Z
No. 169.
TOVERI
TOVERI
lem m e k ristin u sk o n p uolesta!
Eihän toki sinnepäin
Innos
läieten etujen ajam inen, johon aatteen käytäntöön
sovellutta ja huom aavat olevansa monin suus kurjistum isen äärim m äisis tu tta v a tie to liitto u tu n e id e n v a lto je n
kaupungin m ajuri ei suinkaan minen on edellisessä tapauksessa kerroin
voimakkaam mat kuin tä syistä, silloin ei enää löydy ju u ta la isv äe stö lle.
K un J a a p p a n in
Lännen »uomalaisen työväen äänenkannattaja,
'
ajattelekaan
ryhtyä
tositeolla,
ei
ansio, jälkim äisessä rikos. T e r rikkaat. He tarkastavat rik k a u mitään esteitä, joita joukot eivät ! m ikado saa täm än kuulla, k u ,n k ®
ilmestyy Astoriassa, Oregon, join päivä
Nykyisten lakkoliikkeiden lo
paitsi sunnuntaina.
. . . . . . .
’ .
.
I kolkko hym y k irk a s ta a k a a n h ä n e n
kä m itenkään työläisten, vaan ve ihm isym m ärrys nousee kapi den lähteitä ja huom aavat, että
massa esiintyy sangen mielen
VOISI tieltään raivata ja m
m urtaa
urtaa i ! kasvojaan! L u o nnollisesti v e tä ä s ih
TO IM IT U SK U N TA :
omien poliittisten etujensa ta naan tällaista vastaan. Saarnat järjen kannalta ei keinottelu ja
W . N. REIVO
LAURI M OILANEN kiintoisia ilmiöitä sellaisille jotka
te e ri esille m u itak in syitä. H än he
A D O LPII SALMI
K. E. H E IK K IN E N
kia, niin silloin m uuttuu ääni takoon itsekkyyttä, m utta o lta työn riisto ole vähääkään oikeu sekä saavut.aa oikeuden • syödä I r ä ttä ä jälleen L u sita n ia -Iy sy m y k sen .
seuraavat
yhteiskunnallisten
asi
_ A. H. MÄKELÄ
Nälkä
on
kellossa, silloin toimii m ajuri koon tarpeeksi rohkeita tunnus tetum paa kuin varkaus ja ryöstö, itsensä kylläisiksi.
s-----
v aik k a h a llitu k se m m e silloin a ik a
ain kulkua ja näkevät niissä
toinen
niistä
kahdesta
suuresta
“liian nopeaan.’’
TOVERI
tam
aan
se
kaikissa
tapauksissa.
joista laki ankarasti rankaisee.
naan ei p itä n y t täm ä n am pum ava-
muuttuneiden taloudellisten suh
(T H E COMRADE)
Porvari
pelkää
valtiirkapitalis-
käyttövoim
asta,
joita
vastaan
roilla la s ta tu n b rittilä ise n ap u rls-
Jos
on
oikeen,
että
rikas
ma
kurjistum
isen
jatku-
Joukkojen
rhe organ of Cie Finnish workers in the teiden vaikutukset, eivätkä kat-
Western states. The only Finnish daily in
istakin, sillä vaik- leksii toim ettom uudessa, koska essa, kun heidät ajetaan pois ¡eivät uhkaukset ja houkuttelut teilijän u p o tta m ista riittä v ä n ä syy-
the West. Published daily, except Sunday, sele tapahtum ia vain sattum ina j a } m iin ajautum
.
.
. . . . .
O lem m e so d assa ‘Bel-
at Astoria, Ore., by the Western Work
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
i
kapa
se
sitenkin
vielä
kvkenee hän on ym m ärtänyt anastaa it m ailtaan, m annuiltaan ja rik k a ajan pitkään auta. Se on m yös nä sotaan. __ puolueettom uussitou-
men's Publishing Society.
vksitvisten m ielijohteiden aiheut-
,
.
..... :..
h ä v ittä -J iTian takia
valvomaan etujaan työläisiä vas- selleen m aata tai saada val uksien keräytyessä yhä harvem kin se voima, joka tulee .....................
.. Hiuksistaan h u o lim a tta S ak saa vas-
Ilmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- tam m a.
ilmotukset >1.50 kerta ja muistovärsyillä
taan. näkee se kuitenkin siinä taansa ihmisiä joiden työtä voi pani käsiin, tulevat taloudelliset maan maan tasalle meidän tai- ' taa n v e a a e u e » » « **-•«»— - ----
>2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit-
Niinpä näem m e, että samalla
to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja
kulun m ahtivaltansa lähenevää ryöstää ja jotka ovat pakotettuja vääryydet päivä päivältä liuu- kauskoon ja itsekkäisyyteen pe-j takla, k u n n iak k a a n , k u lta ise n Hans
nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- kun alemm an porvariston keskuu
kukistum ista kohden. Se on sille hänelle työskentelem ään, silloin tavam m iksi ja sinä päivänä, kun rustuvan yhteiskuntamme. — kan’ — vaikka S a k sa lu p asi olla
iltnot ukset >1.50 kerta, avioero-ilmotukset
>1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk dessa syntyy pyrkim ystä valtio-
¡h y ö k k ä ä m ä ttä R an sk aan , jos R an sk a
samaa m erkitsevä kuin v a n h e-,o n m yöskin ylitä oikeen, että joukoilla nälän ohella on tic to i-1 Max Nordau.
sen mukaan.
