No. 174.
1 VV EKI
TOVERI
n a n a o n si
taisi ku ljettaa paljon tarv ik k eita.’ huom aa itsek in o lev a n sa toiinivain
m
etalleja
on
siellä
rajattom
iin.
_
inai-
samoin
kuin
kaik-
ainoastaan
hyväntekijän
Meneekö työväestö sii- ■ ki tullut siirtolaisväestö
tänne
V e n ä jä on niin lu o n n o n r ik a s l h en k ilö itten joukossa. H ä n saa to l
— tarkotuk- ’ necn ; työläiset saivat itse mak-
Suuressa m äärässä lis ä ä n t)L ä t
mikään maa voi olla, m ut- «en n o ista k a a tu v ista n a isista sy-
hen ansaan?
11
1 a- -n-
•
Venäjän luonnonrikkaudet sil- kuin
Lännen suomalaisen t/ö v le n äänenkannattaja, ■
sella saada taalla päre,, p, to, , »aa rahat.
Kaukaasja lupalM. ta jos ne rikkaudet jo u tu v a t’ Hinaä, “ja voi. ku in k a se tu n tu i mu-
ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä
m eentulo. ja kun sille selitetään.
X uonna 1916 "ansaitsi yhtiön j sestj j outui Venäjän yhteyteen, vhden luokan käsiin ja niitä käy-'Aavalta •••
paitsi sunnuntaina.
Länsirannikon puutavarateolli- miten se on m ahdollista, niin sijoitettu pääoma om istajilleen g e tapahtui vasta vi 1912, jolloin ietään toisen luokan kuristu.-vä-
M ihin toinen jo u tu i, ja a hieman
T O IM IT U SK U N TA :
W. N . R E IV O
L A U R I M O IL A N E N suustyöläisten lakkoa uhkaa taas
kyllä sekin saadaan käsittäm ään "vain"
49 prosenttia, vuonna kaatui viimeinen, m utta urhein lineinä, m uuttuvat ne ihm iskun- epäselväksi. S illa sa m a ssa hau n äk ee
A D O LPH SALMI
K. E. H E IK K IN E N
_ A . B. M Ä K E LÄ
eräs sangen vakava vaara, jota asem ansa. M utta paljon riippuu 1915 20 prosenttia ja sen edelli- vapaustaistelija,
ei
kasakkain nan hirvittäväksi kiroukseksi. A- , K aapron p anevan k ä te n sä ristiin pii-
vapaustaistelija.
torjum aan ei voida käydä enää siitä, miten siihen suhtaudutaan Qenä vuonna 14 prosenttia. X ii- luudista, jotka häntä olivat vuo merikalainen pääoma ei suinkaan punkopan ym päri ja kuulee hänen
TOVERI
vainonneet, vaan mene sinne Venäjän kansaa a- hiljaa ru k o ilev an : ‘‘H e rra vah v ista
liian aikasin. On näet ilm otettu. työväestön taholta, paljon en ein -; moisten kahdeksan vuoden kulu- sikymmeniä
(T H E C O M R A D E )
viistäm ään, vaan omia ■mutinat-i ’nim iä a in o a sta n sa ta lla h e tk e llä
H ie organ of U»e Finnish workers in the
W estern states. The only tin n ish daily in että "K ansallinen Puolustusneu- ,nan j-njn sjitä miten siihen kapi- cssa on yhtiön 45,000,000 dolla-
T untem attom ia ovat m aail-i tornia rikkauksiaan vieläkin e-
«>Jte /.ukkulsestl harjasevam
the W est. Published dady, except Sunday,
malle
niinikään
X'olgan
takaisetI
neniinän
kartuttaakseen,
läliän
.
tob
t a a n a , , si a *n ,, hän n.lk.
vosto
suunnittelee
työläisten
j
suhtautuvat,
sillä
niiden
j
rjn
pääom
alle
jaettu
voittoina
at A storia, O re., by the W estern W ork
m en's Publishing Society.
a
järjestäm istä A. I*. of Labor li’t - ; on gjjhenkin suhtauduttava vain ■ ¿>0,000,000 dollaria ja siirretty va- kastelum ahdolliset alueet, joilla mennessäkin on täältäpäin jo tar- kuin ih m in en .
> itäisi olla niin paljon v iljely s-! peeksi riistetty Venäjää. K a ik k in a si palavan tu h tik u u , jolla joli
juuri
U m otushinta 40c palstatuumulta. Kuoleman-
Jos sellaisiin toinienpitei-1 riistäjinä ja niin ollen etujen yh- rarahastoon 15,000.000 dollaria. 1
ilm otukset $1.50 kerta ja m uistovarsyillä toon.
peipoista maata, että siellä voi- täällä kelpaam aton roju
on ku- s y ty ttä n y t a a tte e n s a a j
,
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliit siin
todellakin ryhdytään, niin täläisvyttä on m ahdoton pitää
H erra Cleveland Dodge lah- kelj
kaisen sy lissä istu v a a n a ista kohden.
to-ilm ot ukset 50c kerta, halutaantieto- ja
letettu
venäläisille
markkinoille,
taisi tuottaa ravintotarpeet ko
saadaan siten hajal yllä edes käsitteenäkään.
nim enm uutto-ilm otukset 25c kerta, naitna- työväestö
jjo itti dem okraatipuolueen vaali- ko ihmiskunnalle. Vain m uuta sillä sielläkin täytyy olla ta rjo t Se sa ttu ik in p u toam aan n u o ru k aise n
llm otukset $1.50 kerta, avioero-iim otukset
$1.00 kerta. Seisovat ilm otukset sopim uk leen ja tulokset saattaa arvata
Näitä ennen keskenään viha-j rahastoon "kerrassaan ihm eteltä- mia patoja tarvittaisi Volgan ve tavana aina jonkinlaista tavaraa, o lk ap ääh än ja jäi siihen palam aan.
sen mukaan.
