk
»uojele • • san vapaus?
suutta vaille
vaille. Näm
N äm ät ät tulevat
tu le v a t. f Ylempänä
Ylempänä m m ainitut
ainitut seikat
seikat ovat
ovat luokkataistelua
pää rasita ja vaikeuta niin pal-
sitä pyy- j. ko liittoutum aan yhteisen t i - H 't r . astm siitä m itä nykyään teli- vastaan. A alveutunut tvöväcstö jon luonnon ankaruus, kuin tap-
taa, että sosialisti puolue on ai-'m aan. sen luokan etuja i a ylel-ikoivat rauhan jälkeen
ikäillyt
täm
ään
ja
vaatim
aan,
niin
h e il-: länteensä vaikutuksesta, jolloin dään hallitsevan luokan taholla. ” ') kokem uksistaan oppinut, et peitit kapitalistiin«>kan -kanssa
noa järjestö joka vilpittöm ästi lista asem aa, joka ei häikäillyt
tä vasta hyvän järjestön, yhteis- lem assaolosta. om istusoikeuksis-
toimii sorretun kansan hvväksi. tunkeile vaisuudessaan. Sen n mu- le osoitettiin kiväärin suuta ia 'k iin te ä om aisuus ja yleinen va- Puhutaan kansan oikeuksista ja
Me jokainen tiedämme, että maa kana annettiin myöskin laki, jo- kenttätykin kuulia. Silloin avoi- paus ei ole taattu heidän käsis- kansanvallasta, m utta kysymvs työn ja yhteistoim innan avulla ta ja eittäm ättöm istä oikeuksik-
ja kaikki mitä siinä on, on kyl ta kansa ei ym m ärtänyt, vaan mesti tunnustettiin, että koloni saan. tai. joka on m ahdollista, on vaan porvariston ja om ista methä on m ahdollisuus voittaa tam m e elämään. __ Meistä tvö-
liksi suuri ja riittävä kaikille ja jota sen kuitenkin piti totella. valloista ei oltu aijottukaan kan- he joutuvat rikkauden aseiksi. van luokan vapaudesta kuljettaa vallitseva pakkovalta ja kukis- laisista kokomtan riippuu josko
enempikin. Sosialistit sentäh- Työväen suuret joukot erkaan sanvaltaa. Ja kun sittem m in laa- jossa tapauksessa he ovat y litä ! m eiltä riistetyt tuotteem m e ui taa riist«'järjestelmä, Sosialismi mc tulem m e voittam aan tai hä-
Peruslais komaille miten haluaa. Toinen kutsuu m eitä tähän taisteluun , viatnaän täm än taistelun,
den sanovat, että maa jakaikki tuivat toisistaan, eivät tunteneet (Iittiin perustuslaki, niin siihen vaarallisia toisaalla.
m itä siinä on kuuluu kansalle. omaa suurta yhteisvoim aansa. tulivat hvväksvtviksi kaikki ka- ta täten tuli taloudellinen asia- huom attava svv hallituksen nv- taloudellisista svisti ja niiden
Jos me vielä katsom m e vli >a-
karkille yhteisesti, johon ei ku- Loisluokka sai siten asiat hyvin pitalistiluokan etujen vaatim at paperi, perustuen pohjimmaiselle i kvisiin toimenpiteisiin on koto- eittäm ättöm ien ihmisoikeuksieni man alueen, johon olen hätäi>es-
kaan voi satula erikoisoikeutta: ! järjestetyksi
omien
etujensa ja rru t ja “tasanpitäjät" estäm ään omaisuuden om istukselle ed td tä-jn a. Meillä niinkuin m uuallakin me perusteella, jotka ovat iaat ti viitannut, niin mc hu.mi i
että kaivokset, öljvlähteet ja kaunalta. Tvöläiset työnnettiin kansan m ielenvirtauksia. Sennat- jänä hallitukselle ja m o raalisesti' julistettiin sota sentakia, ettäi tu ttia kaikille maamme peruslais-. me, että syy. miksi om ista” .
R a s lr a lo v n
c
c
r»c*i e t u n 'm
! m etsän
e ts ä n rik
rik k k au
a u d d ct.
c t.
(
Li l l « l
1 1 1 1 1 I I 11
J ' / H L i l I
IX
l I
V .Iti { l
rv C l l
A u ,1
11 I M l i K I rv i I I
v ’ H IO
;
~
~
........ ............... .
j
. ..
j
v .
. v ..
v ■ ie « ., i
< d J " l C 1 U
j