i
No. 163
TOVERI
-i----------- -
xx j u l i . J-J
----■--------------:
■
.
’ ti
puoht
on
tu o h en
lu k u m ä ä rä ä n
¡n v f vhtkä samaa vaatim usta tn , ja nauttii lakkoavustukset? Jo s Ime p y y d ä m m e o m ista a n J ,n ‘l ! saat u sillä lailla, että punkit ja suu-
järjestym ättöm ien olevan mel selkkauksia, vetoovat niin työn
v a r tn o -
ret y h tiö t o stiv a t suuren m ia r á n
kein aina työnantajien kävtettä- an tajat kuin hallituskin järjesty- kem aanj jo tta saataisi yhtenäinen siitä. vain on kysymys, niin tit-i huom autukset ja •nemn.v
ja k a a k s e e n ne voitto-
lee pukinsorkka heti esille. M ik - ja siitä, että jo» te asi-drie a » lainaseteleitä
-----
keen. mi triil-
U n n e n suom alaisen ly ö v ie n ään en k a n n a tta ja . ; y j s s ä s i l l o i n kun pitäisi Olla toi- neeSeeil työväestöön. On olema s- rintam a puutavaraparoonea vas
ilm esty y A sto n a ssa , O regon, jo k a p ä iv ä ,
1
I
-
siten
voidaan
si
ci
annettaisi
nyt
lakkoavus-
lelunne,
mm
m
itään
hankausta
o s i n k o j e n S!ja^
iailiaQn8>ajiPn \ u.
paitst sunnuntaina.
sin, eivät useinkaan uskalla a n sa yleinen taipum us pitää työ- taan, X >ska vain
Teillä ovat y h te ise t; leen. Nai"
iauian“9 *1»™ *u
T O I M IT U S K U N T A :
ku näyttämään komeammalta. Mutta
väenliike vastuunalaisena kaikes- -toivoa vaatim usten voittam ista tusta lakkolaisille, joille se kuti ei synnyt,
tautua taisteluun.
W . N. R E 1 V O
L A U R I M O IL A N E N
Mitä avustuksen hau tarpeet ja ne aavtitetaan vain vaikka hyväk: yisimmekin 2 ta osta
Elleivät
AOOLPH SALMI
K. E. HEIKKINEN
järjestym ättöm ät ta siitä mikä teollisuudessa kos ; Saate aa n sanoa,’ että 1.WAV. luukin.
A. B. MÄKELÄ
m uodostaisi sellaista jarrua, niin kee inhim illisyyspuolta, ilman et- ei voi ¡asettaa yhteistoim intaan kintaan taas tulee, niin >en ovat yhteisten vaatim usten taakse a- jien lukumääiäksi. niin se on se sa
työväenliike olisi saanut paljon tä olisi olem assa vastaavaa tai- toisten liittojen kanssa. M u tta ; ulkopuoliset aina saaneet ».h se ttu n u lla . ja se käy päinsä m a 2 ta-, joka o m ista a 6*»' < Midya-
TOVERI
valtain kansallisomaisuudesta
¡Oi-
(T H E C O M R A D E)
purnusta tunnustaa järjestyneen ellei sei suostu siihen, pelaa <ej riitaa ja varm a on. e,ta mikäli kaikista valtiollisista, uskonnoin -
enemmän aikaan.
The o rg an of ‘.h e F in n ish w orkers in the
ja
yhteiskunnallisista
mie-
keinhan
se
.sitäpaitsi
onkin
n
koh-
W estern states. The only F in n ish daily m
Eivät ne nykyisenkään ty ö - , työväestön tehtävää, tai antaa isäntieni käsiin, sillä vaatim usten tässäkin lakossa sitä tarvitaan sista
the W est. P ub lish ed d aily , ex cep t S u n d ay ,
a t A sto ria. O rc., by th e W estern W o rk taistelun
uhatessa ole järjesty- sille valtaa ja toim intam ahdolli- o lle s s a sam anlaisia — ja niiden ¡saadaan <se hankkia ulkupuolisil-‘ lipiteirlen eroavaisuuksista huo-
m en ’s P u b lish in g Society.
on kysy-! ta. Siinä ei siis ole m inkään- lim atta.
T eistä riippuu.
« * « • «
J
yksinomaan heidän etujensa suojele
i neet, jotka tulevat taistelun ku- suuksia.
j voittamiisestahan vain
vaatim uksensa
Ilm o tu sh in ta 40c p aL ta tu u m a lta . K uolen,an-
miseksi.
H allitusvirastotkin j ä t t ä - ■ mys, tjikr a minkään ihanneyh- laista riidan aihetta, ellei r iita ! vaiko työläiset ............
ilm o tu k set $1.50 k e rta ja m u isto v arsy illä kistam aan — jos se sattuu k u - 1 " . . .
$2.00 k erta. K ihlaus-, syntym ä- ja avioliit-
teo llisu u stasa-! ja lakkoavustus ole koko taiste-1 hyväksytyiksi, vai pitääkö h e i-
tai
to -ilm o tu k set 50c k e rta , h alu taan tieto - ja kistum aan — vaan niihin kuu- vät työväenliikkeen vastuunalais- teiskunjian
l u o t s a u s t o im i
— täv- lun tarkoitus.
öän m enettää taistelunsa keski-
ta iv a a llin e n on
n im en m u u tto -iln io tu k set 25c k erta, naim a-
N iitä ty ö n a n ta ja t; ten virkailijain haltuun k a ik k i, vallan
perustam isesta
ilm o tu k set $1.50 k erta, avio ero -ilm o tu k set lum attom at.
erim
ielisyyden
takia,
jo-
niin
m
aallinen.
kuta
;
$1.00 k erta. Seisovat ilm otukset sop im u k
Teille työläiset, joiden osai ie naisen
viime aikoihin asti ollut niitä
käyttävät aseenaan työselkkaukset, m utta antavat tyy niiden takana olevan jou-
sen m ukaan.