Satunnaisista ihnotuksista
“ M utta" — lo p etta a k se m m e kerto-
jo
etukäteen.
Li
näet
ole
ole
tulee rahan seurata mukana.' Englannin
miclisissä suhteissa eläneitä työ- viisti.” tehden siten XX '¡Isoilin va- den ohjaam iseksi sen su u n n at ennen kuin saadaan rahat p o is..
kielestä suom ennetaan vapaasti.
Svvtetään esim. sikäläistä rauta- m uksen u n en n äk ijän om illa sa u o i.la
massa m itään tehokkaam paa a- läisrotuja on koetettava kaikin i;nnan
j a uudelleen valinnan tom an alueen kastelem iseen, jolla
teiden
palveluskuntaa. eitä se ei ~ "kun m inulla oli niin h a rv in a in e n
A dvertising rates in effect July 1, 1912, 40 setta työväenjärjestön Vallillgoit- j
. ....
.... . • •• „
nvkvisin
asuu vain m uutam ia
cen ts per inch. Special discount is allowed
. . .
■ k d U O l U l a l lC ll t H ä t O l S l l l l S ä , S<l<l«Ll mahdolliseksi.
nah tlo llisek si. Tällä
ta lla seikall
seik alle ei
-.........
......
...
, ,
-n n o ia n a
...............................
saalis k äsissän i, en m a ltta n u t pyyh-
kirgiisejä. Ja Iisaksi tulisivat v ie -( kykene käyttäm
ään t koneistoa,
for larger and continuous advertisem ents.
tam iseksi. kuin se että työnanta-i ne ym m ärtäm ään toisensa. S it-
T O V E R I, B O X 99, A ST O R IA . O R E.
¡etenkään ole mitään yhteyttä j- 'f n r’K-estanin alueet, joilta nyt l m utia m innekkä sen käytettävis- k ä s tä palavaa tu litik k u a olk ap äältä-
AUG . N IK U L A . Manager.
ja, alkavat sitä suositella työläs--
' siirto]ais!iySvmvksen ainoa „ iresidentin
«
suhtautum isen kans- 1 j(, saadaan suurin osa V enäjällä sä olevalla koneistolla voi men- ni, ennenkuin tu sk a kävi aiv an s ie
Entered as second-class mail matter July 18, silleen.
Siihen
järjestöön
ei
,kyl-
— työläisvainoihin,
... n:: — :—
------
. s
. .........
:u„
! na vaikka olisi m inkälainen noi- täm ä ttö m ä k si. Silloin to ise lla k ä d e l
1912, at the pvstotfice at Astoria, Oregon,
järjellinen
ratkaisu.
Kunhan sa ]>jsbeen
muu i käytettävästä
puuvillasta.
läni sieppasin sen olkap-------. J a sii-
under the Act oi March 3, 1 8 7 9 ._________ lä työväestöä saada liittym ään.
. , -
„-Ä vnlnntr ^en vain olkoon
,, '
•
i kun
V enäjällä ovat melkein kaikki ta
....
• saamme aasialaisenkin
työvoiman
m ainittuna,
T IL A U S H IN N A T
Venäjän,
samoin
kuin
koko
ih-
hen
m inä h e rä sin . E ikä siin ä muuta
ja kun tarkotus onkin estää työ- järjestym ään, niin sekaantuvat sattui mieleen tulem aan. Y htä vedet purjehdukseen kelvollisia.
Y hdysvalloissa ja Canadassa:
iskunnankin
hyvinvointi
edel-
ollut
kuin joku vornikka, joka m inua
Yksi vuosikerta. .$ 4 .U0
6 kuukautta. .$2.25
väestö järjestym ästä m ihinkään,
suunnitelm at taas ket vähän on sillä tekem istä sen \ errattain vähäisellä kanavoim i m
2 kuukautta......... $1.35
1 k u u k a u si... .50
V aikka ym m är-
____________ voisi __
___ että yhteiskunta om istaa Purl olkapäähän.
vttaa.
sella ja patoilemisella
saa
Suomeen ja muualle ulkom aille:
järjestöön,
niin
se
on
sillä
saa
Y ksi vuosikerta. $0.50
b kuukautta. .$3.50
ran ja siitä hyötyy työväestö.
kanssa, että niistä 136:sta kai- da aikaan laivaliikenteen Itäm e- luonnonrikkaudet. Ja me olemme sin. e ttä kaikki oli ollut vain un ta.
