Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 7, 1917)
No. 157 TOVERI tä in v a ik e u k sia so ta p a lv elu k see n ' si. M u tta ken h y v ä n s ä voi vaaratta ,t ,H t H M 1 ■ M M - i kansalta ropoja loistavan hovi- Valtava enemmistö Inkerin män maareformin tunnuslauseita lu on lähitupain päivien kysy p ä ä stä k s e n n e .” a s tu a p u h u ja la v a lle ja s ie ltä ju lis ta a ? elämän tarpeisiin. Ali pvrolitoK- maan talonpojista on omin käsin, olivat seuraavat: 1) ei askelta mys. Ja sen ratkaisusta eri puo Jo n k a tä te n k o h te lia a s ti a lis ta m h u rja a isä n m a a n ra k k a u tta a n . uskolli- ! perheensä työvoimalla kaan suurtilojen maata talonpo lueissa sangen suuressa määrin , ta vuosisataa tanssi piiska ja ho- oman me k a ik k ie n n iid en m ö ly p a trio o ttie n su u tta m a a n sa k u n n ia k k a a lle lipulle, i i n k ^ n maalais maat a viljelevää pikkutilallista, jille. 2) vankan pienviljelijäluo- riippuu millä puolueella on In h u o lellise sti h a rk itta v a k s i, jo tk a y h jne. — ja se lv iy ty ä s iitä kehum ises- ra tivaan selässä. A. 1861 lak jonka maatilkku ei viime vuosi kan luominen taloudellisesti vau kerinmaan suomalaisten pikku- tä p ä ä tä h o ilo tta v a t p a k k o p a iv e lu k -1 ta e h jin nahoin. kautettiin maaorjuus, mutta tä- kymmeneen saakka ollut oikeas raammista talonpojista, joille ky viljelijäin keskuudessa lähesty S A N N A K A N N A S T O N M A T K A O H sen v ä lttä m ä ttö m y y d e s tä . J o s he lakkauttaminen oli monin taan hänen yksityisomaisuuttaan läkuntien yhteismaasta lohkais vissä valtiollisissa vaaleissa suu JELM A H E IN Ä K U U L L A ■ m a s y d ä m e stä ä n o lisiv at p u o lek sik a an paikoin vain nimellistä. Tiikerin- vaan kuului se oikeudellisesti ky taan parhaat ja isoimmat osat ja, rimmat toimintamahdollisuudet. “ R in tam a so tila s, joka saa v apaan , ON S E U R A A V A : niin isä n m a a llisia kuin he o v a t su u s elan n o n ja $15 k u u ssa se lv ä ä ra h a a i maan talonpoikaisväcstö, joka on läkunnalle. Inkerinmaalla, val jotka kykenevät keinottelemaan j taan , ei m itä ä n p a k k o k o m a n to a k a i p alk ak seen , tie n a a p a ra h ik si $15 j nvt yli 50 vuotta tuota kehutta lankin keski- ja länsi-Tnkerissä maata Seattle 6-7-9 p. käsiinsä taloudellisesti! v a tta isi. P e a rso n 10-11 p. k u u k a u d e ssa enem m än kuin m itä vaa vapautta nauttinut, ei vielä- heikommilta naapureiltaan. Kuu- i On sis kertakaikkiaan mieleen - E v e re tt 12-13 p. työm ies a rm e ija n ulkopuolella ky ' kään monin paikoin tiedä, mitä meisella kiireellä ja väkivaltaisin) , , lärvhmiä, joissa ei ole muuta J u a n ita 14 p. k en ee k e sk im ä ä rin tie n a a m a a n ,” sa taloudellinen itsenäisyys merkit-, - n ö v o im a i kuin tm h - keinoin on tätä maaohjelmaa' W ilkeson 15-16 p. Isä n m a a llis e sta u h ra u tu m ise sta on sta a a te lis tilo is ta i,,.attua txovoimaa kuin mah toteutettu noo e rä s p u u ty ö lä iste n ä ä n e n k a n n a t lähes kymmenisen ■ m m c M i u d t l t l SffSSItEZS 32 í C arbonado 17-18 p. n y k y ään (a in a k in san o m aleh tl)-m ail- B u rn e tt 20-21 p. ta ja . vuotta. Hallituksen ja aatelis- H alu aisin tie tä ä m issä on m a tu lv illa a n . T yöm ies u h ra a ve S iin äp ä se lien ee se lity s siihen ’ B lack D iam ond 22-23 p. herrojen tarkotukset ovat osit-j vpljenl Ilm ari W aaja, (ty ö p aik o illa re n s ä ja h e n k e n sä , k a p ita lis ti liiat Issaquah 24-25 p. isä n m a allisu u d e n p u u sk aan , joka Yh tain