Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 21, 1917)
Z No. 169. TOVERI TOVERI lem m e k ristin u sk o n p uolesta! Eihän toki sinnepäin Innos läieten etujen ajam inen, johon aatteen käytäntöön sovellutta ja huom aavat olevansa monin suus kurjistum isen äärim m äisis tu tta v a tie to liitto u tu n e id e n v a lto je n kaupungin m ajuri ei suinkaan minen on edellisessä tapauksessa kerroin voimakkaam mat kuin tä syistä, silloin ei enää löydy ju u ta la isv äe stö lle. K un J a a p p a n in Lännen »uomalaisen työväen äänenkannattaja, ' ajattelekaan ryhtyä tositeolla, ei ansio, jälkim äisessä rikos. T e r rikkaat. He tarkastavat rik k a u mitään esteitä, joita joukot eivät ! m ikado saa täm än kuulla, k u ,n k ® ilmestyy Astoriassa, Oregon, join päivä Nykyisten lakkoliikkeiden lo paitsi sunnuntaina. . . . . . . . ’ . . I kolkko hym y k irk a s ta a k a a n h ä n e n kä m itenkään työläisten, vaan ve ihm isym m ärrys nousee kapi den lähteitä ja huom aavat, että massa esiintyy sangen mielen VOISI tieltään raivata ja m m urtaa urtaa i ! kasvojaan! L u o nnollisesti v e tä ä s ih TO IM IT U SK U N TA : omien poliittisten etujensa ta naan tällaista vastaan. Saarnat järjen kannalta ei keinottelu ja W . N. REIVO LAURI M OILANEN kiintoisia ilmiöitä sellaisille jotka te e ri esille m u itak in syitä. H än he A D O LPII SALMI K. E. H E IK K IN E N kia, niin silloin m uuttuu ääni takoon itsekkyyttä, m utta o lta työn riisto ole vähääkään oikeu sekä saavut.aa oikeuden • syödä I r ä ttä ä jälleen L u sita n ia -Iy sy m y k sen . seuraavat yhteiskunnallisten asi _ A. H. MÄKELÄ Nälkä on kellossa, silloin toimii m ajuri koon tarpeeksi rohkeita tunnus tetum paa kuin varkaus ja ryöstö, itsensä kylläisiksi. s----- v aik k a h a llitu k se m m e silloin a ik a ain kulkua ja näkevät niissä toinen niistä kahdesta suuresta “liian nopeaan.’’ TOVERI tam aan se kaikissa tapauksissa. joista laki ankarasti rankaisee. naan ei p itä n y t täm ä n am pum ava- muuttuneiden taloudellisten suh (T H E COMRADE) Porvari pelkää valtiirkapitalis- käyttövoim asta, joita vastaan roilla la s ta tu n b rittilä ise n ap u rls- Jos on oikeen, että rikas ma kurjistum isen jatku- Joukkojen rhe organ of Cie Finnish workers in the teiden vaikutukset, eivätkä kat- Western states. The only Finnish daily in istakin, sillä vaik- leksii toim ettom uudessa, koska essa, kun heidät ajetaan pois ¡eivät uhkaukset ja houkuttelut teilijän u p o tta m ista riittä v ä n ä syy- the West. Published daily, except Sunday, sele tapahtum ia vain sattum ina j a } m iin ajautum . . . . . . . O lem m e so d assa ‘Bel- at Astoria, Ore., by the Western Work . . . . . . . . . . i kapa se sitenkin vielä kvkenee hän on ym m ärtänyt anastaa it m ailtaan, m annuiltaan ja rik k a ajan pitkään auta. Se on m yös nä sotaan. __ puolueettom uussitou- men's Publishing Society. vksitvisten m ielijohteiden aiheut- , . ..... :.. h ä v ittä -J iTian takia valvomaan etujaan työläisiä vas- selleen m aata tai saada val uksien keräytyessä yhä harvem kin se voima, joka tulee ..................... .. Hiuksistaan h u o lim a tta S ak saa vas- Ilmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- tam m a. ilmotukset >1.50 kerta ja muistovärsyillä taan. näkee se kuitenkin siinä taansa ihmisiä joiden työtä voi pani käsiin, tulevat taloudelliset maan maan tasalle meidän tai- ' taa n v e a a e u e » » « **-•«»— - ---- >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- Niinpä näem m e, että samalla to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja kulun m ahtivaltansa lähenevää ryöstää ja jotka ovat pakotettuja vääryydet päivä päivältä liuu- kauskoon ja