Satunnaisista llmotuksista
pysynyt pu o lu eetto m an a. ‘Eng-
tulee rahan seurata mukana.
Englannin kapitalism iin, valtion om istusoi
nemirien portolle, joka tietää sil köyhä lyö rikkaan kuoliaaksi ja J IIIIH IIIIIIIIII'l-lllll-IIIU IIH IH tH lllltllllH Iin illllllllltllllllllllllllilllllllllllllllllllllllllllllllllltllH M IH IIIIIlIh lH IU lH tlllllH IIH llllllll'IH M H IIIIIIIIIlllH llllllllltlllllllllll'r , olisi
kielestä suomennetaan vapaasti.
Jg j j n | n
tak ia , s ie ltä kun o v a t tu lle e t
keuteen, koska se näkee siinä
anastaa
hänen ilm aisuutensa
loin voimansa loppuvan.
! ¡ p e rin n ä istap a m m e ,
eläm än arv o m m e
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 ainoan m ahdollisuuden työselk
cents per inch. Special discount is allowed
siv isty k seen ,
Ja vaikkapa ci työväestöllä palkakseen, jos hänellä vaan on
rak
k
a
u
tem
m
e
siihen
! 'ja
for larger and continuous advertisements.
kausten lopettam iseksi, niin ei i
siv
isty k se k si
TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE.
kään ole ’m itään erikoisia toivei- tarpeeksi rohkeutta tuollaiseen
= • jo ta a n g lo sa k si,a ise k si
varsinainen porvariluokka kui ,
_________
AUG. NIKI LA, Manager.
1
’
s
a
n
o
ta
a
n
.’
S
ih
te
e
ri
in
n
o
stu
u tä ssä
.
»
i
„ • , t
I tä valtiokapitahsm ista, min tu tekoon. T äm ä on johdonm u
Entered as second-class mail matter July 18, tenkaan hyväksy
seinustakaan
. r
....
1912, at the postoitice at Astoria, Oregon,
lee sittekin pyrkiä siihen että kaista. T ietysti menee yhteis .-uiiiiiitiiHiiiiiiiiii.iiiniiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiini iiiiiiiiiiiiiiiH iu iiiiiiiiiiiiiiH iiiiiiin u iiiiiiiiitiiiiiiiiiiiu iiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiH iiiiiiiiiiiiiin u iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH iii' j m ilfe i ru n o llise k si; m u tta m eidän on
under the Act of March 3, 1879.
toim enpidettä. Kun jossakin p u
lu o te tta v ia , m u istetta v a , e ttä sisä a sia in s ih te e riin
tom ia ja kaikin puolin
KEISARIN S E R K K U A NUJER-
esim. kunnallishallitukset
pe kunta nurinniskoin ja sivistys
TILAUSHINNAT
hutaan
teollisuuslaitosten
ja
m illoin ei ta p a tu rm a ssa ole erehdys- me onkin yksi p resid e n ttim m e brlt-
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
TAM AAN.
ruuttav
at
liikennelupakirjoja
niin
päin
helvettiä
ja
ihmisistä
tulee
i tilä issy n ty isistä m in iste re istä . Muus-
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuukautta. .$2.25 yleisten liikennelaitosten, kuten
tä s a ttu n u t tulem aan.
3 kuukautta.........$1.35
1 k uu kau si... .50
pian
kuin
m
ahdollista
ja
siirtä
petoja, jotka yksinään hiipivät
Jo k u “ V igilantes” nim ellä kulkeva
sa ta p a u k se ssa hän m u istaisi Sak-
Suomeen ja muualle ulkomaille:
esim. raitioteiden liikennelupa
“Olem m e ta rttu n e e t kolvistam m e
Yksi vuosikerta. .$6.50
6 kuukautta. .$3.50
vät liikkeet kuntien liuostaan. pitkin m etsiä ja raatelevat toisi salakopla New Y orkissa — k aik esta
san ta rjo n n e e n lo u k k a a m a tto m u u tta
b rittilä iste n ansoihin," on seu raav a
kirjojen peruuttam isesta,
joka
SUBSCRIPTION ’ RATES:
sekä Belgialle e ttä R an sk alle, jos
Wain harvoissa tapauksissa koh- aan.
Niinmuodoin ei kenellä p ä ä ttäe n jonkinlainen valkoisten a- hänen ruo k o tto m ista
li) the United States and Canada
v ä itte istä ä n .