onnistuneet, mutta ainoas-. käyttää n im eä C harles W hite) ko- New C astle 26-27 p. ra h a n s a (h u ik e ita k o rk o ja v a s ta a n ) täältä jäivät he edelleen karjan- taan osittain. Maalaisväestö saa toisin T u ru sta . Noin n e ljä vuotta d y sv a lta in ty ö lä ise t on niin täydelli- R oslyn 28-29 p. jois-inKerissa, jossa olot ja k a p ita lis tin a k k a istu u kotona, . . ...... . tHn unhottamaan maannälkänsä s itte n läk si h än New Y o rk ista S an T o iv o tta v asti k a n sa la ise t sa ap u v a t i laitumöen, niittyihin ja metsään j se sti te m m a n n u t m u k aan sa. A ina Franciscoon, Cal., sen jälk e en en ole “u h r a te n ” m o n et k e k k e rit ja kutoen lu k u isa sti näihin tila isu u k siin , sillä nähden hovinherroista taloudel- , kannaksen , i : i-o a -; kin se s e lv ä sti o so tta a syyn, m iksi oloja, on siellä täällä keskinäisten 1 iitai-!cn maanja'O- h ä n e stä k u u llu t m itään . Jo s joku su k k ia sotam ieh ille. to v e rita r K a n n a sto on k ie ltä m ä ttä lisesti riippuvaisiksi. Toisena or-i h eid än on m e n tä v ä so ta v ä k e en , sa tie tä ä h än en o so tte e n sa n iin toivon isompiakin taloja, joissa käyte-¡ien ajaksi, nun että »e jätti suur- la h ja k a s puhuja! — E i vielä k o sk a an täm än m a lä h e ttä ä a lle k irjo itta n e e lle . juuttaj&na oli heillä pakollinen i tään enemmän palkattua tvövoi- tilalliset vähäxsi aikaa rau laan. e ttä m alla k u n siin ä m yös ilm enee, m in T overuudella, to isen m ailm an a s u tta v a n a o llessa kvläkuntaan kuuluminen maan maa. mutta sielläkin niitä on har 1 Vilielvkselle maiden jako yksi H enry W aaja, 598 East 140th St., SIM ON ARRA. kä ih an n e -y h te isk u n n a n p u o le sta ole ta p a h tu n u t m u u ta to d ella “ uh vhteisomistuksen pohjalla. Sar- vassa, joten ne ovat pikemmin tyisiin paikkoihin ia se tyydytys, C o Gustafson, Bronx, N. Y. (v. k. k irju ri). j heidän to d ella k in k a n n a tta a pan n a ra u k s e n ” nim ellä m a in itta v a a kuin kajakojärjestelmä. joka paloiteli 1 h e n k e n sä a lttiik si. jonka vksityisomistusinto on o- poikkeuksena kuin sääntönä! (lö ) H aluaisin tie tä ä m issä o v a t v a p a u te n sa u h raa m in e n luokkavallan itsekuljekin perhekunnalle 'kuu miaan synnyttämään oli eduksi. veljeni Alex sy n ja riisto n a ltta rille . O rja ei voi, jos luvan 5—10 hehtaarin suuruisen, Toisaalta Inkerinmaalla ei ole Maankäyttö ia viljelystavat sai ty isin A lajärv ja eltä, Edw W. ard L. L issala, O lkaa h y ta h to isik in , m itä ä n u h ra ta . H ä n e ltä “ A m erikan k an san tä y ty y p ik a harvoin sitä isomman, maatilkun myöskään olemassa suomalaista vat hyvää yllykettä edistymään. vät ja k irjo tta k a a v eljellen n e alla o tta a isä n tä n s ä en em m än ta ik k a vä puoliin p ä ä ttä ä , m inkä v e rra n on Inkerinmaan suomenkieltä pu kvmmeniin. jopa satoihin, toinen , maatonta maalaiskövhälistöä. I- Mutta maata ei sen kautta li olevalla o so tte e lla: Eeli Niem i, Box hem m än rä ik e ä llä v ä k iv a lla lla k a i tila a s u o ta v a om an tu n n o n sy istä so eikä talonpoikain 454, F a irp o rt H arbor, Ohio. huva asutus jakaantuu pääasias toisestaan kaukana oleviin kais soilla aatelistiloilla länsi-Inkeris- sääntynyt k en m itä ta rv its e e ja m itä o rja n ta p a lv e lu k se sta k ie ltä y ty v ie n vakau-j sa kahteen heimoon: inkerikkoi - taleihin. teki mahdottomaksi kai sä on runsaasti virolaista ja ve- maannälkä suinkaan sammunut. (6) H alu taan tie tä ä Jo h n B oström in jo k o ru u m iissa