Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 14, 1917)
i No. 163 TOVERI -i----------- - xx j u l i . J-J ----■--------------: ■ . ’ ti puoht on tu o h en lu k u m ä ä rä ä n ¡n v f vhtkä samaa vaatim usta tn , ja nauttii lakkoavustukset? Jo s Ime p y y d ä m m e o m ista a n J ,n ‘l ! saat u sillä lailla, että punkit ja suu- järjestym ättöm ien olevan mel selkkauksia, vetoovat niin työn v a r tn o - ret y h tiö t o stiv a t suuren m ia r á n kein aina työnantajien kävtettä- an tajat kuin hallituskin järjesty- kem aanj jo tta saataisi yhtenäinen siitä. vain on kysymys, niin tit-i huom autukset ja •nemn.v ja k a a k s e e n ne voitto- lee pukinsorkka heti esille. M ik - ja siitä, että jo» te asi-drie a » lainaseteleitä ----- keen. mi triil- U n n e n suom alaisen ly ö v ie n ään en k a n n a tta ja . ; y j s s ä s i l l o i n kun pitäisi Olla toi- neeSeeil työväestöön. On olema s- rintam a puutavaraparoonea vas ilm esty y A sto n a ssa , O regon, jo k a p ä iv ä , 1 I - siten voidaan si ci annettaisi nyt lakkoavus- lelunne, mm m itään hankausta o s i n k o j e n S!ja^ iailiaQn8>ajiPn \ u. paitst sunnuntaina. sin, eivät useinkaan uskalla a n sa yleinen taipum us pitää työ- taan, X >ska vain Teillä ovat y h te ise t; leen. Nai" iauian“9 *1»™ *u T O I M IT U S K U N T A : ku näyttämään komeammalta. Mutta väenliike vastuunalaisena kaikes- -toivoa vaatim usten voittam ista tusta lakkolaisille, joille se kuti ei synnyt, tautua taisteluun. W . N. R E 1 V O L A U R I M O IL A N E N Mitä avustuksen hau tarpeet ja ne aavtitetaan vain vaikka hyväk: yisimmekin 2 ta osta Elleivät AOOLPH SALMI K. E. HEIKKINEN järjestym ättöm ät ta siitä mikä teollisuudessa kos ; Saate aa n sanoa,’ että 1.WAV. luukin. A. B. MÄKELÄ m uodostaisi sellaista jarrua, niin kee inhim illisyyspuolta, ilman et- ei voi ¡asettaa yhteistoim intaan kintaan taas tulee, niin >en ovat yhteisten vaatim usten taakse a- jien lukumääiäksi. niin se on se sa työväenliike olisi saanut paljon tä olisi olem assa vastaavaa tai- toisten liittojen kanssa. M u tta ; ulkopuoliset aina saaneet ».h se ttu n u lla . ja se käy päinsä m a 2 ta-, joka o m ista a 6*»' < Midya- TOVERI valtain kansallisomaisuudesta ¡Oi- (T H E C O M R A D E) purnusta tunnustaa järjestyneen ellei sei suostu siihen, pelaa <ej riitaa ja varm a on. e,ta mikäli kaikista valtiollisista, uskonnoin - enemmän aikaan. The o rg an of ‘.h e F in n ish w orkers in the ja yhteiskunnallisista mie- keinhan se .sitäpaitsi onkin n koh- W estern states. The only F in n ish daily m Eivät ne nykyisenkään ty ö - , työväestön tehtävää, tai antaa isäntieni käsiin, sillä vaatim usten tässäkin lakossa sitä tarvitaan sista the W est. P ub lish ed d aily , ex cep t S u n d ay , a t A sto ria. O rc., by th e W estern W o rk taistelun uhatessa ole järjesty- sille valtaa ja toim intam ahdolli- o lle s s a sam anlaisia — ja niiden ¡saadaan <se hankkia ulkupuolisil-‘ lipiteirlen eroavaisuuksista huo- m en ’s P u b lish in g Society. on kysy-! ta. Siinä ei siis ole m inkään- lim atta. T eistä riippuu. « * « • « J yksinomaan heidän etujensa suojele i neet, jotka tulevat taistelun ku- suuksia. j voittamiisestahan vain vaatim uksensa Ilm o tu sh in ta 40c p aL ta tu u m a lta . K uolen,an- miseksi. H allitusvirastotkin j ä t t ä - ■ mys, tjikr a minkään ihanneyh- laista riidan aihetta, ellei r iita ! vaiko työläiset ............ ilm o tu k set $1.50 k e rta ja m u isto v arsy illä kistam aan — jos se sattuu k u - 1 " . . . $2.00 k erta. K ihlaus-, syntym ä- ja avioliit- teo llisu u stasa-! ja lakkoavustus ole koko taiste-1 hyväksytyiksi, vai pitääkö h e i- tai to -ilm o tu k set 50c k e rta , h alu taan tieto - ja kistum aan — vaan niihin kuu- vät työväenliikkeen vastuunalais- teiskunjian l u o t s a u s t o im i — täv- lun tarkoitus. öän m enettää taistelunsa keski- ta iv a a llin e n on n im en m u u tto -iln io tu k set 25c k erta, naim a- N iitä ty ö n a n ta ja t; ten virkailijain haltuun k a ik k i, vallan perustam isesta ilm o tu k set $1.50 k erta, avio ero -ilm o tu k set lum attom at. erim ielisyyden takia, jo- niin m aallinen. kuta ; $1.00 k erta. Seisovat ilm otukset sop im u k Teille työläiset, joiden osai ie naisen viime aikoihin asti ollut niitä käyttävät aseenaan työselkkaukset, m utta antavat tyy niiden takana olevan jou- sen m ukaan. S a tu n n aisista ilm o tu k sista etupäässä ta työnantajien kätyrit lietsovat. tu lee rah an se u rata m ukana. E n g la n n in ~ : aivan ainuvia aloja, joille ei liene odotettu taistelun m urtam isessa. Järjes- kaikki urakat unioita tunnusta-1 konkin olla yksim ielistä niihin jää näistä asioista päättäm inen. k ielestä suo m en n etaan vapaasti. ¡ n a i s t e n tuskin koskaan tunkeutu- vaatim uksiin nähden. tym ättöm ien keskuudessa on mi- m attom ille liikkeille.” A d v ertisin g ra te s in effect Ju ly 1, 1912, 40 | | vani _ niitä miesten yksinoikeuden c en ts per inch. Special d isco u n t is allowed tä helpoin saada aikaan sek a so r-i T untuu siltä kun Sämi o lisi' j os periaatteelliset erim ie1i-;| g g • gg Rg 0 9kB 8 / ft T f t S 6 g# 0 I A 1 pvhitetyim r.ta a lu e ita . M utta tämä fo r la rg e r and co n tin u o u s ad v ertisem en ts. toa ja hajaannusta, jonka syn- hiukan huonolla tuulella. Ja ih- det T O V E R I , B O X 9». A 3 T O R IA . O R E . A UG . N IK U L A , M anager. nyttäm ä epätoivo piankin ajaa | mekös tuo. Kun mies p u o les-1 ¿ ei<san tunnin työpäivän saa- E n tered as second-class mail m a tte r Ju ly 18, uskonnollisessa ja tunnustetusti 1912, at the p o sto ff'ce at A sto ria; O reg o n , osan työläisistä työhön ja niin taan köettaa parhaansa, eikä sit- vnttanpselle, niin sellaisilla pe-i = v n d . n n i « i . o n io _ u n d e r th e A ct of M arch 3, 1879. 1 i -uni ................................................. imiiiwiiimiiiiHtuii«...HmtHwnHntw.UittuiwwmniiimiHi'«’^ ru tiv a n h o illisessa E n g la n n issa on jo on taistelu m urrettu. texaan saa tunnustusta, Muu.i riaatteilla ci ole untaan virxaa T IL A U S H I N N A T eikaa suvaittu naisia saarnaa- Y hdysvalloissa ja C an ad assa: Kymmenvuol isjulkai- , siinä ennen. Ih m isk u n ta on h iljak seen jä r Niiden velvollisuus, joilla on käskeepä toimia toisen Huikan m ikäli ty ö lä iste n e d u t o v a t kv- Y ksi v u o sik e rta . .$4 00 6 k u u k a u tta . .$2.25 tu oleissa, kun v a k itu ise t taivasluot* 3 k u u k a u tta ......... $1.35 1 k u u k a u s i ... .50 kiintym ään päin. Kylm iä to siasio ita summe tosi halu taistella oloiensa p a - ¡aseena. toimia National Civic svm yki essä os periaatteellis sit on tä y ty n y t la itta a H anskaan Suom een ja m uualle ulkom aille: k o s k e te le v a n kirjallisu u d en prosent- Y ksi v u o sik e rta . .$6.50 6 k u u k a u tta . .$3.50 rantam iseksi on liittyä järjes-j federationien ja muiden saman- ^en enimielisvyksien vuoksi ei tap p elem aan ju m alan k u n n ian puo K aikkia niitä henkilöitä, jo tk a o- S U B S C R IP T IO N R A T E S : i tim ä ä rä on h ita a s ti m u tta varm asti t(nin, sillä vain järjestöjen katit- laisten yhdistysten kautta. Ky lesta. voidakaan vhtvä samaan unin »n.1 I v at luvanneet tai aik o v at k irjo itta a In the U nited S tates and Canada nousem assa O ne y e a r . . . . . .$4.00 Sir. m o n th s ............ $2.25 M utta tää llä A m erikassa on ta v a l lä ne osaavat täyttää velvollisuu- akata K ym m envuotisji Ikai6wumme, pyyde ta voidaan parannuksien saavut-j niin, ¡voidaanhan silti T h ree m o n th s, .$1.35 O ne m o n th ................... 