itsekkäisyyteen pe-j takla, k u n n iak k a a n , k u lta ise n Hans nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- kun alemm an porvariston keskuu kukistum ista kohden. Se on sille hänelle työskentelem ään, silloin tavam m iksi ja sinä päivänä, kun rustuvan yhteiskuntamme. — kan’ — vaikka S a k sa lu p asi olla iltnot ukset >1.50 kerta, avioero-ilmotukset >1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk dessa syntyy pyrkim ystä valtio- ¡h y ö k k ä ä m ä ttä R an sk aan , jos R an sk a samaa m erkitsevä kuin v a n h e-,o n m yöskin ylitä oikeen, että joukoilla nälän ohella on tic to i-1 Max Nordau. sen mukaan. Satunnaisista llmotuksista pysynyt pu o lu eetto m an a. ‘Eng- tulee rahan seurata mukana. Englannin kapitalism iin, valtion om istusoi nemirien portolle, joka tietää sil köyhä lyö rikkaan kuoliaaksi ja J IIIIH IIIIIIIIII'l-lllll-IIIU IIH IH tH lllltllllH Iin illllllllltllllllllllllllilllllllllllllllllllllllllllllllllltllH M IH IIIIIlIh lH IU lH tlllllH IIH llllllll'IH M H IIIIIIIIIlllH llllllllltlllllllllll'r , olisi kielestä suomennetaan vapaasti. Jg j j n | n tak ia , s ie ltä kun o v a t tu lle e t keuteen, koska se näkee siinä anastaa hänen ilm aisuutensa loin voimansa loppuvan. ! ¡ p e rin n ä istap a m m e , eläm än arv o m m e Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 ainoan m ahdollisuuden työselk cents per inch. Special discount is allowed siv isty k seen , Ja vaikkapa ci työväestöllä palkakseen, jos hänellä vaan on rak k a u tem m e siihen ! 'ja for larger and continuous advertisements. kausten lopettam iseksi, niin ei i siv isty k se k si TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE. kään ole ’m itään erikoisia toivei- tarpeeksi rohkeutta tuollaiseen = • jo ta a n g lo sa k si,a ise k si varsinainen porvariluokka kui , _________ AUG. NIKI LA, Manager. 1 ’ s a n o ta a n .’ S ih te e ri in n o stu u tä ssä . » i „ • , t I tä valtiokapitahsm ista, min tu tekoon. T äm ä on johdonm u Entered as second-class mail matter July 18, tenkaan hyväksy seinustakaan . r .... 1912, at the postoitice at Astoria, Oregon, lee sittekin pyrkiä siihen että kaista. T ietysti menee yhteis .-uiiiiiitiiHiiiiiiiiii.iiiniiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiini iiiiiiiiiiiiiiiH iu iiiiiiiiiiiiiiH iiiiiiin u iiiiiiiiitiiiiiiiiiiiu iiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiH iiiiiiiiiiiiiin u iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH iii' j m ilfe i ru n o llise k si; m u tta m eidän on under the Act of March 3, 1879. toim enpidettä. Kun jossakin p u lu o te tta v ia , m u istetta v a , e ttä sisä a sia in s ih te e riin tom ia ja kaikin puolin KEISARIN S E R K K U A NUJER- esim. kunnallishallitukset pe kunta nurinniskoin ja sivistys TILAUSHINNAT hutaan teollisuuslaitosten ja m illoin ei ta p a tu rm a ssa ole erehdys- me onkin yksi p resid e n ttim m e brlt- Yhdysvalloissa ja Canadassa: TAM AAN. ruuttav at liikennelupakirjoja niin päin helvettiä ja ihmisistä tulee i tilä issy n ty isistä m in iste re istä . Muus- Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta. .$2.25 yleisten liikennelaitosten, kuten tä s a ttu n u t tulem aan. 3 kuukautta.........$1.35 1 k uu kau si... .50 pian kuin m ahdollista ja siirtä petoja, jotka yksinään hiipivät Jo k u “ V igilantes” nim ellä kulkeva sa ta p a u k se ssa hän m u istaisi Sak- Suomeen ja muualle ulkomaille: esim. raitioteiden liikennelupa “Olem m e ta rttu n e e t kolvistam m e Yksi vuosikerta. .$6.50 6 kuukautta. .