S U B S C R IP T IO N R A T E S :
vutettu.
eren rannikolle, l a ! edelleen siinä toivossa, että ve- olin kuitenkin Kaaprolle v ih assa, kun
vos-"kleim istä," jotka Copper reltä Tvvnenm
In the United States and Canada
» ~
• onnis-
* ' se
—
— —
—
1-9-—
—
2 »..,(♦ tt.lr««», r,A Tvininin noin
Ja täm än maan am m attiliik-
näläistov ereitam m e ei ole
n a k k a si tu litik k u n sa m eihin päin
One yea r........... $4.00
Sir. m on th s............ $2.25;
joskin
si,ä
reittiä
voitaisi
k
äyt
Queen
yhtiö
omistaa
Bisbcen
a
Three m onths. .$1.35
One m on th ................. 50
tuttu pettää kullan loisteella. — i K aapro p u o lestaan v ilp ittö m ä sti toi-
i keen gom persism i on antanut Bisbeen työläisvainojen
’ueclla. 127 todellisuudessa vielä tää ainoastaan kesäkauden a ik a p | (,h n
voo, e tte i täm ä a v u s ta ja jä is i pitem -
na, niin sittekin sitä m yöten voi-
aihetta siihen, että se todellakin,
“tuotannollinen
—
-
z
L
z
—
=
=
-
-
-
-
T'.".
'
■
mj
i t i vihaa k a n ta m aa n . M ahdollisim -
on Setä-Sam ulin om aisuutta. Sa
tunnustaa työläisten ja työnan
£'iiiiiii!ii!ii,'ui,iiiii'iiiuiiiiii,iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiihi,ii|iiii|i,||l||i|i|!i,i;||,l||ll,ll,ll|lllllll"l|i|lll",l!",,l,lllll,HIIIIIII,,llll,"llll'l‘ll,,£
m
-m
pian vai jet koon se päivä, jolloin
pohja’
muli m uuten vain hyväntahtoi-
Oikeusko sittekin
1 1 " n u o ru k a ise n ” ei e n ä ä h e rä te ssä ä n -
tajien etujen yhtym äkohdan, jo
“ —— —
sesti antaa hyväntahtoisten poi-
voitolle?
= I kään ta rv its e se lla ista m u k a v a lta tun-
ten ei ole ollenkaan kum m a, että
Bisbeen työläisvainojen taik,,- kiensa — ei-kansalaistenkin —
=
! tu v aa “ v o rn ik k a a ” k ä s is tä ä n pääs-
osa työväestöstä saadaan usko-
tuksista
on
lehdessäm
me
puhui-
käyttää
niitä,
voidakseen
hank-
I
! tää!
Äskeisten
luokkatuom ioitten
. , maan, että koko A . F. of Laho-
uhreiksi O liio m ia s s a jo u tu n e ,,-, rHn klul|uva ; vövacslö „ „ 5aman. tu jo ennen, samoin kuin -iitä -,|.ia työtä "ulkom aalaiselle" työ- 5lllllllllllll!llllllll.,IIUUllllllllllllllllMlllllUIMIIhlllltlUI!IIIHIIHIIH«IIIIOIUIIIIIim|l|IH I'"lll"l'l......
“ K A N S A L L IS M A IN E E M M E ”
kin, m itä aseita käytettiin ja m il väestölle, joka ei kuitenkaan kä K O V IN P A O V A T V A A T E L IA IT A . ta llia toisiinsa valkoisen leivän ja I
ten unionistien asema näyttää; laista.
Porvarit käyttävät siis
NOUSEMASSA.
E llissaa rella sä ily te ttä v ä in , s a k sa koko vehnäleivän ravintoarvoa
tällä kertaa valoisamm alta kuin tätä unioilta itseltään saam aansa lä perusteella s itä . h a jo te ttiin sitä tätä hvväir.ahtoisiiutta, vaan
.......... . työväen v aatim usten tukalin i tä - vaatisi elinkustannuksiin v älttä laisilta laivoilta p o istettu jen , m eri K irjo ttu ja ep äilem ättä on oikeassa.
M ilw aukee L ead er s is ä ltä ä tolmi-
kertaakaan sen salaliiton perus asetta niitä vastaan ja niittävät
7. , .
..........
, . ,
.. -
E nteet kuitenkin v iitta a v a t siihen,
m
iesten
puolesta
on
teh
ty
valitus,
tu sa rtik k e lin , jo n k a o tsa k k e e n a on
nuscksi.
1 ässä
mukan
sinä m ättöm än palkan täällä vapau-
tamisen jälkeen, jolloin liike hei voitot.
e ttä “heidät p ak o tetaan eläm ään epä- e ttä jos sotaa vielä kau an kestää. “ Suom i” ja joka sisä ltä ä s e u ra a v a a :
"tuotannollisesta pohjasta," jolla en m aassakin!
dän hirteen saattam isekseen ia
terv e ellisissä ja likaisissa oloissa, i m eillä ei tule olem aan tila isu u tta
Ja kun ne toisaalla käyttävät
“ Me em m e usko sitä ju ttu a , e ttä
saa
yhtiö
kyl-
jo
tk a tu rm elev at heidän terv e y te n sä ", i suuriin “ Kokeiluihin m in k äänlaisella
tämä
vaino
lepää
ja
jonka
takia
T
oivottavasti
sikäläisen työväestön järjestym i syndikalistien esittäm iä om aisuu-
J Suom i olisi a n a rk ia n p a rta a lla .
Ja se m eidän m ielestäm m e
, liksi ‘‘am erikalaista" työvoimaa.
H itonko
m ukisem ista heiliä
sen vastustam iseksi alettiin sikä denhävittäm isoppeja toiseen jä r sitä harjotetaan.
"T u lisik o Suom en irta a n tu a V enä-
se
n
tä
ä
n
on
kaikkein pahinta.
E ivätkö he tiedä, e ttä suuri enem
K
uten
ennen
sanottu,
o
v
a
t;,o
k
a
elää
ravinnottakin!
1 jä s tä , on kokonaan sen its e n s ä rat-
läisten riistäjien taholta.
