No. 164.
TOVERI
1 viettävät aikaansa odotellen ta
M utta
täm än
tuotem äärän tä että niissä m ainittaisi ollen teisiin ¡kaikkien hattutyöläisten jelmä -nimisen vetoomuksen laa
pausten kehittym istä, seka le
tim
ista,
jossa
uhattiin
suuttua
vähtävät m atkan kärsim yksien
vaihtelevaisuus ci ollenkaan saa kaan niistä yhteiskunnallisista järjestäjuiseksi ja sen taistelun
, jä lk e e n . Leirissä vartioivat liit-
M " » « b »uoaahuM n työväen M .«n ka n n itu ja. vaikuttaa
työläisten vaatim uk suhteista, jo tk a m ääräävät histo- seurauksena oli sekin lakko,, jon elleivät p o rv arit ota parantaak
ilmestyy A s to ria tu , Oregon, joka päivä
tovaltiohten sotilaat, j o t u a ?
paitsi sunnuntaina.
siin. H eillä ei ole sen kanssa ! Kallisten tapahtum ien kulun. Nii- ka tilinpäätöstä nyt tullaan val seen tapojaan ja lakatakseen
kolaisille ei kukaan saa häiriötä
TO IM IT U SK U N TA :
m itään tekem istä. V äärin dn a- den tarkoitus on “kiihoittaa nii- tiovallat! avulla toim ittam aan työläisten oikeuksien riistä m isy -.
kotettu
Fiat
Kiver
1 tehdä. Lakkolaiset eivä: ole van-
W. N. REIVO
LAURI M O ILA SEN
kymmeniä
vuosia rityksistä. Silloin jo olisi pitä
A D O LPH SALMI
K. E. H E IK K IN E N
settaa vaatim usten tueksi sellais- tä lukevien lasten isänm aallisuut häätäm ällä
] keina. vaan on heillä vapaus
iltä, Mo.
A. B. MÄKELÄ
liikkua m iltei kokonaan om an
ta väitettä, että me muka tuo- ta", kuten tuom ari suvaitsee tu il raataneet työläiset pois kodeis nyt tunnustaa luokkapolitiikka
I
ja
alkaa
toim
inta
luokkarajojen
!
mielensä m ukaan. U seitten kar-
(Jatkoa
enslmC-^eTtS
«avulta)
taan. i ,
tam m e — haluamm e tuottaa —/ nustaa.
TOVERI
vaim ot c X ovat m lapsien
l Ä .
T ähän tulokseen vei se suun- perusteella. SiTlä toimenpiteellä l e l l i i n k i v i l l ä j a m , . » le n k in > h -
rh e organ
S
Worker, in the kahdeksassa tunnissa yhtä pal
M utta eivät ainoastaan histo-
ta,
jon^a
alkuna
pidetään
laa-j
olisivat
lakkolaisten
kodit
o
d
e
e
t,
deItnn
penn
. l e l l i i n p e r in r a a k a la is in a , s e s ti i l ; k a "
J nlc„ ucel ¡eiriuc kar-
S sw?Zpubiishrf Ä Except
jon kuin kym m enessäkin. Mitä j riat ole suunnitellut sitä tarkoi
man
m
itään
todellista
syytä,
silla
.
niissä
o\
at Aatoria, Ore., by the Western Work- me haluamm e, on enem män palk- tusta varten, vaan kaikki koulu- jalti tunnetun “T yön valituskir-1 pelastettavissa,
men a Publishing Society.
'
'
r
1
’
l '
-------------------
*=■ " ------- ------ — -----------------------------------______
.„¡/karkotuksen
alaisiksi joutuneita , k atettu jen luo => .
]4<arkotuk.c
—*■-------------------------------------------- kaa m yym ästäm m e työvoim asta jemme oppikirjat, vieläpä lasku- )
Ihnotuahinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- , ,
.
1 i vastaan eivä: roskajoukon joilta- J Karkotetu-t tullaan m ahdolli
iimotukset >1.50 kerta ja muistovärsyiUä; ja mahdollisim m an vähän ruu- opitkin
M atem atiikka saattaa
i jätkään tiedä esittää m itään muu j
;onkun päivän k u lu ttu a pa-
>2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit-
. . .
r
to-iimotukset 50c kerta, halutaantieto- ja mullista ponnistuksia
olla sama aina ja kaikkialla, m ut
Bisbeehen
1 Ì ta rikosta kuin että näm ä ovat | ja u ttain aan takaisin
oimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima-
Kaikki
näitä
vaatim
uksia
vas
ta
tapa
millä
esitetään
lasku
ilrootukset >K50 kerta, avioero-iimotukset
1 J syntyneet ulkopuolella A m eqkan liittovaltioitten sotilaitten s®°"
>1.00 kerta. Seisovat iimotukset sopimuk
=
,
.
1'
rajojen.
K errotaan että kaksi jaannna. N äistä on usealla liik-
taan
tähdätyt
väitteet
edistävät
esimerkit
ja
ne
asiat
m
itä
niissä
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
i
jienkiiöä
olisi
m ellakassa saanut i keet' j a omaisuu tta Bisbeessä
työnantajien etuja, tiesipä nii- esitetään, eivät jätä lasta vaiku
kielestä suomennetaan vapaasti.
O iK A S l).
er ä s il m a p u n t a r i .
surm ansa ja 50 haavot.unut.
joitten hoitam inen jäi huonolle
den esittäjä sitä itse tai ei tuksetta. Suurin osa laskuesi-
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40
Sveitsi ei ole sodassa, vaikka se on
S tolalle heidän poissa ollessaan.
T overia t.k. 10 p :n n o issa k er
cents per inch. Special discount is allowed T y önantajat kyllä tietävät, että ä a r k e i s t a käsittelee voiton Mlnk
for larger and continuous advertisements.
ro ttiin KMashingtonin s. s. osasto jen “sodan k e s k e llä ’', y h täällä se rajot- Sotajoukkoja m äärätty mellakoi- \ ä m ä liikem iehet olletikin ovat
kahdeksan tunnin työpäivän käy- kimista, m utta ei yksjkään työ- k e sä ju h lista ja niiden yhteydessä tuu keskivaltoihin, to isa a lta ta a s ■
TOVERI, BOX 99. ASTORIA. ORE.
ta tukahuttam aan.
sähkösanom ina*
poju niittäneet
~ — -------- —
¥ >a*«ei'i-I täntöönottam inen vähentää tila- näivän lyhennystä tai palkanko- kappaleen “E tu v a rtio ta lste lu ” esi- 1 n iitä v a sta a n taistelev iin liittolais- i Fiat River, Mo., heinäk. 14 p. Arizonan kuvernööriä vaatien ta-
Entered as second-class mail matter July 18, >
. . . . . .
• 1 r
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, ; p a iS e S t l
heidän VOlttOjaail, ja rotusta. Siellä esiintyy tuhkati tyksestii.
Painovirheen nahkiainen m aihin. S v eitsiläisten m ielipide odo- 1 — M yöhään yöllä saapui tänne ikäisin palauttam ista ja suojelus-
under the Act of March 3, 1879.
.
.
...
’
• ,
_
-------- vain siksi ne sitä vastaan taiste- heään sellaisia esim erkkejä kuin: oli te h n y t siinä A rm as R a n ta la ise sta te tta v e n a olevista sodan v aih eista tieto siitä, että sotajoukkoja on 1 ta
T IL A U SH IN N A T
v a ik u tta a S veitsin pörssiin.
M inkä
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
levätkin.
‘Kuinka korkeasta hinnasta tu —' “ R dotsalaisen”. A rm as ei ole puolen o tak su ta an joutuvan sodassa tilattu mellakoita tukahuttam aan
Yksi vuosikerta. .94 00
6 kuukautta. >2.25
“
ru
o
tsa
la
in
en
”,
venäläiseksi
St. Louisista ja N evadasta, Mo.
3 kuukautta.........>1.35
1 kuukausi..
.50
T aisteluhansikas on heitetty lee kauppiaan myydä tavaransa, m ikään
P elätään aseellista kahakkaa
zkaikkiaan neljä kom ppaniaa, joi
Suomeen ja muualle ulkomaille:
hän ei tahdo tulla, vaan on suoma- häviölle, sen m aan rah a n arv o
Yksi vuosikerta. >6.50
6 kuukautta. >3.30 ja
työväestöllä ei ole mitään saadakseen niin tai niin paljon lainen - R antalainen.
sv
e
itsiläisissä
pankeissa.
Nain
ollen
■
tvkkiväkeä.
lie
to
Colum bus, N. M-> heinäk. 14
— A.A.
ta
SUBSCRIPTIO N RATES:
m uuta m ahdollisuutta kuin ottaa vojttoa”, m utta ei koskaan esim.
on m ielenkiintoista, e ttä Yhdysval- s o ta <o u k k o ^ n paikalle saapumi
In the United States and Canada
__ T änne on tänään autoilla
One year...........>4.00
Siz months........... >2.25 '
v a cta a n
n
tain
rah
a
n
ku
rssi
sen
so
taan
yhdyt-
J
...........
asettua
yhtenäi-
“
S
IA
T
V
A
T
U
K
O
S
S
A
.”
tällaista: “Jos m äärätyn työn vai-]
Three months. . >1.35
One month...........
.50 ' C v a b l a a n M
' tyä on S v eitsissä pysynyt aivan sa-
seen rintam aan otnien
omien etujensa niistämiseen tarvitaan kymmenen i
Y hdysvaltain sosialistista sanom a- maQa kuin se on ennen sotaa. Brit-
l ämä
p.uolen
mil- ' miestä jotta työ valm istuisi v ii-! iehdistdä uhkaavat kovat a jat. sa-
ajamiseksi.
I
. : <*jc»i.iiav«v3..
*“
■**« r-“"
—...........
tiläise n punnan arvo on a len n u t a i
Puolen miljoonan dolla- J tK>nau (lollar’n ta ’?telurahast<> kossa. miesten työskennellessä ] maalaiset vainon ja k oettelem uksen n o astaan 2 pros., m u tta S aksan m ar
dellyttää sitä, että nyt on alka-j
tuntia päivässä, niin kuinka i päivät k u in oli (í5aksassa sosialistiin- kan k u rssi on lask en u t jo 44 pros* ja am puvat
am erikalaisia k a iv o s-1 aivan kohdakkoin k ark o tettu ja
rin taistelurahasto
kleu
a
lb
a
n
a
tai
V
enäjällä
tsaarival-
Itä v a lla n kruunun ku rssi ain a 60 pros. miehiä( !). Siitä huolim at a o v a t , aijotaan -takaisin Bisbeehen pa-
nut taistelu, jossa ainakin ty ö n paljon miehiä voitaisi käyttää
lan viim eisinä vuosina. K enties muo S iitä näkyy kylm illä num eroilla il karkotetukset
vhä edelleenkin lauttaa, niin sotilaitten ja bis-
antajien puolelta pannaan kaik- työssä, jos heillä olisi kahdeksan
dostuu
puoluelehtiem
m
e
asein
a
tä
ä
l
m
aistuna,
m
itenkä
puolin
S
v
eitsissä
iatkuneet.
vaikkakaan
ei niin ] been asesteitu jen joukkojen va-
K irjoittaessaan
täkäläisten , ki voimat liikkeelle. Ei ole tot- tunnin ty ö p äiv ä/”
lä vieläkin huonom m aksi, sillä sota- arv ellaan sodan päätty v än , ja siellä suurta raakuutta osottaen kuin I lil’ä on pelättävissä yht^entor-
p u tt tavarapa r oon i en
äskeisestä
että työnantajien puolella o-
Ja syy on selvä: porvareilla on tilau teö n varjossa voidaan vakooja- ollaan siinä asem assa, e ttä sik ä lä i aluksi. K arkotuksen alaisiksi ei- m äyksiä. 1 osin on Arizonan ku-
toim
enpiteestä
puolen
miljoonan
....
.
_ hsi kysym ys jostakin väärin} m- tarkoitus synnyttää jo lapsessa lain nojalla m uitta m u tk itta lak k a u t nen m ielipide a n saitse e huom iota. vät ole ainoaltaan kaivosmiehet vernoöri Bisbeen sheriffin kans
dollarin taistelurahaston kerää- niärryksestä, ja että koko juttu ! halu kiskoa voittoa, m utta ei ha- ta a jo k ik in e n so sialistileh ti, m itä T uskin m issään m uualla on tilai
joutuneet, vaan kaikki ulkomaa sa tapausten johdosta kiivaan
vaihdos-
kahdeksan tunnin ty<>-^raukeaisi sikseen, kunhan p a ä s-,
rk jä lyhentäm ään työpäi-i m aassa ilm estyy tai. y rittä ä ilm estyä. su u tta teh d ä laskelm ia niinkään to laissvm viset liikem iehetkin, joil puoleisessa “ noottien
Isku
en
jo
kohdannut
m
onta
leh
teä:
dennäköisillä
peru
steilla
kuin
siellä.
niutta
siitä
huolim
atta
täm ä
päivävaatim uksen
vastustani!-: tään oikeaan käsitykseen asías -
le ei ole annettu kenellekään sa.
' öiä.
1 äsk en ¡kiellettiin p o stista “Appeal to
Siinäkin Olisi yksi syy liitto laisten . m o n ta a mjnuuttia m atka valmis-1 vain yllä edelleen jatkaa entistä
seksi, koettaa Oregon Journal j ta
P j am vastoni on laita siten,
Tuom ari valittaa sitä, että ky - Re a s o n ” hiukan aikasem m in “ Mass- ! jo ry h ty ä puuhaam aan _...u
rau h a n tek o a tiJk sjen te k o o n / Siksipä onkin • m enettelyään vannottam iensa a-
selittää, että heirat tukkiparoo- että siellä käsitetään asema juuri sv m vksenalaisessa
historiassa es.” nyilem m at hyvin laajalle levin Jo s ne k e rra n ovat varm asti voiton useitten ollut pakko jättää suu- • sestettujen ’’kansalaisten
tuke-^
nit, vastustaessaan kahdeksan sellaisena kuin - se on, ja sitä- m ainitaan esim. Bunker Hillin neitä ljehtiä. Ennem m in tak a v a rik o i puolell^, niin m iksi ja tk a a veren
rin osa om aisuuttaan jäljelle ja i mana. Niinpä kun joitakin l« ik -
tunnin työpäivän käytäntöönot- varten ollaan varustautum assa, taistelusta vain yhdellä lauseella, tu ja ovat »ainrkin: “St. Louis L abor,” vuodatusta?
paeta j o k o autolla tai junalla, kolaisia jotenkin vahingossa oli
tam ista, olisivat taistelussa omia
la se seikka että isännisto on sekä Brandyvvinen, Germantow- “ Socialist News,” “ M ichigan Social
ova
ova ua
pa useat ulkom aalaiset kii- isosta karkotuksesta jäänyt p o is ,
ist,” T Rebel,” “Social R evolution,”
etujaan vastaan.
näin valveillaan, tekee asem ani jn
y aj|ev F orgen taisteluista “Tern W atson’s Je ffe rso n ian ,” “The J Ä R K I P A K K A A JO K IR K K O O N K IN reessään jalkaisinkin lähteneet niin heidät oli heti seuraavana
pois kaupungista ja moni piilot- päivänä pakotettu poistumaan
T u n tu u siltä kuin Journal „jj. | työläisten puolella paljon vaa niinikään yhdellä lauseella, ja k o -• poUr L ights," “Am erican Socialist,”
E rä ässä New Yorkin kirkossa esiin
kahden tunnin kuluessa Bisbees-
Sielläkin -pitäi.-d . ko Amerikan vapautussodasta on j “ Blast? ja "M other E a rth ,” jo ista tyi taannoin H arv ard in yliopiston telee kaupungin ulkopuolella o le tä, olipa joitakin lakon jtnrtajia
si ‘pluffissa”, sillä kai sekin tie - . rallisemmaksi.
vassa m etsässä odotellen mella-
tää. kuka tuntee etunsa. T u s-^ °^ a samoin vaheillaan ja kyetä tullut vain seitsem äntoista sivua, k a k ff viim em ainittua ovat an ark isti- professori H art, k o ettaen san an k u u li koitten lakkaam ista.
pisietty vankeuteenkin.
jänne
... ..
.
i
sia - A lexander B erkm anin ja Em m a joilleen te ro tta a . e ttä m aam m e pre-
kinpa ne tukkiparoonit tietä- ] jännittäm ään
jokainen
Taitaa olla totta, että k irjo itta -}
¡ Id m a n in to im ittam ia: “T he Four I t :dvn1in arv o stelem in en sodan ajalla I. W . W :tä syytetään m ellakan
illä
ne
larvi
-
1
taistelun
varalle.
ja on niin m en etelh t. m utt, i t u s [ J g h ts f on naisten rauhanpuolueen <wi kapinoim ista ja m aan eduille vaa
m ättöm vväessään vastustavat )-
Australian työväen
toim eenpanem isesta.
at- kinjra historia on silläkään pilal ä ä n e n k a n n a tta ja , m utta m uut ovat
mia etujaan, kuten työläiset sil- taan siinä. M utta , nykyinen
.
......
rallista.
S an o m aleh d issä ja s a a r
St. Louis. Mo., heiuäk. 14 p,
rauhanehdot
issä sttnteissa
:
loin kun kieltäytyvät liittym ästä ka " n era’ss:i
t y h ii la, että siinä olisi selitetty s a so sialistisia työväenlehtiä. P o stitta- n astu o leissa h a rjo te ttu u n hu rjaan so- — T änne tänään Idat K iv e riltä 1
vapautussodan
todellisia m iskiullon lisäksi ilm otetaan W ash- takiiiiotukseen lu o ttaen hän uskalsi saapunut
Federal Lcad (. om-
järjestöön. Ja miten olisikaan sille edullinen. N yt jos koskaan man
ingtonSsta, e ttä asianom aisissa leh ta rjo ta kuulijoille tilaisuuden vapaas-1 panvn edustaja syyttää niella-
t
issa
'voidaan
saada
kabdeksah
tunnin
,svitä
edes
niinkään
laajasti.
M
u
t
( jatkoa cnsiniäisclti siv ilta l
selitettävissä, että juuri
dissä olleitten sota vastaisten kirjo- ti tehdä hänelle kysym yksiä, kun | ^ o in e ib t< »imeenpaneniisesta i. w.
työläisten perusvaatim uksessa o- työpäivä käytäntöön, jos vain ta niiden svideu tuntem inen ei tuksieji
laatijat ja ju lk a isija t tullaan jian (> jj lop ettan u t puheensa,
w.-Iäisiä. H än: sanoo niitä saa- taan, että on lieti ulotettava rau-
lisivat heidän ja -työnantajien e päästään yksim ielisyyteen siitä avustaisikaan lasten isänm aalli a se tta m a a n syytteeseen ja saatta-
j a n jita tehtiin,
pnneen paikkakunnalle joitakin hanneuv» ttelu t, joihin on tv >-
että yhteisten vaatim usten takia suuden kiilu littainista.
m aan
ankarim paan ran g aistu k seen
dut yhtäläiset ?
“Jo s m eillä k e rra n on kansenval- viikkoja sitten, sekä väittää näit - 1
; väen järjestöille saatava edustus.
Hyvä sentään on. että herrat vakoojala.in rikkom isesta. K orkein t a " lausui m uuan seu rak u n talain en , ■ten olleen mellakan aikana joh- samoin kuin naisillekin osalli-
Sellainen ei ole mahdollista; ovat kaikki voim at yhdistettä
porvarit toisinaan itsekin tunnus ran g a istu a on 20 vuotta v a n k e u tta/« niin m iksi sota ju liste ttiin ilm an :avassa asemassa. Täm än lis ä k -‘ suus edustukseen rauhanneuvot-
yiitävähän kuin sekään, että tuk vät.
k a n s a n ä ä n e s ty s tä ? ”
si kertoi samainen Fiat Kiverin j teinissä kuin myöskin m yönnetta-
Jokainen unioon, taistelu on tavat todelliset tarkoituk-ensa, ja >10,000 sakkoa.
kiparoonit taistelisivat kahdek
Niinkuin
niuislottanee,
tuo
vakoo-
!
-M
inkä
eron
se
tek
ee
työm
iehclle,”
kaivosyhtion isäntä, että kaivan vä edustusoikeus kaikille Tuig-
Kun työnantajilla vaikkapa sellainen tunnustus tu
san tunnin työpäivää vastaan jo alkanut.
ialaki: k äd en k ään teessä m uutti koko ; kvsyi tojneni «tekipä hän ty ö tä sak- tojen om istajien ja virkailijoit- lannin siirtom aille erikseen. Rau-
siksi että eivät tuntisi etujaan. ’ ° n puoli miljoonaa d o lla r ia i . i i v lee julkisuuteen vahingossakin. I p o stivirkailijalauinan m eidän kansan- ] salaiselle taik k a am e rik k a laise lle ka-
ten on ollut pakko mellakan hanehdoiksi ehdotetaan:
A lutta se syy. mikä panee telurahastossaan. niin tu le e t \ ■
v a lta ite ssa tasav allassam m e valtiolli- i n ita listille ? ”
, aikana pysytellä täydellisesti pii- i että E uropan pienille kansoil-
Journalin puhum aan tavallaan väestön asettaa sen vastapainoa-j Viimeisen näytöksen i siksi (urkkijoiksi ja ilm iantajiksi: sa-j viim oin e rä s m ies käveli aivan ! ],,ssa< k o s k a heitäkin v a s ta a n oli ] le. niin joukkoon irlantilaisetkin
; m aan aikaan kun okrana \ e n äjällä professori H artin luo ja sanoi ole- roska j( »ukki
tu n n u stetaan oikeus
työläisten puolesta, on sittekin si puoli miljoonaa m iestä kasit
uhkauksia syytä-I luettuna,
edellä
hukkiji vallankum ouksen laineisiin, | vansa “ p e rä ti v astaan koko tä tä
j
valtiolliseen
vapauteen ja itse
n
vt.
löydettävissä. Ei se puhu työ- tävä järjestö kautta lännen puu-
alo ttii se toim intansa * tällä puolella sotaa •
hallintoon,
läisten puolesta, vaan täkäläisen i tavarateollisuuden ja sitte saa-] Kuuluisaksi tulleen Danburyu A tlanhin. P ostilaitoksella ou valta i Silloin
professori h ä n tä nuhteli
että sodan ajalla Etiropassa
pienriistäjistön. jolla ei ole tuk- daan nähdä, kenestä se maa an hattutyöläisten jutun viimeinen . kieltää m ikä lehti taliansa. N iinpä , ep äk u n n io itu k sesta m aansa president- Ensimäinen provokat-
oikeas-
■
sioniyritys
Grays
valloitetut
alueet heti vapaute
kikäm ppiä eikä sahalaitoksia. Se 1 Ja kansan hyvifivointi
näytös on kohta alkamassa. l ä - J ä h e t t i Y hdysvaltain yleinen s y y ttä jä | t ja kohtaan ja sanoi: "H än on m i
taan ulkom aalaisesta valloitus-
Harborin lakossa
ajaa sen joukon etuja idän suur- taan riippuu,
niän heinäkuun kuudennentoista i Laruar “ M asses”-lehdelle vaatim uk nun p resid en ttin i, vaikka m inä en
sotajoukon asettam asta hallituk
sen,, ¡että kaikista lehteen aio tu ista h ä n tä ä ä n e stä n y t.”
huijareita vastaan, jotka, kuten
ja tulevan elokuun } u e > .i n n i n kirjoen kaista on ennen lehden ilmes-
( l a t u n a c iis im ä is r itä s iv u lta )
sesta ja vieraat sotajoukot palau
“ M inä sitä kyllä ä ä n e s tin !” virkkoi
Rehellistä puhetta
se sanoo, “asuvat idässä ja joi
päivän välisellä ajalla nu>} il.ian j ty in js^a läh e tettäv ä vedokset hänelle, tu o sodan v astu staja.
tetaan • koteihinsa ja asukkaille
massakaan tapauksessa — niin
den ainoana tarkoituksena on ]
annetaan
takeet itsenäisyydestä
•pakkohuutokaupalla 141 liattu ] siis tiiysverinen ryssäläinen ennakko-
N yttem m in on tä lla ise t väittelyko- un ilm oitettu — ei ehtinyt k u i
riistää
rikkaudet
täkäläisistä]
Tuomari M ckaniant Oregonin työläisille kuuluvaa kotia set\ senstju uri, sellaisena kuin se oli hir- ; koukse* k irkossa la k k a u te ttu , koska tenkaan vaaralliseksi ennenkuin ja oikeudes a p äättä ä om asta
Jlan kam alim pana aikana. L ehti | seu ra k u n talq jse t puhuvat noin sopi- tuli huom attiin ja tukinhakkuu- hallituksestaan sam an ulottues
m etsistä niin pian kuin mahdul- ylioikeudesta on suutahtanut k o korvaussum m an
hankkimiseksi muvaal
suostpi -siihenkin ja läh e tti hänelle j niattom ia.
työssä olevia miehiä lähetettiin sa m yöskin E lsass-L othringia ja
lista.
ollenkaan
välittäm ättä vasti sen johdosta, että Bortlan- jonka
Y hdvs\altain
ylioikeus vaad ít ut vedokset. M utta siitä ei j
estäm ään m etsäpalon etenem is Puolaa koskevaksi.
maan tai työläistensä hyvinvoin-; din kouluissa käytettävässä Arne- j 'lUomitsi hattutehtailija Loewelle ollHtj apua; Intin,am ia palvia myo-
"K erran
p äästy än sä täydelliseen tä.
Tulipalon syttym isen jäles-
että etuienkuiu arm eijoita ja
m sta.
, rikan historiassa ei ole kerrottu sjjtä ejtä hänen tehtaissaan tuo- hennliin ilmot« itiin po stiv irasto sta, voittoon tulee sosialism i repim ään tä havaittiin myöskin että sa
laivastoväkeä
hajoitetaan, niitä
Siinä se syy. Itäläiset riistä- asioita tuom arin vaan kirjoittajan : tetut |1atllt olivat julistetut poi-j e t t f l ' leh teä nain sen su ro itu n ak aan h a ja lle kaikki ne raja-aidat, jo tk a
notuille , tukinhäkkuupaikoille kävit ään yhteisen kansainväli
oteta postissa k u ljetettavaksi.
i nyt ero ttav at k an sak u n n at toisistaan. (canip) johtavat telehxinijohdot
jät ovat sen m ielestä p a h o ja / näkökannalta.
Tosin ei tuom ari | kotin alaiseksi.
näkökaunalta
sen valvonnan alaisena rakenta
Mikä on hallituksen tark o tu k sen a, hilluin on koittava täydellisen vapau- oli katkaistu.
O lynipia-nietuek• maan uudestaan sodan ajalla hä
m utta eivät länteläiset ‘p ikku-! ^an<> suoraanÄittä ue olisi pitäuyt
H istoriassa on katkeria kohtia
kvsyy e rä s lehti täm än johdosta, kun 1 den aika kansainvälisiin suhteisiin
kauppiaat ja länteläinen v ä litä - ] esktaa j l’uri hauen nakokannal-, san(,nla, t(in,;in paljon, m utta tus- se nMin y rittä ä panna kuonokoppaa i n ä h d e n ; aika, tolloin kaikille kansat-' keen maantiellä, lähellä marnit- vitetyt kaupungit ja saattam aan
tuia tukinhakkuupaikkoja mi p i
silaum a vleensa. Jos svntvv tv ö -' taan - m utta kuu llan e‘ kvi ra’1 ; kin montakaan om ituisuudessaan aineriikkalaiselle
sanom ah hdistölle. ! lisuuksille tulee hyvinvointi ja ui tänyt leiriä noin 20 miehinen viljelyskuntooii tu h o tu t pellot,
että milloin ei jonkun sodan
selkkaus, joka tekee työläiset os- tykkää kirjoittajan näkökannasta. täRe verloj a vetävää. Malidol- ja niitä asiaa mi kansallisella puo- v,s :vs taatu k si rauhallisen yhteistoi- joukkue I. \Y. M .'Iäisiä ja vi
ajalla
vallatun siirtom aan halli:-
tdkyvyltom iksi kappaleeksi ai-j niin kai hän tykkäisi om astaan Jisesti ei\ä t asianom aiset tyoläi- lustiisneuvostolla e stä ä san o m aleh tiä | punnan k a u tta : aika, jona kaiken- ranom aiset sekä ty o n teettäjät o-
seniisesta
voitaisi päästä yksi
In i
n iin
ionkT c,» v ä l i k ä s i ä m e ' pareuftiiin.
Kysymyksessä oleva' . tu jc kärsim ään kaikkea sitä lansijiuasta arv< stelu itaan sensuurin , lainen riisto — ei ain oastaan kövhä- vat selittäneet, että m etsäpalon m ielisyyteen, olisi hallinto ase
*’
.
, - . • • •;
„ im e t t ä ä ,, M u z ;
•
• i
i •
b .tie-ic-i Miyvä&svulien uutisten jo h d o sta? M ik -; h^lcön kohdlr t ivv k a p ita listin e n riis- sytytysyritys ja telefoonijohtojen
n e ttä ä n o h ia n
k o e n s i ilta ia h is to rio its ija o n , n im e ltä ä n
i v ah in k o a, pm ka heid än k o tie n s a , si ty rk y ttä .......
i
:
l l t i i a a p o n j a n ja a i l K
o j tn s a a it a ja
j
.
.
/
.
ä itsevaltiuden m enettely-1 m, vaan myös r aita-»ten teollisuus- katkaisem inen on I. \ \ . W Jä is tettava väliaikaisesti kaitsainväli-
sesti valvottavaksi,
putoiia palkkaköyhälisteiön.
El- ze? Ja talloo tuom ari haiun aja ¡-yöstö heille aiheuttaa, st a u
tapoj a ma;»ssa jonka pitäisi lä h te ä j kans »jen, köyhiä m asuviljelyskanso-
ten työtä. Toiselta puolen on
että m eritiet ovat tehtävät va
lei sellaista vaaraa olisi u h k a a /n e e n historiaansa liian paljon o- njot Ovat keränneet ja keräävät , vapap ttaIp aan p;nrnpan m aita sam ai i ja kohtaan h a rjo itta m a riisto — lak- sangen mahdollista, että yhtiöit
paiksi
sekä kansainvälisesti val
massa. niin sellaiset lehdet kuin mia m ielipiteitään ja poliittisia i ej ejjeen avustusta heille, m utta
sen JtsevaLtiuden a la isu u d esta? j kaa ja kaikki yh teisk u n n alliset ja ten puolelta on se tehty tarkoi
vottava
vajKiitten yierenkulku-
joten
siitä * tällä jutulla on oma om inainen’ It ^ v a ltia ilta W ashingtonista ei ole j k an salliset vastak k aisu u d et häviävät, tuksella saada sotaväkeä “suur
Journal ja m uut porvariston ää katsautokantojaan
]
oikeuksien
loukkaam attom uutta,
puuttuvat “melkein kokonaan ta-! ;‘L tärkeä m erkitiksensä A m e r i - j 8^ * raltään v astau sta näihin kysy- Silloin katoavat kaikki sotien syy*, siivousten"' toim ittam ista varten.
nenkannattajat, eivät koskaan
että
asei.ten
ja sotatarpeitten
kaiken sodan vaara, kaiken sotava
Kaikkialta läheisiltä tukinhak-
puhuisi “m aan ja kansan” hyvin- painum at, jouleij on laskettu k u - , kau Työväenluton v atn ertsk aas-; vast^i]Ia kysymyksijn. x e vain ni- rustelun aiheet. Silloin on köyhälls-
i kauppa
on kiellettävä samoin
kuupaikoilta ia saham yllyiltä saa-1.
•
yksitvi-iltä
on kiellettävä
voinnin unohtam isesta, sillä ei- Iloittavan sitä lukevien lasten i . sa historiassa, ellemme sanoisi
s a n o is i m itt|le v ä t kysyjiä m aan p ettu reik si ja töläis-isänm aallisuus
v iettäv ä
kau puneitten tietojen m ukaan tulee
l” n
oikeus
sotatarpeitten
valm istam i
sänm
aallisuutta”.
Samoin
s
e
lit-
]
koko
maailman
amm
atillisesti
san
o
v
at:
“voi
te
itä
n
n
e
!”
neim m at
riem u ju h lan sa
kansojen seudun puutavaratuotanto pysäy
vät ne työväestön hyvinvoinnista
seen.
iloisena rien to n a e d isty stä kohden j tettäväksi m aanantaitia,
tää tuomari, että historia on "sii- ; järjestvneen työväestön taistelu
jolloin
huolehdi.
“
P
O
LV
I
UUS
K
U
N
A
S
T
U
U
Ile
ttä
v
ä
porvarillinen
isä
n
m
a
a
llis
u
u
s
,
alkaa
T
im
ber
\Yorkers
Union
lak
että kaikissa m aissa on asevel-
M itä työväestöön tulee, tietää na m äärässä epätarkka, että sei- j en historiassa.
J Ä L K IÄ M M E ”
on silloin viim eisen v irte n sä v eisan ko. E W . \V Jäisten lakkojulis- vollisuuspakko poistettava,
se — ainakin tulisi tietää — e t-¡laista ei voida sietää kouluhisto-
Täm ä juttu ei tule olemaan
nut, — se isänm aallisuus, jonka py r tu sta noudattaen
on joiltakin
e tä diplom aattiset asiat ovat
I
ainoastaan
amm atillisen taiste- niin eiköhän edisty ihm iskunnan vei- kim yksenä ei ole kansojen m enes
tä tukkiparoonit taistelevat sen i nassa.
tukinhakkuupaikoilta
poistunut käsiteltävät julkisesti ja nykyi
jarjestvm istä vastaan, koska tie-j M erkillistä että herrat tunnus- jun historiallisesti tärkeä muisto- jeyden aate?
tys, vaan joka histo riallisek si te h tä kaikki miehet ja toisilta osa ty ö
set salaiset neuvottelut ja sopi
tavat sen järjestyneenä voivan | tavat toisinaan sen m itä sosialis-1 m erkki, m utta v ie lä e “ e r a r a a n | kö^
v äksensä
k ä sittä ä
kansajoukkojen miehistä. joten lakossa olevia on
m ukset hyljättävä, ja
pakottaa suurem m an osan työn tit ovat aina väittäneet: kouluis ; am m attiliittojen
harjoittam an 8ak^ , algvaaran 6ikaläinea noU8eva nylkem isen ja te u ra stu sp e n k k iin ku- “kaupungissa” noin 3.000. Saha-
että kansainvälinen^ sovinto-
sä tuloksista itselleen. Ei pidä samme käytettä,vien oppikirjojen poliittisen
taistelun saaxutu - nnoXao v a s tik ä ä n on voitokkaasti lettam isen. Ei voi olla kaasoilla on myllyissä työt olivat käynnissä, oikeus- on vaihdettava koko Eu
nellisu u tta .eikä e d isty stä , ennenkuin m utta työm iehistä osa oli jo p o is
ropan kansojen edustajien neu
paikkaansa se. että k a h d ek san ' kelvottom uuden. Me olemme u - ] s j e n osoitus.
Sen sopivampaa to rju n u t. Joku la ste u ta n ssie n opet- se sellainen isänm aallisuus on a i sa työstä.
votteluksi, joka on kehitettävä
tunnin työpäivänä voidaan aina seat kerrat selittäneet, miten ko- hautakiveä ei voisi asettaa sille i ta ja ta r. n eiti M;-cGillvray. ryhtyes- niaaksi lak a n n u t e lä m ästä .” — K arl
m
aailm an kansojen yhteiseksi
tuottaa sama määrä tuotetta . ko opetusjärjestelm ä on laadittu poliittiselle
narripelille,
j o ta ' saan kaupungin puistossa leikkiviue K autsky.
Bisbeen mielivaltaisuu parlam
entiksi.
x
pienokaisille opettam aan u u tta tan s
kuin kym m entuntisena, vaikka- ja suunniteltu valtaluokan etu-1 gom persisinin kannattajat
*
sia, oli vähällä aih eu ttaa kapinan ja
det rikoksellisia
On huomioon otettava, että
kin kahdeksan tuntiin työpäivän jen ajam ista silmälläpitäen. Ja harjoittaneet
täältä
\ liin c ts e verilöylyn, kun hän sa ttu i sanom aan, Tehtäväsi työläinen:—
ennenkuin täm ä päätöslauselm a
(Jatkua cnsimäiselta aivulta)
vallitessa tuotteen yleism äärä ei tuom ari M cCamant todistaa nyt kolm ekym m entä vuotta,
e ttä sitä tan ssia lapset S aksassakin
— Hanki yksi tilaaja
hyväksyttiin, oli se keskustelujen
vähene.
Työtehokkuuden ali- väitteem m e todeksi. Kjuulujem-
Kun täm ä ryöstölniutokauppa osaavat.
i mexicolaisia ja kiinalaisia lähel-
lehdellesi
alaisena useissa kum keoissa ja
tuinen kasvaminen vie kvllä-m e oppikirjat ovat epätarkkoja,! on toim itettu, tulee päättyneek-i 'Et opetella sitä! huusi yksi Jap- L
¡la Coliinibusta V3l.i°n va rui1h i ne„ v„ . te, „ ; sa
^ ja tulee vuoro—
........• .
, ,
• , .
i .
,
.......
1 sista heti. ja kvinm enet yhtyivät ä ä - /
----- r ld n K l
UUSI j ä s e n ¡• ’ ' h / l ä '
,'°,n B U ° e h a
,a a n a s * t ' t t a '- a le i e d u s u j a k o k o -
siihen, että tuotteen m aara jo - ! m utta se epätarkkuus johtuu juu-
vaikein kym menvuotiskausi n ek k äästi oamaan
mi»»»!.».«»»
i
sam aan m ielipiteeseen.
osastoosi.
k n u / ? , 2 y kole,’" n'
Uksessa edustettnina
olleille,.
kaista työlaista kohtaan ennen ri siitä, että niiden tarkoitukse- ] hattutyöläisten järjestön lnsto-
N euvokas o p e tta ja ta r m uutti ta n s
,•
~~ 1 .. n?uonaa- Ja leiri-j tyoVaea yhdistysten ja unioitten
— Ala unohda toimia H tulien
pitkää kohoaa, vaikkupa työpäi-i na ei ole antaa todellista kuvaai riassa. Vuonna 1897 alkoi s a - sin “ H ollannin polkaksi.” ja nuorten
ääressä istuskellen nama hyvak>vtuväk>i. — British Co-
tapahtum ista, puhum attakaan sii- j nottu järjestö erikoistcamenpi-¡isänmaallinen mieli tyyntyi
osastossasi.
vä h lieneekin.
i johtajiensa puheita kuunnellen I lu m b ia 'F e d era tio n isi.
TO VER I
Yleisiä uutisia
ulkomaalaista kai*’
MAILMANKATSOMUKSIA
i
'”**1
Uqnbj mioi iöenn