$3.50 vät liikkeet kuntien liuostaan. pitkin m etsiä ja raatelevat toisi salakopla New Y orkissa — k aik esta san ta rjo n n e e n lo u k k a a m a tto m u u tta b rittilä iste n ansoihin," on seu raav a kirjojen peruuttam isesta, joka SUBSCRIPTION ’ RATES: sekä Belgialle e ttä R an sk alle, jos Wain harvoissa tapauksissa koh- aan. Niinmuodoin ei kenellä p ä ä ttäe n jonkinlainen valkoisten a- hänen ruo k o tto m ista li) the United States and Canada v ä itte istä ä n . One year...........$4.00 Six months........... $2.25 tavallaan m erkitsisi yhtiön toi olisi su o stu n u t olem aan esim. kaupunki raitiotie - kään, joka ei katso tällaista t i m erik k alaisten keskuudessa toim iva “ S aksa on läh es ainoa m aa, m issä E n g lan ti Three months. .$1.35 One month................. 50 m innan lopettam ista, niin aset- telee ta r ttu m a tta m iekkaan. E n g la n ti k ie l “ m ustan k äd en ” liitto — on m eille m iesväellä kokonaisuudessaan on äa- .. . .. ... - | tvoläisra tai m uita yleisten lai laa hyödylliseksi Yhteiskunnan täy ty i ilm o tta m a sta edes, m illä e h lä h e ttä n y t pitkän selostuksen e rä ä s tuu porvarilehdisto, tuo porvari ! • , , , ' , • - i , , , , -, • tosten palveluksessa o lev ia ty ö - terv e elle k e h ity k se lle jaa m u u ta tä George S y lv ester V iereck nimi- i i nioikeus." — “S a k sa sta ovat lah to doilla se olisi su o stu n u t pysym ään lu o k an e tu je n v alp as v a h tik o ira . , ........ ‘ ,, 1 .... ,, , - , ... ,, . . laisia samalla haikailemattomal-1 jalelle kuin pakko nvvaksvä toi- se stä san o m aleh tin iieh estä, joka m uu sin ne su u re t jy rk än poliitillisen »u- puolueettom ana. 'O lam m e so d assa Salapoliisitoimenpiteitä i , heti . vastustam aan sellaista toi- , • ,, • , . , *. tesuunnan v irtau k set, jo tk a nykyään V enäjän ta k ia ’ — U uden V enäjän ... T- , • , lä raakuudella kuin sellaiset v k - , sen periaatteen, sohdariteetin. tam a ssa k irjo tu k se ssa a n on v ä ittä m ailm aa m y llertäv ä t.” — Ei n ä e t : m enpidetta. Kaupunkien h a lli-1 1 * j sityiset suurkorporatsiouit, kuin Silloin ei sanota enää: kukin nyt olevansa S aksan W ille-keisarin tied ä m ies poloinen, e ttä valkoisia vaikka täm ä V enäjä on e re h ty m ä ttö T. k. 13 p:n Raivaaja k ir - ; tuksilia ei 'muka ole m itään syj m än se lv ä sti ilm o tta n u t h a lu a v a n sa on esim. Stone & W ebster yli- puolestaan, vaan: yksi kaikkien, äp äräserk k u . am e rik a laisia h a n ne ovat sellaiset rau h a a . ‘T o isten k an so jen , jo ille jo lla a : j tä sekaantua työnantajien ja P uolikolm atta vuotta on tä m ä lur- tiö, jonka om aisuutta ovat pöh- kaikki yhden puolesta. Silloin 1 jus keskellä valkoista A m erikkaa toi- “jy rk ä t" kuin K arl Marx, F riedrich s a ra s ta a so tila sv a lla sta v a p au tu m isen Eräänä päivänä tällä viikolla i työläisten keskinäisiin suhtei- joislänncn useitten kaupunkien tunnustaa yhteiskunta velvolli ! m itta n u t “ F a th e rla n d " nim istä, avoi- Engels, F erdinand k assalle, W ilhelm toivo’. Ikävä vain, e ttä m eid än tä y saapui luoksemme muuan herra ' siin. , * 1 raitiotiet ja jonka työläisille ei suudekseen hoitaa ja itsestään • m esti ja täy d ellisesti saksalaisniie- L iebknecht. A ugust Bebel, Karl tyy p a k o tta a so tilaik si kym m enen K autsky ja kym m enet m uut. Bostonista, esitellen itsensä Yli- Eihän ’toki saa tapahtua sei-I , . , ’ m nrkaanlaisia oi«\.e- m iljoonaa a m e rik k a la is ta tu o n tar- 1 . 