S a tu n n aisista ilm o tu k sista etupäässä
ta työnantajien kätyrit lietsovat.
tu lee rah an se u rata m ukana.
E n g la n n in
~ : aivan
ainuvia aloja, joille ei liene odotettu
taistelun m urtam isessa. Järjes- kaikki urakat unioita tunnusta-1 konkin olla yksim ielistä niihin jää näistä asioista päättäm inen.
k ielestä suo m en n etaan vapaasti.
¡ n a i s t e n tuskin koskaan tunkeutu-
vaatim uksiin nähden.
tym ättöm ien keskuudessa on mi- m attom ille liikkeille.”
A d v ertisin g ra te s in effect Ju ly 1, 1912, 40
|
| vani _ niitä miesten yksinoikeuden
c en ts per inch. Special d isco u n t is allowed tä helpoin saada aikaan sek a so r-i
T untuu siltä kun Sämi o lisi'
j os periaatteelliset erim ie1i-;|
g g • gg Rg 0 9kB 8 / ft T f t
S 6 g# 0 I A 1 pvhitetyim r.ta a lu e ita . M utta tämä
fo r la rg e r and co n tin u o u s ad v ertisem en ts.
toa ja hajaannusta, jonka syn- hiukan huonolla tuulella. Ja ih- det
T O V E R I , B O X 9». A 3 T O R IA . O R E .
A UG . N IK U L A , M anager.
nyttäm ä epätoivo piankin ajaa | mekös tuo. Kun mies p u o les-1 ¿ ei<san tunnin työpäivän saa-
E n tered as second-class mail m a tte r Ju ly 18,
uskonnollisessa ja tunnustetusti
1912, at the p o sto ff'ce at A sto ria; O reg o n , osan työläisistä työhön ja niin taan köettaa parhaansa, eikä sit- vnttanpselle, niin sellaisilla pe-i =
v n d . n n i « i . o n io
_ u n d e r th e A ct of M arch 3, 1879.
1 i -uni ................................................. imiiiwiiimiiiiHtuii«...HmtHwnHntw.UittuiwwmniiimiHi'«’^
ru
tiv
a n h o illisessa E n g la n n issa on jo
on taistelu m urrettu.
texaan saa tunnustusta, Muu.i riaatteilla ci ole untaan virxaa
T IL A U S H I N N A T
eikaa suvaittu naisia saarnaa-
Y hdysvalloissa ja C an ad assa:
Kymmenvuol isjulkai- , siinä
ennen. Ih m isk u n ta on h iljak seen jä r
Niiden velvollisuus, joilla on käskeepä toimia toisen Huikan m ikäli ty ö lä iste n e d u t o v a t kv-
Y ksi v u o sik e rta . .$4 00
6 k u u k a u tta . .$2.25
tu oleissa, kun v a k itu ise t taivasluot*
3 k u u k a u tta ......... $1.35
1 k u u k a u s i ... .50
kiintym ään päin. Kylm iä to siasio ita
summe
tosi halu taistella oloiensa p a - ¡aseena. toimia National Civic svm yki essä
os periaatteellis
sit on tä y ty n y t la itta a H anskaan
Suom een ja m uualle ulkom aille:
k
o s k e te le v a n kirjallisu u d en prosent-
Y ksi v u o sik e rta . .$6.50
6 k u u k a u tta . .$3.50 rantam iseksi
on liittyä järjes-j federationien ja muiden saman- ^en enimielisvyksien vuoksi ei
tap p elem aan ju m alan k u n n ian puo
K aikkia niitä henkilöitä, jo tk a o-
S U B S C R IP T IO N R A T E S :
i tim ä ä rä on h ita a s ti m u tta varm asti
t(nin,
sillä
vain
järjestöjen
katit-
laisten
yhdistysten
kautta.
Ky
lesta.
voidakaan vhtvä samaan unin »n.1 I v at luvanneet tai aik o v at k irjo itta a
In the U nited S tates and Canada
nousem assa
O ne y e a r . . . . . .$4.00
Sir. m o n th s ............ $2.25
M utta tää llä A m erikassa on ta v a l
lä
ne
osaavat
täyttää
velvollisuu-
akata
K
ym
m
envuotisji
Ikai6wumme,
pyyde
ta
voidaan
parannuksien
saavut-j
niin, ¡voidaanhan silti
T h ree m o n th s, .$1.35
O ne m o n th ................... 50
Sodan lo p u ttu a tosin on o d o te tta
j tensa luokkaansa kohtaan, inut- taisteldm asta toisiaan vastaan tää n läh ettäm ään k irjo itu k sen sa tä n vissa tilap äin en ta k a a s k e i: nykyisen lisen m ailinalliseu luotsin v a lta k ir
tam iseksi taistella.
jan saanut Mrs. G eorge H u lie tt, to sin
: ta vain omaa luokkaansa ja siinä sillä a|ikaa kun pitäisi taistella ne ennen täm än heinäkuun loppua. sodan ta p a h tu m is ta v arm aan tulen
a in o a sta a n Illinois-joen alueella. H ä
i . . .
