No. 157
TOVERI
tä in
v a ik e u k sia
so ta p a lv elu k see n ' si. M u tta ken h y v ä n s ä voi vaaratta ,t ,H t
H M 1 ■ M M - i kansalta ropoja loistavan hovi-
Valtava enemmistö Inkerin män maareformin tunnuslauseita lu on lähitupain päivien kysy
p ä ä stä k s e n n e .”
a s tu a p u h u ja la v a lle ja s ie ltä ju lis ta a
? elämän tarpeisiin. Ali pvrolitoK- maan talonpojista on omin käsin, olivat seuraavat: 1) ei askelta mys. Ja sen ratkaisusta eri puo
Jo n k a tä te n k o h te lia a s ti a lis ta m h u rja a isä n m a a n ra k k a u tta a n . uskolli- !
perheensä
työvoimalla kaan suurtilojen maata talonpo lueissa sangen suuressa määrin
, ta vuosisataa tanssi piiska ja ho- oman
me k a ik k ie n n iid en m ö ly p a trio o ttie n su u tta m a a n sa k u n n ia k k a a lle lipulle, i
i n k ^ n maalais maat a viljelevää
pikkutilallista, jille. 2) vankan pienviljelijäluo- riippuu millä puolueella on In
h u o lellise sti h a rk itta v a k s i, jo tk a y h jne. — ja se lv iy ty ä s iitä kehum ises-
ra tivaan selässä. A. 1861 lak jonka maatilkku ei viime vuosi kan luominen taloudellisesti vau kerinmaan suomalaisten pikku-
tä p ä ä tä h o ilo tta v a t p a k k o p a iv e lu k -1 ta e h jin nahoin.
kautettiin maaorjuus, mutta tä- kymmeneen saakka ollut oikeas raammista talonpojista, joille ky viljelijäin keskuudessa lähesty
S
A
N
N
A
K
A
N
N
A
S
T
O
N
M
A
T
K
A
O
H
sen v ä lttä m ä ttö m y y d e s tä .
J o s he
lakkauttaminen oli monin taan hänen yksityisomaisuuttaan läkuntien yhteismaasta lohkais vissä valtiollisissa vaaleissa suu
JELM A
H E IN Ä K U U L L A
■ m a
s y d ä m e stä ä n
o lisiv at p u o lek sik a an
paikoin vain nimellistä. Tiikerin- vaan kuului se oikeudellisesti ky taan parhaat ja isoimmat osat ja, rimmat toimintamahdollisuudet.
“ R in tam a so tila s, joka saa v apaan
,
ON S E U R A A V A :
niin isä n m a a llisia kuin he o v a t su u s elan n o n ja $15 k u u ssa se lv ä ä ra h a a
i maan talonpoikaisväcstö, joka on läkunnalle. Inkerinmaalla, val jotka kykenevät keinottelemaan j
taan , ei m itä ä n p a k k o k o m a n to a k a i p alk ak seen ,
tie n a a p a ra h ik si $15
j nvt yli 50 vuotta tuota kehutta lankin keski- ja länsi-Tnkerissä maata
Seattle 6-7-9 p.
käsiinsä taloudellisesti!
v a tta isi.
P e a rso n 10-11 p.
k u u k a u d e ssa enem m än kuin m itä
vaa vapautta nauttinut, ei vielä-
heikommilta
naapureiltaan. Kuu- i
On sis kertakaikkiaan mieleen -
E v e re tt 12-13 p.
työm ies a rm e ija n ulkopuolella ky
' kään monin paikoin tiedä, mitä
meisella
kiireellä
ja väkivaltaisin)
, ,
lärvhmiä, joissa ei ole muuta
J u a n ita 14 p.
k en ee k e sk im ä ä rin tie n a a m a a n ,” sa
taloudellinen
itsenäisyys
merkit-,
-
n
ö
v
o
im
a
i
kuin
tm
h
-
keinoin
on
tätä
maaohjelmaa'
W ilkeson 15-16 p.
