Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 27, 1917)
No. 174. 1 VV EKI TOVERI n a n a o n si taisi ku ljettaa paljon tarv ik k eita.’ huom aa itsek in o lev a n sa toiinivain m etalleja on siellä rajattom iin. _ inai- samoin kuin kaik- ainoastaan hyväntekijän Meneekö työväestö sii- ■ ki tullut siirtolaisväestö tänne V e n ä jä on niin lu o n n o n r ik a s l h en k ilö itten joukossa. H ä n saa to l — tarkotuk- ’ necn ; työläiset saivat itse mak- Suuressa m äärässä lis ä ä n t)L ä t mikään maa voi olla, m ut- «en n o ista k a a tu v ista n a isista sy- hen ansaan? 11 1 a- -n- • Venäjän luonnonrikkaudet sil- kuin Lännen suomalaisen t/ö v le n äänenkannattaja, ■ sella saada taalla päre,, p, to, , »aa rahat. Kaukaasja lupalM. ta jos ne rikkaudet jo u tu v a t’ Hinaä, “ja voi. ku in k a se tu n tu i mu- ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä m eentulo. ja kun sille selitetään. X uonna 1916 "ansaitsi yhtiön j sestj j outui Venäjän yhteyteen, vhden luokan käsiin ja niitä käy-'Aavalta ••• paitsi sunnuntaina. Länsirannikon puutavarateolli- miten se on m ahdollista, niin sijoitettu pääoma om istajilleen g e tapahtui vasta vi 1912, jolloin ietään toisen luokan kuristu.-vä- M ihin toinen jo u tu i, ja a hieman T O IM IT U SK U N TA : W. N . R E IV O L A U R I M O IL A N E N suustyöläisten lakkoa uhkaa taas kyllä sekin saadaan käsittäm ään "vain" 49 prosenttia, vuonna kaatui viimeinen, m utta urhein lineinä, m uuttuvat ne ihm iskun- epäselväksi. S illa sa m a ssa hau n äk ee A D O LPH SALMI K. E. H E IK K IN E N _ A . B. M Ä K E LÄ eräs sangen vakava vaara, jota asem ansa. M utta paljon riippuu 1915 20 prosenttia ja sen edelli- vapaustaistelija, ei kasakkain nan hirvittäväksi kiroukseksi. A- , K aapron p anevan k ä te n sä ristiin pii- vapaustaistelija. torjum aan ei voida käydä enää siitä, miten siihen suhtaudutaan Qenä vuonna 14 prosenttia. X ii- luudista, jotka häntä olivat vuo merikalainen pääoma ei suinkaan punkopan ym päri ja kuulee hänen TOVERI vainonneet, vaan mene sinne Venäjän kansaa a- hiljaa ru k o ilev an : ‘‘H e rra vah v ista liian aikasin. On näet ilm otettu. työväestön taholta, paljon en ein -; moisten kahdeksan vuoden kulu- sikymmeniä (T H E C O M R A D E ) viistäm ään, vaan omia ■mutinat-i ’nim iä a in o a sta n sa ta lla h e tk e llä H ie organ of U»e Finnish workers in the W estern states. The only tin n ish daily in että "K ansallinen Puolustusneu- ,nan j-njn sjitä miten siihen kapi- cssa on yhtiön 45,000,000 dolla- T untem attom ia ovat m aail-i tornia rikkauksiaan vieläkin e- «>Jte /.ukkulsestl harjasevam the W est. Published dady, except Sunday, malle niinikään X'olgan takaisetI neniinän kartuttaakseen, läliän . tob t a a n a , , si a *n ,, hän n.lk. vosto suunnittelee työläisten j suhtautuvat, sillä niiden j rjn pääom alle jaettu voittoina at A storia, O re., by the W estern W ork m en's Publishing Society. a järjestäm istä A. I*. of Labor li’t - ; on gjjhenkin suhtauduttava vain ■ ¿>0,000,000 dollaria ja siirretty va- kastelum ahdolliset alueet, joilla mennessäkin on täältäpäin jo tar- kuin ih m in en . > itäisi olla niin paljon v iljely s-! peeksi riistetty Venäjää. K a ik k in a si palavan tu h tik u u , jolla joli juuri U m otushinta 40c palstatuumulta. Kuoleman- Jos sellaisiin toinienpitei-1 riistäjinä ja niin ollen etujen yh- rarahastoon 15,000.000 dollaria. 