50 Sodan lo p u ttu a tosin on o d o te tta j tensa luokkaansa kohtaan, inut- taisteldm asta toisiaan vastaan tää n läh ettäm ään k irjo itu k sen sa tä n vissa tilap äin en ta k a a s k e i: nykyisen lisen m ailinalliseu luotsin v a lta k ir tam iseksi taistella. jan saanut Mrs. G eorge H u lie tt, to sin : ta vain omaa luokkaansa ja siinä sillä a|ikaa kun pitäisi taistella ne ennen täm än heinäkuun loppua. sodan ta p a h tu m is ta v arm aan tulen a in o a sta a n Illinois-joen alueella. H ä i . . . KirjotUKset jotka k ä sitte lev ä t työ- se p ite ttä v ä k s i lähivuosina suunnaton i tdisikin selit v koko pulinoille. Jos kalideijsaii Työtaistelujen jarruille nen m iehellään on h in aaja-alu s, ja imin t \o p äi\ä.l sa'1'i vge n |ijR|<een tila n n e tta ja k ehitystä Täysveristä gom- ' i paljous selkää karm ivia seik k ailu ro i Sami suvaitsisi tu n n u staa^ sen, V U ltu u lise k si. vaim on on p itä n y t oppia h o ita m a a n \ o ld a u ilh a u silli piirissäm m e viim eisen kym m envuo persismia m aaneja. että vesi ei voi samalla olla s u p \-\'ä eri unioissa, m utta ylltei- tiskauden ajalla tai ennenkin, osasto- sen o h jaa m ista, m illoin m ies o tta a Nvt soaan «nd.vn a ia n on tu o llaiste n ro- t j purkaa laatia, ja nyt «n vaimo Kun järjestym ättöm älle työ Nyt lana ja jäässä, niin kai hän saisi sestä sopim uksesta asettua nyt ien toim intaa jne., ovat terv e tu lle ita . m aanien k irjo tta jilla m uuta tekem ts- / ...... , ------ läiselle selittää järjestym isen Amerikan työväenliikkeen päähänsä senkin, että ei ole ole s,iman perusvaatim uksen taak- e. Mikäli m ahdollista, olisi liitettäv ä tä. K oettav at esim . uskotella, e ttä "äp ässy t säädetyn lu o isitu tk in n o n . tarpeellisuutta ja kehoittaa hau ' m ukaan kuviakin. Sam oin olisim m e j taantum uksellinen ja luokkaedut massa m itään sellaista kuin etu m eillä ollaan sodassa k an san v allan V A L T IO N J A K U N N A N O M IS T U S .... . . im (lim atta siitä, mitkä m in -:.... ta liitty m ä ä n jä rje stö ö n , m in t k iit o llis ia , jo o jo k u v o is i h a n k k ia ! unohtava aines pakottaa huomion jen yhtäläisyys, joka oikeuttaisi xin iij- n } hteiskunil.i! äiset ; m eille yhden num eron kutakin tää llä I ,’1' ■ Ta- saa kuulla kokonaisen sarjan : . .. . . ..... ei s i n ä ä n ole so sialism ia, n iinkuin . . . . . . . . itseensä toisinaan liiankin usein. työväenjärjestöt toimimaan yh teet ot at, ei niille nyt voida o - i lännellä aikojen kuluessa ilm esty- j jo tk u t lu u levat — ja jo tk u t to is e t s v v to k sia jo k a is ta jä rje s tö ä vas- . . . . . . . . . , , - , Alutta m itenkapa muu ten Kaan dessä riistäjäluokan kanssa m is luistaa suurtakaan huomiota, sil- ; n y ttä suom enkielistä lehteä, m itä EPÄONNISTUIKO VAPAUSLA1NA’’ ovat lu u lev in aan , v o id ak sen sa s itte taan, joka koettaa tavdentaa ri- . . . SIT T E N K IN ? ... • voisi olla. kun kerran porvariston sään tapauksessa. m ielin m äärin rö k ittä ä s e lla is ta “ so a nuden toteuttam isesta ei nt Vl vanhem pia, sen parem pi, olipa m iltä vejaan. voidakseen jotakin saa- , ,, , ............. , , , , j ala lta tah an sa. . ... . _ . puolella käsitetään luokkaedut ia sialism ia.” F a rm a ri jä rje s tö je n le h ti kerto o : voi o lla kvsvm vstä. Voihan k n da aikaan. larjestvm attonnen ................... , . . . . . . . T äm än to d istam ise k si o tam m e se l . , .. I työväestö sittekm tukku vhteis- Vakava sana vakavassa: uin j ä j A A M i 'j a t k a a « . n i c n ^ X “ « ? K ohtasim m e ä s k e ttä in ju n a s s a e- mielesta ovat järjestöt aina k a ik -; . . vän j* k o u ra a n tu n tu v a n esim erk in . i rään n. s. vapauslnlnan kauppaam i- porvarien kanssa, . , , . ., to im in ta a n «ISIitSSH. yhteiskuutaoppiensa se littäm istä . |a|3e^ kuvat, joilla on huom attavam - keen kelpaam attom ia, m utta su- New Y orkin kaupungin h a llin n o ssa ‘ sen pääv irk ailijo ista. Y htä to ista Porvaristo odottaa tvö väestöltä i ja koettaa saada työläisiä niiden j paa m erk ity stä tä k ä lä ise ssä työväen- lä seikalla, että he itse pvsvtte- j .. , . . „ . ' ... ju te lm a m m e hän virkkoi: " k u u lk a a jööta pitävä, v a a lip eto k sista , tö rk e ä s • ' y h te is to im in ta a k a n ssa a n , se h t- Tiedonannot VYashiiuitonisU I taakse. Sellainen' suvaitsem at- liikkeen historiassa. pas, Mr. Sm ith, e tte osaisi arv ata- tä y leisten varojen v ä ä rin k ä y tö stä , levät ulkona kaikenlaisista jär -T O V E K IN TOIM ITUS. i täen kum m ankin etujen tulevan 1, ' to m u t)s , jo s to in en m enee elt ;i ■ kaan, kuinka vähän su o sittu koko p o h jatto m a sta lah jo m ise sta ja kai- . .. kertova t aberdeenikiisten puuta- jestoistä, ei koskaan ole heidän j siten ajetuksi, m utta samalla se varatvdlaisten jarjeston (T im 1 lakko.’