One year...........$4.00
Six months........... $2.25 tavallaan m erkitsisi yhtiön toi
olisi su o stu n u t olem aan
esim. kaupunki raitiotie - kään, joka ei katso tällaista t i m erik k alaisten keskuudessa toim iva “ S aksa on läh es ainoa m aa, m issä E n g lan ti
Three months. .$1.35
One month................. 50 m innan lopettam ista, niin aset- telee
ta r ttu m a tta m iekkaan. E n g la n ti k ie l
“ m ustan k äd en ” liitto — on m eille
m iesväellä kokonaisuudessaan on äa-
.. . .. ...
- | tvoläisra tai m uita yleisten lai laa hyödylliseksi Yhteiskunnan
täy ty i ilm o tta m a sta edes, m illä e h
lä h e ttä n y t pitkän selostuksen e rä ä s
tuu porvarilehdisto, tuo porvari ! •
, , ,
' , •
- i
, ,
,
, -, •
tosten palveluksessa o lev ia ty ö - terv e elle k e h ity k se lle jaa m u u ta tä George S y lv ester V iereck nimi- i i nioikeus." — “S a k sa sta ovat lah to doilla se olisi su o stu n u t pysym ään
lu o k an e tu je n v alp as v a h tik o ira . , ........ ‘
,,
1 .... ,, , -
,
...
,, . .
laisia samalla haikailemattomal-1 jalelle kuin pakko nvvaksvä toi- se stä san o m aleh tin iieh estä, joka m uu sin ne su u re t jy rk än poliitillisen »u- puolueettom ana.
'O lam m e so d assa
Salapoliisitoimenpiteitä i , heti . vastustam aan sellaista
toi-
,
•
,, •
,
.
, *.
tesuunnan v irtau k set, jo tk a nykyään
V
enäjän
ta
k
ia
’
—
U
uden V enäjän
...
T-
, •
,
lä raakuudella kuin sellaiset v k - , sen periaatteen,
sohdariteetin. tam a ssa k irjo tu k se ssa a n on v ä ittä m ailm aa m y llertäv ä t.” — Ei n ä e t
: m enpidetta.
Kaupunkien h a lli-1
1
*
j sityiset suurkorporatsiouit, kuin Silloin ei sanota enää:
kukin nyt olevansa S aksan W ille-keisarin tied ä m ies poloinen, e ttä valkoisia vaikka täm ä V enäjä on e re h ty m ä ttö
T. k. 13 p:n Raivaaja k ir - ; tuksilia ei 'muka ole m itään syj
m än se lv ä sti ilm o tta n u t h a lu a v a n sa
on esim. Stone & W ebster yli- puolestaan, vaan: yksi kaikkien, äp äräserk k u .
am e rik a laisia h a n ne ovat sellaiset
rau h a a .
‘T o isten k an so jen , jo ille
jo lla a :
j tä sekaantua työnantajien
ja
P uolikolm atta vuotta on tä m ä lur-
tiö, jonka om aisuutta ovat pöh- kaikki yhden puolesta. Silloin 1 jus keskellä valkoista A m erikkaa toi- “jy rk ä t" kuin K arl Marx, F riedrich s a ra s ta a so tila sv a lla sta v a p au tu m isen
Eräänä päivänä tällä viikolla i työläisten keskinäisiin suhtei-
joislänncn useitten kaupunkien tunnustaa yhteiskunta velvolli ! m itta n u t “ F a th e rla n d " nim istä, avoi- Engels, F erdinand k assalle, W ilhelm toivo’. Ikävä vain, e ttä m eid än tä y
saapui luoksemme muuan herra ' siin.
,
*
1 raitiotiet ja jonka työläisille ei suudekseen hoitaa ja itsestään • m esti ja täy d ellisesti saksalaisniie- L iebknecht. A ugust Bebel, Karl tyy p a k o tta a so tilaik si kym m enen
K autsky ja kym m enet m uut.
Bostonista, esitellen itsensä Yli-
Eihän ’toki saa tapahtua
sei-I
,
. , ’ m nrkaanlaisia oi«\.e-
m iljoonaa a m e rik k a la is ta tu o n tar-
1
. 1 tunnusteta
huolta pitäm ään kykeneviksi k e ' lista aik ak au sju lk aisu a, joka kuiten-
“ E nglanti, jonka puolesta sotaan k o tu sp erän sa a v u tta m ise k si! J a m itä
dy s valtain
oikeusdepartem entin laista, että kaupunki peruuttaisi k j
'
kin
jo
viim
e
huh
tik
u
u
lla
sa
atiin
päi-
hittää nuorta, kasvavaa sukua
lähdemme!, tulee m eid ät palkitse- nuo to ise t k a n s a t o v at? T a rk o tta a -
asiam ieheksi ja esitti vaatim uk- esim.
raitiotieyhtiön
lupakir
Kehitvksen kulku käy valtio- sekä huolehtia vanhoista, jotka i viita. pois.
m aan h ylkääm ällä m eidät ensim äi-
ko sih te e ri Irla n tia , In tiaa, E telä-
M utta V iereck jäi henkiin ja o n ,
liikkeemme jän. vaikka yhtiö onkin rik k o n u t, kapitali; niiin j a sen k au tta so-
sen, että luettelo
tilaisuuden s a ttu e ss a .” — “Sota A frikkaa, Q uebeciä. Suom ea. U k ra i
eivät enää kykene itsestään ru v en n u t
toim ittam aan “A m erican
palyeluksessa olevista henkilo.s- kaikki sopim uksensa kaupungin sialis, nijn ja siksi k an n attaa sitä j huolta pitäm ään, se tunnustaa
j ’m ailtaan k an sanvallan turvaam isek- naa. L iettu aa, Puolaa vai E g y p tiä?