1 ilm otukset $1.50 kerta ja m uistovarsyillä toon. peipoista maata, että siellä voi- täällä kelpaam aton roju on ku- s y ty ttä n y t a a tte e n s a a j , $2.00 kerta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliit siin todellakin ryhdytään, niin täläisvyttä on m ahdoton pitää H erra Cleveland Dodge lah- kelj kaisen sy lissä istu v a a n a ista kohden. to-ilm ot ukset 50c kerta, halutaantieto- ja letettu venäläisille markkinoille, taisi tuottaa ravintotarpeet ko saadaan siten hajal yllä edes käsitteenäkään. nim enm uutto-ilm otukset 25c kerta, naitna- työväestö jjo itti dem okraatipuolueen vaali- ko ihmiskunnalle. Vain m uuta sillä sielläkin täytyy olla ta rjo t Se sa ttu ik in p u toam aan n u o ru k aise n llm otukset $1.50 kerta, avioero-iim otukset $1.00 kerta. Seisovat ilm otukset sopim uk leen ja tulokset saattaa arvata Näitä ennen keskenään viha-j rahastoon "kerrassaan ihm eteltä- mia patoja tarvittaisi Volgan ve tavana aina jonkinlaista tavaraa, o lk ap ääh än ja jäi siihen palam aan. sen mukaan. Satunnaisista ihnotuksista “ M utta" — lo p etta a k se m m e kerto- jo etukäteen. Li näet ole ole tulee rahan seurata mukana.' Englannin miclisissä suhteissa eläneitä työ- viisti.” tehden siten XX '¡Isoilin va- den ohjaam iseksi sen su u n n at ennen kuin saadaan rahat p o is.. kielestä suom ennetaan vapaasti. Svvtetään esim. sikäläistä rauta- m uksen u n en n äk ijän om illa sa u o i.la massa m itään tehokkaam paa a- läisrotuja on koetettava kaikin i;nnan j a uudelleen valinnan tom an alueen kastelem iseen, jolla teiden palveluskuntaa. eitä se ei ~ "kun m inulla oli niin h a rv in a in e n A dvertising rates in effect July 1, 1912, 40 setta työväenjärjestön Vallillgoit- j . .... .... . • •• „ nvkvisin asuu vain m uutam ia cen ts per inch. Special discount is allowed . . . ■ k d U O l U l a l lC ll t H ä t O l S l l l l S ä , S<l<l«Ll mahdolliseksi. nah tlo llisek si. Tällä ta lla seikall seik alle ei -......... ...... ... , , -n n o ia n a ............................... saalis k äsissän i, en m a ltta n u t pyyh- kirgiisejä. Ja Iisaksi tulisivat v ie -( kykene käyttäm ään t koneistoa, for larger and continuous advertisem ents. tam iseksi. kuin se että työnanta-i ne ym m ärtäm ään toisensa. S it- T O V E R I, B O X 99, A ST O R IA . O R E. ¡etenkään ole mitään yhteyttä j- 'f n r’K-estanin alueet, joilta nyt l m utia m innekkä sen käytettävis- k ä s tä palavaa tu litik k u a olk ap äältä- AUG . N IK U L A . Manager. ja, alkavat sitä suositella työläs-- ' siirto]ais!iySvmvksen ainoa „ iresidentin « suhtautum isen kans- 1 j(, saadaan suurin osa V enäjällä sä olevalla koneistolla voi men- ni, ennenkuin tu sk a kävi aiv an s ie Entered as second-class mail matter July 18, silleen. Siihen järjestöön ei ,kyl- — työläisvainoihin, ... n:: — :— ------ . s . ......... :u„ ! na vaikka olisi m inkälainen noi- täm ä ttö m ä k si. Silloin to ise lla k ä d e l 1912, at the pvstotfice at Astoria, Oregon, järjellinen ratkaisu. Kunhan sa ]>jsbeen muu i käytettävästä puuvillasta. läni sieppasin sen olkap-------. J a sii- under the Act oi March 3, 1 8 7 9 ._________ lä työväestöä saada liittym ään. . , - „-Ä vnlnntr ^en vain olkoon ,, ' • i kun V enäjällä ovat melkein kaikki ta .... • saamme aasialaisenkin työvoiman m ainittuna, T IL A U S H IN N A T Venäjän, samoin kuin koko ih- hen m inä h e rä sin . E ikä siin ä muuta ja kun tarkotus onkin estää työ- järjestym ään, niin sekaantuvat sattui mieleen tulem aan. Y htä vedet purjehdukseen kelvollisia. Y hdysvalloissa ja Canadassa: iskunnankin hyvinvointi edel- ollut kuin joku vornikka, joka m inua Yksi vuosikerta. .$ 4 .U0 6 kuukautta. .$2.25 väestö järjestym ästä m ihinkään, suunnitelm at taas ket vähän on sillä tekem istä sen \ errattain vähäisellä kanavoim i m 2 kuukautta......... $1.35 1 k u u k a u si... .50 V aikka ym m är- ____________ voisi __ ___ että yhteiskunta om istaa Purl olkapäähän. vttaa. sella ja patoilemisella saa Suomeen ja muualle ulkom aille: järjestöön, niin se on sillä saa Y ksi vuosikerta. $0.50 b kuukautta. .$3.50 ran ja siitä hyötyy työväestö. kanssa, että niistä 136:sta kai- da aikaan laivaliikenteen Itäm e- luonnonrikkaudet. Ja me olemme sin. e ttä kaikki oli ollut vain un ta. S U B S C R IP T IO N R A T E S : vutettu. eren rannikolle, l a ! edelleen siinä toivossa, että ve- olin kuitenkin Kaaprolle v ih assa, kun vos-"kleim istä," jotka Copper reltä Tvvnenm In the United States and Canada » ~ • onnis- * ' se — — — — 1-9-— — 2 »..,(♦ tt.lr««», r,A Tvininin noin Ja täm än maan am m attiliik- näläistov ereitam m e ei ole n a k k a si tu litik k u n sa m eihin päin One yea r........... $4.00 Sir. m on th s............ $2.25; joskin si,ä reittiä voitaisi k äyt Queen yhtiö omistaa Bisbcen a Three m onths. .$1.35 One m on th ................. 50 tuttu pettää kullan loisteella. — i K aapro p u o lestaan v ilp ittö m ä sti toi- i keen gom persism i on antanut Bisbeen työläisvainojen ’ueclla. 127 todellisuudessa vielä tää ainoastaan kesäkauden a ik a p | (,h n voo, e tte i täm ä a v u s ta ja jä is i pitem - na, niin sittekin sitä m yöten voi- aihetta siihen, että se todellakin, “tuotannollinen — - z L z — = = - - - - T'.". ' ■ mj i t i vihaa k a n ta m aa n . M ahdollisim - on Setä-Sam ulin om aisuutta. Sa tunnustaa työläisten ja työnan £'iiiiiii!ii!ii,'ui,iiiii'iiiuiiiiii,iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiihi,ii|iiii|i,||l||i|i|!i,i;||,l||ll,ll,ll|lllllll"l|i|lll",l!",,l,lllll,HIIIIIII,,llll,"llll'l‘ll,,£ m -m pian vai jet koon se päivä, jolloin pohja’ muli m uuten vain hyväntahtoi- Oikeusko sittekin 1 1 " n u o ru k a ise n ” ei e n ä ä h e rä te ssä ä n - tajien etujen yhtym äkohdan, jo “ —— — sesti antaa hyväntahtoisten poi- voitolle? = I kään ta rv its e se lla ista m u k a v a lta tun- ten ei ole ollenkaan kum m a, että Bisbeen työläisvainojen taik,,- kiensa — ei-kansalaistenkin — = ! tu v aa “ v o rn ik k a a ” k ä s is tä ä n pääs- osa työväestöstä saadaan usko- tuksista on lehdessäm me puhui- käyttää niitä, voidakseen hank- I ! tää! Äskeisten luokkatuom ioitten . , maan, että koko A . F. of Laho- uhreiksi O liio m ia s s a jo u tu n e ,,-, rHn klul|uva ; vövacslö „ „ 5aman. tu jo ennen, samoin kuin -iitä -,|.ia työtä "ulkom aalaiselle" työ- 5lllllllllllll!llllllll.,IIUUllllllllllllllllMlllllUIMIIhlllltlUI!IIIHIIHIIH«IIIIOIUIIIIIim|l|IH I'"lll"l'l...... “ K A N S A L L IS M A IN E E M M E ” kin, m itä aseita käytettiin ja m il väestölle, joka ei kuitenkaan kä K O V IN P A O V A T V A A T E L IA IT A . ta llia toisiinsa valkoisen leivän ja I ten unionistien asema näyttää; laista. Porvarit käyttävät siis NOUSEMASSA. E llissaa rella sä ily te ttä v ä in , s a k sa koko vehnäleivän ravintoarvoa tällä kertaa valoisamm alta kuin tätä unioilta itseltään saam aansa lä perusteella s itä . h a jo te ttiin sitä tätä hvväir.ahtoisiiutta, vaan .......... . työväen v aatim usten tukalin i tä - vaatisi elinkustannuksiin v älttä laisilta laivoilta p o istettu jen , m eri K irjo ttu ja ep äilem ättä on oikeassa. M ilw aukee L ead er s is ä ltä ä tolmi- kertaakaan sen salaliiton perus asetta niitä vastaan ja niittävät 7. , . .......... , . , .. - E nteet kuitenkin v iitta a v a t siihen, m iesten puolesta on teh ty valitus, tu sa rtik k e lin , jo n k a o tsa k k e e n a on nuscksi. 1 ässä mukan sinä m ättöm än palkan täällä vapau- tamisen jälkeen, jolloin liike hei voitot. e ttä “heidät p ak o tetaan eläm ään epä- e ttä jos sotaa vielä kau an kestää. “ Suom i” ja joka sisä ltä ä s e u ra a v a a : "tuotannollisesta pohjasta," jolla en m aassakin! dän hirteen saattam isekseen ia terv e ellisissä ja likaisissa oloissa, i m eillä ei tule olem aan tila isu u tta Ja kun ne toisaalla käyttävät “ Me em m e usko sitä ju ttu a , e ttä saa yhtiö kyl- jo tk a tu rm elev at heidän terv e y te n sä ", i suuriin “ Kokeiluihin m in k äänlaisella tämä vaino lepää ja jonka takia T oivottavasti sikäläisen työväestön järjestym i syndikalistien esittäm iä om aisuu- J Suom i olisi a n a rk ia n p a rta a lla . Ja se m eidän m ielestäm m e , liksi ‘‘am erikalaista" työvoimaa. H itonko m ukisem ista heiliä sen vastustam iseksi alettiin sikä denhävittäm isoppeja toiseen jä r sitä harjotetaan. "T u lisik o Suom en irta a n tu a V enä- se n tä ä n on kaikkein pahinta. E ivätkö he tiedä, e ttä suuri enem K uten ennen sanottu, o v a t;,o k a elää ravinnottakin! 