1 tunnusteta huolta pitäm ään kykeneviksi k e ' lista aik ak au sju lk aisu a, joka kuiten- “ E nglanti, jonka puolesta sotaan k o tu sp erän sa a v u tta m ise k si! J a m itä dy s valtain oikeusdepartem entin laista, että kaupunki peruuttaisi k j ' kin jo viim e huh tik u u lla sa atiin päi- hittää nuorta, kasvavaa sukua lähdemme!, tulee m eid ät palkitse- nuo to ise t k a n s a t o v at? T a rk o tta a - asiam ieheksi ja esitti vaatim uk- esim. raitiotieyhtiön lupakir Kehitvksen kulku käy valtio- sekä huolehtia vanhoista, jotka i viita. pois. m aan h ylkääm ällä m eidät ensim äi- ko sih te e ri Irla n tia , In tiaa, E telä- M utta V iereck jäi henkiin ja o n , liikkeemme jän. vaikka yhtiö onkin rik k o n u t, kapitali; niiin j a sen k au tta so- sen, että luettelo tilaisuuden s a ttu e ss a .” — “Sota A frikkaa, Q uebeciä. Suom ea. U k ra i eivät enää kykene itsestään ru v en n u t toim ittam aan “A m erican palyeluksessa olevista henkilo.s- kaikki sopim uksensa kaupungin sialis, nijn ja siksi k an n attaa sitä j huolta pitäm ään, se tunnustaa j ’m ailtaan k an sanvallan turvaam isek- naa. L iettu aa, Puolaa vai E g y p tiä? ’ W eekly"-lehteä. Nyt olisi se s a a ta tä ja tilaajain osotelistat on an kanssa. | si’ tulee itse a sia ssa olem aan sota T aik k a ta rk o tta a k o hän sa k sa la iste n M utta kaupunki saisi auttaa edespäin, eikä suinkaan ’ silloin velvollisuudekseen tukea va n u jerretu k si, ja siin ä luvallisessa 'E nglannin m ailm ankaupan tu rv a a m i nettava hänelle, antaen samalla porvarilehdistön mielestä kyllä hidastuttaa. Kapitalistisen jär heikkoja ja auttaa avuttom ia se ed eso ttam isessa vig ilan tit n ä h tä v ä sti se k si’." — “ Intian väestö ja buurit m aak u n tien E lsas-L o th rin g in ta iv u t ym m ärtää, että ellei tätä pyyn rvht yä "toim enpiteisiin ta m is ta ra n sk a la ise n ikeen a lle ? V ai os jestelm än pönkittäm isellä ja vir- kä säilyttää puutteen rangaistuk- lu o ttav a t m eidänkin apuum m e. Mei ovat an o n eet apuam m e h en k en sä ja T ai K iin a a ? T ai töä vapaaehtoisesti täytetä, k äy vain olisi varm uus silta, että se i,- n- ti • «vöväi»<itö j • vaan vapaaehtoisesta i • , lais • dän suom alaisten m ukana on kui- v ap autensa suojelem iseksi E nglannin ko K re ik k a a ? I kistyttam isella työväestö voi- voi • seksi J a a p p a n ia ? H än on kaunopuheinen, | ten k in v an h asta m aa sta eväslauk- tetään pakkokeinoja. i ryhtyisi kukistam aan lakkoa. , ta m itään ja siksi ei siihen tiili koettelemisesta. M utta näiden kum m e pohjalla ku lk eu tu n u t sem so rte a ja a h n e u tta v a sta a n ." m u tta voi. kuinka s a la p e rä in e n !” Minkä lain nojalla täm m öinen j Seattlen lehdet esim. ovat val- tääviä “parannuksia’’ k an n ata velvollisuuksien täyttäm inen on m oinen sääntö, e ttä “ensin asia tut-! “ M iksi me olem m e sodassa? Ku- V ap au slain asta sa n o ta a n tuon k e l vaatim us voidaan tehdä, sitä ei lan kauhuissaan m ajuri Gillin kaan lähteä ajam aan takaa. m ahdollinen vaan sillä cdelly , kitaan , ennenkuin m iestä m u tk ita a n .” kaan ei näköjään sitä tiedä. Jokai- jun k irjo tta n e e n se u ra a v a a n ta p a a n : se nerra voinut selittää, enem suunnitelm ista, joissa selitetään tyksellä, että yhteiskunnan pe ! E nsiksi siis otam m e selvän siitä, sclla on oma erilain en selity k sen sä, “ V apauslaina oli p ettym ys, v aik k a s i pää kuin sitäkään, mihin tar- että raitiotieyhtiön lupakirja oli- inistä vigilantit m iestä m oittivat, j E hkäpä loordi N ordcliffe o tta a va- tä tila tu in k in yli tarp e en . O llen en- rustus m uutetaan. Yksilöllisyyskö vai . vaikkapa m eillä tosin ei ole keinoja laistak seen tietäm ättö m y y ttäm m e, kotukseen tätä luetteloa ja oso si peruutettava, ellei vhtio heti / j sim ainen m ailm an rik k aim m alle kan- solidariteetti telistoja tultaisiin käyttäm ään. kykene aloittam aan liikennettä, i Suuria uudistuksia on tulossa ta rk a s ta a syytöksien todenperäisyyt j kun hän nyt tän n e tu ltu a a n itse i salle ta rjo ttu laina, olisi s itä lu u l tä. Uskom m e vig ilan ttien o tte e t ■ ryhtyy hoitam aan leh tiään ." Myö- Sanoi vain. että hänellä on mää Ei sellaista saa tapailtua, m ajuri | taloudellisella alalla ja kauan t V iereckin leh d estä tehdyn niin vää- i hom min V iereck, sih te e ri L anen pu- lut tila tta v a n m o n e n k e rta ise sti . yli räys ja hän toimii saamiensa toimii liian nopeaan, ei ole syytä Rikas nauttii paatuneella i t emme me niitä voi viivyttää. re n tä m ä ttä kuin heille asianlaadun heen johdosta, k irjo tta a : “ S ihteeri tarp een . A m erikan k a n sa ei läm m äärävsten jälkeen. m ihinkään sellaiseen kuin lupa sekkyydellään suhteettom an suu Niin kauan kun joukot vielä us vuoksi on ollut m ahdollista. Esi- On m eille ilm aissut salaisuuden, jos- • m ennyt tälle lainalle, koska se tie s i sitä tu ltav a n su u re k si osaksi k ä y ttä Meille ei myöskään ole tu n kirjan peruuttam iseen. Niin ne ren osan om aisuudesta, jota hau koivat, voitiin niitä taloudelli- tänim e ne tä ssä : ta moni on ollut ym m ällä. Miksi m ään m aksu k y v y ttö m ien E uropan nettua, että m iltään liikkeeltä selittävät. M utta kun saman on ym m ärtänyt hankkia haltuun- sessa kurjuudessa lohduttaa epä “Jos sak san k ielin en sanom alehdis- me olem m e sodassa? V astaus on m aitten velkojen m ak sam iseen . S e voitaisiin pakkoluovuttaa m itään Seattlen poliisihallinto lähetti ■ sa. Kun köyhä tahtoo liiinrkäan m ääräisillä listauksilla taivaan to tässä m aassa vaiennetaan, niin vai hyvin yksinkehtainen. Me olem m e kieltäy ty i a v u sta m a sta liitto la isia suo .. 7 - »tl-: i . ... » e n n e tä ä n totuus. Joka haluaa puo- sodassa m u h am e ttila ista v a sta a n . sille kuuluvia papereita ja om ai verikoiransa m urtam aan ajurien j olla Yksilöllinen ■-»▼ ‘ka itsekäs ja onnesta ja autiuidesta. Nykyään, lueettom ia ja oikeita tielo ja, hänen K ristuksen v a lta k u n ta — laim inlyö ra n a ise sti, eikä h a lu n n u t välillisesti- suutta. ellei laillinen oikeusis lakkoa tässä joitakin vuosia t a - ; kurottaa kätensä toisen omaisuu- kun sivistvs tulee vhä vleisem- tä y ty y n iitä etsiä sa k sa n k ie lisistä ja dyn m utta ei hyljätyn K ristu k sen — ! kään olla niiden tak a u sm ie h e n ä. Se f • ' tuin anna laillista m aaraysta, paperin, tai kun asestetut hurtat i teen, otetaan hänet kiinni ja pis- maksi, vähenevät päivä päiväl- irla n tila iste n lehdistä, harvalukuisia-1 valtak u n ta on jo u tu n u t vastatuksi!) ! ei in n o stunut p u litta m aa n am erikka- i laisia d o lla reita J. P ie rp o n t M orga että jorrkun yhtiön tai yksityisen pieksivät satam at}öläislakkolai- i tetään vankilaan. Häikäiletnä- tä ne kärsivälliset, jotka pitävät ta rad ik a alisista lehdistä ja tästä , m u h am ettilaisen m ailm an kanssa, jo nin tiskille liitto la iste n lask u je n vas- asiapapereita täytyy luovuttaa siä viime keväänä, niin sillo in ! ton itsekkäitten pyyteitten sen lapin antam an osoituksen va- V iereckin, viikkolehdestä." — Tuo ka tah to i voittaa väkivallalla. Tais- ' tin e e k si.” on kyllä rum a lausunto ja asiallises- telem m e siis m u h am e ttila ista mail- laillisessa m ääräyksessä m ainit-lgj kaupungin toim inta ollut nii- raaminen on sallittu koronkis- laapaikkaan paratiisissa viita tikin h a ta ra, koska siinä ei ole oi- m aa vastaan ! T erv etu llu t uutinen 3iinä ovat kaikki v ig ilan ttie n e- tuun tarkotukseen. (Ien mielestä ollenkaan liian no- konnan ja keinottelun m uodossa.; hyvänä kuin parhaan mallisen leukaan m ainittu TOVERIA, jonka tosiaan S u u rb ritan n ia n , V enäjän, siin tu o m at lain a u k set V iereckin k ir Liikkeemme puolelta esitettiin I peaa. * : m utta kielletty ryöstön ja var- peltomaan omistamisen. O m is j tiedot aina ovat olleet piirijärjestöm - R anskan ja Y hdysvaltojen multa- j o t u i s t a . Y h ty n e tte nyt v ig ila n t tiim.i vastaväite ylläm ainittua Saman peri tam attom at laskevat joukkojaan ' m ekin m ielestä p u h taa sti puolueet- m etinuskoisille asujam ille. Kun tulee kvsvm vkseen tvö-l kauden muodossa Taiste- tien päiv ittely y n sen jo h d o sta, e ttä vaatim usta vastaan j:» asia jäi siihen, että lähemmin otetaan selkoa m inkämoisilla laillisilla perusteilla täm m öinen vaatim us ’ lejäiii ja mitä tarkotuksia siihen • sisältyy. Se herra, joka meille vaatim uksen esitti, sanoi tie tä “Vapaat amerikalaiset” Arizonan yhtio, kyselem ättä “ vapailta a- liaisten kansalais.en on oltava tä on samassa asem assa? H y-' liitto" olisi saanut kannatusta työvoim aa m istään m uusta syy: vänsä vain sen, että saTna vaa m erikalaisilta" mitä niiden etui varuillaan sillä ei ole olemassa vät naapurit, selittäkää meille! Copper Queen kaivosyli.iöltä, o- tä kuin siitä, että se on halpt tapahtumista. Arizonassa 'toimeenpantujen hin kuuluisi. Näiden "vapaiden mitään oikeutta, lakia tai liike- oikeuden ja kohtuuden nimessä.! lisi se ollut pakotetu h arjoitta palkkaista. Ja heti kun se aika tim us esitetään kaikille vieras , kielisille sanonialehdille tässä m ielivaltaisuuksien johdosta nä- am erikalaisten." s. o. pienten moraalia, joita nämä verikoirat miksi yhtiöt ostivat jokaisen sa 1 maan porttolaliikettä. — D’s. VV. kyllästyä olem aan vain halpt ( )sottikseksi nomalehden tässä valtiossa ja, kvv osa sikäläistä pienporvaris- liikemiesten liikehuoneet uhkaa kunnioittaisivat. palkkaista vaatim atonta “h< maassa. toakin saaneen “ piston sydä vat jäädä kylmille silloin kun niiden m enettelytavoista olkoon vielä hankkivat käsiinsä lehtiä j — Jokainen joka tavalla tai hunk '-joukkoa, aletaan sitä ki Jos täm m öisen toim enpiteen m eensä” ja ikäänkuin kauhistu työväestö kuletetaan pois paik m ainittu seuraava seikka. A ri Texasissa ja New Y orkissakin.'j lettaa pois paikkakunnilta, ja si tarkotuksena on ainoastaan ti-1 neen oman asem ansa riippuvai kakunnalta ja siitä tämä nurina. zonan kaivosmiehet ja yb.iot o- K uluttivatko ne miljoonia elolla-; toisella on ' eri mieltä Copper te tulevat vapaam ieliset porvj Queen yhtiön liikkeenhoitajan Sikäläisten kaivosyhtiöiden toi vat hyväksyneet New Yorkissa reita yleisen hyvän eteen, vai lastoainesten kokoaminen tai suutta. Eräässä meille lähete kanssa, on i. w. w.-läinen ja sel rit ja m oitiskelevat roistojoul ilmestyvän Engineering and tapahtuiko se tarkoituksella joh ' muiden yhteiskuntahyödyllisfen tyssä D unbar's W eekly nim ises m innasta kirjoittaa leh i : laisena karkottaniism äärävsien a- koa, jonka ne sittekin tuntev; “The Elielps-Dodge yhtiö, jo Mining Journal nimisen, laadul taa yleinen mielipide harhaan.'' sä pienporvariston julkaisussa, tietojen hankinta hallituksella, laisena pai/tava eläinvaunuun luuksi luustansa ja lihaksi liha suurimman lehden, joka Edelleen, niiksi ottivat kupari- joka sanoo olevansa “ itsenäinen ka om istaa Copper Queen yhtiön, taan vietäväksi pois kaupungista. tansa, noin vain sivum ennen, e niin meillä suinkaan ei ole m i kaikissa asioissa, paheksutaan on täyttänyt Arizonan valtion tunnustetaan asiantuntijaksi k u vhtiot Ned Creightonin, erään Miksi onkaan tämä vanha tasa tä m itäs tu o titte mokomia tänm tään tätä vastaan. M utta nyky vallan hartaasti sitä. että Bis- ylläm ainitunlaisella työvi »imalla parin ja muiden metallien hin j »In »eiiixilaisen politikoitsi jarois.- “ V a pa a m i e 1 i sy y d e 11 ä ” t e e s k e t ään käynnissäoleva sanom aleh beestä karkotettiin 'la in k u u lia i (ulkomaalaisella, joka täkäläisten noissa, siksi perusteeksi, jolle ton ja rikastuttivat hänet? T a valtamme m uuttum assa? — D ’s. W. telija'r eivät jaksa käsittää, sit “ vapauksien" villitsem änä "tulee laskettiin jKilkkatason vaihtelu. pahtuiko se rakkaudesta Ned iin, tien ahdistelu on omiaan herat-, sia kansalaisiakin” ja sikäläisille että korporatsionit k äy ttäv ät h\ sanotaan mitä s«,'. aisaksi ja hillittöm äksi ja me Kun lehteä ei voitu lahjoa, m uo vai tarvituinko hauta Arizonan täm äan kaikenlaisia epäilyksiä. kaivosyhtiöille — ( >stetun sanom alehdistön väkseen vain vapaul^siaan. Y1 nee lakkoon." — Idim .). Täm ä dostui se jonkinlaiseksi kiusaksi kavalan sanom alehdistön yhtey selitykset siitä. et’;ä suurin osa Waltiollinen taantum us kohottaa niistä ajatellaan. Lehti pitää ta vallaan syyllisenä ulkom aalaista yhtiö on saanut arizonalaisista kupariyhtioille. ja kuusi kuukaut dessä ? Globen lakkolaisista olisi itäval teiskunnassa. jossa vallitsee luol voimakkaasti päätään tässäkin Ned Creighton kustantaa ny talaisia. on mieletöntä, (¡lohessa kaetujen ristiriita, ci voi olla oh työvoim aa — "bohunks" — niitä om aisuuksistaan lähes biljoonan ta sitten osti Copper ( )ueen yh maassa. V irkavalta ja poliisi- jotka ’‘tultuaan käsittäm ään sen dollaria puhdasta voittoa, ja nyi tiö lehden kaikessa hiljaisuudes- kyisin kahdeksaa viikkolehteä ja ei ole enempää kuin 35 itäval m assa m uuta kuin luokkavapau; hoito pyrkii laillisten yhteiskuu- laajan vapauden joka täällä suo jolloin kupari on satum aisissa / ä , pettäen siten kaivosmiehiä, vhtä päivälehteä Arizonassa. Luu talaista. Lakkolaisista on O ta. ja sellaisen seurauksia ovs taoikeuksien yläpuolelle. mistä daan kansalaisille ja vallitsevan hinnoissa, kieltäytyy se m aksa voidakseen paremmin niitä ryös leeko kukaan e tä Ned tekee si prosenttia serbialaisia ja monte- ne vainot, jo? a riistäjäluokka pj tä arm eliaisuudesta tai yleisen nekrolaisia, jotka kummaakin nee toimeen omien luokkaetujei me joka päivä näemme ja kuu- samanlaisen palkkatason, tulevat m asta niitä m uutam ia dollareita, tää. sa 'kannustam ana. joita sen työväesi.ö vaatii ja jo t h v v ä l i takia? Miksi pitää Phoe- sotaisiksi ja hillittöm iksi ja ovat maat ovat liittolaisiam m e sodas , lemme uusia ilmauksia. Niin Yhtiöt omistavat koko Arizonan nixin kaupungin komissioneerien sa. M utta näillä ostetuilla avus pian lakossa.“ m utta se pitää ku- ka eivät sen Arizonan kaivok ‘Vapaamielinen porvarist sanomalehdistön. pitkälle kuin täm än vastustam i pariyb.iöitä syyllisinä sellaisen sista saamissa suunnattom issa saada Ned Creightonin suostu tajilla täytyy olla jotakin näyt saattaa nvt itkeä sitä että sen nen on kysym yksessä, meidän työvoiman valtioon tuottam iseen. om aisuuksissa m erkitsisi mitään. Seuraava kirjoitus an, aa oi muksen aina jokaiselle toim enpi tääkseen että nekin ansat,sevat kin jäsenistöstä on osa joutunu sellaista “vasten vallisen kuvan siitä, miten täy teelleen ennen kilin sitä voidaan palkkansa. — D’s. W’. ja kaikkien niiden, jotka a ja t Ulkomaalaisen työvoiman — T uotcttuaan saman luokkavallan uhreiksi, jc valtioon, dellinen on Copper Queen kai- toteuttaa? Me luulemme tietä telemat ia ym m ärtävät, että k an joka sivumennen sanoen m uo m ielistä” työvoimaa ta he ovat pitäneet vlla. Se nä vämme. Nämä kupariyhtiöt ase - Xapaaniielisinkin porvari nä kee vihollisia Ned Creightoneis sanvaltaiset yhteiskuntaoikeudet dostaa valtavimnian osan Ari kokoaa tämä vh' iö joitakin sa vosvhtiön valta Aribonassa zonan työvoim asta — etuja ei toja “ peonejaan,” miehiä jotka tivat N edin toimeen saattaak kee ulkomaalaisissa vain “vasten sa, m utta ystäviä H unteissa, joi - ovat suojelemisen arvoiset, jo is sikäläisen pikkuporvariston kä harjoittavat jotakin pientä lii Miksi osti Copper Queen y h seen kuvernööri H untin vaaleis mielisiä." vaikka täytyykin myön ta puhe-, paino- ja kokoontum is sityskanta tunne, eikä se niille kettä Douglasissa. Bisbeessä ja tiö Engineering and Mining sa tappiolle ja päästäkseen mää tää. että ulkomaalaiset sittekin ka kuitenkin m olem m at ajava sam an luokan etuja tyoväenluol vapaudet ovat oleellisempia, m itään huomiota osilta. M utta (¡lohessa yhtiön erikoisluvalla, Journal-nimiseii New Yorkissa rääm ään verotuslakien suhteen. ’ ovat sitä varsinaista työvoimaa, kaa vastaan. Ja niin kauan kui D unbar’s Weekly. täytyy pitää päät pystyssä ja juuri siksi onkin m ielenkiintoista j.a näinä ajavat ilman m inkään ilmestyvän lehden, maksaen siitä jonka ansiosi,a täkäläiset huija työväestö pysyy valtiollisesti jäi lähes miljoonan dollaria? Miksi laista laillista m ääräystä satoja huom ata, miten se näkee omat ri: ovat rikkautensa riistäneet. . tulevaisuuden näköalat silmien je^ym ättÖ m änä. jatk u u täm Amerikan kansalaisia kodeistaan oh tarpeellista että saman yhtiön etunsa loukattuina ja oman va Dunhar s W eeklyn kaltaiset “ vastenm ielisten’’ vaino, — Kaivosyhtiöt tu o ttiv at i. w. edessä. sill pautensa “amerikaläisen vapau vain sillä 'tekosyyllä että ne m u piti saada haltuunsa El Paso w.-Iäisiä Arizonaan sarkeäkseen porvarijulkaisut eivät jaksa kä karkista vastaväitteistä ja päin den," •>. o. korporatsionien täy ka olisivat "rauhanhäiritsijöitä." Tintes'in, kaupungin johtavim - kaivosmiesten union: sittää nykvisen työväen nousun vastaisista selityksistä huolimai Tehtäväsi työläinen:— dellisen mielivallan polkemana Kaksi kolm annesta niistä jotka man aam ulehden? Mrta tarkoi sikäläisen tapelkoot nvt omien aseittensa vahaavaa luokkaluonnetta. vaan ta. on sittekin valtiom aht nämä vasallit ajoivat pois kau tusta varten osti sama yhtiö ja siitä se kenkä puristaa. koettavat selittää siinä ilmene kanssa. — D ’s W. avulla riistäjä«: paneva — Hanki yksi tilaaja “ Bisheet* ja Douglasin n. s. pungista asevoimin, ovat etai- Star-lehden Tuscon'issa, Review- van vain “vapauksien villitsemän näitä vainojaan toim een, eik • B isbeessä. G a z e tte d liikeliitto (business league'). k ir simpiä. aineksia i. w. \v.-Iäisistä leh d en ulkomaa lai s joukon" itsekkäitä taloudellinen järjestö yksin osoii lehdellesi. - Joitakin meidän Phoenix in) pyyteitä. Phoenixissa; sanalla sanoen mik jontaa edelläm ainittu lehti, ei agitaattoreista, mut*,a ne vaati Ulkom aalaisten tulisi taudu kykeneväksi niitä vastaa — Hanki uusi jäsen edusta missään nimessä liike vat korkeampaa palkkaa tältä si on jokainen päivälehti Arizo meluavia patrioottejam m e ei voi sen mielestä olla kiitollisia siitä, takaam aa miehiä tai vapaita amrikalaisia. ulkomaalaiselta yhtiöltä ja siksi nassa kaivosyhtiöiden joko suo si höyryveturikaan vetää valli- että saavat nauttia • äkäläisistä ta!s,teJcrnaan' c’ osastoosi. ty ö lä isille järjestym isoikeutta vaan ovat sen jäsenet kaivos niitä piti koiideltamaan kuten rastaan omistama tai kontrollee- hautoihin. — D’s. W . vapauksista. Se ei haluakaan kä kaan. vaikka se uhraa sekä vert — Älä unohda toimia yhtiöistä raama ja miksi yhdeksän jokai riippuvaisia." Liike- vihollisia. sittää sitä. että Arizonan kupari- ef ä varoja jokaisessa taiste osastossasi. "Arizonan rehellisten lainkuu- sessa kym m enestä viikkolehdes i liiton toim innan määrää kaivos- ICllei Bisheen "liikemies- yhtiöt eivät halua ulkom aalaista lussaan. MAILMANKATOMUKSIA