KirjotUKset jotka k ä sitte lev ä t työ-
se p ite ttä v ä k s i lähivuosina suunnaton
i tdisikin selit v koko pulinoille. Jos kalideijsaii
Työtaistelujen jarruille
nen m iehellään on h in aaja-alu s, ja
imin
t
\o
p
äi\ä.l
sa'1'i
vge
n
|ijR|<een
tila
n
n
e
tta
ja
k
ehitystä
Täysveristä gom-
' i paljous selkää karm ivia seik k ailu ro
i Sami suvaitsisi tu n n u staa^ sen, V U ltu u lise k si.
vaim on on p itä n y t oppia h o ita m a a n
\ o ld a u ilh a u silli piirissäm m e viim eisen kym m envuo
persismia
m
aaneja.
että vesi ei voi samalla olla s u p \-\'ä eri unioissa, m utta ylltei- tiskauden ajalla tai ennenkin, osasto-
sen o h jaa m ista, m illoin m ies o tta a
Nvt soaan
«nd.vn a ia n on tu o llaiste n ro- t j purkaa laatia, ja nyt «n vaimo
Kun järjestym ättöm älle työ
Nyt
lana ja jäässä, niin kai hän saisi sestä sopim uksesta asettua nyt ien toim intaa jne., ovat terv e tu lle ita . m aanien
k irjo tta jilla m uuta tekem ts-
/
......
,
------
läiselle
selittää
järjestym isen
Amerikan
työväenliikkeen päähänsä senkin, että ei ole ole s,iman perusvaatim uksen taak- e. Mikäli m ahdollista, olisi liitettäv ä tä. K oettav at esim . uskotella, e ttä "äp ässy t säädetyn lu o isitu tk in n o n .
tarpeellisuutta ja kehoittaa hau
' m ukaan kuviakin. Sam oin olisim m e
j taantum uksellinen ja luokkaedut massa m itään sellaista kuin etu
m eillä ollaan sodassa k an san v allan V A L T IO N J A K U N N A N O M IS T U S
....
. .
im (lim atta siitä, mitkä m in -:....
ta liitty m ä ä n jä rje stö ö n , m in t
k iit o llis ia , jo o jo k u
v o is i
h a n k k ia
! unohtava aines pakottaa huomion jen yhtäläisyys, joka oikeuttaisi xin iij- n } hteiskunil.i! äiset
; m eille yhden num eron kutakin tää llä I ,’1' ■ Ta-
saa kuulla kokonaisen sarjan : .
..
. .
.....
ei s i n ä ä n ole so sialism ia, n iinkuin
. . . . . .
. .
itseensä toisinaan liiankin usein. työväenjärjestöt toimimaan yh teet ot at, ei niille nyt voida o - i lännellä aikojen kuluessa ilm esty- j
jo tk u t lu u levat — ja jo tk u t to is e t
s v v to k sia jo k a is ta jä rje s tö ä vas- . .
. . . . . .
. , ,
- ,
Alutta m itenkapa muu ten Kaan dessä riistäjäluokan kanssa m is luistaa suurtakaan huomiota, sil- ; n y ttä suom enkielistä lehteä, m itä EPÄONNISTUIKO VAPAUSLA1NA’’ ovat lu u lev in aan , v o id ak sen sa s itte
taan, joka koettaa tavdentaa ri-
. .
.
SIT T E N K IN ?
...
•
voisi olla. kun kerran porvariston sään tapauksessa.
m ielin m äärin rö k ittä ä s e lla is ta “ so
a nuden toteuttam isesta ei nt Vl vanhem pia, sen parem pi, olipa m iltä
vejaan. voidakseen jotakin saa-
, ,, , ............. , , ,
,
j ala lta tah an sa.
.
... .
_
.
puolella käsitetään luokkaedut ia
sialism ia.”
F a rm a ri jä rje s tö je n le h ti kerto o :
voi o lla kvsvm vstä. Voihan k n
da aikaan.
larjestvm attonnen
................... , .
. . . . . .
T äm än to d istam ise k si o tam m e se l
. , ..
I työväestö sittekm tukku vhteis- Vakava sana vakavassa: uin j ä j A A M i 'j a t k a a « . n i c n ^ X “ « ?
K ohtasim m e ä s k e ttä in ju n a s s a e-
mielesta ovat järjestöt aina k a ik -; . .
vän
j* k o u ra a n tu n tu v a n esim erk in .
i
rään
n.
s.
vapauslnlnan
kauppaam
i-
porvarien
kanssa,
.
, ,
.
., to im in ta a n
«ISIitSSH.
yhteiskuutaoppiensa se littäm istä . |a|3e^ kuvat, joilla on huom attavam -
keen kelpaam attom ia, m utta su-
New
Y orkin kaupungin h a llin n o ssa
‘ sen pääv irk ailijo ista.
Y htä to ista
Porvaristo odottaa tvö väestöltä
i
ja
koettaa
saada
työläisiä
niiden
j
paa
m
erk
ity
stä
tä
k
ä
lä
ise
ssä
työväen-
lä seikalla, että he itse pvsvtte- j .. ,
. .
„ .
'
...
ju te lm a m m e hän virkkoi: " k u u lk a a jööta pitävä, v a a lip eto k sista , tö rk e ä s
• '
y h te is to im in ta a k a n ssa a n , se h t-
Tiedonannot
VYashiiuitonisU I taakse.
Sellainen' suvaitsem at- liikkeen historiassa.
pas, Mr. Sm ith, e tte osaisi arv ata- tä y leisten varojen v ä ä rin k ä y tö stä ,
levät ulkona kaikenlaisista jär
-T O V E K IN TOIM ITUS.
i täen kum m ankin etujen tulevan 1,
'
to
m
u
t)s
,
jo
s
to
in
en
m
enee
elt
;i
■
kaan, kuinka vähän su o sittu koko p o h jatto m a sta lah jo m ise sta ja kai-
.
..
kertova t aberdeenikiisten puuta-
jestoistä, ei koskaan ole heidän j
siten ajetuksi, m utta samalla se varatvdlaisten jarjeston (T im 1 lakko.’>u, . niin to in en jä ä ty ö h ö n .!
1
vapauslaina on.
No, se kyllä saa- k e sta
r ia h d o lln o s ta tu rm e lu k s e s ta
ROMAANEJA
m ielestään järjestöjen heikkou
daan
m
yytyä,
vieläpä
tu
lee
tila
ttu
a
surkeankuului.-a
Taifflnany H all on
käsittää, että työväestön edut
ber W orkers I ’nion) ja p;ircty6- vaikka sam a v a atim u s on k u in -!
teen m itään vaikutusta.
saam m e nykyään m elkein yksino paljon yli tarp e en , m u tta s itä ei , p ä ä ttä n y t tu le v issa v a a le issa o tta a
voidaan juuri siten parhaiten j ä t
lai-ten jarjestdn (Shingle W ea ; m an k p i o h je h u assa. on ty ö lä isille ; m aan lukea
Ja kuitenkin ovat he etupääs
porvarilehtien nykyis o s t a se osa väestöä, niin. farm arit i>b;eli.iaansa kulkuneuvojen, voin.a-
tää ottam atta huomioon.
Eikä juuri tä solaa koski-vissa selo stu k sissa ja ja ty ö v äk i, jo id e n o ta k s u ttiin tä tä ■ asem P -n v. m. sem m o isten y le iste n
vers V n i'in i v h tv u e en k a l n l e k - P1't a fa iiin ir M isinta
sä syyllisiä siihen että järjestöt
työväenjoh- san tuiinin tydpaivavaatim uksen kannajttane riitaantua siitäkään,' tiedonannoissa.
V anhalta m uistilta ta rk e tu s ta varten tyhii-ntTvä:i vuo- laito k sien o tta m ista k au p u n g in kun-
ovat sellaisia kuin ne ovat. Se ! ’ . Mutta . . eräänlai.set
. . .
*
•
moni
on
siinä
luulossa,
e ttä roinaa- , d e p a tja - ja
s u k a n sä ä r.v s-p a n itk in sa liia llis e k s i o m a is u u d e k s i.
kumpi
saa
kunnian
lakon
aika
i- le'nimiistn vlii vmise.-.-
on heidän pysytleletnisen-a u l taiat nävttäxät vallan tosissaan taakse.
iiikirjalliRUUttn
vuosittain,
nvl
niin-
i
H e kyllä kuunli lev.-.l h a rta a s ti pii
Nyt on so sia listeja , jotka p itä v ä t
kona järjestöistä, joka tekee jär- < luulex an. ett.ä yhteistoim innalla tä ei ole ilm oitettu, m utta täinä misesja tai vaatim usten esittä
; kuin ennenkin, ty ö nnetään m ark k i h eitauune, m u tta e iv ä t luovuta ra- tä tä kovin pahana, sam oin kuin he
je>toi>n kuuluville m ahdottom ak- porvarien kanssa saadaan ai- Ami toimenpi le osoittaa että puu m i-e-t i. iiia y hteiset edut \aati noille tonnikaupalla. Niin ei kuiten- j hoja.”
p a in a teli vat siitäk in , e ttä R oosevelt
si saada aikaan niitä parannuk kaan jotakin hyödyllistä ty ö v äes-: tavarateollisuusalalla tyoskente vat y h te is tä to im in taa ja y h te i- *• ' kaan ole asian laita, m iten lieneekin
"M ikä siihen m ah tan ee olla syy- ; p ro g re ssi!vipu,tiileensä o h jelm a a n “ va
r a s t i - p arh aat m akupalat sosialisti-
siä joiden saa luiseksi te ovat töllekin. M ihinkään muuhun kä levä työväestö alkaa jo ainakin semp.Jä vaatim usta tuskin voita-i ennen ollut. V. 1895 ilm esty n eestä mi?" kysyim m e.
ejittää,
kuin
kahdeksan
tun-;
k
irjallisu
u
d
esta
20.3
prosenttia
oli
sitykseen
ei
ainakaan
voi
tulla
velvollisuuleit-
jiiee
“
Yleinen
välinpitäm
ät
lomy.vs
j o - j puolueen oh leim asta.
T o iset sosia-
o s itta in k ä sittä ä
järjestyneet.
k
au
n
o
k
irjallisu
u
tta,
m
u
tta
viim
e
vuo-
.
ka
johtuu
siitä,
e
tt'e
i
ole
in
n
o
s
tu
s
ta
:
lis
tit
ta
a
s
ilkkuvat,
e
ttä
siin ä n y t
i
nm
tkö:»äi\ä
aatim
us
esim.
on.
niistä
valituksista,
joita
esim
.
taistelun
aika
sa
ja
y
h
ty
ä
edes
I»
Järjestöt eivät ole täydellisiä,
; den tilasto o su ttaa a in o a sta a n 8.91 koko täh än so taan ," hän vastasi.
n
ä
e
tte
I
u
o
iia
is
l
en
v
ä
lilliste
n vaati-
Kaseista haaveiluista ja lia>
eivät edes malliksi kelpaavia. t rompers tekee aina tuon tuosta na ukeiltaan sankoja vaatimuk
p ro s e n ttia k a u n o k irjallisu u tta .
Niin kävikin.