’ W eekly"-lehteä. Nyt olisi se s a a ta
tä ja tilaajain osotelistat on an kanssa.
| si’ tulee itse a sia ssa olem aan sota T aik k a ta rk o tta a k o hän sa k sa la iste n
M utta kaupunki saisi auttaa edespäin, eikä suinkaan ’ silloin velvollisuudekseen tukea
va n u jerretu k si, ja siin ä luvallisessa
'E nglannin m ailm ankaupan tu rv a a m i
nettava hänelle, antaen samalla porvarilehdistön mielestä kyllä hidastuttaa.
Kapitalistisen jär heikkoja ja auttaa avuttom ia se ed eso ttam isessa vig ilan tit n ä h tä v ä sti se k si’." — “ Intian väestö ja buurit m aak u n tien E lsas-L o th rin g in ta iv u t
ym m ärtää, että ellei tätä pyyn rvht yä "toim enpiteisiin
ta m is ta ra n sk a la ise n ikeen a lle ? V ai
os jestelm än pönkittäm isellä ja vir-
kä säilyttää puutteen rangaistuk- lu o ttav a t m eidänkin apuum m e. Mei ovat an o n eet apuam m e h en k en sä ja
T ai K iin a a ?
T ai
töä vapaaehtoisesti täytetä, k äy vain olisi varm uus silta, että se i,-
n- ti • «vöväi»<itö
j • vaan vapaaehtoisesta
i •
, lais
• dän suom alaisten m ukana on kui- v ap autensa suojelem iseksi E nglannin ko K re ik k a a ?
I kistyttam isella
työväestö voi-
voi • seksi
J
a
a
p
p
a
n
ia
?
H
än
on
kaunopuheinen,
|
ten
k
in
v
an
h
asta
m
aa
sta
eväslauk-
tetään pakkokeinoja.
i ryhtyisi kukistam aan lakkoa.
, ta m itään ja siksi ei siihen tiili koettelemisesta.
M utta
näiden kum m e pohjalla ku lk eu tu n u t sem so rte a ja a h n e u tta v a sta a n ."
m u tta voi. kuinka s a la p e rä in e n !”
Minkä lain nojalla täm m öinen j Seattlen lehdet esim. ovat val- tääviä “parannuksia’’ k an n ata
velvollisuuksien täyttäm inen on m oinen sääntö, e ttä “ensin asia tut-! “ M iksi me olem m e sodassa? Ku-
V ap au slain asta sa n o ta a n tuon k e l
vaatim us voidaan tehdä, sitä ei lan kauhuissaan m ajuri Gillin kaan lähteä ajam aan takaa.
m ahdollinen vaan sillä cdelly , kitaan , ennenkuin m iestä m u tk ita a n .” kaan ei näköjään sitä tiedä. Jokai- jun k irjo tta n e e n se u ra a v a a n ta p a a n :
se nerra voinut selittää, enem suunnitelm ista, joissa selitetään
tyksellä, että yhteiskunnan pe ! E nsiksi siis otam m e selvän siitä, sclla on oma erilain en selity k sen sä, “ V apauslaina oli p ettym ys, v aik k a s i
pää kuin sitäkään, mihin tar- että raitiotieyhtiön lupakirja oli-
inistä
vigilantit m iestä m oittivat, j E hkäpä loordi N ordcliffe o tta a va-
tä tila tu in k in yli tarp e en . O llen en-
rustus m uutetaan.
Yksilöllisyyskö
vai
.
vaikkapa
m eillä tosin ei ole keinoja laistak seen
tietäm ättö m y y ttäm m e,
kotukseen tätä luetteloa ja oso si peruutettava, ellei vhtio heti
/
j sim ainen m ailm an rik k aim m alle kan-
solidariteetti
telistoja tultaisiin käyttäm ään. kykene aloittam aan liikennettä, i
Suuria uudistuksia on tulossa ta rk a s ta a syytöksien todenperäisyyt j kun hän nyt tän n e tu ltu a a n itse i salle ta rjo ttu laina, olisi s itä lu u l
tä.
Uskom m e vig ilan ttien o tte e t ■ ryhtyy hoitam aan leh tiään ."
Myö-
Sanoi vain. että hänellä on mää Ei sellaista saa tapailtua, m ajuri |
taloudellisella alalla ja kauan t V
iereckin leh d estä tehdyn niin vää- i hom min V iereck, sih te e ri L anen pu- lut tila tta v a n m o n e n k e rta ise sti . yli
räys ja hän toimii saamiensa toimii liian nopeaan, ei ole syytä
Rikas nauttii paatuneella i t emme me niitä voi viivyttää. re n tä m ä ttä kuin heille asianlaadun heen johdosta, k irjo tta a : “ S ihteeri tarp een . A m erikan k a n sa ei läm
m äärävsten jälkeen.
m ihinkään sellaiseen kuin lupa sekkyydellään suhteettom an suu Niin kauan kun joukot vielä us vuoksi on ollut m ahdollista. Esi- On m eille ilm aissut salaisuuden, jos- • m ennyt tälle lainalle, koska se tie s i
sitä tu ltav a n su u re k si osaksi k ä y ttä
Meille ei myöskään ole tu n kirjan peruuttam iseen. Niin ne ren osan om aisuudesta, jota hau koivat, voitiin niitä taloudelli- tänim e ne tä ssä :
ta moni on ollut ym m ällä.
Miksi
m ään
m aksu k y v y ttö m ien
E uropan
nettua, että m iltään liikkeeltä selittävät. M utta kun saman on ym m ärtänyt hankkia haltuun- sessa kurjuudessa lohduttaa epä “Jos sak san k ielin en sanom alehdis- me olem m e sodassa? V astaus on m aitten velkojen m ak sam iseen . S e
voitaisiin pakkoluovuttaa m itään Seattlen
poliisihallinto lähetti ■ sa. Kun köyhä tahtoo liiinrkäan m ääräisillä listauksilla taivaan to tässä m aassa vaiennetaan, niin vai hyvin yksinkehtainen. Me olem m e kieltäy ty i a v u sta m a sta liitto la isia suo
.. 7
- »tl-: i . ... »
e n n e tä ä n totuus. Joka haluaa puo- sodassa
m u h am e ttila ista v a sta a n .
sille kuuluvia papereita ja om ai verikoiransa m urtam aan ajurien j olla Yksilöllinen ■-»▼
‘ka itsekäs ja onnesta ja autiuidesta. Nykyään, lueettom ia ja oikeita tielo ja, hänen K ristuksen v a lta k u n ta — laim inlyö ra n a ise sti, eikä h a lu n n u t välillisesti-
suutta. ellei laillinen oikeusis lakkoa tässä joitakin vuosia t a - ; kurottaa kätensä toisen omaisuu- kun sivistvs tulee vhä vleisem- tä y ty y n iitä etsiä sa k sa n k ie lisistä ja dyn m utta ei hyljätyn K ristu k sen — ! kään olla niiden tak a u sm ie h e n ä. Se
f
•
'
tuin anna laillista
m aaraysta, paperin, tai kun asestetut hurtat i teen, otetaan hänet kiinni ja pis- maksi, vähenevät päivä päiväl- irla n tila iste n lehdistä, harvalukuisia-1 valtak u n ta on jo u tu n u t vastatuksi!) ! ei in n o stunut p u litta m aa n am erikka-
i laisia d o lla reita J. P ie rp o n t M orga
että jorrkun yhtiön tai yksityisen pieksivät satam at}öläislakkolai- i tetään vankilaan.
Häikäiletnä- tä ne kärsivälliset, jotka pitävät ta rad ik a alisista lehdistä ja tästä , m u h am ettilaisen m ailm an kanssa, jo nin tiskille liitto la iste n lask u je n vas-
asiapapereita täytyy
luovuttaa siä viime keväänä, niin sillo in ! ton itsekkäitten pyyteitten sen lapin antam an osoituksen va- V iereckin, viikkolehdestä." — Tuo ka tah to i voittaa väkivallalla. Tais- ' tin e e k si.”
on kyllä rum a lausunto ja asiallises- telem m e siis m u h am e ttila ista mail-
laillisessa m ääräyksessä m ainit-lgj kaupungin toim inta ollut nii- raaminen on sallittu koronkis- laapaikkaan
paratiisissa
viita
tikin h a ta ra, koska siinä ei ole oi- m aa vastaan !
T erv etu llu t uutinen
3iinä ovat kaikki v ig ilan ttie n e-
tuun tarkotukseen.
(Ien mielestä ollenkaan liian no- konnan ja keinottelun m uodossa.; hyvänä kuin parhaan mallisen leukaan m ainittu TOVERIA, jonka tosiaan
S u u rb ritan n ia n ,
V enäjän, siin tu o m at lain a u k set V iereckin k ir
Liikkeemme puolelta esitettiin I peaa.
* : m utta kielletty ryöstön ja var- peltomaan omistamisen. O m is j tiedot aina ovat olleet piirijärjestöm - R anskan ja Y hdysvaltojen multa- j o t u i s t a .
Y h ty n e tte nyt v ig ila n t
tiim.i vastaväite ylläm ainittua
Saman peri tam attom at laskevat joukkojaan ' m ekin m ielestä p u h taa sti puolueet- m etinuskoisille asujam ille.
Kun tulee kvsvm vkseen tvö-l kauden muodossa
Taiste- tien päiv ittely y n sen jo h d o sta, e ttä
vaatim usta vastaan j:» asia jäi
siihen, että lähemmin otetaan
selkoa m inkämoisilla
laillisilla
perusteilla täm m öinen vaatim us
’ lejäiii ja mitä tarkotuksia siihen
• sisältyy. Se herra, joka meille
vaatim uksen esitti, sanoi tie tä “Vapaat amerikalaiset” Arizonan yhtio, kyselem ättä “ vapailta a- liaisten kansalais.en on oltava tä on samassa asem assa? H y-' liitto" olisi saanut kannatusta työvoim aa m istään m uusta syy:
vänsä vain sen, että saTna vaa
m erikalaisilta" mitä niiden etui varuillaan sillä ei ole olemassa vät naapurit, selittäkää meille! Copper Queen kaivosyli.iöltä, o- tä kuin siitä, että se on halpt
tapahtumista.
Arizonassa
'toimeenpantujen hin kuuluisi. Näiden "vapaiden mitään oikeutta, lakia tai liike- oikeuden ja kohtuuden nimessä.! lisi se ollut pakotetu h arjoitta palkkaista. Ja heti kun se aika
tim us esitetään kaikille vieras
, kielisille sanonialehdille tässä m ielivaltaisuuksien johdosta nä- am erikalaisten." s. o. pienten moraalia, joita nämä verikoirat miksi yhtiöt ostivat jokaisen sa 1 maan porttolaliikettä. — D’s. VV. kyllästyä olem aan vain halpt
( )sottikseksi nomalehden tässä valtiossa ja,
kvv osa sikäläistä pienporvaris- liikemiesten liikehuoneet uhkaa kunnioittaisivat.
palkkaista
vaatim atonta
“h<
maassa.
toakin saaneen “ piston sydä vat jäädä kylmille silloin kun niiden m enettelytavoista olkoon vielä hankkivat käsiinsä lehtiä j — Jokainen joka tavalla tai hunk '-joukkoa, aletaan sitä ki
Jos täm m öisen toim enpiteen m eensä” ja ikäänkuin kauhistu työväestö kuletetaan pois paik m ainittu seuraava seikka. A ri Texasissa ja New Y orkissakin.'j
lettaa pois paikkakunnilta, ja si
tarkotuksena on ainoastaan ti-1 neen oman asem ansa riippuvai kakunnalta ja siitä tämä nurina. zonan kaivosmiehet ja yb.iot o- K uluttivatko ne miljoonia elolla-; toisella on ' eri mieltä Copper te tulevat vapaam ieliset porvj
Queen
yhtiön liikkeenhoitajan
Sikäläisten kaivosyhtiöiden toi vat hyväksyneet New Yorkissa reita yleisen hyvän eteen, vai
lastoainesten
kokoaminen tai suutta.
Eräässä meille lähete
kanssa, on i. w. w.-läinen ja sel rit ja m oitiskelevat roistojoul
ilmestyvän
Engineering
and tapahtuiko se tarkoituksella joh
' muiden yhteiskuntahyödyllisfen tyssä D unbar's W eekly nim ises m innasta kirjoittaa leh i :
laisena karkottaniism äärävsien a- koa, jonka ne sittekin tuntev;
“The
Elielps-Dodge
yhtiö,
jo
Mining
Journal
nimisen,
laadul
taa
yleinen
mielipide
harhaan.''
sä
pienporvariston
julkaisussa,
tietojen hankinta
hallituksella,
laisena pai/tava eläinvaunuun luuksi luustansa ja lihaksi liha
suurimman lehden, joka Edelleen, niiksi ottivat kupari-
joka sanoo olevansa “ itsenäinen ka om istaa Copper Queen yhtiön, taan
vietäväksi
pois
kaupungista. tansa, noin vain sivum ennen, e
niin meillä suinkaan ei ole m i
kaikissa asioissa,
paheksutaan on täyttänyt Arizonan valtion tunnustetaan asiantuntijaksi k u vhtiot Ned Creightonin, erään Miksi onkaan tämä vanha tasa tä m itäs tu o titte mokomia tänm
tään tätä vastaan. M utta nyky vallan hartaasti sitä. että Bis- ylläm ainitunlaisella työvi »imalla parin ja muiden metallien hin j »In »eiiixilaisen politikoitsi jarois.-
“ V a pa a m i e 1 i sy y d e 11 ä ” t e e s k e t
ään käynnissäoleva sanom aleh beestä karkotettiin 'la in k u u lia i (ulkomaalaisella, joka täkäläisten noissa, siksi perusteeksi, jolle ton ja rikastuttivat hänet? T a valtamme m uuttum assa? — D ’s.
W.
telija'r
eivät jaksa käsittää, sit
“
vapauksien"
villitsem
änä
"tulee
laskettiin jKilkkatason vaihtelu. pahtuiko se rakkaudesta Ned iin,
tien ahdistelu on omiaan herat-, sia kansalaisiakin” ja sikäläisille
että
korporatsionit
k äy ttäv ät h\
sanotaan
mitä s«,'. aisaksi ja hillittöm äksi ja me Kun lehteä ei voitu lahjoa, m uo vai tarvituinko hauta Arizonan
täm äan kaikenlaisia epäilyksiä. kaivosyhtiöille
— ( >stetun
sanom alehdistön
väkseen
vain
vapaul^siaan.
Y1
nee lakkoon." — Idim .). Täm ä dostui se jonkinlaiseksi kiusaksi kavalan sanom alehdistön yhtey selitykset siitä. et’;ä suurin osa
Waltiollinen taantum us kohottaa niistä ajatellaan. Lehti pitää ta
vallaan syyllisenä ulkom aalaista yhtiö on saanut arizonalaisista kupariyhtioille. ja kuusi kuukaut dessä ?
Globen lakkolaisista olisi itäval teiskunnassa. jossa vallitsee luol
voimakkaasti päätään tässäkin
Ned Creighton kustantaa ny talaisia. on mieletöntä, (¡lohessa kaetujen ristiriita, ci voi olla oh
työvoim aa — "bohunks" — niitä om aisuuksistaan lähes biljoonan ta sitten osti Copper ( )ueen yh
maassa.
V irkavalta ja poliisi- jotka ’‘tultuaan käsittäm ään sen dollaria puhdasta voittoa, ja nyi tiö lehden kaikessa hiljaisuudes- kyisin kahdeksaa viikkolehteä ja
ei ole enempää kuin 35 itäval m assa m uuta kuin luokkavapau;
hoito pyrkii laillisten yhteiskuu- laajan vapauden joka täällä suo jolloin kupari on satum aisissa / ä , pettäen siten kaivosmiehiä, vhtä päivälehteä Arizonassa. Luu talaista.
Lakkolaisista
on O ta. ja sellaisen seurauksia ovs
taoikeuksien yläpuolelle. mistä daan kansalaisille ja vallitsevan hinnoissa, kieltäytyy se m aksa voidakseen paremmin niitä ryös leeko kukaan e tä Ned tekee si prosenttia serbialaisia ja monte- ne vainot, jo? a riistäjäluokka pj
tä arm eliaisuudesta tai yleisen nekrolaisia, jotka
kummaakin nee toimeen omien luokkaetujei
me joka päivä näemme ja kuu- samanlaisen palkkatason, tulevat m asta niitä m uutam ia dollareita, tää.
sa 'kannustam ana.
joita sen työväesi.ö vaatii ja jo t
h v v ä l i takia?
Miksi
pitää
Phoe-
sotaisiksi
ja
hillittöm
iksi
ja
ovat
maat ovat liittolaisiam m e sodas
, lemme uusia ilmauksia.
Niin
Yhtiöt
omistavat
koko
Arizonan
nixin kaupungin komissioneerien sa. M utta näillä ostetuilla avus
pian lakossa.“ m utta se pitää ku- ka eivät sen Arizonan kaivok
‘Vapaamielinen
porvarist
sanomalehdistön.
pitkälle kuin täm än vastustam i pariyb.iöitä syyllisinä sellaisen sista
saamissa suunnattom issa
saada Ned Creightonin suostu tajilla täytyy olla jotakin näyt saattaa nvt itkeä sitä että sen
nen on kysym yksessä, meidän työvoiman valtioon tuottam iseen. om aisuuksissa m erkitsisi mitään.
Seuraava kirjoitus an, aa oi muksen aina jokaiselle toim enpi tääkseen että nekin ansat,sevat kin jäsenistöstä on osa joutunu
sellaista “vasten vallisen kuvan siitä, miten täy teelleen ennen kilin sitä voidaan palkkansa. — D’s. W’.
ja kaikkien niiden, jotka a ja t
Ulkomaalaisen työvoiman — T uotcttuaan
saman luokkavallan uhreiksi, jc
valtioon, dellinen on Copper Queen kai- toteuttaa? Me luulemme tietä
telemat ia ym m ärtävät, että k an joka sivumennen sanoen m uo m ielistä” työvoimaa
ta he ovat pitäneet vlla. Se nä
vämme. Nämä kupariyhtiöt ase -
Xapaaniielisinkin porvari nä kee vihollisia Ned Creightoneis
sanvaltaiset yhteiskuntaoikeudet dostaa valtavimnian osan Ari kokoaa tämä vh' iö joitakin sa vosvhtiön valta Aribonassa
zonan työvoim asta — etuja ei toja “ peonejaan,” miehiä jotka
tivat N edin toimeen saattaak kee ulkomaalaisissa vain “vasten sa, m utta ystäviä H unteissa, joi
- ovat suojelemisen arvoiset, jo is sikäläisen pikkuporvariston kä harjoittavat jotakin pientä lii
Miksi osti Copper Queen y h seen kuvernööri H untin vaaleis mielisiä." vaikka täytyykin myön
ta puhe-, paino- ja kokoontum is sityskanta tunne, eikä se niille kettä Douglasissa. Bisbeessä ja tiö Engineering and Mining sa tappiolle ja päästäkseen mää tää. että ulkomaalaiset sittekin ka kuitenkin m olem m at ajava
sam an luokan etuja tyoväenluol
vapaudet
ovat oleellisempia, m itään huomiota osilta. M utta (¡lohessa yhtiön erikoisluvalla, Journal-nimiseii New Yorkissa rääm ään verotuslakien suhteen. ’ ovat sitä varsinaista työvoimaa, kaa vastaan. Ja niin kauan kui
D unbar’s Weekly.
täytyy pitää päät pystyssä ja juuri siksi onkin m ielenkiintoista j.a näinä ajavat ilman m inkään ilmestyvän lehden, maksaen siitä
jonka ansiosi,a täkäläiset huija työväestö pysyy valtiollisesti jäi
lähes
miljoonan
dollaria?
Miksi
laista
laillista
m
ääräystä
satoja
huom
ata,
miten
se
näkee
omat
ri: ovat rikkautensa riistäneet.
. tulevaisuuden näköalat silmien
je^ym ättÖ m änä. jatk u u
täm
Amerikan kansalaisia kodeistaan oh tarpeellista että saman yhtiön
etunsa
loukattuina
ja
oman
va
Dunhar s
W eeklyn kaltaiset “ vastenm ielisten’’ vaino,
—
Kaivosyhtiöt
tu
o
ttiv
at
i.
w.
edessä.
sill
pautensa “amerikaläisen vapau vain sillä 'tekosyyllä että ne m u piti saada haltuunsa El Paso w.-Iäisiä Arizonaan sarkeäkseen porvarijulkaisut eivät jaksa kä karkista vastaväitteistä ja päin
den," •>. o. korporatsionien täy ka olisivat "rauhanhäiritsijöitä." Tintes'in, kaupungin johtavim -
kaivosmiesten union: sittää nykvisen työväen nousun vastaisista selityksistä huolimai
Tehtäväsi työläinen:— dellisen mielivallan polkemana Kaksi kolm annesta niistä jotka man aam ulehden? Mrta tarkoi sikäläisen
tapelkoot nvt omien aseittensa vahaavaa luokkaluonnetta. vaan ta. on
sittekin valtiom aht
nämä vasallit ajoivat pois kau tusta varten osti sama yhtiö
ja siitä se kenkä puristaa.
koettavat selittää siinä ilmene
kanssa.
—
D
’s
W.
avulla
riistäjä«: paneva
— Hanki yksi tilaaja “ Bisheet* ja Douglasin n. s. pungista asevoimin, ovat etai- Star-lehden Tuscon'issa, Review-
van vain “vapauksien villitsemän näitä vainojaan toim een, eik
•
B isbeessä.
G a z e tte d
liikeliitto (business league'). k ir simpiä. aineksia i. w. \v.-Iäisistä leh d en
ulkomaa lai s joukon"
itsekkäitä taloudellinen järjestö yksin osoii
lehdellesi.
-
Joitakin
meidän
Phoenix in) pyyteitä.
Phoenixissa;
sanalla
sanoen
mik
jontaa edelläm ainittu lehti, ei agitaattoreista, mut*,a ne vaati
Ulkom aalaisten tulisi taudu kykeneväksi niitä vastaa
— Hanki uusi jäsen edusta missään nimessä liike vat korkeampaa palkkaa tältä si on jokainen päivälehti Arizo meluavia patrioottejam m e ei voi sen mielestä olla kiitollisia siitä,
takaam aa
miehiä tai vapaita amrikalaisia. ulkomaalaiselta yhtiöltä ja siksi nassa kaivosyhtiöiden joko suo si höyryveturikaan vetää valli- että saavat nauttia • äkäläisistä ta!s,teJcrnaan' c’
osastoosi.
ty
ö
lä
isille
järjestym
isoikeutta
vaan ovat sen jäsenet kaivos niitä piti koiideltamaan kuten rastaan omistama tai kontrollee- hautoihin. — D’s. W .
vapauksista. Se ei haluakaan kä kaan. vaikka se uhraa sekä vert
— Älä unohda toimia yhtiöistä
raama ja miksi yhdeksän jokai
riippuvaisia."
Liike- vihollisia.
sittää sitä. että Arizonan kupari- ef ä varoja jokaisessa taiste
osastossasi.
"Arizonan rehellisten lainkuu- sessa kym m enestä viikkolehdes
i liiton toim innan määrää kaivos-
ICllei Bisheen "liikemies- yhtiöt eivät halua ulkom aalaista lussaan.
MAILMANKATOMUKSIA