Isä n m a a llis e sta u h ra u tu m ise sta on
sta a a te lis tilo is ta i,,.attua txovoimaa kuin mah toteutettu
noo e rä s p u u ty ö lä iste n ä ä n e n k a n n a t
lähes
kymmenisen ■ m m c M i u d t l t l SffSSItEZS 32 í
C
arbonado
17-18
p.
n y k y ään (a in a k in san o m aleh tl)-m ail-
B u rn e tt 20-21 p.
ta ja .
vuotta. Hallituksen ja aatelis-
H alu aisin tie tä ä m issä on
m a tu lv illa a n .
T yöm ies u h ra a ve
S iin äp ä
se lien ee se lity s siihen ’ B lack D iam ond 22-23 p.
herrojen
tarkotukset
ovat
osit-j
vpljenl
Ilm ari W aaja, (ty ö p aik o illa
re n s ä ja h e n k e n sä , k a p ita lis ti liiat
Issaquah 24-25 p.
isä n m a allisu u d e n p u u sk aan , joka Yh
tain
onnistuneet,
mutta
ainoas-.
käyttää
n im eä C harles W hite) ko-
New C astle 26-27 p.
ra h a n s a (h u ik e ita k o rk o ja v a s ta a n )
täältä
jäivät
he
edelleen
karjan-
taan osittain. Maalaisväestö saa toisin T u ru sta . Noin n e ljä vuotta
d y sv a lta in ty ö lä ise t on niin täydelli-
R oslyn 28-29 p.
jois-inKerissa,
jossa
olot
ja k a p ita lis tin a k k a istu u kotona,
.
.
......
.
tHn unhottamaan maannälkänsä s itte n läk si h än New Y o rk ista S an
T o iv o tta v asti k a n sa la ise t sa ap u v a t i laitumöen, niittyihin ja metsään
j se sti te m m a n n u t m u k aan sa.
A ina
Franciscoon, Cal., sen jälk e en en ole
“u h r a te n ” m o n et k e k k e rit ja kutoen
lu
k
u
isa
sti
näihin
tila
isu
u
k
siin
,
sillä
nähden hovinherroista taloudel- , kannaksen
,
i : i-o
a -;
kin se s e lv ä sti o so tta a syyn, m iksi
oloja,
on
siellä
täällä
keskinäisten
1
iitai-!cn
maanja'O-
h ä n e stä k u u llu t m itään .
Jo s joku
su k k ia sotam ieh ille.
to v e rita r K a n n a sto on k ie ltä m ä ttä lisesti riippuvaisiksi. Toisena or-i
h eid än on m e n tä v ä so ta v ä k e en , sa
tie
tä
ä
h
än
en
o
so
tte
e
n
sa
n
iin
toivon
isompiakin
taloja,
joissa
käyte-¡ien
ajaksi,
nun
että
»e
jätti
suur-
la h ja k a s puhuja!
— E i vielä k o sk a an täm än m a
lä h e ttä ä
a lle k irjo itta n e e lle .
juuttaj&na oli heillä pakollinen i tään enemmän palkattua tvövoi- tilalliset vähäxsi aikaa rau laan. e ttä
m alla k u n siin ä m yös ilm enee, m in
T
overuudella,
to isen m ailm an a s u tta v a n a o llessa
kvläkuntaan kuuluminen maan maa. mutta sielläkin niitä on har 1 Vilielvkselle maiden jako yksi H enry W aaja, 598 East 140th St.,
SIM ON ARRA.
kä
ih an n e -y h te isk u n n a n
p u o le sta
ole ta p a h tu n u t m u u ta to d ella “ uh
vhteisomistuksen pohjalla. Sar- vassa, joten ne ovat pikemmin tyisiin paikkoihin ia se tyydytys, C o Gustafson, Bronx, N. Y.
(v.
k.
k
irju
ri).
j heidän to d ella k in k a n n a tta a pan n a
ra u k s e n ” nim ellä m a in itta v a a kuin
kajakojärjestelmä. joka paloiteli
1 h e n k e n sä a lttiik si.
jonka vksityisomistusinto on o-
poikkeuksena kuin sääntönä!
(lö )
H aluaisin tie tä ä m issä o v a t
v a p a u te n sa u h raa m in e n luokkavallan
itsekuljekin perhekunnalle 'kuu
miaan synnyttämään oli eduksi. veljeni
Alex
sy n
ja riisto n a ltta rille . O rja ei voi, jos
luvan 5—10 hehtaarin suuruisen, Toisaalta Inkerinmaalla ei ole Maankäyttö ia viljelystavat sai ty isin A lajärv ja eltä, Edw W. ard L. L issala,
O lkaa h y
ta h to isik in , m itä ä n u h ra ta . H ä n e ltä
“ A m erikan k an san tä y ty y p ik a
harvoin sitä isomman, maatilkun myöskään olemassa suomalaista vat hyvää yllykettä edistymään. vät ja k irjo tta k a a v eljellen n e alla
o tta a isä n tä n s ä en em m än ta ik k a vä puoliin p ä ä ttä ä , m inkä v e rra n on
Inkerinmaan suomenkieltä pu kvmmeniin. jopa satoihin, toinen , maatonta maalaiskövhälistöä. I- Mutta maata ei sen kautta li olevalla o so tte e lla: Eeli Niem i, Box
hem m än rä ik e ä llä v ä k iv a lla lla k a i tila a s u o ta v a om an tu n n o n sy istä so
eikä
talonpoikain 454, F a irp o rt H arbor, Ohio.
huva asutus jakaantuu pääasias toisestaan kaukana oleviin kais soilla aatelistiloilla länsi-Inkeris- sääntynyt
k en m itä ta rv its e e ja m itä o rja n ta p a lv e lu k se sta k ie ltä y ty v ie n vakau-j
sa kahteen heimoon: inkerikkoi - taleihin. teki mahdottomaksi kai sä on runsaasti virolaista ja ve- maannälkä suinkaan sammunut. (6) H alu taan tie tä ä Jo h n B oström in
jo k o ru u m iissa ta h i sie lu ssa h ä n e lle m ukaille,” lau su u e rä s p o r v a r ile h ti.1
maalaisproletariaattia. Pikemmin päinvastoin. Entisen
hin ja suomalaisiin. Edelliset ken järkiperäisen maanviljelvk- näläistä
k e lp a a v a ta löytyy.
K u k ap a toisen T u rh a vaiva k a n s a n s iitä en ää >
sen
ja
sen
sivuhaarat.
saattaa
olla
joku määrä Suo- yhteisomistuksen ja sarkajako-j nykyinen osote, en n en o llut Asto-
tulivat maahan vanhemman V e
Ore., m yöhem m in V anceuver'-
m
itään
p
ä
ä
ttä
ä
.
K
irtsu
n
taiau
tak
u
n
-
mesta ¡isken siirtyneitä työläisiä. järjestelmän aikoina kinsaantn- riassa,
iikan n a u tin n o ik si to d e lla v a p a a e h
issa,
W
ash., ja viim eksi S an F ran-
näjän
vallan
aikana
eli
ennen
Pääasiassa . mainitut Mukat, nnijta aniharvoin Inkerinmaan
to ise sti m itä ä n lu o v u tta isi, jo s o r n a t en n en p itk ä ä p itä v ä t huolen
puuttccnalainen. turpeeseen ¡ ciscossa. Cal. Ilm o ttak aa o s o tte e sta
Utit
Stolbovan
rauhaa
(1617
l
ja
kään
ja lla e n s in k ä ä n olisi ä lliä ja kykyä siitä a s ia s ta , ja vejinimepa lyödä nytettiin kreikkalaiskatoliseen eli muita myöskin monet muut jne- SU(«malaista kantaväestöä.
kiinnitetty maalaisväestö pyrki G. Hildebrand Colile, Astoria, Ore.
nemmfet asianhaarat i<) etenkin 1
vetoa, e ttä se “ lila " joka tuon v a
j ä ttä ä jo ta k in o m aksi ta rp e e k s e e n ?
"oikeaoppiseen" tunnustukseen. vleinen oikeudettomuus, virka-
Maatilkkujen vähyys ja vilj c’ maasta irti lähteäkseen kauptin-
V apaus on se a in o k a in en uiiriteu- k a u m u k se n sa uh reille m yö n n etään , j Inkerikot pitävät sen vuoksi mie
■rrain ia poliisivallau mielivalta lyksien alkuperäisyys eivät rno- geissa ja tehdaskeskuksissa pa-
ras, jo k a a in a ih m isk u n n an olem isen ei ole paljoa, jos o llen k aan , yli ta lellään itseään venäläisinä ja o- herr
ovat
vaikuttaneet, että Inkerin- uin paikoin ole turvanneet inke- remuaa toimeentuloa itselleen e -,
a a m u s ta a s ti on u h ria ltta rilla kuo-1 vallisen vankilakopin la ttia -a la n : 9 vat alttiimmat sulautumaan val
maan niinkuin koko Venäjän ta- riläiselle talonpojalle toimeentu simaan. Mutia viime vuosikvm
lo n tu sk issa
v ä ris s y t, tu n n o tto m a n j ja lk a a p itu u tta , 6 ja lk a a lev ey ttä.
takunnan vallitsevaan väestöön. lonpoikaisväestö on aina näihin loa. Hänen on monasti pakko menen maareformi maan yksityis
¡1-
ryöstöhim on p a lv e lija in ja uhripap-
. venäläisiin, Monin paikoin 011- asti nysynvt taloudellisesti va- turvautua rahdinvetoon, ajuri- omistukseen ja parantune •ttaneet
jelvstapoineen ovat luut.aneet • e
pien k y n sissä.
“ M inä en p ä ä stä k e tä ä n edelleni kin tämä sulautuminen jo taj»ali
Järjestönune asioltii ? vinhcrrfin kepPi
I HALUTAAN 1 B I M
¿umMllllllSIH&KIIinzS^SUHIll
Kirje Inkerinmaalta
rattomana ja henkisesti kellitty- toimeen Pietarissa y.m. syrjätie-
— Työläinen, älä jar
ruta vapausliikettä py-
syttelemällä ulkona jär-
iestöstäsi. Älä estä työ«
laiStOVeneSl pyrkimyK-
gj£ pysvttelemällä Syr-
jässä tästä yhteisestä
liikkeestä.
siteitä maalaisväestön ja maan
isä n m a a llisu u d e ssa ,”
lau su i
a ik o i-' tuutit. toisin paikoin käv se liv mättijnänä. Vaikka maassa pi - nestiin.
Muutamin paikoin lou-
T o ro n to
on s a a v u tta n u t m a i- , n a a n k u uluisa a m e rik k a lain e n humo- väliä vauhdilla.
! tiiisi jo olla voimassa yleinen . hii maalaistyöväestö paata (Palk välillä. Talonpoikien maannälkä
n e e n C an ad an k iih k o isa n m a a llisim -! ris ti A rtem us W ard, “ja sen todis-
Inkerinmaan
suomalaiset
ovat
m u « -,
kansa 1 opetus, ovat omistavat kikiveä) ja vedättää sitä raken- on lisääntynyt. Sitä 011 ollut kii
yleiseen herännvt
patin kau p u n k in a.
V ä rv ä y ty n e itte n
m
illoin
hv-
>
asettuneet
siirtolaisina
maahan.,
’»“k a i vallankin maa-aateli, o- • nusaineena Pcitariin ja muihin liottamassa
; U im iseksi olen valm is
maakeinottelu.
johon suurtilalli
lu k u m ä ä rä s s ä on sillä k a ik k i cana- ! vänsä u h ra a m a a n isä n m a an aitta-i Ruotsivallan aikana eli mainitun | sannevt
'
pitää kansan pimeydessä, kaupunkeihin. Kylistä, jotka o-
set
ia
porvarilliset
rahamiehet
d a la ise t e n n ä ty k se t.
M u tta en n en j r ille k a ik k i vaim oni su k u la iset."
rauhanteon ja nn ‘,'1.a ’''enin1an i Koulu issa vallitsi ankara ia epä- , vat venäläisten välittömässä naa-
ovat
antautuneet
erittäinkin
vilk
p itk ä ä sek in eh k ä sa a k y liä n sä raili- j Sam oin on a m e rik k a la in e n kapita- Venäjän vallan välillä, jonka Iso- 1ui1j()jlien poliisihenki. jonka var- i puruudessa.
menee nuorempi
Kannattakaa niitä liikkeitä, jot
kailla
liikepaikoilla,
kaupunkien
tu rism in siu n a u k sista .