>u, . niin to in en jä ä ty ö h ö n .! 1 vapauslaina on. No, se kyllä saa- k e sta r ia h d o lln o s ta tu rm e lu k s e s ta ROMAANEJA m ielestään järjestöjen heikkou daan m yytyä, vieläpä tu lee tila ttu a surkeankuului.-a Taifflnany H all on käsittää, että työväestön edut ber W orkers I ’nion) ja p;ircty6- vaikka sam a v a atim u s on k u in -! teen m itään vaikutusta. saam m e nykyään m elkein yksino paljon yli tarp e en , m u tta s itä ei , p ä ä ttä n y t tu le v issa v a a le issa o tta a voidaan juuri siten parhaiten j ä t lai-ten jarjestdn (Shingle W ea ; m an k p i o h je h u assa. on ty ö lä isille ; m aan lukea Ja kuitenkin ovat he etupääs porvarilehtien nykyis o s t a se osa väestöä, niin. farm arit i>b;eli.iaansa kulkuneuvojen, voin.a- tää ottam atta huomioon. Eikä juuri tä solaa koski-vissa selo stu k sissa ja ja ty ö v äk i, jo id e n o ta k s u ttiin tä tä ■ asem P -n v. m. sem m o isten y le iste n vers V n i'in i v h tv u e en k a l n l e k - P1't a fa iiin ir M isinta sä syyllisiä siihen että järjestöt työväenjoh- san tuiinin tydpaivavaatim uksen kannajttane riitaantua siitäkään,' tiedonannoissa. V anhalta m uistilta ta rk e tu s ta varten tyhii-ntTvä:i vuo- laito k sien o tta m ista k au p u n g in kun- ovat sellaisia kuin ne ovat. Se ! ’ . Mutta . . eräänlai.set . . . * • moni on siinä luulossa, e ttä roinaa- , d e p a tja - ja s u k a n sä ä r.v s-p a n itk in sa liia llis e k s i o m a is u u d e k s i. kumpi saa kunnian lakon aika i- le'nimiistn vlii vmise.-.- on heidän pysytleletnisen-a u l taiat nävttäxät vallan tosissaan taakse. iiikirjalliRUUttn vuosittain, nvl niin- i H e kyllä kuunli lev.-.l h a rta a s ti pii Nyt on so sia listeja , jotka p itä v ä t kona järjestöistä, joka tekee jär- < luulex an. ett.ä yhteistoim innalla tä ei ole ilm oitettu, m utta täinä misesja tai vaatim usten esittä ; kuin ennenkin, ty ö nnetään m ark k i h eitauune, m u tta e iv ä t luovuta ra- tä tä kovin pahana, sam oin kuin he je>toi>n kuuluville m ahdottom ak- porvarien kanssa saadaan ai- Ami toimenpi le osoittaa että puu m i-e-t i. iiia y hteiset edut \aati noille tonnikaupalla. Niin ei kuiten- j hoja.” p a in a teli vat siitäk in , e ttä R oosevelt si saada aikaan niitä parannuk kaan jotakin hyödyllistä ty ö v äes-: tavarateollisuusalalla tyoskente vat y h te is tä to im in taa ja y h te i- *• ' kaan ole asian laita, m iten lieneekin "M ikä siihen m ah tan ee olla syy- ; p ro g re ssi!vipu,tiileensä o h jelm a a n “ va r a s t i - p arh aat m akupalat sosialisti- siä joiden saa luiseksi te ovat töllekin. M ihinkään muuhun kä levä työväestö alkaa jo ainakin semp.Jä vaatim usta tuskin voita-i ennen ollut. V. 1895 ilm esty n eestä mi?" kysyim m e. ejittää, kuin kahdeksan tun-; k irjallisu u d esta 20.3 prosenttia oli sitykseen ei ainakaan voi tulla velvollisuuleit- jiiee “ Yleinen välinpitäm ät lomy.vs j o - j puolueen oh leim asta. T o iset sosia- o s itta in k ä sittä ä järjestyneet. k au n o k irjallisu u tta, m u tta viim e vuo- . ka johtuu siitä, e tt'e i ole in n o s tu s ta : lis tit ta a s ilkkuvat, e ttä siin ä n y t i nm tkö:»äi\ä aatim us esim. on. niistä valituksista, joita esim . taistelun aika sa ja y h ty ä edes I» Järjestöt eivät ole täydellisiä, ; den tilasto o su ttaa a in o a sta a n 8.91 koko täh än so taan ," hän vastasi. n ä e tte I u o iia is l en v ä lilliste n vaati- Kaseista haaveiluista ja lia> eivät edes malliksi kelpaavia. t rompers tekee aina tuon tuosta na ukeiltaan sankoja vaatimuk p ro s e n ttia k a u n o k irjallisu u tta . Niin kävikin. Lainan m yynti on ; H iuksien kuin valt iällisen ja kuunal- a ei vielä nimellise ti j sutteihista.au luu ¡matta on I.- i H uom ioonotettavin puoli asiassa on j nyt s u o rite ttu , la hdet k ehuvat sen lise i o m istu k s : a rv o tto m u u d e n so m utta ne ovat kaiken arvostelun kin ja joista hän itkee sit.i, että sia. ei koskaan m uista i kuulukaan y hteen. 1 W .W . liitonkin a k k o i > ta is te li.i i se. e ttä tu o p ro s e n ttim ä ä r ä on o llu t 1 s u u re n im iis e s ta o n n istu m ise sta , kun , siali.-;:,¡¡Ile, vkiptiolella niihin nähden, jotka i pi,rv;irist ka sem m o iset vaati- iit - [ työväesltm etuja silloin kun p i- ; Kim tiedämme että siellä on etupiirissä työläisten nykyisen n- sään n ö llisesti alen em assa a in a jo j 2 m iljoonaa henkilöä tilasi sitä 50 1 m ukset k e lp a a v a t y k sin p ä T am m any- eivät osaa tai eivät suvaitse M uuan sellainen valitus sam alla teollisuusalalla jonkin- reman parantam iseksi, jos se M m ain itu sta vuodesta 1895 alkaen, jo- 1 yli tarp een . M utta vaikka tilaa jia paasien ohjelm a ksk tyä m inkäänlaiseen järjestöön. täisi. ten viime vuoden a lh a ista p ro se n ttia , nyt olisi ollutkin 2 m iljoonaa, on se Koko vika on siinä, e ttä k u m Kvllä järjestyneet ovat vai- oli iulaistuna hiljattain eräässä lainen 1.W .W’.-liiton osastokin ! leukaan aikoo ei saata panna sodankaan syyksi, , vähem m än kuin 2 ' , m aam m e väes- in allakaan su u n n a lta ei m a lte ta a ja miit taistelem aan parannusten unionistisessa lehdessä. Siinä sa-; ja kun senkin taholta kuuluu i jä rje s tö n ä ja aksi sen tulisikin niinkuin kaikki muu ta v a ta a n panna, tästä . T odellisuudessa ostajien luku tella a sia a ed< s h ie k a n p item m älti. ! olevan esitetty v aatim uksia, niin nyt tipimia järkevästi. puolesta parhaan ym m ärryksen nottnn m.m. settraavaa: i J ä n n ittä v ä t, sy d än tä hiipovat mieli- ; oli kuitenkin vähem m än lotin 1 , E ihän se a le n n a m in k ään m eidän "M issä hyvänsä sattuu tv ö -1 olisi senkin ehdoton velvollisuus , i M uitta. sanotaan, kukas kerää kuvituksen tu o ttee t eivät enää ole Y hdysvaltain v äestö stä, sillä ru n s a u s -1 u u d ietu sv aafin iu k sem m e a rv o a, vaik- sä mukaan, m utta nähdessään d 7-..- TO VER I k-hiivuy mAILMANAAlbulViUAolA d ........ ...d .. li? L Z T U d d ù ;,: ’ ilïï ■ Sil.’ .8 . :ÏS II i-d:,.l^JliaïSÏSr;3ï3lIH âSïg KSSlfel’ MUUAN LUOKKAMME HISTORIALLINEN AJANMERKKl A í W a Mg M a «■ “• mg • i.- » i i.: r it a îâ A - ïï i ïd , Jäi !lí3 É ÍÍÍ$ ílS H Í3 8 Íí$ íliS Íilll3 isiüJSSSÏ^ g : ’i l t i ’1 - n B ai> si? £ i» iisim iH s? 3 m 3 m s8 a ii? « B 8 3 í£ áií2 E F BiEä Siä. S! " E ttlä n riistä jie n , bourbonien jä l kaitaa m ainitakaan koko papahtum as- N eekerivainot porvarien aseina. 1 E llei St. L ouisissakaan olisi ollut " ‘Olen ra u ta tie p a lv e lu a . T oim ena lia on tuli lak a ssu t p u h taak si icai- v a lk o ro tu iste n kuin n e e k e rie n k in k ts- Ä skeisten ro tu k ah ak o id en johdosta , jo vuosikausien aikana se lla ista ää- keläisten, on on n istu n u t sy ö v y ttää ta tail v iitatak aan siihen e ttä jo tak in ni en täm än kesän ajalla ollut kulet- k -ta m ikä palaa. V ään ty n eitä rau- kuudessa. E ast St. Louisissa on tusk in vielä | rim m äisyyteen saakka k e h ite tty ä kil- valkorotuisiin turm iollinen rotuviha, ; tu ib u J1 tekem ään, syntyy m yrsky jo t A n eeltereitä e te lä stä pohjoiseen. ta rä u k y jä , joita, n ä y ttä ä oheen enim- “ V iim einen v a lk o ro tu ise n ty tön k e rin a k aa n lau su ttu , m istä sellaiset : pailua työvoim an m yynnissä vaikoro- sam oin kuin V enäjän m u staso tn ialai- ka vijtää vertoja niille villeille hyök- Olen lä h e ttä n y t tu h an sia Clevelan- määreen tiimi kaksi sam assa huo- ra isk a u s ta p a h tu i viim e m arraskuun tuon tu o stak in u u siintuvat m ellakat ' tu isen ja neek erity ö v äestö n välillä, set sa a tto iv a t tie tä m ä ttö m ä t talonpo- käyktjille, jo ita presid en tti Roosevep • di)n ja m enen hakem aan lis iä , sekä noessa, halpoja k elttiö v ä lin e itä ja 10 p . nä. S uurin osa n e e k e re itä vti- jo h tu v at. S an o m alehtiuutisissa on niin m itään ro tu so taa ei olisi sattu- jä t vihaam aan ju u ta la isia ja pane- aikoinaan aiheutti, syödessään muu- tulen edelleen toim im aan sam assa m uuta se lla ista joka ei pala, fiini; taan n o s te tu is ta sy y tö k sistä oli vain n iistä m ainittu a in o a sta a n ik ään k u in j nut. M utta varsinkin viim e aikoina { m aan toim een ju u talaisv ain o ja. I tä m ä ä voileivän tohtori Booker T. teh tä v ässä ainakin kuukauden vielä, i kaikki m itä on jä!< llä. peitsi e ttä ! ra u h a n h ä iritse m ise stä .» viinakaup;n-tn sivum ennen, s e |ittä m ä ttä ollenkaan ' on sinne ku lo tettu tu h a n sia n eek erei-j “ R otukysym ys tulee s iilym ään niin j katissa. Ne eivät ää- Me lähetäm m e n e e k ere itä pohjoiseen useilla näillä vuoteilla voi vielä näh- i u h k a p e listä ia ry o v äv k sistä niiden todellisia syitä. | tä, joilla tu sk in on m itään vaati- kauan j.,,,, ty ö lä iste n riistäm in en jät- nestäjieet Hooseveltia. m u tta valitsi vapaalla kyydillä ja to iset tek e v ä t dä jä tte itä h iilty n eistä ih m islaista. ! "L -iiä t '.ilkkeelläolevat huilut ker- Ilm ioillä sellaisilla kuin St. Louisia- m uksia, koska ei heidän e lin taso n sa kuu, siksi kunnes koko etelän talou vat w ilso a in kahdesti peräkkäin vir- sainoin tois.lle u rakoitsijoihe. “ Suuren tiiliröykkiön a lta. joka 1 o v a t ott i neeivorit, k o sto k si e r ä ä s tä sa sattu n eella, täy ty y olla olem assa j etelän k u rjissa nm alalsoloissa ole dellinen jä rje ste lm ä m u u tetaan pe k aa n .' siin ä koko syy “ Mies puhui toim estaan kuin olisi k erran oli k o lm e tu h a tta istu m asija a 1 toukokuulla tapahtunee:-,!a m ellai.as- syynsä syvällä y h teisk u n n allisissa ; ollut korkeam m alla kuin kiinalaisen- rin p o h ja ise sti; se elää eunakkoluu- “ Elie än bourbonit hyväksyvät täl- se ollut tillikivien läh e ttä m istä. S, n-i k ä sittä v ä n ä oopperahuoiieeua, lu u i- ! la j ° ssa su rm a ttiin jo ita k in m eke- siihteissam m e. T ap ah tu m at, joissa : kaan. eikä tu lla ryhty ra u k s e t eivät koskeneet häneen, Iiä- laan löydettävän 25 5d ru u m ista. loisuudessa. kum paakin rotua varten laiset v e rilö y p t ¡re tiä , olivat ; seat.-unniteet su rm a n su rm ataan satoja ihm isia ja havite- T utkjm ukset eiv ät tule p a ljastam aan yih pidetyissä eri kouluissa, neekeri- m aan m ihinkään toim enpiteisiin tä- nen m ieltään ei k ,,n n ittän y t täm än _______ “ Nykyisin on kaupunki n eekereille j v a lk o n d u isia m ä ä rä ty n m erkin taa n lask em atto m at n|ä;irät omai- tod ellisu u tta. e:i nsuiitokasarm elssa, neekerivai- män im in saattam isek si turvallisek- kaupungin äskeinen tapalnunia. K a ik -! n o iduttu paikka. Olen ollut | sa a tu a a n * ’ ’’tä s a la liito s ta ja ases- su u tta , kuten St. L ouisissakin, jossN noissa, ty p erässä ja itse p in ta ise ssa si niille kym m enelle m iljonalle nee- ki in istä h än v älitti oli neekerit ja ; tilaisuudessa n äkem ään m iten !uke- ' t a u tu m isesta piti letn äk u u n ensi pui nyt on autiona toistak y m m en tä kau- H allituksen taholta tullaan m ah-j neekeri vihassa, ly n ch au k sissa ja ve- kerilije jo tk a tää llä asuvat ja muo- n iak su o so it u k se n sa . m attom at joukot poistuvat kaupun- ! vana sa ttu n e e n m ellakan olla seu- p u n k ik o rtte lia ja kym m eniä neekeri- ! dollisesti panem aan toim een jonkin rilöylyissä. d ostaval kym m enennen osan asuja- - i "S am assa ju n assa tapasin m yöskin : g ista soti las vartija ston suojissa. !UU. ' r a uksena. ru u m iita vieläkin raunioissa, eivät laisia tu tk im u k sia St. Louisin mella- inistö stam m e; ei m itään tulla teke- erään St. Louisissa asuvan rau tatie- kanaan a in o a staa n p äällään olevat “ L ukuisia tu tk im u k sia on lu v a u-a, " E te lä n v a lk o ro tu ise t n u o ru k a is e t koitten johdosta, m u tta niiden tulok johdu sa ttu m ista . m iiinj neekerirodun tällaisen kohtelun konduktöörin, jolla oli rakenn u s u ra -i v a a tte e t ja pieni k an tam u s jo tak in , ® « tta sit tek in ovat jo tk u t s itä m ieltä a ja t e l e v a t avoim esti, e ttä yksikään Ne jo tk a ovat tu tk in ee t vaikoro- sista ei ole o d o tettav issa paljoakaan lo p ettam iseksi r ia kauan kuin ny koita pohjoisessa. K ertoessaan m e -; jo n k a sisä llö stä oi ole tietoa. e ttä y h tä ä n v a lk o ro tu sta ei tulla n e e k e rity ttö ei ole puhdas ja k o e tta tuisen ja neekerityöväestön keski valoa asian todellisuuteen, sillä ta s k y iset su h te e t vallitsevat ja denio- n e tte ly stä ä n neekeritytaläisiä kohtaan “ N eekeriväestö on sellaisen peh,n koskaan tuom i, ,einaau s iitä rikokses- vat k ä y ttä ä sitä hyväkseen m ahdoili- näisiä. su h te ita etelävaltioissa, osaa- sukin ju tu ssa ovat p o litik o itsijain j _ ... . . - ; i, k . , , • h . - «i ; sirum an teh okkaasti. N eekereillä ei h ia a t’t ° ' aT hallituksessa.” ja heidän v a a tim u k sista a n , lausui vallassa, jo llaista vain harvoin olen ta. joka jo hti te u ra s tu k s e e n jo ssa vat tässä k in kysym yksessa iskeä he- edut kvsym vltsessa ja niitä ei sovi ,u ' ole sieliä m itään oikeuksia, p a it s i ; a a ria n a kun V enäjän tsa a riv a lta hän m. m. m iten vähään ne tyyty- nähnyt. ‘Saisinko o tta a te is tä valo- m ahdollisesti s a ta k u n ta h e n k ilö ä sur- ti a sia n ytim een. Kysym ys ei ole loukata. ' kuvan?’ kysyi e rä ä ltä n e e k erin a iselta. m attiin ." h a lv e k sittu in a palvelijoina ja orjina. oli käyvillään sotaa sa k sa la ista mi- vät. K irjo tta e ssa a n tä s tä kysym yksestä m istään m uusta kuin näiden kahteen ipmia “J a täm ä ete lä on poliittinen ko- litari m arism ia ja im perialis perialism ia vastaan, “Joku aika tak ap erin , selitti hän. Nainen » hypähti kau h u « issaan Jär- n a u . — », - - . « „ u a u . . u a r- j y t L o U is i» V e rilö y ly O „ VUill y k si rotuun kuuluvien työläisten keski- latisuu New York Call m. m. seuraa- konaisuus, ‘s-vietti etelä.' jolla on ! Pa a <Jti se toim een om assa m aassaan ■n, e rä ä lk . y a !o k „ ,a u sk o n p c n i e r . e l l t„ ia- n lislä ,„o n isw j o |u m’u „ läh etin joukon n eekerelt . n a is is ta työvoim anm yynti m ahdolli vaa: tuo kaunis m äärä, 135 valitsijaään tu , i jm itailaisvainoja. joita vastaan tur- työpaikallem m e. Ostin kolme olme i d t t a a ! (a * o k ( » n , joka oi ,,il„ poloissaan. : n i„ c u tla a Nc „ “ N' ekerikysym ys on y h teisk u n n a l su u k sista. E telän teoiiisuusparoonit _— joita ei n y kyisten su h teid en v a lli-' v«Ht<^nilIa ju u talaisilla ei ollut rai- makuu-, ruokailu- ja k e -. ittiö ta rp ttä i vaikka i.bon, olisin I k ä , y ttä n y t _____•• pyssyä ; ■ e ia.. ita o e tti ja m aatilojen o m istajat p itäv ät mie linen .ia taloudellinen kysym ys. St , , , , . u iv a t m ilioni lak k o ta p p elu in a, mil- i tessa koskaan a n n e ta kenellekään Lian suojaa. Ja sam alla kun Arne- varten ja nyt ovat kaikki neek erit vulokuvauEkoneen tilalla, ei hän olisi lellään työssään n eek ereitä, koska Louisin verilöyly ei ole m itään m uu ro tu m e lla k o isa , m illoin roska- va- onnellisia. ¡m uulta kuin dem okraatipuolueen eh- i rik a ssa v a ru sta u d u ta a n sotaan voinut olla pelokkaam pi. niille ei ta rv itse m aksaa niin paljoa ta kuin a litu ise sti vallitsevien in to joukon hyökkäyksinä työläisten rau dokkualle. Täm ä v a litaijaäan in iäärä P«'tdpn ja kan invaltaisuudon puo- “ M ellakat ovat k y ten e e t tää llä jo “H änen m ieltään kiin n itti vain : e p alk k aa kuin valkorotuisille, m utta him ojen liekkiin puhkeam inen, jo tk a hallisiin katu k u lk u o isiin kuten t.<- on ratk a ise v a tek ijä jokaisen demo- 'usta saa taalta. tapahtua sellaisia e ttä n e e k erit tu liv at niin vähällä on parin kuukauden ajan. V iim eisen : pan b ii B ostonissa ja e n n en on ta p a h voidakseen a litu ise sti ja tk a a se lla is intohim ot tu lev at säilym ään niin kau kr. .> :..en p residentin v alin n assa, ¡1- veril »ylyjä :uin St. Louisi.-.-<thi». nellisiksi. pnolen vuoden a ja lla nrt kaupunkiin j ta neekerien riistäm istä, on ta rp e e l an kuin niitä a ih e u tta v a t syytkin sä i tunut S e a ttle s s a ja m uualla. m an sitä ei \Vil. -nkaan olisi tullut ..’osta m uodostuu h istoriallinen orjan- ‘N äm ä ja lukuisat m uut puhutte- k ulotettu enem m än kuin v iisitu h a tta lista. e ttä pidetään yllä ro tusotaa lyvät. Etelässä on mitä helpoin kiiholttaa viim e vaaleissa valituksi uudelleen, m e r ; ti koko kan allisuudt tie. lem ani henkilöi ovat olleet yksim ie- ne‘-keriä ja m inulle k e rro ttiin , e ttä “ N eekerikysym ys on om inainen e te Kun n eek erit työskentelevät hal- valkorotuinen väestö teurastam aan Miitta m itään m uuta ei voida toi lisiä siitä e ttä jo k aise ssa pohjois- ' i'-bi<>r° t ulse t ja n e e x erity ö läise t ovat Ja nämä etelän bourbonit, tämä nee- «. valta palkalla, on m itä helpoin pitää lävaltioille, jo issa valkorotuinen asu- voa niin kauan kuin vallan p itäjien valtioiden teollisuusk aupungissa, jo- ’ s “ ‘n sama1la työ m aan a ty ö n h au ssa. neekereitä kuin karjaa, sillä se tie valkorotuinenkin työväestö alhaisella jam isto elää alitu ise n n ek erikauhun i kf>ril>'nch au k sia toim eenpaneva, työ- i että viranomaiset eivät ole tus- oim et riippuvat heidän poliittisista ka on viime aikoina saanut rnn- 1 ,eaesa taPauItsc?sa ottavat neekerit tää, , . . -««»♦« elin taso lla ja siis m istään tie tä m ä t vallassa. Se ei voi lask e u tu a v u o -A äp3töä vihaava, taan tu m u k sellin en < saam m assa m äärässä e te lä stä tu o tu a ,' nu ',alvemmalla tehdäkseen, varsin-' ne< 8 i a c aan teelleen a ja tte le m a tta neekerikapinoi- - ,a ^ n k i s e s t i um m ehtunut aines, jo- e d u ilta a n ja heidän po liittisten k an töm änä. J a sellaisena se hakee kur- syyttoeseen. Etelän valtaluokka hyö neekerityövoim aa. ovat vaikuttam aa- k ’n i:l'ian maalta tulleet, joille tar- • ju u te n sa syytä n eekerltyöläisistä. ta n eek erien hyökkäyksiä ja m uita kfl N idottom asti m ää rää etelässä, n a ttjjie n s a eduista, tyy vain n iis tä m ellak o ista. M itä luullen niiden olevan kaikkeen syyl sam anlaisia k au h eita p ainajaisia. Ei vaik u ttaa sen. e ttä sellaisiss i t.-vpauk-j Ha l ^ a ja vaatim ato n ta työvoim aa, sa ne sam at syyt. jo tk a a ih e u ttiv a t '' 1,11 P,Jl^ka n ä y ttä ä su u relta, pelokkaan!pia n e e k e rit ovat, s itä tai R ik o llis u u s s y y te p e rä tö n . lisiä T eoiiisuusparoonit k ä y ttä v ät ole p itk ää aik aa siitä kun koko j 8,?sa k u ’n St. Louisin m ellakkakin , T iu k im u k rista rii S t Louisissa mel ne h irv ittä v ät ro tu k a h a k at, jotka pi- i nipin ne tvhn an tiiiicn etelä oli k au h u issaan siitä e ttä New 0,1 ei saad «' m itään. Se on ; lak o v tep jälkeen k irjo itta a C hester tivat St. Louisin a su k k a ita k a u h u n i “J o tk u t k e r to b a t e ttä neek erien i a se tta m iin neekereitä estääkseen valkorotuiset v a a tim a sta p aran n u k sia oloihinsa ja Yorkin kouluissa sa n o ttiin vaikoro- sh ä »taesta, jota V ardam an. Tom M. y,-n p h t k u r a a v a a : Hoke Sn,ith ,nuut kon-i “jfm a ssa jolla saavuin täh än hiit- sam alla p itäv ät valkorotuisten avulla lu isten ty ttö je n olevan p a k o te ttu ja ' gressin taan tu m u k sellisim m at ainek- ty n c b te n ihm isluitten ja liekehtivien n e e k e rit vallanalaisuudessaan. Ali tan ssim aan b.eekeripoikasten kanssa. set ed ustavat. , intonim ojen kaupunkiin, tap asin mie- tu iste n vainojen pelosta alistu u e te - ju ttu jo ssa m uuten ei o llut ollen “Noin kaksitoista kaupunkikortte- rikollisuus on melkein yhtä klrkealîa ^ i ^ ^ y n k Ï Ï n ^ X » ^ ^ 11 “Milloin hyvänsä p resid e n tti us- hen joka k ertoi seu raav aa: kaan perää. län neekeri m elkein m ihin tahansa. .... k _ . i