ta h i sie lu ssa h ä n e lle m ukaille,” lau su u e rä s p o r v a r ile h ti.1 maalaisproletariaattia. Pikemmin päinvastoin. Entisen hin ja suomalaisiin. Edelliset ken järkiperäisen maanviljelvk- näläistä k e lp a a v a ta löytyy. K u k ap a toisen T u rh a vaiva k a n s a n s iitä en ää > sen ja sen sivuhaarat. saattaa olla joku määrä Suo- yhteisomistuksen ja sarkajako-j nykyinen osote, en n en o llut Asto- tulivat maahan vanhemman V e Ore., m yöhem m in V anceuver'- m itään p ä ä ttä ä . K irtsu n taiau tak u n - mesta ¡isken siirtyneitä työläisiä. järjestelmän aikoina kinsaantn- riassa, iikan n a u tin n o ik si to d e lla v a p a a e h issa, W ash., ja viim eksi S an F ran- näjän vallan aikana eli ennen Pääasiassa . mainitut Mukat, nnijta aniharvoin Inkerinmaan to ise sti m itä ä n lu o v u tta isi, jo s o r n a t en n en p itk ä ä p itä v ä t huolen puuttccnalainen. turpeeseen ¡ ciscossa. Cal. Ilm o ttak aa o s o tte e sta Utit Stolbovan rauhaa (1617 l ja kään ja lla e n s in k ä ä n olisi ä lliä ja kykyä siitä a s ia s ta , ja vejinimepa lyödä nytettiin kreikkalaiskatoliseen eli muita myöskin monet muut jne- SU(«malaista kantaväestöä. kiinnitetty maalaisväestö pyrki G. Hildebrand Colile, Astoria, Ore. nemmfet asianhaarat i<) etenkin 1 vetoa, e ttä se “ lila " joka tuon v a j ä ttä ä jo ta k in o m aksi ta rp e e k s e e n ? "oikeaoppiseen" tunnustukseen. vleinen oikeudettomuus, virka- Maatilkkujen vähyys ja vilj c’ maasta irti lähteäkseen kauptin- V apaus on se a in o k a in en uiiriteu- k a u m u k se n sa uh reille m yö n n etään , j Inkerikot pitävät sen vuoksi mie ■rrain ia poliisivallau mielivalta lyksien alkuperäisyys eivät rno- geissa ja tehdaskeskuksissa pa- ras, jo k a a in a ih m isk u n n an olem isen ei ole paljoa, jos o llen k aan , yli ta lellään itseään venäläisinä ja o- herr ovat vaikuttaneet, että Inkerin- uin paikoin ole turvanneet inke- remuaa toimeentuloa itselleen e -, a a m u s ta a s ti on u h ria ltta rilla kuo-1 vallisen vankilakopin la ttia -a la n : 9 vat alttiimmat sulautumaan val maan niinkuin koko Venäjän ta- riläiselle talonpojalle toimeentu simaan. Mutia viime vuosikvm lo n tu sk issa v ä ris s y t, tu n n o tto m a n j ja lk a a p itu u tta , 6 ja lk a a lev ey ttä. takunnan vallitsevaan väestöön. lonpoikaisväestö on aina näihin loa. Hänen on monasti pakko menen maareformi maan yksityis ¡1- ryöstöhim on p a lv e lija in ja uhripap- . venäläisiin, Monin paikoin 011- asti nysynvt taloudellisesti va- turvautua rahdinvetoon, ajuri- omistukseen ja parantune •ttaneet jelvstapoineen ovat luut.aneet • e pien k y n sissä. “ M inä en p ä ä stä k e tä ä n edelleni kin tämä sulautuminen jo taj»ali Järjestönune asioltii ? vinhcrrfin kepPi I HALUTAAN 1 B I M ¿umMllllllSIH&KIIinzS^SUHIll Kirje Inkerinmaalta rattomana ja henkisesti kellitty- toimeen Pietarissa y.m. syrjätie- — Työläinen, älä jar ruta vapausliikettä py- syttelemällä ulkona jär- iestöstäsi. Älä estä työ« laiStOVeneSl pyrkimyK- gj£ pysvttelemällä Syr- jässä tästä yhteisestä liikkeestä. siteitä maalaisväestön ja maan isä n m a a llisu u d e ssa ,” lau su i a ik o i-' tuutit. toisin paikoin käv se liv mättijnänä. Vaikka maassa pi - nestiin. Muutamin paikoin lou- T o ro n to on s a a v u tta n u t m a i- , n a a n k u uluisa a m e rik k a lain e n humo- väliä vauhdilla. ! tiiisi jo olla voimassa yleinen . hii maalaistyöväestö paata (Palk välillä. Talonpoikien maannälkä n e e n C an ad an k iih k o isa n m a a llisim -! ris ti A rtem us W ard, “ja sen todis- Inkerinmaan suomalaiset ovat m u « -, kansa 1 opetus, ovat omistavat kikiveä) ja vedättää sitä raken- on lisääntynyt. Sitä 011 ollut kii yleiseen herännvt patin kau p u n k in a. V ä rv ä y ty n e itte n m illoin hv- > asettuneet siirtolaisina maahan., ’»“k a i vallankin maa-aateli, o- • nusaineena Pcitariin ja muihin liottamassa ; U im iseksi olen valm is maakeinottelu. johon suurtilalli lu k u m ä ä rä s s ä on sillä k a ik k i cana- ! vänsä u h ra a m a a n isä n m a an aitta-i Ruotsivallan aikana eli mainitun | sannevt ' pitää kansan pimeydessä, kaupunkeihin. Kylistä, jotka o- set ia porvarilliset rahamiehet d a la ise t e n n ä ty k se t. M u tta en n en j r ille k a ik k i vaim oni su k u la iset." rauhanteon ja nn ‘,'1.a ’''enin1an i Koulu issa vallitsi ankara ia epä- , vat venäläisten välittömässä naa- ovat antautuneet erittäinkin vilk p itk ä ä sek in eh k ä sa a k y liä n sä raili- j Sam oin on a m e rik k a la in e n kapita- Venäjän vallan välillä, jonka Iso- 1ui1j()jlien poliisihenki. jonka var- i puruudessa. menee nuorempi Kannattakaa niitä liikkeitä, jot kailla liikepaikoilla, kaupunkien tu rism in siu n a u k sista . P a la n n e itte n , listi a in a v a lrtis u h raa m aa n isän- viha toi tullessaan, .suomalaiset, t}oina oli nj; papisto, papisto, kansakoulu-j naisväki talvisin Pietarin porva- ka ilmoittavat Toverissa. ympärillä ia rautateiden varsilla. so ta s a n k a rie n jo u k o ssa on kehnom - [ i m aän a ltta rille joka so rk an am erik- (äyrämöiset reille palvelukseen. Tehdastyö- moiset Karjalasta ja ia ^äva-) sava* 1 inspejltoreiksi nimitetyt erikoiset' ei pankin a in e s ta , jo n k a ro isto m a isu u s 1 k a la ise sta ty ö v äe stä, — m u tta ei rni- kat Savosta) Joivat tullessaan. kouiupojjisit sekä hovinh herrojen ; hön on Inkerin suomalainen Kun nvt uusi voitollinen val ja k u ritto m u u s on jo a lk a n u t koh 1 tä ä n m uuta. maalaiskansa tähän asti ollut lankumous "maa ia vapaus luterinuskon, ne Veläkij j aSettamat kouluneuvostot, tunnustavat. Näihin suomalai-j d istu a m u u h u n k in kuin so sia listie n vastahakoinen, vaikka viimeisinä tunnussanoineen puhkesi, ei asr- siili ovat liittvneet myöhemmin ' Erittäin raskas oli kansakoulu- vuosina 011 siinäkin suhteessa raarikysymvs ollut yhtään sel k o k o u k sissa m e lla stä m ise e n ja p u h u A m erik k alaisen n rm eijan tulo Suomesta Tnerinmaalle siirtyneet laittP sen tila Inkerinmaalla, suo muutosta huomattavissa. jie n p iek sä m ise en . K a ik e n la iste n r i vempi kuin 10—12 vuotta sitten, I malai jissa seuduissa, joissa val- pakkoluovutuksetta ei k o k sien ja irs ta ilu je n puuska on a i R a n sk a a n au ttam aai) “ yleism ailinal- kansanainekset. , ... , .Maan Tab'tulelliset olot ovat inkerik-> lanpiljäjät harjottivat lisäksi kan- Maan omistuksessa ja yiljelvs-• askeltakaan eteenpäin, n a o llut so tien se u ra a ja n a , ja To lisen k a n san v a lla n ja vapauden pe a sortoa, sillä kansallisten (R U B B E R STAM PS) la s ta m ista .” ensin tjyyten is tavoissa on kuitenkin viimeksiku-; y ajt;on luostarien ja yksityisten hävitetty- kojeti ja suomalaisten kesken sa sali ro n to n k in “ la in k u u lia ise t" k a n s a la i tt n k s i e n herättäminen lunut vuosikymmen tuonut tul-' aikai- ristirjitai ään k aik en k a n san v a lla n ja vapau- manlaiset. Ruotsin se t, jo tk a n y t kun so s ia lis tit ovat . . . . . . ... 1 suurtilallisten maiden joutunii Sopivat m oneen eri tarko- paljon uutta, ollen paikka . tV(“)tatekevän kansan käsiin tukseen, esim . k irjek u o riin . ro isto u d en u h rein a , h y v ä k sy v ästi ) ie n jä lje t Y hdysvalloista, en* omian- sesta kruununtilojen ja yksityis ja yl äpitammen väestön keskuu-Jessaan jraljon k irjoihin j.n.e h y m y ilev ät, tu le v a t vielä p anem aan 1 sa v o im a k k a asti v a ik u tta m a an jo- ten aatelistilojen torpparien ase dessaj o'i heidän h: kkaeduilleen j paikoin täydellisenä murroskau ; ' n välttämättömyys, jonka 011 tärkeä rva a tena. ' pakko tunnustaa " porvarillisten su u n sa to isa n n e p ä in vinoon. — e n i k aiseen k a n sa n v a lta a ja v a p a u tta masta vainui väestö nivöhäisem- arvaamattoman ___ ____ Mutta miten ja n u s ta a T o ro n to ssa ilm esty v ä puo 1 ra k a s ta v a a n ran sk a la ise e n , jos sel- män A enäiän vallan aikana tä y -! Onlsiis kertakaikkiaan mieleen 1 Ensimäinen kesken rauvennut' poulueideukin. ¡Box 99, Asto: ia, OreJ delliseen maaorjuuteen. joka oli i i laisia en ää lienee y h tä ä n e lä v itte n pant; va.. e t u talonpoika Iv k4er’n- ) vaHankumous v.v. 1905 ja 1005 ì millä perusteilla, siitä eivät liene lu eleh ti. eri tiloilla hieman eriluontoinen.! niaal a ia Venäjällä on jotakin ; np1i- , tvtti kovin x enajan maa- ; edes sosialistiset puolueet yksi- joukossa. peljä- E N S IL U O I N Niinpä Pietarit! läänissä olevien j aivan toista, , kuin mitä se on esi-j aatejjs{on ¡jian ylimmäisiä vallan niielisiä. Isä n m a a llisu u s on m iltei ain o a hy Niiden maaohjelmat, . I , pikkukaupunkien Pietarhovin,! nierkiksi Suomessa. ve, jo sta m ies saa k e rsk u a oikeinpa pitäjiä myöten. Kansa vaati! jotka on laadittu C A N A D A L A IS E T ! Tsarskoje-Selon ja Hatsinan ym-j t sellaista valtiollista tilannetta sii-' siin ä m ielessä, e ttä h ä n e n kersku- päristöt-kuuluivat enimmäksee n Suomessa yhtyy talolhskastt-( maata ja \apajitta Maakapinoi-j pitäen, kaipaavat perin- m ise n sa m enee tä y d e stä . Jo s joku T O V E R I o n n y t a in o a p u o lu e - ......... aVuvulle, ionka hyväksi teesejen ajatus hyvinvoivasta ti- ta pantiin toimeen, aate’istiloia mällä p id etään 1 ieh ti ( P e lto a ja K o tia iu k u u n o t- h a llits ija k e h a h te le e u rh eu d ellaan , palvelus, h ä n tä jo u ta v a n p ä iv ä ise n ä p rö y s tä iii-; ta m a t t a ) jo k a v ielä p ä ä se e ra ja n m a a o rja in hikeä ia verta anka-! la kaa katso- ralla kädellä puristettiin. Syrjai- siv e e llistä f y jj. jä n ä . J o s h än p itä ä e sillä __ odeksi sempäin seutujen tilukset talon- — T O V E R I N to im itta jis ta o- p u h ta u tta a n , tek e e hän sillä its e n s ä ; joutuivat e p ä lu u lo n a ia ise k si ulkok u ltaisu u d en -; v a t p u o le t c a n a d a la is ia : k ak si poikais-“sieluineen" ta ja sa la sy n n e istä . Jo s hän kers- e n tis tä T y ö k a n s a n to im itta ja a ja keisarien suosikeille, keisarinno jen rakastajille ia muille vlimvk- kuu reh e llisy y d ellää n , o ta k s u ta a n k o lm a n te n a K a a p ro NIMI- LEIMASIMIA TOVERI k KALPPATAV4RAA cal Co. WVO häntä heti epäluotettavaksi konnak- siiiiiiig m m m w n iii Y m m ä rrä tte k ö y s k ä n ? sille. jotka armotta kiskoivat - 5I511£IHIIIS í OI1S«IS! í !31S2 í 5 P i l l i l i : ’«111111112 í í3HiS3sí!SÍ6lE?Sll?IiI3I15ilif?r| VENÄJÄN JA SUOMEN KESKINÄISET SUHTEET lllS H lK IS IH lÖ llim M liillH lS lIIS llIZ H in iiiH H lliìS S : rottaen heitä, että separatistiset | sissaan le Ile ovat todellisuudessa luo-;teuttaa porvaristo sita samaa pvrkimvkset lisäävät keskittä- ' koskevassa päätöslauselmassa samaa maksi tulee se aik», joksi ajaksi. eroamisin ken ta j a riippumaton ‘neet tästä ohjelmasta siirtyen tsaarismin alistamista, vakuuttanut er< >aniisvapautta. nu mispjyrkimvksiä! Toisin sanoen iotkut kansakunnista eroavat, ta olemassaoloa niin ei järjestä porvariston puolelle i valtaamispolitnkkaa. Luokkien ja puolueiden ryh j ä läheisemmäksi. sitä vahvem-ivä komitea ole katsonut tarpcel- its e asiassa uhkaa järjestävä komitea suo- “ Pra\vda”-lehti kirjottaa : Sillä Suomen ovat vallanneet samoin kuin kysvniyksessä mittely on selvä. Kvsvnivs Suomen suhteesta ,elot- I s,ta maksi tulee lopputuloksessa Ve-| «seksi se «tää rata alke.stotuut- vaihtamisesta Venäjän tsaarit niiden sopimus- , mallisia valtaamisia kannatta- an sotaväen Pikkuporvarit antavat pelot Venäjään on tullut päivänkvsv-■ seisovan ) van suurvenäläi.-en porvariston ■aris- i näjän kovhälistörtalonpoikais-: ta suomalaisille sosialidcmokr. a- mukaan, joita tehtiin Rans- mvkseksi. Väliaikainen hallitus yleiseen kansan asestautunusecn ten vallankumouksen kuristajan i varmistumisella - juuri niin o- taa itseään peljästetyn porv tasavallan veliellinen liitto min-¡teille, jotka ymmärtävät, m itä kan ton haamulla — siinä on koko Suo- j.n.e. vat tehneet aina kadetit, juuri tvydvttää ik-|kä kansakunnan tasavallan kans-! merkitsee kansakunnan ttsemaa- osannut ei o Kapitalistit, porvaristo ja niin- Napoleonin kanssa j.n.e. jos sosialidemokraattien menshevi ( tämän lipun alla ovat Rodit- kansaa, joka vaatii -toistai- men ic. en joukossa kadettipuolue eivädnie todellakin vastustamme väi kien ia sosialivallankumouksel- sa tahansa, Ylläolevan kirjoituksen lisäksil Mutta “ Pravvda” kätsoo mah- seksi ei eroamista, vaan ainoas- te koskaan tunnustaneet kansa- taamisia. niin meidän on sanot- shevit ja Co. ajaneet läpi omaa listen politiikan ydinkohta. He mainittakoon, että bolshevikkien I dolliseksi rajottna tähän selityk- valt?.aniispolitiikkaansa. taan laajaa autonomiaa. - ................. . 1 tava: eroamisvapau ----------------- - Suomelle. kuntien itsemääräämis-oiketitta, Itsetie- Tässä on konraantuntuva kav-j - 7 ^ 7 ‘neikää Väliaikaisen hallituksen epä- vleisvenäläisessä konferenssissa! seen. Mutta lainkaan ei riitä se, niiden vapautta erota Venä- Silloin kun me olemme sanoneet tän.l,.Uinen selitys valtaamisia tomen koyhahsto e pel k . a sitä. huomautti kansallisuuskysymyk- että tunnustetaan kansakunnan kansan vai täistä valtamispoli tilk s. o. ■ tämän, silloin — ja vasta sil- koskevaan kysymykseen, joista S « a Norja että Ruotsi t o i U t t a kaa on näinä päivinä esittänyt ia jästä. On vielä sen alustaja Stalin m.m., että H.semääräniisoikeus. puolue 011 v. 1903'loin! — tulee “sopimus” Suonien valtaamisista puhuvat nykyisin I sinä että s orja |u' o t. odotettava, mikä on köyhälistö i “puolustanut . “Rabotshaja ------- . Ga- , ; Sos.-dem. .. __ itsemääräämisoikeuteen sisältyy ohjelmassaan kanssa olemaan todellakin va- menettelyn suunta tässä itse setä”. Se on tehnyt J ^ i a n S t “ män oikeuden o h -! paaehtoinen. vapaa, todellakin ''kaikki" peljäten suoraan ja sei-! Ruotsista v. 1 . . . jy m y s tä . Se. | «--ta.m o.em pien kansojen^- ¡ o i ^ määräämisessä. Sanoa, että ‘itse ettei suuremmalla menestyksellä jelman 9 pykälässä. vastji asettaa ¡sopimus etkä petos. vas-i Iillä., «listi vapaacht°'Sta oikeuden , niistämistä tietoinen köyhälistö ei pelkää e- voisikaan saattaa häviölle suo on eroamisvapautta on los järjestävä komitea on k as-; Sopia voivat keskenään aino- joka nemi<ta niiden välillä: Miioin na- sen '■.y.*'-. , ....... jeltavaa. Tämä on todellakin pe- , • s. '"FsTvät »nrhannäivälset ia vähin-1itsemäaraamistitkeus sen pnolns roamista’ eikä mitään muuta suomalaiiia sosialidemo-! astaan tasa-arvoiset. Totta sopi- taan. se kannattaa valtaamisia.! visivat turhanpäiväiset ken vt vleisvaltakunnalli- tajain huulilla huulilla ainoastaan uiko-1 niinkuin teki “ Prawdan ’ kir- ruskvsvnu Piet todella soninius hankaukset, vahvistui 1 ; tajain Tsaarit toteutuvat valtaamis- ouottarnaan Suomen C e ” - l ; rnilc mus ( „lisi sopimus eikä valtiol-1 kultainen lause. To kypsynyt 1 jottaja, merkitsee joko sitä, ettei vaihtaen i K°'lisct «en kvsvnivs ja sitä on väittä- kraatteja r a a a s ti. ja peru< tuslakia sää-) sanoilla verhottu alistaminen, si- p o litiik k a a du sk n n n a n h n e n ^ T s i v i t y k ^ lähene- selkkaus Suomen kansan ja va-i mitään — selvää ä-1 sanota —'^==- ’— tässä suh- käsitellä kaikella huo mätontä tävän kokouksiin 'sopimusia .. ta var.en tarvitaan kummankin j toista kansaa toisten sopimusten tahi että kannatetaan e- o - iteessä m jolla. kohtaan halkaisen hallituksen vj niin tämä onkin jo siirtymistä j pUolen todellista tasa-arvoisuut- lnukaan toisten hallitsijain kans j h \ T s J ,,: , i • 'j T k n ♦zyicfo-in ä n h j nn,.aant:> aö :! So,Jaa. ettei asia ^ j i a o m i s t a “Järjestävä komitea arvelee tässä kysymyksessä porvariston ta s o. että sekä Venäjällä että sa (Puolan jako. Suomea koske Järjestävä komitea, tunnus kirjottaa ‘Rabotshaja Gaseta ohjelmajulistuksia, että \ enajan Vcuä I puolelle, fotta voisi tulla vakuu- Suomella olisi oikeus olla suos- va sopimus Napoleonin kanssa Iäisten veljeslihto. että kysymys Suomen ia L ¡¿E etuksi tästä, on asetettava sei-, tumatta. Se on selvä, niinkuin j y.mj.) samoin kuin tilanomistajat tvovaen on valittava kahden vä taen Suomen valtiollisen itse Toverit, työläiset ja talonpo jän valtakunnan välisistä su i- i västi rinnakkain kaikkien pää-. kjrkas päivä. lillä: joko kannattaa Suonien määräämisoikeuden, lausui aja vaihtoivat keskenään maaorjia. jat! Älkää antako perään venä teista kokonaisuudessaan voi-1 , , . työläisiä tahi Venäjän läpeensä tuksenaan, että Suomen köyhä lueiden kannat, j Ainoastaan “eroamisvapaus' Porvaristo tultuaan tasavaltalai läisten kapitalistien. .^ u. ^ k?'\_'hm perialistista porvaristoa, listön on taisteltava ja toimitta daan ratkaista ja on se ratkais- h io - ’n.i ja j tätä: ainoastaan Suo seksi toteuttaa samaa valtaamis- in. Aliljukoivm, väliaikaisen nai-, monar- vastaakin Tsaari, oikeistolaiset, . . va yhdessä A enäjän köyhälistön tava ainoastaan Suomen edus kistit eivät kannata eduskunnan 1 mi. jolla on eroamisvapaus, voi politiikkaa viisaammin, verho lituksen anastamispolitiikalle M en sh e v ik k ien k a n ta . kanssa, että yleisvenäläisen val kunnan ja perustuslakia säätävän ia nm istuslakia säätävän kokoulc todellakin tehdä ‘sopimuksen tummin, luvaten “sopimuksia , Suomen, JCuurinmaan, Ukrainan “Rabotsh. Gaseta” vastaa lankumouksen menestys on nii kokouksen keskinäisellä sopi sen‘välistä sopimusta, vaan k an -, Venäjän kanssa siitä onko sen mutta riistäen todellisen tasa- y. m. suhteen Älkää peljätkö “p rawda”-lehden kirjoitukseen. den yhteinen asia ja ettei Suo- muksella. Ja siihen saakka on na tavat suoranaisia Suomen a- erottava. Se, joka ilman tata arvoisuuden ainoan takeen, ni tunnustaa eroamisvapautta kai- “Rabotsh. Gasetassa" — seli.tää* men ja \ enäjän köyhälistön e f ti suomalaisten toverien (Järjestä lHam istaVenäjän kansan t ; / i - ; ehtoa, tunnustamatta eroarms-, mittäin eroamisvapauden. Jär- kille näille kansoille. Muita kan- lehti — oli kirjoitettu ‘1’raudan j en mukaista ole tällä kertaa vä komitea on keskustellut suo don alle. Tasavaltalainen porva-) vapautta, puhuu koreasti so-,jesta\a komitea kulkee porva- soja ei voi kutsua liittoon suur- esittämän otteen edellä seuraa- vajkeuttaa asi- malaisten sosialidemokraattien se pettää itsensä »a | riston perässä, siirtyen itse asi- venäläisten kanssa väkivallalla, vaa: “Järjestävä komitea ei ole ba Suomen vallankumouksen to kannattaa Suomen edus-) pimuksesta erottamisella Venä- kanssa) muistettava, että jos risto 1 assa sen puolelle. (A ällän oi vaan ainoastaan todella vapaa- ehtinyt yksityiskohtaisesti iutus- jasta ¡a perustuslakia säätä-; kansaa. Liike 'tämän eroamisen Suomessa lisääntyisivät separa kunnan vän kokouksen sopimusta. Itse-, Järjestävänkö™,tean on sel- keissa oli näin ollen. “ 1’irsh.A je- ehtoisella, todella vapaalla sopi- tua asioiden tilaan Suomessa ja -'puolesta voi ainoastaan kiihdyt tistiset pyrkimykset, niin se voi tietoinen kovhälistö ja omalle vasti sanottava suomalatsille, dotnosti”, joka lainasi palstoil si lisätä Venäjän porvariston ohjelmalleen nskolllset sosialide-1 tunnustaako se eroamisvapau- leen kaiken tärkeimmän “Raa m uksella, joka on mahdoton il- hyväksyä asianomaista päätöstä, tää natsionalistisia pyrkimyksiä mutta yleispiirteissään voi jär Venäjällä ja Suomessa sekä va man eroamisvapautta. keskittämispyrkunyksiä den vaiko ei. Kadettien tapaan ‘ botsh. Gasetan" kirjoituksesta ja jestävä komitea nyt jo osot':aa. hingoittaa työväen luokkataiste mokratk kannattavat Suomen Mitä vapaampi tulee olemaan Tämä on kapiialisCen, poria ei-tävsivaltais <e sekotti asian ja siten luo-¡kiitti järjestä vän komitean suo-' Venäjä, sitä jyrkemmin tulee että periaatteellisesti on puolue lua kummassakin maassa. Suo- v * i H i t mu i t t ä t ci ' kuten muidenkin vapautta ero-! p„, eroamisvapaudesta. riston, kadettien, i. Sen o li! nuhaisille antamaa vastausta, ni- e, mis~ n meidän tasavaltamme tunnusta-* kansakuntien it-etr.ääraamisoi niaiaiset sosialidemokraatit oli tapauksessa sään pnrvaristoa ! niittäen tätä vastausta "Aenäjän ta Venäjästä. Siinä on ehdotto- hyökättävä \ enajan vat tässä kysymyksessä yhtä maan ei-suurvenäläisten kan«a- i keuden kannalla.” kanta. Sosialidemokraatit men- vastaan sen johdosta, että tämä • demokratian läksvksi suomalai- masti selvä, tarkka kuva. So kuntien eroamisvapauden, sitä! On selvää — jatkaa leliU mieltä järjestävän komitean shevikit ovat heittäneet pois kielsi sorretuilta kansoilta eroa-' silje. “Raboth. Gaseta on an- enemmän pimuksen” tunfiussanan nimellä, tulevat pyrkimään! et'ei mitään ohjelman pvxä kanssa ja huomauttivat, että sos.-dem. puolueen ohjelman — misoikeuden, joka kielto on sa sajnnut tämän "Birsh. A jed. - meidän kanssamme muut kansa-jole järjestävä komitea heittänyt taistelua varten Venäjästä eroa- joka tunnussana ei kumminkaan sen 9:nnen pykälän nimittäin, kuin valtaaminen. Mutta lehden suudelman.) mitään ratkaise — sillä mitä t u l - maa ............ ston nuoiue joka pykälä myöntää itsemää laan Köyhälistön puolue (bolshe kunnat, sitä vähemmän tulee o-'pois. Ja tietenkin jos kirjoituk- ( Jatkoa neljännellä »ivulla) hyökkää sen tekemään, jxis tätä sopimus- järjestävä komitea vielä kerran konferens- lernaan hankauksia, sitä harveni- sen tekijä edelleen todistaa, että räämisoikeuden kaikille valta vastaan, va- vikit) on kuntaan kuuluville kansakunnil- ta ei saataisikaan aikaan — to- sijaan suomalaisia B o lsh e v ik k ie n le h d e n a sia ssa . k a n ta