P a la n n e itte n , listi a in a v a lrtis u h raa m aa n isän- viha toi tullessaan, .suomalaiset, t}oina oli
nj; papisto,
papisto, kansakoulu-j naisväki talvisin Pietarin porva-
ka
ilmoittavat Toverissa.
ympärillä
ia
rautateiden
varsilla.
so ta s a n k a rie n jo u k o ssa on kehnom - [ i m aän a ltta rille joka so rk an am erik- (äyrämöiset
reille palvelukseen. Tehdastyö-
moiset Karjalasta ja
ia ^äva-)
sava* 1 inspejltoreiksi nimitetyt erikoiset'
ei
pankin a in e s ta , jo n k a ro isto m a isu u s 1 k a la ise sta ty ö v äe stä, — m u tta ei rni- kat
Savosta) Joivat tullessaan. kouiupojjisit sekä hovinh herrojen ; hön on Inkerin suomalainen
Kun nvt uusi voitollinen val
ja k u ritto m u u s on jo a lk a n u t koh 1 tä ä n m uuta.
maalaiskansa tähän asti ollut lankumous "maa ia vapaus
luterinuskon,
ne Veläkij j aSettamat kouluneuvostot,
tunnustavat. Näihin suomalai-j
d istu a m u u h u n k in kuin so sia listie n
vastahakoinen, vaikka viimeisinä tunnussanoineen puhkesi, ei asr-
siili ovat liittvneet myöhemmin ' Erittäin raskas oli kansakoulu- vuosina 011 siinäkin suhteessa raarikysymvs ollut yhtään sel
k o k o u k sissa m e lla stä m ise e n ja p u h u
A m erik k alaisen
n rm eijan
tulo Suomesta Tnerinmaalle siirtyneet laittP sen tila Inkerinmaalla, suo muutosta huomattavissa.
jie n p iek sä m ise en . K a ik e n la iste n r i
vempi kuin 10—12 vuotta sitten,
I malai jissa seuduissa, joissa val-
pakkoluovutuksetta ei
k o k sien ja irs ta ilu je n puuska on a i R a n sk a a n au ttam aai) “ yleism ailinal- kansanainekset.
,
... ,
.Maan
Tab'tulelliset olot ovat inkerik-> lanpiljäjät harjottivat lisäksi kan- Maan omistuksessa ja yiljelvs-•
askeltakaan eteenpäin,
n a o llut so tien se u ra a ja n a , ja To lisen k a n san v a lla n ja vapauden pe
a
sortoa,
sillä
kansallisten
(R U B B E R
STAM PS)
la
s
ta
m
ista
.”
ensin
tjyyten
is
tavoissa
on
kuitenkin
viimeksiku-;
y
ajt;on
luostarien
ja yksityisten
hävitetty-
kojeti
ja
suomalaisten
kesken
sa
sali
ro n to n k in “ la in k u u lia ise t" k a n s a la i
tt
n
k
s
i
e
n
herättäminen
lunut
vuosikymmen
tuonut
tul-'
aikai-
ristirjitai
ään
k
aik
en
k
a
n
san
v
a
lla
n
ja
vapau-
manlaiset. Ruotsin
se t, jo tk a n y t kun so s ia lis tit ovat
. . . . . .
... 1 suurtilallisten maiden joutunii
Sopivat m oneen eri tarko-
paljon uutta, ollen paikka .
tV(“)tatekevän kansan käsiin
tukseen, esim . k irjek u o riin .
ro isto u d en
u h rein a ,
h y v ä k sy v ästi ) ie n jä lje t Y hdysvalloista, en* omian- sesta kruununtilojen ja yksityis ja yl äpitammen väestön keskuu-Jessaan jraljon
k irjoihin j.n.e
h y m y ilev ät, tu le v a t vielä p anem aan 1 sa v o im a k k a asti v a ik u tta m a an jo- ten aatelistilojen torpparien ase dessaj o'i heidän h: kkaeduilleen j paikoin täydellisenä murroskau ; ' n välttämättömyys, jonka 011
tärkeä
rva a
tena.
' pakko tunnustaa " porvarillisten
su u n sa to isa n n e p ä in vinoon. — e n i k aiseen k a n sa n v a lta a ja v a p a u tta masta vainui väestö nivöhäisem- arvaamattoman
___ ____
Mutta miten ja
n u s ta a T o ro n to ssa ilm esty v ä puo 1 ra k a s ta v a a n ran sk a la ise e n , jos sel- män A enäiän vallan aikana tä y -! Onlsiis kertakaikkiaan mieleen 1 Ensimäinen kesken rauvennut' poulueideukin.
¡Box 99, Asto: ia, OreJ
delliseen
maaorjuuteen.
joka
oli
i
i
laisia
en
ää
lienee
y
h
tä
ä
n
e
lä
v
itte
n
pant; va.. e t u talonpoika Iv k4er’n- ) vaHankumous v.v. 1905 ja 1005 ì millä perusteilla, siitä eivät liene
lu eleh ti.
eri tiloilla hieman eriluontoinen.! niaal a ia Venäjällä on jotakin ; np1i- , tvtti kovin x enajan maa- ; edes sosialistiset puolueet yksi-
joukossa.
peljä-
E N S IL U O I
N
Niinpä Pietarit! läänissä olevien j aivan toista, , kuin mitä se on esi-j aatejjs{on ¡jian ylimmäisiä vallan niielisiä.
Isä n m a a llisu u s on m iltei ain o a hy
Niiden maaohjelmat,
. I
, pikkukaupunkien
Pietarhovin,! nierkiksi
Suomessa.
ve, jo sta m ies saa k e rsk u a oikeinpa
pitäjiä myöten.
Kansa vaati! jotka on laadittu
C A N A D A L A IS E T !
Tsarskoje-Selon ja Hatsinan ym-j
t
sellaista valtiollista tilannetta sii-'
siin ä m ielessä, e ttä h ä n e n kersku-
päristöt-kuuluivat enimmäksee n Suomessa yhtyy talolhskastt-( maata ja \apajitta Maakapinoi-j
pitäen, kaipaavat perin-
m ise n sa m enee tä y d e stä . Jo s joku
T O V E R I o n n y t a in o a p u o lu e -
.........
aVuvulle, ionka hyväksi teesejen ajatus hyvinvoivasta ti- ta pantiin toimeen, aate’istiloia mällä
p
id
etään
1
ieh
ti
(
P
e
lto
a
ja
K
o
tia
iu
k
u
u
n
o
t-
h
a
llits
ija
k e h a h te le e
u rh eu d ellaan ,
palvelus,
h ä n tä jo u ta v a n p ä iv ä ise n ä p rö y s tä iii-; ta m a t t a ) jo k a v ielä p ä ä se e ra ja n m a a o rja in hikeä ia verta anka-! la
kaa
katso-
ralla
kädellä
puristettiin.
Syrjai-
siv e e llistä f y jj.
jä n ä . J o s h än p itä ä e sillä __
odeksi
sempäin
seutujen
tilukset
talon-
— T O V E R I N to im itta jis ta o-
p u h ta u tta a n , tek e e hän sillä its e n s ä ;
joutuivat
e p ä lu u lo n a ia ise k si
ulkok u ltaisu u d en -; v a t p u o le t c a n a d a la is ia : k ak si poikais-“sieluineen"
ta ja sa la sy n n e istä . Jo s hän kers- e n tis tä T y ö k a n s a n to im itta ja a ja keisarien suosikeille, keisarinno
jen rakastajille ia muille vlimvk-
kuu
reh e llisy y d ellää n ,
o ta k s u ta a n k o lm a n te n a K a a p ro
NIMI-
LEIMASIMIA
TOVERI
k
KALPPATAV4RAA
cal Co.
WVO
häntä heti epäluotettavaksi konnak-
siiiiiiig m m m w n iii
Y m m ä rrä tte k ö y s k ä n ?
sille.
jotka
armotta
kiskoivat
- 5I511£IHIIIS í OI1S«IS! í !31S2 í 5 P i l l i l i :
’«111111112
í í3HiS3sí!SÍ6lE?Sll?IiI3I15ilif?r|
VENