Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 16, 1917)
No. 164. TOVERI 1 viettävät aikaansa odotellen ta M utta täm än tuotem äärän tä että niissä m ainittaisi ollen teisiin ¡kaikkien hattutyöläisten jelmä -nimisen vetoomuksen laa pausten kehittym istä, seka le tim ista, jossa uhattiin suuttua vähtävät m atkan kärsim yksien vaihtelevaisuus ci ollenkaan saa kaan niistä yhteiskunnallisista järjestäjuiseksi ja sen taistelun , jä lk e e n . Leirissä vartioivat liit- M " » « b »uoaahuM n työväen M .«n ka n n itu ja. vaikuttaa työläisten vaatim uk suhteista, jo tk a m ääräävät histo- seurauksena oli sekin lakko,, jon elleivät p o rv arit ota parantaak ilmestyy A s to ria tu , Oregon, joka päivä tovaltiohten sotilaat, j o t u a ? paitsi sunnuntaina. siin. H eillä ei ole sen kanssa ! Kallisten tapahtum ien kulun. Nii- ka tilinpäätöstä nyt tullaan val seen tapojaan ja lakatakseen kolaisille ei kukaan saa häiriötä TO IM IT U SK U N TA : m itään tekem istä. V äärin dn a- den tarkoitus on “kiihoittaa nii- tiovallat! avulla toim ittam aan työläisten oikeuksien riistä m isy -. kotettu Fiat Kiver 1 tehdä. Lakkolaiset eivä: ole van- W. N. REIVO LAURI M O ILA SEN kymmeniä vuosia rityksistä. Silloin jo olisi pitä A D O LPH SALMI K. E. H E IK K IN E N settaa vaatim usten tueksi sellais- tä lukevien lasten isänm aallisuut häätäm ällä ] keina. vaan on heillä vapaus iltä, Mo. A. B. MÄKELÄ liikkua m iltei kokonaan om an ta väitettä, että me muka tuo- ta", kuten tuom ari suvaitsee tu il raataneet työläiset pois kodeis nyt tunnustaa luokkapolitiikka I ja alkaa toim inta luokkarajojen ! mielensä m ukaan. U seitten kar- (Jatkoa enslmC-^eTtS «avulta) taan. i , tam m e — haluamm e tuottaa —/ nustaa. TOVERI vaim ot c X ovat m lapsien l Ä . T ähän tulokseen vei se suun- perusteella. SiTlä toimenpiteellä l e l l i i n k i v i l l ä j a m , . » le n k in > h - rh e organ S Worker, in the kahdeksassa tunnissa yhtä pal M utta eivät ainoastaan histo- ta, jon^a alkuna pidetään laa-j olisivat lakkolaisten kodit o d e e t, deItnn penn . l e l l i i n p e r in r a a k a la is in a , s e s ti i l ; k a " J nlc„ ucel ¡eiriuc kar- S sw?Zpubiishrf Ä Except jon kuin kym m enessäkin. Mitä j riat ole suunnitellut sitä tarkoi man m itään todellista syytä, silla . niissä o\ at Aatoria, Ore., by the Western Work- me haluamm e, on enem män palk- tusta varten, vaan kaikki koulu- jalti tunnetun “T yön valituskir-1 pelastettavissa, men a Publishing Society. ' ' r 1 ’ l ' ------------------- *=■ " ------- ------ — -----------------------------------______ .„¡/karkotuksen alaisiksi joutuneita , k atettu jen luo => . ]4<arkotuk.c —*■-------------------------------------------- kaa m yym ästäm m e työvoim asta jemme oppikirjat, vieläpä lasku- ) Ihnotuahinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- , , . 1 i vastaan eivä: roskajoukon joilta- J Karkotetu-t tullaan m ahdolli iimotukset >1.50 kerta ja muistovärsyiUä; ja mahdollisim m an vähän ruu- opitkin M atem atiikka saattaa i jätkään tiedä esittää m itään muu j ;onkun päivän k u lu ttu a pa- >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- . . . r to-iimotukset 50c kerta, halutaantieto- ja mullista ponnistuksia olla sama aina ja kaikkialla, m ut Bisbeehen 1 Ì ta rikosta kuin että näm ä ovat | ja u ttain aan takaisin oimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- Kaikki näitä vaatim uksia vas ta tapa millä esitetään lasku ilrootukset >K50 kerta, avioero-iimotukset 1 J syntyneet ulkopuolella A m eqkan liittovaltioitten sotilaitten s®°" >1.00 kerta. Seisovat iimotukset sopimuk = , . 