I -
jestöön liittyviä työläisiä ja s ta a n
m istö “ vapaista k a n sa la isista ” New
j k a ista v issa oleva kysym ys. Se se ik k a
Arizonan
kuparikaivannot
suu
Rena Mooney on pitkän ja sit ja panevat toimeen niiden vai-
A V U S T A J IA .
Y orkissa elää ep ä te rv e e llisissä ja li
! e tte i Suom i ole om illaan-elävä m aa
keän taistelun jälkeen vapautet i noja. niin ajautuu asem aa käsit relta osalta ulkom aalaisten om ai Amerikalainen pääoma k aisissa oloissa, jo tk a tu rm elev at
P aitsi en tisiä a v u stajia, jo tk a its e niinkuin Y hdysvallat, vaan raa k a -ai
terv ey d en ? N iissä he eläv ät sekä
tu. eikä Thos. Mooneyn h irtto täm ätön työväestö toiseen tai suutta, joskaan ei kaikki. M ut
k u k i n k o h d astan sa a h k e ra s ti lä h e ttä neiden sa an tiin n ähden m u ista m ais
ja Venäjän luon
sodan e ttä rau h an a ja t: se on va
tuom iotakaan ole vielä uskallet- toiseen ansaan, ja kum m assakin ta sillä ei kai liene m itään merki-
vät yhä u u tta topeskaa. olen sitte ta riippuvainen, tu lle e su u re sti vai
nonrikkaudet
paan A m erikan k an salaisen säännöl
tvstä
näihin
työläisvainoihin. j
viime näkem än sa a n u t yhden uuden. k u tta m a a n a sia n ra tk a isu u n .
tu panna täytäntöön, niin paljon i tapauksessa voittavat riistäjät
linen olotila; sellaisessa y m p äristö s
;
Bisbcen
kaivannot,
Consolidated
;
“ M utta
m itä siih en tu lee, että
H änellä on k e rro tta v a n a
kuin sitä on koetettukin joudut- sen nijtä tarkoittavatkin.
sä he sy n ty v ät, rik a s tu tta v a t k a p ita
Suomi
olisi
a n a rk ia n p a rta a lla , n iin
Mining & Sm elting Co omistaa
äskettäin kertoivat sanomaleh- listia ja vihdoin kuolla kyh n äh täv ät. “ m e rk illin e n uni, jo k a n ä y te ttiin 40-
taa.
ioivottava olisi, että täkäläi
jokaisen, joka su o m a la ista k a n sa lli
v u o tia a llc n u o ru k a is e lle ".
Rena Mo<>neyn vapauttam inen nen tsoväesto k ä sittän i asem an i kautta maan tunnettu 1’help>- tiet. eitä V enäjiin väliaikainen Mitä ne huilut sak salaiset vielä oli
s u u tta tu n te e , täy ty y h ym yillä m oi
tunnettu hulluus on suostunut m itä laaja- sivat vailla? Eikö heille kelpaa se.
E nnenkuin tulem m e itse uneen, on
paljastaa koko sen häikäilem ät sa, eikä antaisi pelottaa itseään Dodge vhtiö, joka on
on- ' kantoi-im paan luounonrikkauksi- m ikä kelpaa m aailm an suurim m an ja m eidän tu tu stu tta v a sen unen n ä k i selle ju tu lle. Siellä s a a tta olla tila
satum
aisista
voitoistaan
ja
päisiä vaikeuksia, e h k äp ä m elsk e itä
tömiin salaliiton jonka toim esta liittym ästä unioihin, sillä se voi
en luovuttam iseen Amerikan raha rikkaim m an tasav allan “ vapaille k an jään, tuohon 40-vuotiaaseen n u o ru k ai ja v e ritö itäk in . M utta s a a tte lu o tta a
ka
osakkeita
ei
ole
ollut
markki
koko ju tu t ovat käydyt. Rena niissä sittekin ajaa kahdeksan
kapitalisteille, los tämä uutinen salaisille"? T ietäk ö ö t hu u tia, m oko seen, joka jo sinään on m ielenkiin siihen, e ttä jä rje s ty s pian palaute-
noilla enää vuosikausiin.
Moonev näet koetettiin saada uinnin
toinen ilmiö.
f
mi totta, silloin on selv.ästi tiäli- mat “ ra a k a la is e t” !
iyt »päivä vaati m uksensa
taau . K ukaan m aa n p ä ä llä ei osaa
\
uoden
l
’H6
a
ik
an
a
"
tu
o
tti
H än asuu jossain m aalla, k u ite n
syylliseksi sam aan rikokseen ja läpitse nyt. vaikkapa uniot eivät
.
t.ävissä. mihin suuntaan sik.äläi-
; parem m in pitää huolta o m ista a sio is
samoilla todistuksilla kuin hä olekaan .sellaisia kuin niiden tu ( onsolidated Mining K Smelting )U,n vast ikään tsaarism in kall K A P IT A L IS T I H Y V Ä N T E K IJ Ä N Ä . kaan tu n te m a tta itseään y k sin ä isek taan kuin suom alaiset. H eillä ei a i
i o . 178,000,090 paunaa kuparia, |cct ,Häitään
noistanul vapaa!
vanaa! ?1
E rä s ä sk ettäin kuollut m assalainen si: sillä hänellä on p e ria attee n a , n o astaan ole kykyä ja ta ip u m u sta sii
äältään poistanut’
nen miehensäkin ja häntä ennen lisi olla.
|osia suurim m an osan Bisbcen kansa on menemässä, lo tia näet teo llisu u d e n h arjo tiaja on m ä ä rä n n y t; “e tte i a ja k e tä ä n pois h u o n eestaan , hen, vaan hi; sen tek e v ä t. H e o v a t
tuom ittu W arren K. Billings.
on. että tämän maan rahakapita- m iljoonan dollaria ja e tta v a k si 400:n ei to m u h iu k k astak aan ". S i a t tosin , ra u h a llista , jäy h ää, k iih k o ile m ato n la
Kun Mrs. M»«»nev julistettiin I Olisikohan porvarien j kaivoksista, ollen tu otanto sinä listit
m uodostavat maailman vanhim m an työläisensä k esk en : myö- ovat ainoat elukat, jo ita hän kasvat- ¡ja v a a tim a to n ta väkeä, jo tk a tie tä
i vuonna lioin 40 prosenttia edel
syyttöm äksi, todistettiin sam al
suurim m an
kuliani nnistajaji »ii hom m in tulee heille vielä ja e tta v a k s i C a a, “toiset k a sv av a t itsekseen". K er vät. m itä he ta h to v a t, ja jo tk a toi-
peli
sekaantu
lisen
vuoden
tuotantoa
suurem
koin Sen toim enpiteistä riippuu ta m iljoonaa, jonka sum m an tuotta- ran kolm essa vuodessa hän pesee as :nivat su oraan ta rk o tu s p e rie n s ä s a a
la uudelleen niidenkin syyttö
massa?
pia.
Luonnollisesti
oli
tuottajien
suurelta
»»--alta kuinka kauan m istä koroista lie siihen m ennessä tiat. “ta rv itsiv a tp a ne sitä taik k a ei vuttam iseksi.
myys, jotka ovat jo ennen tuom i
v ä t”, ja joskus vuoteelle köm pies- *
----------- —
; lukum äärääkin j,itänyt jonkun m ilitarismi tulee vielä jatkum aan, tulevat saam aan vuosittain 60
“ K atso k aap as Y hdysvalloissa olevia
tu t saman salaliiton uhrina.
sääti
“p e ljä ttä ä sieltä enim m ät v o r - !
kuinka kauan kestää tämä sota Täm än kaiken hänen san o taan te h
;
suom
alaisia, esim erk in vuoksi. M issä
Täm
än
maan
suursaalistajat.
■
verran
lisätä,
m
utta
ei
suinkaan
Tullaanko tuom ituille an ta
neen
“tu n n u stu k sek si
uskollisesta nikat pois". L uonnollista on. e ttä täi- ‘ vain h e itä on m u u ta m ia k a an jolla-
ja
kuinka
pian
aletaan
valmis
toiveitten taivaalla on -am alla prosenttim äärällä kuin tautua uuteen verileikkiin.
laisissa
oloissa tu le e kaipaam aan
maan uusi kuukustelu, riip p u i joiden
palveluksesta".
i kin
p aik k ak u n n alla,
siellä n ä e tte
tuotanto
kohosi,
joten
kuparia
em
ännän
jä rje s tä v ä ä k ä ttä ja e ttä
kangastanut
ihana
ajatus
aasia-
E hkäpä tuo hyvä m ies a ja tte li te
Jos amerikalainen kapitalism i
tietenkin siitä, miten voimakas
heillä olevan y h teisen rak e n n u k se n ,
se sikäläinen liikemicsklikki on. laisen työvoiman tuottam isesta tuotettiin vuonna l*’i6 ?O.(M1<I: va]l;(a su u rja etuisuuksia \ enä- kevänsä kauniisti ja oikein, luovut unetkin enim m äkseen suuntautuvat jossa h a rjo te ta a n jos jo n k in la ista k e
sinnepäin, olipa läh tö k o h tan a m ikä ta
h ittä v ä ä
ja
v irk is tä v ä ä to im in taa.
joka on ollut johtavana sieluni maahan jos täkäläinen työväestö patinaa jokaista miestä koliden ¡ällä. silloin on varma, että Lng- taessaan uskollisille orjilleen ta k a i hansa.
sin
edes
osan
siitä
saaliista
m
inkä
pauna
Ä
laimin,
Belgian,
Ranskan
ja
m
ui
E
nim
m
ät
h
e
istä
ovat työväkeä, ja
alkaisi
vaatia
joitakin
oikeuksia-
edellisen
vuollen
47,O(X)
koko tässä inhottavassa salalii
T ällä k e rta a oli hänen u n en n iik ö n -1
den maitien kapitalistit eivät jää oli heidän selästään kiskonut. Ka-
en
im
m
ät
m
yös
so
sia
listeja . H e eivät
tossa. '1'oisaalla vaikuttaa tie kin itselleen, saattanevat seurata vastaan.
toim ettom iksi, silla niidenkin pi tunnistyön arvoa jossain m äärin hei sä a ih e u tta ja k si s a ttu n u t m inun, : hukkaa aikaa eikä rah a a , vaan k ä y t
tysti myöskin se. miten paljon kauhulla niitä tiedonantoja, että! Ja m itä saivat osakkaat siitä / tää saada osansa X enäjän liion- kontua se seikka, ettei hän ry htynyt K aapron, tuloni Toverin toim ituk- : tiv ä t k um pasiakin p a rh a im p a a n tar-
Columbian aasialainen) Sanottuna vuonna oli ktip.iiin m »nrikkauksista.
maksoi
nit:a riisto sa a lista p alauttam aan sen oi seen. Oli, kuten hän itse sanoo, “ la-; ! kotukseen. T uloksena on ollut, e ttä
voimia ja varoja on sikäläisten Briiish
'kai- maksoi.
aaasia ci kuitenkaan keille om istajille ennem m in, vaan m aantuneella v a tsa lla a n ” ruvennut m assa olevain su o m a la iste n lu k u
työväestökin on liittym ässä nm- hinta niin korkealla, että
unionistien käytettävänä.
vasta s itte kun hän ei sitä itse aprikoim aan, kuinka m inut (joka. s i- 1
Se taistelu, jota California t kaaii nykyisissä lakkotaisteluis- sen miehen Ulottamasta k u p a ri-'o le se, minkä maan kapitaali ab enää tarv in n u t. Sekään vanhan ajan vum ennen sanoen, olen hänen vanha m äärään v e rra te n suom alainen so sia
m äärältä saatiin 12,500 dollaria, kaa riistää Xenäjän luonnonrik-
listi jä rje s tö joka päivä on m aam m e
unionistit ovat käyneet kaikessa >a, vaatien itselleenkin saman
k a u k sia , vaan se m in k älaisia jäl- tapa, e ttä orjain om istajat kuolin tu tta v a n sa m uutenkin kuin paino- etevin.
T äm ä on siin ä m ä ä rä ssä
josta
sum
m
asta
osakkaille
jäi
tulla palkan kuin toisillekin vaaditaan.
hiljaisuudessa, ansaitsee
se alk aa jättää sikäläiseen vuoteellaan v a p au ttiv at o rjan sa, ei m usteen v älityksellä) T overissa vas p aik k a n sa p itä v ä to sia sia , e ttä jos Y h
kiä
noin 7,?00 dolla-
H alpa palkkainen
aasialainen "vaivoistaan
m eitä erity ise sti ilahuta. M eistä olisi ta a n o te ta a n ja m iten voin kotiutua dysvaltain muu v äestö olisi ed u stet-
huom atuksi. Se on ollut vaikea.t
kansantalouteen.
Useimmille lienee tunnettua. paljoa m iellyttäväm pää nähdä orjain paikassa, jossa hänen kokem uksiensa ; tuna
so sia listip u o lu ee ssa
sa m a ssa
ja ponnistuksia kysyvää ja sitä lyövoima on ollut länsirannikon ria
m ukaan ei suvaita tu p akanpolttoa
itse
v
apauttavan
itse
n
sä
potkim
alla
Siinä
<
>
n
se
työläisvainojen
miten
Xenäjän
lm»nnonrikkau-
, su h te e ssa
kuin
su o m a la ise t ovat.
.¿n käyty kaikella sillä hiljaisuu työväestön vitsauksena jo pitem
isännät pois niskoiltaan, odottelem at: Hän vanhalta m u istilta tie tä ä , e ttä m eillä jo n y t olisi so sia listin e n e-
tuotannollinen
pohja!
Lllei
n
ii-;
det
ovat
laajoilla
aloilla
vielä
della ja sitkeydellä, joka on tä män ajan ja osa täkäläisestä työ
aivan k o sk em a tto m ia, jo p a siinä ta isäntien kuolem aa ta i k atum usta m inulla p itä ä elia “a a tte itte n i ahjo" nenim istö tä s s ä m aa ssa — ihan s a
den
tarha
»tuksena
olisi
estää
tä
väestöstä
näkee
siinä
sellaisen
piippu — aina pöllyäm ässä.
käläisien unionistien toim innal
m ä ä rä ssä , e ttä niiden a rv o s .a ei vap au ttajak seen .
m oin kuin m eillä on S uom en v a ltio
män
voittom
äärän
alenemista
V alveillaan m iettim ällä hänen “ la-
le om inaista. X ällän liian vä uhan, jonka edessä melkein on
päivillä.
Suom ella on k u n n ia olla
ole k en elläk ään a a v is tu s ta k a a n .
V A L K O IS T A L E IP Ä Ä V A S T A A N
m aantunut v a tsa n sa " ei kyennvt näin !
hän on asiaa tiedotetut ulospäin taivuttava. Ja syystä kylläkin i n’’n niillä ei olisikaan m itään N iiden tu tk im in e n <>n vielä hy v in
; ensim äinen m aa, jo ssa s o sia listit o-
k irjo tta a eräs toveri pitkän syytös- pulm allista kysym ystä ratk aisem aan .
k e sk e n e rä istä , v o idaanpa sanoa, luettelon, leim aten sen "m eidän pa M utta v ah v istettu aan sitä seitsem ällä vat valinneet la in la a tija kunnan todel-
ia luonnollisesti se seikka vai on sitä pelätty, sillä sitä on kä\ ta rk o tu sta !
kuttikin paljon ensimäisiin tuo teitv lakkojen rikkureina useis-j Sellaisesta su u n n a lto m asla\o i v asta v äh än alulla. K u k aan ei him m aksi viholliseksem m e". T iede raa 'a lla p eru n alla (sen jä rje stä v ä n lisen enem m istön.
,Ui- -j tosta kyllä kannattaakin maksaa voi sanoa, kuinka paljon löytyy m iehet tosiaan v äittäv ät, e ttä veh käden p u u tteessa jään eet k e s tä m ä t “Jo nakin kauniina p äivänä so sia
mioihin. Lnemmän valoa asialle sa paikoissa. Am m atti- ja rom
liirttakium alle j a ! parhainta kivihiiliä esim. f bns- nästä kaunojen ja leseitten m ukana tä) ja vornikoita p e ljä te tty ä a n hän lism i on oleva tä y d e ssä k u k a ssa a n
olisi paljastanut riistäjien sala ylpeys, jota anierikalaisessa tv»»- j jouhin venali
m ie le n k iin to isissa
pikku
i » »la i to s i en r a i t e i ta kin sentin illa. Se vain tiedetään p oistetaan sen tärk e in rav in to ain e: vaipui 40-vuotiaan nuorukaisen h e rt tu o ssa
hankkeet jo aikaseinmiii. jolloin väestössä pidetään työnantajien ( 1 »>• ' 'lti1 t m »m
---
,
i että sitä on riittä v ä s ti p itä m ä än
m aassa. M utta se seikka, e ttä tuo
taholta yllä sangen taitavasti, o u j '.avalla joka tckee ne kykenem at- ¡<avnnissa kaikki rautatiet ja teh- kasviliim a (g lu ten ), joka on v ä lttä taiseen uneen.
1 m aa raak a-ain eid en su h te e n on to isis
toisetkin olisivat säästyneet.
Siellä unien m ailla hänen m elkoi
m ätön lihasten, luiden ja aivojen ra
M utta sittekin, taistelu jolla svnnyttänvt siinä Syvälle ^yö-j’ 'miksi etenem ään päätöksineen, ¿aslaitokset monen sukupolven vitsem iselle. Jä le lle jää v ä t vain ver sesti ajatu sk v k y isem m äk si vahvistu-; ta m aista riippuva, v a ik u tta a tä h ä n
aiottiin kukintaa koko unionisti- pyneen halveksum isen varsinkin ) joskin » sattuisivat olemaan jos- aikana. Ljenan kultakaivoksien rate n vähäarvoiset tärk k e ly sa in e k se t. neelle vatsalleen selvisi, e ttä tuon kin. T oisten m aitte n m ielettöm yys
tus pakotettujakin liikkeelle yh-j m etallirikkautta ei liioin tiedetä. Siksi u rheilijat .ia voim ailijat poik pulm an saatto i ra tk a is ta sijo tta m a lla s a a tta a joksikin a ja k si e h k ä is tä olo
nen liike Calitorniassa. on tu o t aasialaista ja yleensä vieraskie-
! m utta se tiedetään että rikasta k e u k setta k äy ttäv ät graham - tai m uis m inut m uusta to im itu k sesta e r o te t- ' jen k e h ity stä .”
tan u t sangen vähän niitä tulok listä työväestöä kohtaan. X ää tiöitä kohtaan.
■ -
,
se on, sillä ilman minkäänlaisia ta kokovehnäjauhoista v alm istettua tuun koppiin, jossa saisin m ielin
Hyväoppinert m ies
näkyy olevan
Täm ä hurskaasti
sia, joita riistäjät toivoivat. Ca- rien vapausihanteiden vaikutuk-
koneitakin voi siellä m uutam an leipää.
m äärin savuutella — aivan sam aa S aksan so sia listie n “ tu n n e ttu johta-
kuluessa, minkä siellä voi
litornian unionistinen liike ei ole sesta on täm ä viha kasvanut sei- nen yhtiö, jonka osakkaat saat at
P a itsi alh aista, m elkein olem atonta p e rla a te tta noudattaen kuin hän si- j a » Fllip Scheidem ann. N yt Tukhol-
ennakkoluuloisuudeksi,) sijoituksistaan 49 prosenttia voit- joskus salassa toimia, saada hiil ravintoarvoa sy y ttä ä k irjo tta ja val lo ttaessaan e riro tu ise t k a rju t eri ket- man ra u h a n k o k o u k se sta p a la ttu a a n
heikennyt, päinvastoin on yh laiseksi
teinen taistelu liittänyt sitä e- että sen voittam inen näyttää u-i toja, eivätkä siis voi s i j o i t t a a \<i taa mm paljon kuin salaa toi koista leipää vatsah äiriö istä, ham
hän on lau su n u t su u ren to tu u d e n :
vapauslainabondeihin. kulottaa Kiinan puolebe. rsaari- uta sten huonoudesta, yleisestä lasten
M utta s itte otti U n etar huiputel- ..P allim pa,.a IiU aa n e s , e e n ä on ge
nemman yhteen ja ajanut koko seissa tapauksissa vallan ylivoi-' rojaan
t
.
•„
a u a n a aikana
iK a u a o
iik u i kullanetsintä
heikkoudesta v.m. rappeutuneisuudes- Iäkseen h au ta noilla sillä ijallä niin seik k a (;tta v a n h e ttu n e e n ja taan tu -
m aksetaan
ainoastaan
o ti • \ vallan
/ olikin
j M iiia u tiM ,
maan unionistit lähempään vuo maiselta. Kielelliset eroavaisuu joista
-1
.
....
, •
‘ tarkoin kielletty m uuten k uin ta niissä m aissa, joissa täm ä hullu tavallisilla em äntä-ilm estyksillä.
; m nks , ;isvn
h a llin to jä rje ste lm ä m m e
rovaikutukseen keskenään ja pa det tekevät yhteensulautum isen prosenttia, huolehtii tyolaistensäj • valtion laskuun ja sen valvonnan m uoti — vehnän seulom inen k u o ret H änelle n ä y te tä ä n pari sau n aan n,,ialia S aksan p o littiik k a a o h jaa v a t
rem paan toistensa ym m ärtäm i b( aaiksi, estäm ällä keskinäisen tei \ e - dcnh<5i«lostakin tavalla, jo - ’ alaisen a.
tom aksi tom uksi
on vallalla. S a k m enevää naisia. Sauna on T overia » itw . , a ,tiaa1 j. m ilita ris tis e t a in e k s e t".
kanssakäym isen ja ajatusten vaililka ansaitsee Ullia m ainituksi.
sassa,
Skandinaavian
m aissa ja Suo v a sta p a a tä m u tta kun K aapro työs-
seen.
Seh > eem annin te rä v ä silm ä ä k k ä si
luonnonkau-
Altai vuoriston
messa,
m
issä
k
äy
tetään
yksinom
aan
kentelee
huoneessaan
“täy
d
ellä
höv-
ilon.
joten
kansalliset
tavat
ja
Sen
työläisten
keskuudessa
ta-
neU(jet
ovat
tunnetut
aum
astaan
Jokainen työläisten voittoa toi
rxIläi. ; ...
lay aeu u no> t u -i en n en k u in ro ta a vielä oli k<s
eulom atonta jauhoa, on väestö pal r>i'd
ja ikkuna on auki, luulevat tunvr i
pyrkim
ykset
säilvvät
useita
s
u
-)
pahtiti
edelläm
ainittuna
v
u
o
n
n
a!
m
uutam
ille,
eikä
sen
mineraali
vova työläinen — ja kukapa ei
. .
t a n \ t kolm ea vuotta ihan vn neen.
m uutetun sinne
Ta v
p
1265 vakavaa ja 1,088 lievempää pitoisuudesta tiedä kukaan. Bai joa voim akkaam paa ja kestäväm pää i ä i s e t saunan
v
.
n e'
J a E ira tp a to .is. s ti k a ik k i s a k sa la ise t
sitä toivoisi — toivoo vapautta kupolvia.
M u it? kaikki tasaava k a p ita-itatp atö n iaa t k ö s s ä "oli 3650 työ-
takaiselta s e t t d n lla sa- kuin toinunsyöjät e n g lan tilaiset, ra n s niin näkee nuorukainen
n'ti s- oL-kian
t
.
« H u noiden
o m e n n«is-
niin h ita ita hok san teeraa-
toisillekin syytetyille ja antaa
ten riisu u tu v an ja a lasto
m
in
a
as-
. OQ i uult tl;
1
1 ...
,.t t • •
••
i
itiötään »»levän mailman rikkaint- kalaiset ja am erikkalaiset.
»an»«m iina as- , nv, ;,n
p ui„
v a k u u -,
natta alueet, joiden « »lemas
tietysti jakam attom an kannatuk lismi luo välttäm ättöm yyden pa- laista), "keskinäisestä
K okeista, jo ita täm än selville s a a nivan K aapron eteen.
V aikka
K aap ro onkin
to ttu n u t
sensa tälle taistelulle, siksi kun kosta oman h autansa: sen vaiktt- tuskaisasta m aksettiin avu-tus a saolon ¡liuotti maailmalle vasta m iseksi on te h ty koirilla, on tu ltu
i vuotias Elli ayotteli kissaa päival-
läkem
ään,
e
ttä
tav
allisella
valkoisel
“k
y
iraäld
-k
y
lv
ettäjä
'
(kuten
M ikael li>p«»ydässj. lt»ä ei p itä n y t s itä <■
nes se on saatettu hupulliseen tus työväestöön on kaikkialla lio in 70,000 dollaria, josta "aino v aliän ennen so t a muuan eng-
la leivällä koira tuskin elää yh tään
voittoon ja riistäjien salaliitto sam anlainen ja synnyttää siis astaan" 56.000 otettiin työläisiltä. lantilais-\enälainen geolooginen kauem m in kuin ihan ilm an ravintoa \g ric o :a sanoot ju lm istu i hän täilai- pivana. vaan m ä ä rä si k issa u •odotta-
s e s a tu n g ette le v aisu u d e sta . niin e t t ä ; m aan sik si kulo m uut o v a t syönee»
sen yhteisen ajatuksen, että yh- saaden työläiset siis korvausta retkikunta.
kokonaan hajotettu.
Sam
aan
päätökseen
tulee
jokainen
M t,ra
t . 011’ *’ len tä ä se lä lle e n b
"T e nyt on Ihan v iilin " , v ä itti El
Uraalin vuorist»» on ainoa paik
teletoiminnassa vain on tvöväes- enemmän kuin itse m aksoivat it
ankaram
paa
p
o
n
n
istu
sta
vaativassa
• u ' jo;.anm ihm eellisellä tem pulla itk u silm iä , “ t e r l a u t ta e ttä te vaan «a
ka m aailmassa, missä näihin
selleen.
Mikä
ialom ielisvvs! saakka on löydetty platinaa suu- im m atissa ty ö skentelevä henkilö, joi- o tlaiset u n ek siessa o v at vallan ta 1 jä lje tö n »uontokappale, p itä ä t iU niin-
Milloin on Toverittaren tön pelastus.
tilaajamäärä 1 0,0 0 0 ? • Aasialainenkin tvöväestö on X h iö tyytyi siihen, että se sai remmassa m äärässä, ja muitakin a ou tPaisuutta kokeilemalla ver- »allmia, lam a u aen u ak ijä-n u o ru k ain en kuin p a v e lu tty ttö i" .
T O V ER I
MA ILMANKATSOMUKSIA
i