Lainan m yynti on ; H iuksien kuin valt iällisen ja kuunal-
a ei vielä nimellise ti j sutteihista.au luu ¡matta on I.- i H uom ioonotettavin puoli asiassa on j nyt s u o rite ttu , la hdet k ehuvat sen lise i o m istu k s : a rv o tto m u u d e n so
m utta ne ovat kaiken arvostelun kin ja joista hän itkee sit.i, että sia.
ei
koskaan
m
uista
i
kuulukaan
y hteen.
1 W .W . liitonkin
a k k o i > ta is te li.i i se. e ttä tu o p ro s e n ttim ä ä r ä on o llu t 1 s u u re n im iis e s ta o n n istu m ise sta , kun , siali.-;:,¡¡Ile,
vkiptiolella niihin nähden, jotka i pi,rv;irist
ka sem m o iset vaati-
iit
-
[
työväesltm
etuja
silloin
kun
p
i-
;
Kim
tiedämme
että
siellä
on
etupiirissä
työläisten
nykyisen n- sään n ö llisesti alen em assa a in a jo j 2 m iljoonaa henkilöä tilasi sitä 50
1 m ukset k e lp a a v a t y k sin p ä T am m any-
eivät osaa tai eivät suvaitse
M uuan sellainen valitus sam alla teollisuusalalla jonkin- reman parantam iseksi, jos se M m ain itu sta vuodesta 1895 alkaen, jo- 1 yli tarp een . M utta vaikka tilaa jia paasien ohjelm a ksk
tyä m inkäänlaiseen järjestöön. täisi.
ten viime vuoden a lh a ista p ro se n ttia , nyt olisi ollutkin 2 m iljoonaa, on se
Koko vika on siinä, e ttä k u m
Kvllä järjestyneet ovat vai- oli iulaistuna hiljattain eräässä lainen 1.W .W’.-liiton osastokin ! leukaan aikoo
ei saata panna sodankaan syyksi, , vähem m än kuin 2 ' , m aam m e väes- in allakaan su u n n a lta ei m a lte ta a ja
miit taistelem aan parannusten unionistisessa lehdessä. Siinä sa-; ja kun senkin taholta kuuluu i jä rje s tö n ä ja aksi sen tulisikin niinkuin kaikki muu ta v a ta a n panna, tästä . T odellisuudessa ostajien luku
tella a sia a ed< s h ie k a n p item m älti.
! olevan esitetty v aatim uksia, niin nyt tipimia järkevästi.
puolesta parhaan ym m ärryksen nottnn m.m. settraavaa:
i J ä n n ittä v ä t, sy d än tä hiipovat mieli- ; oli kuitenkin vähem m än lotin 1 ,
E ihän se a le n n a m in k ään m eidän
"M issä hyvänsä sattuu tv ö -1 olisi senkin ehdoton velvollisuus , i M uitta. sanotaan, kukas kerää kuvituksen tu o ttee t eivät enää ole Y hdysvaltain v äestö stä, sillä ru n s a u s -1 u u d ietu sv aafin iu k sem m e a rv o a, vaik-
sä mukaan, m utta nähdessään
d 7-..-
TO VER I
k-hiivuy
mAILMANAAlbulViUAolA
d ........
...d ..
li?
L Z T U d d ù ;,: ’
ilïï
■ Sil.’
.8 .
:ÏS II i-d:,.l^JliaïSÏSr;3ï3lIH âSïg
KSSlfel’
MUUAN LUOKKAMME HISTORIALLINEN AJANMERKKl
A í W
a
Mg
M
a
«■
“• mg
•
i.- »
i
i.:
r it a îâ A - ïï i ïd
, Jäi !lí3 É ÍÍÍ$ ílS H Í3 8 Íí$ íliS Íilll3 isiüJSSSÏ^ g : ’i l t i ’1 -
n B ai> si? £ i» iisim iH s? 3 m 3 m s8 a ii? « B 8 3 í£ áií2 E F BiEä Siä. S!
" E ttlä n riistä jie n , bourbonien jä l kaitaa m ainitakaan koko papahtum as-
N eekerivainot porvarien aseina. 1 E llei St. L ouisissakaan olisi ollut
" ‘Olen ra u ta tie p a lv e lu a . T oim ena lia on tuli lak a ssu t p u h taak si icai- v a lk o ro tu iste n kuin n e e k e rie n k in k ts-
Ä skeisten ro tu k ah ak o id en johdosta , jo vuosikausien aikana se lla ista ää- keläisten, on on n istu n u t sy ö v y ttää ta tail v iitatak aan siihen e ttä jo tak in ni en täm än kesän ajalla ollut kulet- k -ta m ikä palaa. V ään ty n eitä rau- kuudessa.
E ast St. Louisissa on tusk in vielä | rim m äisyyteen saakka k e h ite tty ä kil- valkorotuisiin turm iollinen rotuviha, ; tu ib u J1 tekem ään, syntyy m yrsky jo t A n eeltereitä e te lä stä pohjoiseen. ta rä u k y jä , joita, n ä y ttä ä oheen enim-
“ V iim einen
v a lk o ro tu ise n
ty tön
k e rin a k aa n lau su ttu , m istä sellaiset : pailua työvoim an m yynnissä vaikoro- sam oin kuin V enäjän m u staso tn ialai- ka vijtää vertoja niille villeille hyök- Olen lä h e ttä n y t tu h an sia Clevelan- määreen tiimi kaksi sam assa huo- ra isk a u s ta p a h tu i viim e m arraskuun
tuon tu o stak in u u siintuvat m ellakat ' tu isen ja neek erity ö v äestö n välillä, set sa a tto iv a t tie tä m ä ttö m ä t talonpo- käyktjille, jo ita presid en tti Roosevep • di)n ja m enen hakem aan lis iä , sekä noessa, halpoja k elttiö v ä lin e itä ja 10 p . nä. S uurin osa n e e k e re itä vti-
jo h tu v at.
S an o m alehtiuutisissa
on niin m itään ro tu so taa ei olisi sattu- jä t vihaam aan ju u ta la isia ja pane- aikoinaan aiheutti, syödessään muu- tulen edelleen toim im aan sam assa m uuta se lla ista joka ei
pala, fiini; taan n o s te tu is ta sy y tö k sistä oli vain
n iistä m ainittu a in o a sta a n ik ään k u in j nut. M utta varsinkin viim e aikoina { m aan toim een ju u talaisv ain o ja.
I tä m ä ä voileivän tohtori Booker T. teh tä v ässä ainakin kuukauden vielä, i kaikki m itä on jä!< llä. peitsi e ttä ! ra u h a n h ä iritse m ise stä .» viinakaup;n-tn
sivum ennen, s e |ittä m ä ttä ollenkaan ' on sinne ku lo tettu tu h a n sia n eek erei-j “ R otukysym ys tulee s iilym ään niin j
katissa. Ne eivät ää- Me lähetäm m e n e e k ere itä pohjoiseen useilla näillä vuoteilla voi vielä näh- i u h k a p e listä ia ry o v äv k sistä
niiden todellisia syitä.
| tä, joilla tu sk in on m itään vaati- kauan j.,,,, ty ö lä iste n riistäm in en jät- nestäjieet Hooseveltia. m u tta valitsi vapaalla kyydillä ja to iset tek e v ä t dä jä tte itä h iilty n eistä ih m islaista. ! "L -iiä t '.ilkkeelläolevat huilut ker-
Ilm ioillä sellaisilla kuin St. Louisia- m uksia, koska ei heidän e lin taso n sa kuu, siksi kunnes koko etelän talou vat w ilso a in kahdesti peräkkäin vir- sainoin tois.lle u rakoitsijoihe.
“ Suuren tiiliröykkiön a lta. joka 1 o v a t ott i neeivorit, k o sto k si e r ä ä s tä
sa sattu n eella, täy ty y olla olem assa j etelän k u rjissa nm alalsoloissa ole dellinen jä rje ste lm ä m u u tetaan pe k aa n .' siin ä koko syy
“ Mies puhui toim estaan kuin olisi k erran oli k o lm e tu h a tta istu m asija a 1 toukokuulla tapahtunee:-,!a m ellai.as-
syynsä
syvällä
y h teisk u n n allisissa ; ollut korkeam m alla kuin kiinalaisen- rin p o h ja ise sti; se elää eunakkoluu-
“ Elie än bourbonit hyväksyvät täl- se ollut tillikivien läh e ttä m istä. S, n-i k ä sittä v ä n ä oopperahuoiieeua, lu u i- ! la j ° ssa su rm a ttiin jo ita k in m eke-
siihteissam m e.
T ap ah tu m at, joissa : kaan.
eikä tu lla ryhty ra u k s e t eivät koskeneet häneen, Iiä- laan löydettävän 25 5d ru u m ista.
loisuudessa. kum paakin rotua varten laiset v e rilö y p t
¡re tiä , olivat ; seat.-unniteet su rm a n
su rm ataan satoja ihm isia ja havite- T utkjm ukset eiv ät tule p a ljastam
aan yih pidetyissä eri kouluissa, neekeri- m aan m ihinkään toim enpiteisiin tä- nen m ieltään ei k ,,n n ittän y t täm än
_______
“ Nykyisin on kaupunki n eekereille j
v a lk o n d u isia m ä ä rä ty n m erkin
taa n lask em atto m at n|ä;irät omai-
tod ellisu u tta.
e:i
nsuiitokasarm elssa,
neekerivai- män im in saattam isek si turvallisek- kaupungin äskeinen tapalnunia. K a ik -!
n o iduttu paikka.
Olen ollut | sa a tu a a n *
’ ’’tä s a la liito s ta ja ases-
su u tta , kuten St. L ouisissakin, jossN
noissa, ty p erässä ja itse p in ta ise ssa si niille kym m enelle m iljonalle nee- ki in istä h än v älitti
oli neekerit ja ; tilaisuudessa n äkem ään m iten !uke- ' t a u tu m isesta piti letn äk u u n ensi pui
nyt on autiona toistak y m m en tä kau-
H allituksen taholta tullaan m ah-j neekeri vihassa, ly n ch au k sissa ja ve- kerilije jo tk a tää llä asuvat ja muo- n iak su o so it u k se n sa .
m attom at joukot poistuvat kaupun- ! vana sa ttu n e e n m ellakan olla seu-
p u n k ik o rtte lia ja kym m eniä neekeri- ! dollisesti panem aan toim een jonkin rilöylyissä.
d ostaval kym m enennen osan asuja-
- i
"S am assa ju n assa tapasin m yöskin : g ista soti las vartija ston suojissa. !UU. ' r a uksena.
ru u m iita vieläkin raunioissa, eivät laisia tu tk im u k sia St. Louisin mella-
inistö stam m e; ei m itään tulla teke-
erään St. Louisissa asuvan rau tatie- kanaan a in o a staa n p äällään olevat
“ L ukuisia tu tk im u k sia on lu v a u-a,
" E te lä n v a lk o ro tu ise t n u o ru k a is e t
koitten johdosta, m u tta niiden tulok
johdu sa ttu m ista .
m iiinj neekerirodun tällaisen kohtelun
konduktöörin, jolla oli rakenn u s u ra -i v a a tte e t ja pieni k an tam u s jo tak in , ® « tta sit tek in ovat jo tk u t s itä m ieltä
a
ja
t
e
l
e
v
a
t
avoim
esti,
e
ttä
yksikään
Ne jo tk a ovat tu tk in ee t vaikoro- sista ei ole o d o tettav issa paljoakaan
lo p ettam iseksi r ia kauan kuin ny koita pohjoisessa.
K ertoessaan m e -; jo n k a sisä llö stä oi ole tietoa.
e ttä y h tä ä n v a lk o ro tu sta ei tulla
n e e k e rity ttö ei ole puhdas ja k o e tta
tuisen ja neekerityöväestön keski valoa asian todellisuuteen, sillä ta s
k y iset su h te e t vallitsevat ja denio-
n e tte ly stä ä n neekeritytaläisiä kohtaan
“ N eekeriväestö on sellaisen peh,n koskaan tuom i, ,einaau s iitä rikokses-
vat
k
ä
y
ttä
ä
sitä
hyväkseen
m
ahdoili-
näisiä. su h te ita etelävaltioissa, osaa- sukin ju tu ssa ovat p o litik o itsijain j
_ ...
.
.
- ; i,
k
.
,
,
•
h . -
«i
; sirum an teh okkaasti. N eekereillä ei h ia a t’t ° ' aT hallituksessa.”
ja heidän v a a tim u k sista a n , lausui vallassa, jo llaista vain harvoin olen ta. joka jo hti te u ra s tu k s e e n jo ssa
vat tässä k in kysym yksessa iskeä he- edut kvsym vltsessa ja niitä ei sovi
,u
' ole sieliä m itään oikeuksia, p a it s i ; a a ria n a kun V enäjän tsa a riv a lta hän m. m. m iten vähään ne tyyty- nähnyt. ‘Saisinko o tta a te is tä valo- m ahdollisesti s a ta k u n ta h e n k ilö ä sur-
ti a sia n ytim een.
Kysym ys ei ole loukata.
' kuvan?’ kysyi e rä ä ltä n e e k erin a iselta. m attiin ."
h a lv e k sittu in a palvelijoina ja orjina. oli käyvillään sotaa sa k sa la ista mi- vät.
K irjo tta e ssa a n tä s tä kysym yksestä
m istään m uusta kuin näiden kahteen
ipmia
“J a täm ä ete lä on poliittinen ko- litari
m arism
ia ja im perialis
perialism ia vastaan,
“Joku aika tak ap erin , selitti hän.
Nainen » hypähti
kau h u « issaan
Jär-
n a u .
—
»,
- - .
« „ u a u . .
u a r- j
y t
L o U is i»
V e rilö y ly
O „
VUill y k si
rotuun kuuluvien työläisten keski- latisuu New York Call m. m. seuraa- konaisuus, ‘s-vietti etelä.' jolla on ! Pa a <Jti se toim een om assa m aassaan
■n, e rä ä lk .
y a !o k „ ,a u sk o n p c n i e r . e l l t„ ia- n lislä ,„o n isw
j o |u m’u „
läh etin joukon n eekerelt
. n a is is ta työvoim anm yynti m ahdolli vaa:
tuo kaunis m äärä, 135 valitsijaään tu , i jm itailaisvainoja. joita vastaan tur- työpaikallem m e. Ostin kolme
olme i d t t a a ! (a * o k ( » n , joka oi ,,il„ poloissaan. :
n i„ c u tla a
Nc „
“ N' ekerikysym ys on y h teisk u n n a l
su u k sista.
E telän teoiiisuusparoonit
_—
joita ei n y kyisten su h teid en v a lli-' v«Ht<^nilIa ju u talaisilla ei ollut rai- makuu-, ruokailu- ja k e -. ittiö ta rp
ttä i vaikka i.bon,
olisin I k ä , y ttä n y t _____••
pyssyä ; ■
e ia..
ita o e tti
ja m aatilojen o m istajat p itäv ät mie linen .ia taloudellinen kysym ys. St
, ,
,
,
.
u iv a t m ilioni lak k o ta p p elu in a, mil-
i tessa koskaan a n n e ta kenellekään Lian suojaa. Ja sam alla kun Arne- varten ja nyt ovat kaikki neek erit vulokuvauEkoneen tilalla, ei hän olisi
lellään työssään n eek ereitä, koska Louisin verilöyly ei ole m itään m uu
ro tu m e lla k o isa , m illoin roska-
va- onnellisia.
¡m uulta kuin dem okraatipuolueen eh- i rik a ssa v a ru sta u d u ta a n sotaan
voinut olla pelokkaam pi.
niille ei ta rv itse m aksaa niin paljoa ta kuin a litu ise sti vallitsevien in to
joukon
hyökkäyksinä työläisten rau
dokkualle.
Täm ä v a litaijaäan in iäärä P«'tdpn ja kan invaltaisuudon puo-
“ M ellakat ovat k y ten e e t tää llä jo
“H änen m ieltään kiin n itti vain : e
p alk k aa kuin valkorotuisille, m utta him ojen liekkiin puhkeam inen, jo tk a
hallisiin
katu k u lk u o isiin kuten t.<-
on ratk a ise v a tek ijä jokaisen demo- 'usta
saa taalta. tapahtua sellaisia e ttä n e e k erit tu liv at niin vähällä on parin kuukauden ajan.
V iim eisen :
pan b ii B ostonissa ja e n n en on ta p a h
voidakseen a litu ise sti ja tk a a se lla is intohim ot tu lev at säilym ään niin kau
kr. .> :..en p residentin v alin n assa, ¡1- veril »ylyjä :uin St. Louisi.-.-<thi». nellisiksi.
pnolen vuoden a ja lla nrt kaupunkiin j
ta neekerien riistäm istä, on ta rp e e l an kuin niitä a ih e u tta v a t syytkin sä i
tunut S e a ttle s s a ja m uualla.
m an sitä ei \Vil. -nkaan olisi tullut ..’osta m uodostuu h istoriallinen orjan-
‘N äm ä ja lukuisat m uut puhutte- k ulotettu enem m än kuin v iisitu h a tta
lista. e ttä pidetään yllä ro tusotaa
lyvät.
Etelässä on mitä helpoin kiiholttaa
viim e vaaleissa valituksi uudelleen, m e r ; ti koko kan allisuudt tie.
lem ani henkilöi ovat olleet yksim ie- ne‘-keriä ja m inulle k e rro ttiin , e ttä
“ N eekerikysym ys on om inainen e te
Kun n eek erit työskentelevät hal-
valkorotuinen
väestö teurastam aan
Miitta m itään m uuta ei voida toi lisiä siitä e ttä jo k aise ssa pohjois- ' i'-bi<>r° t ulse t ja n e e x erity ö läise t ovat
Ja nämä etelän bourbonit, tämä nee-
«. valta palkalla, on m itä helpoin pitää lävaltioille, jo issa valkorotuinen asu-
voa niin kauan kuin vallan p itäjien valtioiden teollisuusk aupungissa, jo- ’ s “ ‘n sama1la työ m aan a ty ö n h au ssa. neekereitä kuin karjaa, sillä se tie
valkorotuinenkin työväestö alhaisella jam isto elää alitu ise n n ek erikauhun i kf>ril>'nch au k sia toim eenpaneva, työ- i
että viranomaiset eivät ole tus-
oim et riippuvat heidän poliittisista ka on viime aikoina saanut rnn- 1 ,eaesa taPauItsc?sa ottavat neekerit tää,
, .
.
-««»♦«
elin taso lla ja siis m istään tie tä m ä t vallassa. Se ei voi lask e u tu a v u o -A äp3töä vihaava, taan tu m u k sellin en <
saam m assa m äärässä e te lä stä tu o tu a ,' nu ',alvemmalla tehdäkseen, varsin-'
ne< 8 i a
c aan
teelleen
a
ja
tte
le
m
a
tta
neekerikapinoi-
-
,a
^
n
k
i
s
e
s
t
i
um
m
ehtunut
aines,
jo-
e
d
u
ilta
a
n
ja
heidän
po
liittisten
k
an
töm änä. J a sellaisena se hakee kur-
syyttoeseen.
Etelän
valtaluokka
hyö
neekerityövoim aa. ovat vaikuttam aa- k ’n i:l'ian maalta tulleet, joille tar-
• ju u te n sa
syytä
n eekerltyöläisistä. ta n eek erien hyökkäyksiä ja m uita kfl N idottom asti m ää rää etelässä, n a ttjjie n s a eduista,
tyy vain n iis tä m ellak o ista.
M itä
luullen niiden olevan kaikkeen syyl sam anlaisia k au h eita p ainajaisia. Ei vaik u ttaa sen. e ttä sellaisiss i t.-vpauk-j Ha l ^ a ja vaatim ato n ta työvoim aa, sa ne sam at syyt. jo tk a a ih e u ttiv a t '' 1,11 P,Jl^ka n ä y ttä ä su u relta,
pelokkaan!pia n e e k e rit ovat, s itä tai
R ik o llis u u s s y y te p e rä tö n .
lisiä
T eoiiisuusparoonit k ä y ttä v ät ole p itk ää aik aa siitä kun koko j 8,?sa k u ’n St. Louisin m ellakkakin , T iu k im u k rista rii S t Louisissa mel ne h irv ittä v ät ro tu k a h a k at, jotka pi-
i
nipin ne
tvhn an tiiiicn
etelä
oli
k
au
h
u
issaan
siitä
e
ttä
New
0,1
ei
saad
«'
m
itään.
Se
on
;
lak
o
v
tep
jälkeen
k
irjo
itta
a
C
hester
tivat St. Louisin a su k k a ita k a u h u n i “J o tk u t k e r to b a t e ttä neek erien i a se tta m iin
neekereitä estääkseen valkorotuiset
v a a tim a sta p aran n u k sia oloihinsa ja Yorkin kouluissa sa n o ttiin vaikoro- sh ä »taesta, jota V ardam an. Tom M. y,-n p h t k u r a a v a a :
Hoke Sn,ith
,nuut kon-i “jfm a ssa jolla saavuin täh än hiit-
sam alla p itäv ät valkorotuisten avulla lu isten ty ttö je n olevan p a k o te ttu ja '
gressin
taan
tu
m
u
k
sellisim
m
at ainek- ty n c b te n ihm isluitten ja liekehtivien
n e e k e rit vallanalaisuudessaan.
Ali tan ssim aan b.eekeripoikasten kanssa.
set
ed
ustavat.
, intonim ojen kaupunkiin, tap asin mie-
tu iste n vainojen pelosta alistu u e te - ju ttu jo ssa m uuten ei o llut ollen
“Noin kaksitoista kaupunkikortte- rikollisuus on melkein yhtä klrkealîa ^ i ^ ^ y n k Ï Ï n ^ X » ^ ^ 11
“Milloin
hyvänsä
p
resid
e
n
tti
us-
hen joka k ertoi seu raav aa:
kaan perää.
län neekeri m elkein m ihin tahansa.
....
k
_
.
i