1' rajojen. K errotaan että kaksi jaannna. N äistä on usealla liik- taan tähdätyt väitteet edistävät esimerkit ja ne asiat m itä niissä sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin i jienkiiöä olisi m ellakassa saanut i keet' j a omaisuu tta Bisbeessä työnantajien etuja, tiesipä nii- esitetään, eivät jätä lasta vaiku kielestä suomennetaan vapaasti. O iK A S l). er ä s il m a p u n t a r i . surm ansa ja 50 haavot.unut. joitten hoitam inen jäi huonolle den esittäjä sitä itse tai ei tuksetta. Suurin osa laskuesi- Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 Sveitsi ei ole sodassa, vaikka se on S tolalle heidän poissa ollessaan. T overia t.k. 10 p :n n o issa k er cents per inch. Special discount is allowed T y önantajat kyllä tietävät, että ä a r k e i s t a käsittelee voiton Mlnk for larger and continuous advertisements. ro ttiin KMashingtonin s. s. osasto jen “sodan k e s k e llä ’', y h täällä se rajot- Sotajoukkoja m äärätty mellakoi- \ ä m ä liikem iehet olletikin ovat kahdeksan tunnin työpäivän käy- kimista, m utta ei yksjkään työ- k e sä ju h lista ja niiden yhteydessä tuu keskivaltoihin, to isa a lta ta a s ■ TOVERI, BOX 99. ASTORIA. ORE. ta tukahuttam aan. sähkösanom ina* poju niittäneet ~ — -------- — ¥ >a*«ei'i-I täntöönottam inen vähentää tila- näivän lyhennystä tai palkanko- kappaleen “E tu v a rtio ta lste lu ” esi- 1 n iitä v a sta a n taistelev iin liittolais- i Fiat River, Mo., heinäk. 14 p. Arizonan kuvernööriä vaatien ta- Entered as second-class mail matter July 18, > . . . . . . • 1 r 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, ; p a iS e S t l heidän VOlttOjaail, ja rotusta. Siellä esiintyy tuhkati tyksestii. Painovirheen nahkiainen m aihin. S v eitsiläisten m ielipide odo- 1 — M yöhään yöllä saapui tänne ikäisin palauttam ista ja suojelus- under the Act of March 3, 1879. . . ... ’ • , _ -------- vain siksi ne sitä vastaan taiste- heään sellaisia esim erkkejä kuin: oli te h n y t siinä A rm as R a n ta la ise sta te tta v e n a olevista sodan v aih eista tieto siitä, että sotajoukkoja on 1 ta T IL A U SH IN N A T v a ik u tta a S veitsin pörssiin. M inkä Yhdysvalloissa ja Canadassa: levätkin. ‘Kuinka korkeasta hinnasta tu —' “ R dotsalaisen”. A rm as ei ole puolen o tak su ta an joutuvan sodassa tilattu mellakoita tukahuttam aan Yksi vuosikerta. .94 00 6 kuukautta. >2.25 “ ru o tsa la in en ”, venäläiseksi St. Louisista ja N evadasta, Mo. 3 kuukautta.........>1.35 1 kuukausi.. .50 T aisteluhansikas on heitetty lee kauppiaan myydä tavaransa, m ikään P elätään aseellista kahakkaa zkaikkiaan neljä kom ppaniaa, joi Suomeen ja muualle ulkomaille: hän ei tahdo tulla, vaan on suoma- häviölle, sen m aan rah a n arv o Yksi vuosikerta. >6.50 6 kuukautta. >3.30 ja työväestöllä ei ole mitään saadakseen niin tai niin paljon lainen - R antalainen. sv e itsiläisissä pankeissa. Nain ollen ■ tvkkiväkeä. lie to Colum bus, N. M-> heinäk. 14 — A.A. ta SUBSCRIPTIO N RATES: m uuta m ahdollisuutta kuin ottaa vojttoa”, m utta ei koskaan esim. on m ielenkiintoista, e ttä Yhdysval- s o ta <o u k k o ^ n paikalle saapumi In the United States and Canada __ T änne on tänään autoilla One year...........>4.00 Siz months........... >2.25 ' v a cta a n n tain rah a n ku rssi sen so taan yhdyt- J ........... asettua yhtenäi- “ S IA T V A T U K O S S A .” tällaista: “Jos m äärätyn työn vai-] Three months. . >1.35 One month........... .50 ' C v a b l a a n M ' tyä on S v eitsissä pysynyt aivan sa- seen rintam aan otnien omien etujensa niistämiseen tarvitaan kymmenen i Y hdysvaltain sosialistista sanom a- maQa kuin se on ennen sotaa. Brit- l ämä p.uolen mil- ' miestä jotta työ valm istuisi v ii-! iehdistdä uhkaavat kovat a jat. sa- ajamiseksi. I . : <*jc»i.iiav«v3.. *“ ■**« r-“" —........... tiläise n punnan arvo on a len n u t a i Puolen miljoonan dolla- J tK>nau (lollar’n ta ’?telurahast<> kossa. miesten työskennellessä ] maalaiset vainon ja k oettelem uksen n o astaan 2 pros., m u tta S aksan m ar dellyttää sitä, että nyt on alka-j tuntia päivässä, niin kuinka i päivät k u in oli (í5aksassa sosialistiin- kan k u rssi on lask en u t jo 44 pros* ja am puvat am erikalaisia k a iv o s-1 aivan kohdakkoin k ark o tettu ja rin taistelurahasto kleu a lb a n a tai V enäjällä tsaarival- Itä v a lla n kruunun ku rssi ain a 60 pros. miehiä( !). Siitä huolim at a o v a t , aijotaan -takaisin Bisbeehen pa- nut taistelu, jossa ainakin ty ö n paljon miehiä voitaisi käyttää lan viim eisinä vuosina. K enties muo S iitä näkyy kylm illä num eroilla il karkotetukset vhä edelleenkin lauttaa, niin sotilaitten ja bis- antajien puolelta pannaan kaik- työssä, jos heillä olisi kahdeksan dostuu puoluelehtiem m e asein a tä ä l m aistuna, m itenkä puolin S v eitsissä iatkuneet. vaikkakaan ei niin ] been asesteitu jen joukkojen va- K irjoittaessaan täkäläisten , ki voimat liikkeelle. Ei ole tot- tunnin ty ö p äiv ä/” lä vieläkin huonom m aksi, sillä sota- arv ellaan sodan päätty v än , ja siellä suurta raakuutta osottaen kuin I lil’ä on pelättävissä yht^entor- p u tt tavarapa r oon i en äskeisestä että työnantajien puolella o- Ja syy on selvä: porvareilla on tilau teö n varjossa voidaan vakooja- ollaan siinä asem assa, e ttä sik ä lä i aluksi. K arkotuksen alaisiksi ei- m äyksiä. 1 osin on Arizonan ku- toim enpiteestä puolen miljoonan .... . _ hsi kysym ys jostakin väärin} m- tarkoitus synnyttää jo lapsessa lain nojalla m uitta m u tk itta lak k a u t nen m ielipide a n saitse e huom iota. vät ole ainoaltaan kaivosmiehet vernoöri Bisbeen sheriffin kans dollarin taistelurahaston kerää- niärryksestä, ja että koko juttu ! halu kiskoa voittoa, m utta ei ha- ta a jo k ik in e n so sialistileh ti, m itä T uskin m issään m uualla on tilai joutuneet, vaan kaikki ulkomaa sa tapausten johdosta kiivaan vaihdos- kahdeksan tunnin ty<>-^raukeaisi sikseen, kunhan p a ä s-, rk jä lyhentäm ään työpäi-i m aassa ilm estyy tai. y rittä ä ilm estyä. su u tta teh d ä laskelm ia niinkään to laissvm viset liikem iehetkin, joil puoleisessa “ noottien Isku en jo kohdannut m onta leh teä: dennäköisillä peru steilla kuin siellä. niutta siitä huolim atta täm ä päivävaatim uksen vastustani!-: tään oikeaan käsitykseen asías - le ei ole annettu kenellekään sa. ' öiä. 1 äsk en ¡kiellettiin p o stista “Appeal to Siinäkin Olisi yksi syy liitto laisten . m o n ta a mjnuuttia m atka valmis-1 vain yllä edelleen jatkaa entistä seksi, koettaa Oregon Journal j ta P j am vastoni on laita siten, Tuom ari valittaa sitä, että ky - Re a s o n ” hiukan aikasem m in “ Mass- ! jo ry h ty ä puuhaam aan _...u rau h a n tek o a tiJk sjen te k o o n / Siksipä onkin • m enettelyään vannottam iensa a- selittää, että heirat tukkiparoo- että siellä käsitetään asema juuri sv m vksenalaisessa historiassa es.” nyilem m at hyvin laajalle levin Jo s ne k e rra n ovat varm asti voiton useitten ollut pakko jättää suu- • sestettujen ’’kansalaisten tuke-^ nit, vastustaessaan kahdeksan sellaisena kuin - se on, ja sitä- m ainitaan esim. Bunker Hillin neitä ljehtiä. Ennem m in tak a v a rik o i puolell^, niin m iksi ja tk a a veren rin osa om aisuuttaan jäljelle ja i mana. Niinpä kun joitakin l« ik - tunnin työpäivän käytäntöönot- varten ollaan varustautum assa, taistelusta vain yhdellä lauseella, tu ja ovat »ainrkin: “St. Louis L abor,” vuodatusta? paeta j o k o autolla tai junalla, kolaisia jotenkin vahingossa oli tam ista, olisivat taistelussa omia la se seikka että isännisto on sekä Brandyvvinen, Germantow- “ Socialist News,” “ M ichigan Social ova ova ua pa useat ulkom aalaiset kii- isosta karkotuksesta jäänyt p o is , ist,” T Rebel,” “Social R evolution,” etujaan vastaan. näin valveillaan, tekee asem ani jn y aj|ev F orgen taisteluista “Tern W atson’s Je ffe rso n ian ,” “The J Ä R K I P A K K A A JO K IR K K O O N K IN reessään jalkaisinkin lähteneet niin heidät oli heti seuraavana pois kaupungista ja moni piilot- päivänä pakotettu poistumaan T u n tu u siltä kuin Journal „jj. | työläisten puolella paljon vaa niinikään yhdellä lauseella, ja k o -• poUr L ights," “Am erican Socialist,” E rä ässä New Yorkin kirkossa esiin kahden tunnin kuluessa Bisbees- Sielläkin -pitäi.-d . ko Amerikan vapautussodasta on j “ Blast? ja "M other E a rth ,” jo ista tyi taannoin H arv ard in yliopiston telee kaupungin ulkopuolella o le tä, olipa joitakin lakon jtnrtajia si ‘pluffissa”, sillä kai sekin tie - . rallisemmaksi. vassa m etsässä odotellen mella- tää. kuka tuntee etunsa. T u s-^ °^ a samoin vaheillaan ja kyetä tullut vain seitsem äntoista sivua, k a k ff viim em ainittua ovat an ark isti- professori H art, k o ettaen san an k u u li koitten lakkaam ista. pisietty vankeuteenkin. jänne ... .. . i sia - A lexander B erkm anin ja Em m a joilleen te ro tta a . e ttä m aam m e pre- kinpa ne tukkiparoonit tietä- ] jännittäm ään jokainen Taitaa olla totta, että k irjo itta -} ¡ Id m a n in to im ittam ia: “T he Four I t :dvn1in arv o stelem in en sodan ajalla I. W . W :tä syytetään m ellakan illä ne larvi - 1 taistelun varalle. ja on niin m en etelh t. m utt, i t u s [ J g h ts f on naisten rauhanpuolueen <wi kapinoim ista ja m aan eduille vaa m ättöm vväessään vastustavat )- Australian työväen toim eenpanem isesta. at- kinjra historia on silläkään pilal ä ä n e n k a n n a tta ja , m utta m uut ovat mia etujaan, kuten työläiset sil- taan siinä. M utta , nykyinen . ...... rallista. S an o m aleh d issä ja s a a r St. Louis. Mo., heiuäk. 14 p, rauhanehdot issä sttnteissa : loin kun kieltäytyvät liittym ästä ka " n era’ss:i t y h ii la, että siinä olisi selitetty s a so sialistisia työväenlehtiä. P o stitta- n astu o leissa h a rjo te ttu u n hu rjaan so- — T änne tänään Idat K iv e riltä 1 vapautussodan todellisia m iskiullon lisäksi ilm otetaan W ash- takiiiiotukseen lu o ttaen hän uskalsi saapunut Federal Lcad (. om- järjestöön. Ja miten olisikaan sille edullinen. N yt jos koskaan man ingtonSsta, e ttä asianom aisissa leh ta rjo ta kuulijoille tilaisuuden vapaas-1 panvn edustaja syyttää niella- t issa 'voidaan saada kabdeksah tunnin ,svitä edes niinkään laajasti. M u t ( jatkoa cnsiniäisclti siv ilta l selitettävissä, että juuri dissä olleitten sota vastaisten kirjo- ti tehdä hänelle kysym yksiä, kun | ^ o in e ib t< »imeenpaneniisesta i. w. työläisten perusvaatim uksessa o- työpäivä käytäntöön, jos vain ta niiden svideu tuntem inen ei tuksieji laatijat ja ju lk a isija t tullaan jian (> jj lop ettan u t puheensa, w.-Iäisiä. H än: sanoo niitä saa- taan, että on lieti ulotettava rau- lisivat heidän ja -työnantajien e päästään yksim ielisyyteen siitä avustaisikaan lasten isänm aalli a se tta m a a n syytteeseen ja saatta- j a n jita tehtiin, pnneen paikkakunnalle joitakin hanneuv» ttelu t, joihin on tv >- että yhteisten vaatim usten takia suuden kiilu littainista. m aan ankarim paan ran g aistu k seen dut yhtäläiset ? “Jo s m eillä k e rra n on kansenval- viikkoja sitten, sekä väittää näit - 1 ; väen järjestöille saatava edustus. Hyvä sentään on. että herrat vakoojala.in rikkom isesta. K orkein t a " lausui m uuan seu rak u n talain en , ■ten olleen mellakan aikana joh- samoin kuin naisillekin osalli- Sellainen ei ole mahdollista; ovat kaikki voim at yhdistettä porvarit toisinaan itsekin tunnus ran g a istu a on 20 vuotta v a n k e u tta/« niin m iksi sota ju liste ttiin ilm an :avassa asemassa. Täm än lis ä k -‘ suus edustukseen rauhanneuvot- yiitävähän kuin sekään, että tuk vät. k a n s a n ä ä n e s ty s tä ? ” si kertoi samainen Fiat Kiverin j teinissä kuin myöskin m yönnetta- Jokainen unioon, taistelu on tavat todelliset tarkoituk-ensa, ja >10,000 sakkoa. kiparoonit taistelisivat kahdek Niinkuin niuislottanee, tuo vakoo- ! -M inkä eron se tek ee työm iehclle,” kaivosyhtion isäntä, että kaivan vä edustusoikeus kaikille Tuig- Kun työnantajilla vaikkapa sellainen tunnustus tu san tunnin työpäivää vastaan jo alkanut. ialaki: k äd en k ään teessä m uutti koko ; kvsyi tojneni «tekipä hän ty ö tä sak- tojen om istajien ja virkailijoit- lannin siirtom aille erikseen. Rau- siksi että eivät tuntisi etujaan. ’ ° n puoli miljoonaa d o lla r ia i . i i v lee julkisuuteen vahingossakin. I p o stivirkailijalauinan m eidän kansan- ] salaiselle taik k a am e rik k a laise lle ka- ten on ollut pakko mellakan hanehdoiksi ehdotetaan: A lutta se syy. mikä panee telurahastossaan. niin tu le e t \ ■ v a lta ite ssa tasav allassam m e valtiolli- i n ita listille ? ” , aikana pysytellä täydellisesti pii- i että E uropan pienille kansoil- Journalin puhum aan tavallaan väestön asettaa sen vastapainoa-j Viimeisen näytöksen i siksi (urkkijoiksi ja ilm iantajiksi: sa-j viim oin e rä s m ies käveli aivan ! ],,ssa< k o s k a heitäkin v a s ta a n oli ] le. niin joukkoon irlantilaisetkin ; m aan aikaan kun okrana \ e n äjällä professori H artin luo ja sanoi ole- roska j( »ukki tu n n u stetaan oikeus työläisten puolesta, on sittekin si puoli miljoonaa m iestä kasit uhkauksia syytä-I luettuna, edellä hukkiji vallankum ouksen laineisiin, | vansa “ p e rä ti v astaan koko tä tä j valtiolliseen vapauteen ja itse n vt. löydettävissä. Ei se puhu työ- tävä järjestö kautta lännen puu- alo ttii se toim intansa * tällä puolella sotaa • hallintoon, läisten puolesta, vaan täkäläisen i tavarateollisuuden ja sitte saa-] Kuuluisaksi tulleen Danburyu A tlanhin. P ostilaitoksella ou valta i Silloin professori h ä n tä nuhteli että sodan ajalla Etiropassa pienriistäjistön. jolla ei ole tuk- daan nähdä, kenestä se maa an hattutyöläisten jutun viimeinen . kieltää m ikä lehti taliansa. N iinpä , ep äk u n n io itu k sesta m aansa president- Ensimäinen provokat- oikeas- ■ sioniyritys Grays valloitetut alueet heti vapaute kikäm ppiä eikä sahalaitoksia. Se 1 Ja kansan hyvifivointi näytös on kohta alkamassa. l ä - J ä h e t t i Y hdysvaltain yleinen s y y ttä jä | t ja kohtaan ja sanoi: "H än on m i taan ulkom aalaisesta valloitus- Harborin lakossa ajaa sen joukon etuja idän suur- taan riippuu, niän heinäkuun kuudennentoista i Laruar “ M asses”-lehdelle vaatim uk nun p resid en ttin i, vaikka m inä en sotajoukon asettam asta hallituk sen,, ¡että kaikista lehteen aio tu ista h ä n tä ä ä n e stä n y t.” huijareita vastaan, jotka, kuten ja tulevan elokuun } u e > .i n n i n kirjoen kaista on ennen lehden ilmes- ( l a t u n a c iis im ä is r itä s iv u lta ) sesta ja vieraat sotajoukot palau “ M inä sitä kyllä ä ä n e s tin !” virkkoi Rehellistä puhetta se sanoo, “asuvat idässä ja joi päivän välisellä ajalla nu>} il.ian j ty in js^a läh e tettäv ä vedokset hänelle, tu o sodan v astu staja. tetaan • koteihinsa ja asukkaille massakaan tapauksessa — niin den ainoana tarkoituksena on ] annetaan takeet itsenäisyydestä •pakkohuutokaupalla 141 liattu ] siis tiiysverinen ryssäläinen ennakko- N yttem m in on tä lla ise t väittelyko- un ilm oitettu — ei ehtinyt k u i riistää rikkaudet täkäläisistä] Tuomari M ckaniant Oregonin työläisille kuuluvaa kotia set\ senstju uri, sellaisena kuin se oli hir- ; koukse* k irkossa la k k a u te ttu , koska tenkaan vaaralliseksi ennenkuin ja oikeudes a p äättä ä om asta Jlan kam alim pana aikana. L ehti | seu ra k u n talq jse t puhuvat noin sopi- tuli huom attiin ja tukinhakkuu- hallituksestaan sam an ulottues m etsistä niin pian kuin mahdul- ylioikeudesta on suutahtanut k o korvaussum m an hankkimiseksi muvaal suostpi -siihenkin ja läh e tti hänelle j niattom ia. työssä olevia miehiä lähetettiin sa m yöskin E lsass-L othringia ja lista. ollenkaan välittäm ättä vasti sen johdosta, että Bortlan- jonka Y hdvs\altain ylioikeus vaad ít ut vedokset. M utta siitä ei j estäm ään m etsäpalon etenem is Puolaa koskevaksi. maan tai työläistensä hyvinvoin-; din kouluissa käytettävässä Arne- j 'lUomitsi hattutehtailija Loewelle ollHtj apua; Intin,am ia palvia myo- "K erran p äästy än sä täydelliseen tä. Tulipalon syttym isen jäles- että etuienkuiu arm eijoita ja m sta. , rikan historiassa ei ole kerrottu sjjtä ejtä hänen tehtaissaan tuo- hennliin ilmot« itiin po stiv irasto sta, voittoon tulee sosialism i repim ään tä havaittiin myöskin että sa laivastoväkeä hajoitetaan, niitä Siinä se syy. Itäläiset riistä- asioita tuom arin vaan kirjoittajan : tetut |1atllt olivat julistetut poi-j e t t f l ' leh teä nain sen su ro itu n ak aan h a ja lle kaikki ne raja-aidat, jo tk a notuille , tukinhäkkuupaikoille kävit ään yhteisen kansainväli oteta postissa k u ljetettavaksi. i nyt ero ttav at k an sak u n n at toisistaan. (canip) johtavat telehxinijohdot jät ovat sen m ielestä p a h o ja / näkökannalta. Tosin ei tuom ari | kotin alaiseksi. näkökaunalta sen valvonnan alaisena rakenta Mikä on hallituksen tark o tu k sen a, hilluin on koittava täydellisen vapau- oli katkaistu. O lynipia-nietuek• maan uudestaan sodan ajalla hä m utta eivät länteläiset ‘p ikku-! ^an<> suoraanÄittä ue olisi pitäuyt H istoriassa on katkeria kohtia kvsyy e rä s lehti täm än johdosta, kun 1 den aika kansainvälisiin suhteisiin kauppiaat ja länteläinen v ä litä - ] esktaa j l’uri hauen nakokannal-, san(,nla, t(in,;in paljon, m utta tus- se nMin y rittä ä panna kuonokoppaa i n ä h d e n ; aika, tolloin kaikille kansat-' keen maantiellä, lähellä marnit- vitetyt kaupungit ja saattam aan tuia tukinhakkuupaikkoja mi p i silaum a vleensa. Jos svntvv tv ö -' taan - m utta kuu llan e‘ kvi ra’1 ; kin montakaan om ituisuudessaan aineriikkalaiselle sanom ah hdistölle. ! lisuuksille tulee hyvinvointi ja ui tänyt leiriä noin 20 miehinen viljelyskuntooii tu h o tu t pellot, että milloin ei jonkun sodan selkkaus, joka tekee työläiset os- tykkää kirjoittajan näkökannasta. täRe verloj a vetävää. Malidol- ja niitä asiaa mi kansallisella puo- v,s :vs taatu k si rauhallisen yhteistoi- joukkue I. \Y. M .'Iäisiä ja vi ajalla vallatun siirtom aan halli:- tdkyvyltom iksi kappaleeksi ai-j niin kai hän tykkäisi om astaan Jisesti ei\ä t asianom aiset tyoläi- lustiisneuvostolla e stä ä san o m aleh tiä | punnan k a u tta : aika, jona kaiken- ranom aiset sekä ty o n teettäjät o- seniisesta voitaisi päästä yksi In i n iin ionkT c,» v ä l i k ä s i ä m e ' pareuftiiin. Kysymyksessä oleva' . tu jc kärsim ään kaikkea sitä lansijiuasta arv< stelu itaan sensuurin , lainen riisto — ei ain oastaan kövhä- vat selittäneet, että m etsäpalon m ielisyyteen, olisi hallinto ase *’ . , - . • • •; „ im e t t ä ä ,, M u z ; • • i i • b .tie-ic-i Miyvä&svulien uutisten jo h d o sta? M ik -; h^lcön kohdlr t ivv k a p ita listin e n riis- sytytysyritys ja telefoonijohtojen n e ttä ä n o h ia n k o e n s i ilta ia h is to rio its ija o n , n im e ltä ä n i v ah in k o a, pm ka heid än k o tie n s a , si ty rk y ttä ....... i : l l t i i a a p o n j a n ja a i l K o j tn s a a it a ja j . . / . ä itsevaltiuden m enettely-1 m, vaan myös r aita-»ten teollisuus- katkaisem inen on I. \ \ . W Jä is tettava väliaikaisesti kaitsainväli- sesti valvottavaksi, putoiia palkkaköyhälisteiön. El- ze? Ja talloo tuom ari haiun aja ¡-yöstö heille aiheuttaa, st a u tapoj a ma;»ssa jonka pitäisi lä h te ä j kans »jen, köyhiä m asuviljelyskanso- ten työtä. Toiselta puolen on että m eritiet ovat tehtävät va lei sellaista vaaraa olisi u h k a a /n e e n historiaansa liian paljon o- njot Ovat keränneet ja keräävät , vapap ttaIp aan p;nrnpan m aita sam ai i ja kohtaan h a rjo itta m a riisto — lak- sangen mahdollista, että yhtiöit paiksi sekä kansainvälisesti val massa. niin sellaiset lehdet kuin mia m ielipiteitään ja poliittisia i ej ejjeen avustusta heille, m utta sen JtsevaLtiuden a la isu u d esta? j kaa ja kaikki yh teisk u n n alliset ja ten puolelta on se tehty tarkoi vottava vajKiitten yierenkulku- joten siitä * tällä jutulla on oma om inainen’ It ^ v a ltia ilta W ashingtonista ei ole j k an salliset vastak k aisu u d et häviävät, tuksella saada sotaväkeä “suur Journal ja m uut porvariston ää katsautokantojaan ] oikeuksien loukkaam attom uutta, puuttuvat “melkein kokonaan ta-! ;‘L tärkeä m erkitiksensä A m e r i - j 8^ * raltään v astau sta näihin kysy- Silloin katoavat kaikki sotien syy*, siivousten"' toim ittam ista varten. nenkannattajat, eivät koskaan että asei.ten ja sotatarpeitten kaiken sodan vaara, kaiken sotava Kaikkialta läheisiltä tukinhak- puhuisi “m aan ja kansan” hyvin- painum at, jouleij on laskettu k u - , kau Työväenluton v atn ertsk aas-; vast^i]Ia kysymyksijn. x e vain ni- rustelun aiheet. Silloin on köyhälls- i kauppa on kiellettävä samoin kuupaikoilta ia saham yllyiltä saa-1. • yksitvi-iltä on kiellettävä voinnin unohtam isesta, sillä ei- Iloittavan sitä lukevien lasten i . sa historiassa, ellemme sanoisi s a n o is i m itt|le v ä t kysyjiä m aan p ettu reik si ja töläis-isänm aallisuus v iettäv ä kau puneitten tietojen m ukaan tulee l” n oikeus sotatarpeitten valm istam i sänm aallisuutta”. Samoin s e lit- ] koko maailman amm atillisesti san o v at: “voi te itä n n e !” neim m at riem u ju h lan sa kansojen seudun puutavaratuotanto pysäy vät ne työväestön hyvinvoinnista seen. iloisena rien to n a e d isty stä kohden j tettäväksi m aanantaitia, tää tuomari, että historia on "sii- ; järjestvneen työväestön taistelu jolloin huolehdi. “ P O LV I UUS K U N A S T U U Ile ttä v ä porvarillinen isä n m a a llis u u s , alkaa T im ber \Yorkers Union lak että kaikissa m aissa on asevel- M itä työväestöön tulee, tietää na m äärässä epätarkka, että sei- j en historiassa. J Ä L K IÄ M M E ” on silloin viim eisen v irte n sä v eisan ko. E W . \V Jäisten lakkojulis- vollisuuspakko poistettava, se — ainakin tulisi tietää — e t-¡laista ei voida sietää kouluhisto- Täm ä juttu ei tule olemaan nut, — se isänm aallisuus, jonka py r tu sta noudattaen on joiltakin e tä diplom aattiset asiat ovat I ainoastaan amm atillisen taiste- niin eiköhän edisty ihm iskunnan vei- kim yksenä ei ole kansojen m enes tä tukkiparoonit taistelevat sen i nassa. tukinhakkuupaikoilta poistunut käsiteltävät julkisesti ja nykyi jarjestvm istä vastaan, koska tie-j M erkillistä että herrat tunnus- jun historiallisesti tärkeä muisto- jeyden aate? tys, vaan joka histo riallisek si te h tä kaikki miehet ja toisilta osa ty ö set salaiset neuvottelut ja sopi tavat sen järjestyneenä voivan | tavat toisinaan sen m itä sosialis-1 m erkki, m utta v ie lä e “ e r a r a a n | kö^ v äksensä k ä sittä ä kansajoukkojen miehistä. joten lakossa olevia on m ukset hyljättävä, ja pakottaa suurem m an osan työn tit ovat aina väittäneet: kouluis ; am m attiliittojen harjoittam an 8ak^ , algvaaran 6ikaläinea noU8eva nylkem isen ja te u ra stu sp e n k k iin ku- “kaupungissa” noin 3.000. Saha- että kansainvälinen^ sovinto- sä tuloksista itselleen. Ei pidä samme käytettä,vien oppikirjojen poliittisen taistelun saaxutu - nnoXao v a s tik ä ä n on voitokkaasti lettam isen. Ei voi olla kaasoilla on myllyissä työt olivat käynnissä, oikeus- on vaihdettava koko Eu nellisu u tta .eikä e d isty stä , ennenkuin m utta työm iehistä osa oli jo p o is ropan kansojen edustajien neu paikkaansa se. että k a h d ek san ' kelvottom uuden. Me olemme u - ] s j e n osoitus. Sen sopivampaa to rju n u t. Joku la ste u ta n ssie n opet- se sellainen isänm aallisuus on a i sa työstä. votteluksi, joka on kehitettävä tunnin työpäivänä voidaan aina seat kerrat selittäneet, miten ko- hautakiveä ei voisi asettaa sille i ta ja ta r. n eiti M;-cGillvray. ryhtyes- niaaksi lak a n n u t e lä m ästä .” — K arl m aailm an kansojen yhteiseksi tuottaa sama määrä tuotetta . ko opetusjärjestelm ä on laadittu poliittiselle narripelille, j o ta ' saan kaupungin puistossa leikkiviue K autsky. Bisbeen mielivaltaisuu parlam entiksi. x pienokaisille opettam aan u u tta tan s kuin kym m entuntisena, vaikka- ja suunniteltu valtaluokan etu-1 gom persisinin kannattajat * sia, oli vähällä aih eu ttaa kapinan ja det rikoksellisia On huomioon otettava, että kin kahdeksan tuntiin työpäivän jen ajam ista silmälläpitäen. Ja harjoittaneet täältä \ liin c ts e verilöylyn, kun hän sa ttu i sanom aan, Tehtäväsi työläinen:— ennenkuin täm ä päätöslauselm a (Jatkua cnsimäiselta aivulta) vallitessa tuotteen yleism äärä ei tuom ari M cCamant todistaa nyt kolm ekym m entä vuotta, e ttä sitä tan ssia lapset S aksassakin — Hanki yksi tilaaja hyväksyttiin, oli se keskustelujen vähene. Työtehokkuuden ali- väitteem m e todeksi. Kjuulujem- Kun täm ä ryöstölniutokauppa osaavat. i mexicolaisia ja kiinalaisia lähel- lehdellesi alaisena useissa kum keoissa ja tuinen kasvaminen vie kvllä-m e oppikirjat ovat epätarkkoja,! on toim itettu, tulee päättyneek-i 'Et opetella sitä! huusi yksi Jap- L ¡la Coliinibusta V3l.i°n va rui1h i ne„ v„ . te, „ ; sa ^ ja tulee vuoro— ........• . , , • , . i . , ....... 1 sista heti. ja kvinm enet yhtyivät ä ä - / ----- r ld n K l UUSI j ä s e n ¡• ’ ' h / l ä ' ,'°,n B U ° e h a ,a a n a s * t ' t t a '- a le i e d u s u j a k o k o - siihen, että tuotteen m aara jo - ! m utta se epätarkkuus johtuu juu- vaikein kym menvuotiskausi n ek k äästi oamaan mi»»»!.».«»» i sam aan m ielipiteeseen. osastoosi. k n u / ? , 2 y kole,’" n' Uksessa edustettnina olleille,. kaista työlaista kohtaan ennen ri siitä, että niiden tarkoitukse- ] hattutyöläisten järjestön lnsto- N euvokas o p e tta ja ta r m uutti ta n s ,• ~~ 1 .. n?uonaa- Ja leiri-j tyoVaea yhdistysten ja unioitten — Ala unohda toimia H tulien pitkää kohoaa, vaikkupa työpäi-i na ei ole antaa todellista kuvaai riassa. Vuonna 1897 alkoi s a - sin “ H ollannin polkaksi.” ja nuorten ääressä istuskellen nama hyvak>vtuväk>i. — British Co- tapahtum ista, puhum attakaan sii- j nottu järjestö erikoistcamenpi-¡isänmaallinen mieli tyyntyi osastossasi. vä h lieneekin. i johtajiensa puheita kuunnellen I lu m b ia 'F e d era tio n isi. TO VER I Yleisiä uutisia ulkomaalaista kai*’ MAILMANKATSOMUKSIA i '”**1 Uqnbj mioi iöenn