1 jä s tä , on kokonaan sen its e n s ä rat- läisten riistäjien taholta. I - jestöön liittyviä työläisiä ja s ta a n m istö “ vapaista k a n sa la isista ” New j k a ista v issa oleva kysym ys. Se se ik k a Arizonan kuparikaivannot suu Rena Mooney on pitkän ja sit ja panevat toimeen niiden vai- A V U S T A J IA . Y orkissa elää ep ä te rv e e llisissä ja li ! e tte i Suom i ole om illaan-elävä m aa keän taistelun jälkeen vapautet i noja. niin ajautuu asem aa käsit relta osalta ulkom aalaisten om ai Amerikalainen pääoma k aisissa oloissa, jo tk a tu rm elev at P aitsi en tisiä a v u stajia, jo tk a its e niinkuin Y hdysvallat, vaan raa k a -ai terv ey d en ? N iissä he eläv ät sekä tu. eikä Thos. Mooneyn h irtto täm ätön työväestö toiseen tai suutta, joskaan ei kaikki. M ut k u k i n k o h d astan sa a h k e ra s ti lä h e ttä neiden sa an tiin n ähden m u ista m ais ja Venäjän luon sodan e ttä rau h an a ja t: se on va tuom iotakaan ole vielä uskallet- toiseen ansaan, ja kum m assakin ta sillä ei kai liene m itään merki- vät yhä u u tta topeskaa. olen sitte ta riippuvainen, tu lle e su u re sti vai nonrikkaudet paan A m erikan k an salaisen säännöl tvstä näihin työläisvainoihin. j viime näkem än sa a n u t yhden uuden. k u tta m a a n a sia n ra tk a isu u n . tu panna täytäntöön, niin paljon i tapauksessa voittavat riistäjät linen olotila; sellaisessa y m p äristö s ; Bisbcen kaivannot, Consolidated ; “ M utta m itä siih en tu lee, että H änellä on k e rro tta v a n a kuin sitä on koetettukin joudut- sen nijtä tarkoittavatkin. sä he sy n ty v ät, rik a s tu tta v a t k a p ita Suomi olisi a n a rk ia n p a rta a lla , n iin Mining & Sm elting Co omistaa äskettäin kertoivat sanomaleh- listia ja vihdoin kuolla kyh n äh täv ät. “ m e rk illin e n uni, jo k a n ä y te ttiin 40- taa. ioivottava olisi, että täkäläi jokaisen, joka su o m a la ista k a n sa lli v u o tia a llc n u o ru k a is e lle ". Rena Mo<>neyn vapauttam inen nen tsoväesto k ä sittän i asem an i kautta maan tunnettu 1’help>- tiet. eitä V enäjiin väliaikainen Mitä ne huilut sak salaiset vielä oli s u u tta tu n te e , täy ty y h ym yillä m oi tunnettu hulluus on suostunut m itä laaja- sivat vailla? Eikö heille kelpaa se. E nnenkuin tulem m e itse uneen, on paljastaa koko sen häikäilem ät sa, eikä antaisi pelottaa itseään Dodge vhtiö, joka on on- ' kantoi-im paan luounonrikkauksi- m ikä kelpaa m aailm an suurim m an ja m eidän tu tu stu tta v a sen unen n ä k i selle ju tu lle. Siellä s a a tta olla tila satum aisista voitoistaan ja päisiä vaikeuksia, e h k äp ä m elsk e itä tömiin salaliiton jonka toim esta liittym ästä unioihin, sillä se voi en luovuttam iseen Amerikan raha rikkaim m an tasav allan “ vapaille k an jään, tuohon 40-vuotiaaseen n u o ru k ai ja v e ritö itäk in . M utta s a a tte lu o tta a ka osakkeita ei ole ollut markki koko ju tu t ovat käydyt. Rena niissä sittekin ajaa kahdeksan kapitalisteille, los tämä uutinen salaisille"? T ietäk ö ö t hu u tia, m oko seen, joka jo sinään on m ielenkiin siihen, e ttä jä rje s ty s pian palaute- noilla enää vuosikausiin. Moonev näet koetettiin saada uinnin toinen ilmiö. f mi totta, silloin on selv.ästi tiäli- mat “ ra a k a la is e t” ! iyt »päivä vaati m uksensa taau . K ukaan m aa n p ä ä llä ei osaa \ uoden l ’H6 a ik an a " tu o tti H än asuu jossain m aalla, k u ite n syylliseksi sam aan rikokseen ja läpitse nyt. vaikkapa uniot eivät . t.ävissä. mihin suuntaan sik.äläi- ; parem m in pitää huolta o m ista a sio is samoilla todistuksilla kuin hä olekaan .sellaisia kuin niiden tu ( onsolidated Mining K Smelting )U,n vast ikään tsaarism in kall K A P IT A L IS T I H Y V Ä N T E K IJ Ä N Ä . kaan tu n te m a tta itseään y k sin ä isek taan kuin suom alaiset. H eillä ei a i i o . 178,000,090 paunaa kuparia, |cct ,Häitään noistanul vapaa! vanaa! ?1 E rä s ä sk ettäin kuollut m assalainen si: sillä hänellä on p e ria attee n a , n o astaan ole kykyä ja ta ip u m u sta sii äältään poistanut’ nen miehensäkin ja häntä ennen lisi olla. |osia suurim m an osan Bisbcen kansa on menemässä, lo tia näet teo llisu u d e n h arjo tiaja on m ä ä rä n n y t; “e tte i a ja k e tä ä n pois h u o n eestaan , hen, vaan hi; sen tek e v ä t. H e o v a t tuom ittu W arren K. Billings. on. että tämän maan rahakapita- m iljoonan dollaria ja e tta v a k si 400:n ei to m u h iu k k astak aan ". S i a t tosin , ra u h a llista , jäy h ää, k iih k o ile m ato n la Kun Mrs. M»«»nev julistettiin I Olisikohan porvarien j kaivoksista, ollen tu otanto sinä listit m uodostavat maailman vanhim m an työläisensä k esk en : myö- ovat ainoat elukat, jo ita hän kasvat- ¡ja v a a tim a to n ta väkeä, jo tk a tie tä i vuonna lioin 40 prosenttia edel syyttöm äksi, todistettiin sam al suurim m an kuliani nnistajaji »ii hom m in tulee heille vielä ja e tta v a k s i C a a, “toiset k a sv av a t itsekseen". K er vät. m itä he ta h to v a t, ja jo tk a toi- peli sekaantu lisen vuoden tuotantoa suurem koin Sen toim enpiteistä riippuu ta m iljoonaa, jonka sum m an tuotta- ran kolm essa vuodessa hän pesee as :nivat su oraan ta rk o tu s p e rie n s ä s a a la uudelleen niidenkin syyttö massa? pia. Luonnollisesti oli tuottajien suurelta »»--alta kuinka kauan m istä koroista lie siihen m ennessä tiat. “ta rv itsiv a tp a ne sitä taik k a ei vuttam iseksi. myys, jotka ovat jo ennen tuom i v ä t”, ja joskus vuoteelle köm pies- * ----------- — ; lukum äärääkin j,itänyt jonkun m ilitarismi tulee vielä jatkum aan, tulevat saam aan vuosittain 60 “ K atso k aap as Y hdysvalloissa olevia tu t saman salaliiton uhrina. sääti “p e ljä ttä ä sieltä enim m ät v o r - ! kuinka kauan kestää tämä sota Täm än kaiken hänen san o taan te h ; suom alaisia, esim erk in vuoksi. M issä Täm än maan suursaalistajat. ■ verran lisätä, m utta ei suinkaan Tullaanko tuom ituille an ta neen “tu n n u stu k sek si uskollisesta nikat pois". L uonnollista on. e ttä täi- ‘ vain h e itä on m u u ta m ia k a an jolla- ja kuinka pian aletaan valmis toiveitten taivaalla on -am alla prosenttim äärällä kuin tautua uuteen verileikkiin. laisissa oloissa tu le e kaipaam aan maan uusi kuukustelu, riip p u i joiden palveluksesta". i kin p aik k ak u n n alla, siellä n ä e tte tuotanto kohosi, joten kuparia em ännän jä rje s tä v ä ä k ä ttä ja e ttä kangastanut ihana ajatus aasia- E hkäpä tuo hyvä m ies a ja tte li te Jos amerikalainen kapitalism i tietenkin siitä, miten voimakas heillä olevan y h teisen rak e n n u k se n , se sikäläinen liikemicsklikki on. laisen työvoiman tuottam isesta tuotettiin vuonna l*’i6 ?O.(M1<I: va]l;(a su u rja etuisuuksia \ enä- kevänsä kauniisti ja oikein, luovut unetkin enim m äkseen suuntautuvat jossa h a rjo te ta a n jos jo n k in la ista k e sinnepäin, olipa läh tö k o h tan a m ikä ta h ittä v ä ä ja v irk is tä v ä ä to im in taa. joka on ollut johtavana sieluni maahan jos täkäläinen työväestö patinaa jokaista miestä koliden ¡ällä. silloin on varma, että Lng- taessaan uskollisille orjilleen ta k a i hansa. sin edes osan siitä saaliista m inkä pauna Ä laimin, Belgian, Ranskan ja m ui E nim m ät h e istä ovat työväkeä, ja alkaisi vaatia joitakin oikeuksia- edellisen vuollen 47,O(X) koko tässä inhottavassa salalii T ällä k e rta a oli hänen u n en n iik ö n -1 den maitien kapitalistit eivät jää oli heidän selästään kiskonut. Ka- en im m ät m yös so sia listeja . H e eivät tossa. '1'oisaalla vaikuttaa tie kin itselleen, saattanevat seurata vastaan. toim ettom iksi, silla niidenkin pi tunnistyön arvoa jossain m äärin hei sä a ih e u tta ja k si s a ttu n u t m inun, : hukkaa aikaa eikä rah a a , vaan k ä y t tysti myöskin se. miten paljon kauhulla niitä tiedonantoja, että! Ja m itä saivat osakkaat siitä / tää saada osansa X enäjän liion- kontua se seikka, ettei hän ry htynyt K aapron, tuloni Toverin toim ituk- : tiv ä t k um pasiakin p a rh a im p a a n tar- Columbian aasialainen) Sanottuna vuonna oli ktip.iiin m »nrikkauksista. maksoi nit:a riisto sa a lista p alauttam aan sen oi seen. Oli, kuten hän itse sanoo, “ la-; ! kotukseen. T uloksena on ollut, e ttä voimia ja varoja on sikäläisten Briiish 'kai- maksoi. aaasia ci kuitenkaan keille om istajille ennem m in, vaan m aantuneella v a tsa lla a n ” ruvennut m assa olevain su o m a la iste n lu k u työväestökin on liittym ässä nm- hinta niin korkealla, että unionistien käytettävänä. vasta s itte kun hän ei sitä itse aprikoim aan, kuinka m inut (joka. s i- 1 Se taistelu, jota California t kaaii nykyisissä lakkotaisteluis- sen miehen Ulottamasta k u p a ri-'o le se, minkä maan kapitaali ab enää tarv in n u t. Sekään vanhan ajan vum ennen sanoen, olen hänen vanha m äärään v e rra te n suom alainen so sia m äärältä saatiin 12,500 dollaria, kaa riistää Xenäjän luonnonrik- listi jä rje s tö joka päivä on m aam m e unionistit ovat käyneet kaikessa >a, vaatien itselleenkin saman k a u k sia , vaan se m in k älaisia jäl- tapa, e ttä orjain om istajat kuolin tu tta v a n sa m uutenkin kuin paino- etevin. T äm ä on siin ä m ä ä rä ssä josta sum m asta osakkaille jäi tulla palkan kuin toisillekin vaaditaan. hiljaisuudessa, ansaitsee se alk aa jättää sikäläiseen vuoteellaan v a p au ttiv at o rjan sa, ei m usteen v älityksellä) T overissa vas p aik k a n sa p itä v ä to sia sia , e ttä jos Y h kiä noin 7,?00 dolla- H alpa palkkainen aasialainen "vaivoistaan m eitä erity ise sti ilahuta. M eistä olisi ta a n o te ta a n ja m iten voin kotiutua dysvaltain muu v äestö olisi ed u stet- huom atuksi. Se on ollut vaikea.t kansantalouteen. Useimmille lienee tunnettua. paljoa m iellyttäväm pää nähdä orjain paikassa, jossa hänen kokem uksiensa ; tuna so sia listip u o lu ee ssa sa m a ssa ja ponnistuksia kysyvää ja sitä lyövoima on ollut länsirannikon ria m ukaan ei suvaita tu p akanpolttoa itse v apauttavan itse n sä potkim alla Siinä < > n se työläisvainojen miten Xenäjän lm»nnonrikkau- , su h te e ssa kuin su o m a la ise t ovat. .¿n käyty kaikella sillä hiljaisuu työväestön vitsauksena jo pitem isännät pois niskoiltaan, odottelem at: Hän vanhalta m u istilta tie tä ä , e ttä m eillä jo n y t olisi so sia listin e n e- tuotannollinen pohja! Lllei n ii-; det ovat laajoilla aloilla vielä della ja sitkeydellä, joka on tä män ajan ja osa täkäläisestä työ aivan k o sk em a tto m ia, jo p a siinä ta isäntien kuolem aa ta i k atum usta m inulla p itä ä elia “a a tte itte n i ahjo" nenim istö tä s s ä m aa ssa — ihan s a den tarha »tuksena olisi estää tä väestöstä näkee siinä sellaisen piippu — aina pöllyäm ässä. käläisien unionistien toim innal m ä ä rä ssä , e ttä niiden a rv o s .a ei vap au ttajak seen . m oin kuin m eillä on S uom en v a ltio män voittom äärän alenemista V alveillaan m iettim ällä hänen “ la- le om inaista. X ällän liian vä uhan, jonka edessä melkein on päivillä. Suom ella on k u n n ia olla ole k en elläk ään a a v is tu s ta k a a n . V A L K O IS T A L E IP Ä Ä V A S T A A N m aantunut v a tsa n sa " ei kyennvt näin ! hän on asiaa tiedotetut ulospäin taivuttava. Ja syystä kylläkin i n’’n niillä ei olisikaan m itään N iiden tu tk im in e n <>n vielä hy v in ; ensim äinen m aa, jo ssa s o sia listit o- k irjo tta a eräs toveri pitkän syytös- pulm allista kysym ystä ratk aisem aan . k e sk e n e rä istä , v o idaanpa sanoa, luettelon, leim aten sen "m eidän pa M utta v ah v istettu aan sitä seitsem ällä vat valinneet la in la a tija kunnan todel- ia luonnollisesti se seikka vai on sitä pelätty, sillä sitä on kä\ ta rk o tu sta ! kuttikin paljon ensimäisiin tuo teitv lakkojen rikkureina useis-j Sellaisesta su u n n a lto m asla\o i v asta v äh än alulla. K u k aan ei him m aksi viholliseksem m e". T iede raa 'a lla p eru n alla (sen jä rje stä v ä n lisen enem m istön. ,Ui- -j tosta kyllä kannattaakin maksaa voi sanoa, kuinka paljon löytyy m iehet tosiaan v äittäv ät, e ttä veh käden p u u tteessa jään eet k e s tä m ä t “Jo nakin kauniina p äivänä so sia mioihin. Lnemmän valoa asialle sa paikoissa. Am m atti- ja rom liirttakium alle j a ! parhainta kivihiiliä esim. f bns- nästä kaunojen ja leseitten m ukana tä) ja vornikoita p e ljä te tty ä a n hän lism i on oleva tä y d e ssä k u k a ssa a n olisi paljastanut riistäjien sala ylpeys, jota anierikalaisessa tv»»- j jouhin venali m ie le n k iin to isissa pikku i » »la i to s i en r a i t e i ta kin sentin illa. Se vain tiedetään p oistetaan sen tärk e in rav in to ain e: vaipui 40-vuotiaan nuorukaisen h e rt tu o ssa hankkeet jo aikaseinmiii. jolloin väestössä pidetään työnantajien ( 1 »>• ' 'lti1 t m »m --- , i että sitä on riittä v ä s ti p itä m ä än m aassa. M utta se seikka, e ttä tuo taholta yllä sangen taitavasti, o u j '.avalla joka tckee ne kykenem at- ¡<avnnissa kaikki rautatiet ja teh- kasviliim a (g lu ten ), joka on v ä lttä taiseen uneen. 1 m aa raak a-ain eid en su h te e n on to isis toisetkin olisivat säästyneet. Siellä unien m ailla hänen m elkoi m ätön lihasten, luiden ja aivojen ra M utta sittekin, taistelu jolla svnnyttänvt siinä Syvälle ^yö-j’ 'miksi etenem ään päätöksineen, ¿aslaitokset monen sukupolven vitsem iselle. Jä le lle jää v ä t vain ver sesti ajatu sk v k y isem m äk si vahvistu-; ta m aista riippuva, v a ik u tta a tä h ä n aiottiin kukintaa koko unionisti- pyneen halveksum isen varsinkin ) joskin » sattuisivat olemaan jos- aikana. Ljenan kultakaivoksien rate n vähäarvoiset tärk k e ly sa in e k se t. neelle vatsalleen selvisi, e ttä tuon kin. T oisten m aitte n m ielettöm yys tus pakotettujakin liikkeelle yh-j m etallirikkautta ei liioin tiedetä. Siksi u rheilijat .ia voim ailijat poik pulm an saatto i ra tk a is ta sijo tta m a lla s a a tta a joksikin a ja k si e h k ä is tä olo nen liike Calitorniassa. on tu o t aasialaista ja yleensä vieraskie- ! m utta se tiedetään että rikasta k e u k setta k äy ttäv ät graham - tai m uis m inut m uusta to im itu k sesta e r o te t- ' jen k e h ity stä .” tan u t sangen vähän niitä tulok listä työväestöä kohtaan. X ää tiöitä kohtaan. ■ - , se on, sillä ilman minkäänlaisia ta kokovehnäjauhoista v alm istettua tuun koppiin, jossa saisin m ielin Hyväoppinert m ies näkyy olevan Täm ä hurskaasti sia, joita riistäjät toivoivat. Ca- rien vapausihanteiden vaikutuk- koneitakin voi siellä m uutam an leipää. m äärin savuutella — aivan sam aa S aksan so sia listie n “ tu n n e ttu johta- kuluessa, minkä siellä voi litornian unionistinen liike ei ole sesta on täm ä viha kasvanut sei- nen yhtiö, jonka osakkaat saat at P a itsi alh aista, m elkein olem atonta p e rla a te tta noudattaen kuin hän si- j a » Fllip Scheidem ann. N yt Tukhol- ennakkoluuloisuudeksi,) sijoituksistaan 49 prosenttia voit- joskus salassa toimia, saada hiil ravintoarvoa sy y ttä ä k irjo tta ja val lo ttaessaan e riro tu ise t k a rju t eri ket- man ra u h a n k o k o u k se sta p a la ttu a a n heikennyt, päinvastoin on yh laiseksi teinen taistelu liittänyt sitä e- että sen voittam inen näyttää u-i toja, eivätkä siis voi s i j o i t t a a \<i taa mm paljon kuin salaa toi koista leipää vatsah äiriö istä, ham hän on lau su n u t su u ren to tu u d e n : vapauslainabondeihin. kulottaa Kiinan puolebe. rsaari- uta sten huonoudesta, yleisestä lasten M utta s itte otti U n etar huiputel- ..P allim pa,.a IiU aa n e s , e e n ä on ge nemman yhteen ja ajanut koko seissa tapauksissa vallan ylivoi-' rojaan t . •„ a u a n a aikana iK a u a o iik u i kullanetsintä heikkoudesta v.m. rappeutuneisuudes- Iäkseen h au ta noilla sillä ijallä niin seik k a (;tta v a n h e ttu n e e n ja taan tu - m aksetaan ainoastaan o ti • \ vallan / olikin j M iiia u tiM , maan unionistit lähempään vuo maiselta. Kielelliset eroavaisuu joista -1 . .... , • ‘ tarkoin kielletty m uuten k uin ta niissä m aissa, joissa täm ä hullu tavallisilla em äntä-ilm estyksillä. ; m nks , ;isvn h a llin to jä rje ste lm ä m m e rovaikutukseen keskenään ja pa det tekevät yhteensulautum isen prosenttia, huolehtii tyolaistensäj • valtion laskuun ja sen valvonnan m uoti — vehnän seulom inen k u o ret H änelle n ä y te tä ä n pari sau n aan n,,ialia S aksan p o littiik k a a o h jaa v a t rem paan toistensa ym m ärtäm i b( aaiksi, estäm ällä keskinäisen tei \ e - dcnh<5i«lostakin tavalla, jo - ’ alaisen a. tom aksi tom uksi on vallalla. S a k m enevää naisia. Sauna on T overia » itw . , a ,tiaa1 j. m ilita ris tis e t a in e k s e t". kanssakäym isen ja ajatusten vaililka ansaitsee Ullia m ainituksi. sassa, Skandinaavian m aissa ja Suo v a sta p a a tä m u tta kun K aapro työs- seen. Seh > eem annin te rä v ä silm ä ä k k ä si luonnonkau- Altai vuoriston messa, m issä k äy tetään yksinom aan kentelee huoneessaan “täy d ellä höv- ilon. joten kansalliset tavat ja Sen työläisten keskuudessa ta- neU(jet ovat tunnetut aum astaan Jokainen työläisten voittoa toi rxIläi. ; ... lay aeu u no> t u -i en n en k u in ro ta a vielä oli k<s eulom atonta jauhoa, on väestö pal r>i'd ja ikkuna on auki, luulevat tunvr i pyrkim ykset säilvvät useita s u -) pahtiti edelläm ainittuna v u o n n a! m uutam ille, eikä sen mineraali vova työläinen — ja kukapa ei . . t a n \ t kolm ea vuotta ihan vn neen. m uutetun sinne Ta v p 1265 vakavaa ja 1,088 lievempää pitoisuudesta tiedä kukaan. Bai joa voim akkaam paa ja kestäväm pää i ä i s e t saunan v . n e' J a E ira tp a to .is. s ti k a ik k i s a k sa la ise t sitä toivoisi — toivoo vapautta kupolvia. M u it? kaikki tasaava k a p ita-itatp atö n iaa t k ö s s ä "oli 3650 työ- takaiselta s e t t d n lla sa- kuin toinunsyöjät e n g lan tilaiset, ra n s niin näkee nuorukainen n'ti s- oL-kian t . « H u noiden o m e n n«is- niin h ita ita hok san teeraa- toisillekin syytetyille ja antaa ten riisu u tu v an ja a lasto m in a as- . OQ i uult tl; 1 1 ... ,.t t • • •• i itiötään »»levän mailman rikkaint- kalaiset ja am erikkalaiset. »an»«m iina as- , nv, ;,n p ui„ v a k u u -, natta alueet, joiden « »lemas tietysti jakam attom an kannatuk lismi luo välttäm ättöm yyden pa- laista), "keskinäisestä K okeista, jo ita täm än selville s a a nivan K aapron eteen. V aikka K aap ro onkin to ttu n u t sensa tälle taistelulle, siksi kun kosta oman h autansa: sen vaiktt- tuskaisasta m aksettiin avu-tus a saolon ¡liuotti maailmalle vasta m iseksi on te h ty koirilla, on tu ltu i vuotias Elli ayotteli kissaa päival- läkem ään, e ttä tav allisella valkoisel “k y iraäld -k y lv ettäjä ' (kuten M ikael li>p«»ydässj. lt»ä ei p itä n y t s itä <■ nes se on saatettu hupulliseen tus työväestöön on kaikkialla lio in 70,000 dollaria, josta "aino v aliän ennen so t a muuan eng- la leivällä koira tuskin elää yh tään voittoon ja riistäjien salaliitto sam anlainen ja synnyttää siis astaan" 56.000 otettiin työläisiltä. lantilais-\enälainen geolooginen kauem m in kuin ihan ilm an ravintoa \g ric o :a sanoot ju lm istu i hän täilai- pivana. vaan m ä ä rä si k issa u •odotta- s e s a tu n g ette le v aisu u d e sta . niin e t t ä ; m aan sik si kulo m uut o v a t syönee» sen yhteisen ajatuksen, että yh- saaden työläiset siis korvausta retkikunta. kokonaan hajotettu. Sam aan päätökseen tulee jokainen M t,ra t . 011’ *’ len tä ä se lä lle e n b "T e nyt on Ihan v iilin " , v ä itti El Uraalin vuorist»» on ainoa paik teletoiminnassa vain on tvöväes- enemmän kuin itse m aksoivat it ankaram paa p o n n istu sta vaativassa • u ' jo;.anm ihm eellisellä tem pulla itk u silm iä , “ t e r l a u t ta e ttä te vaan «a ka m aailmassa, missä näihin selleen. Mikä ialom ielisvvs! saakka on löydetty platinaa suu- im m atissa ty ö skentelevä henkilö, joi- o tlaiset u n ek siessa o v at vallan ta 1 jä lje tö n »uontokappale, p itä ä t iU niin- Milloin on Toverittaren tön pelastus. tilaajamäärä 1 0,0 0 0 ? • Aasialainenkin tvöväestö on X h iö tyytyi siihen, että se sai remmassa m äärässä, ja muitakin a ou tPaisuutta kokeilemalla ver- »allmia, lam a u aen u ak ijä-n u o ru k ain en kuin p a v e lu tty ttö i" . T O V ER I MA ILMANKATSOMUKSIA i
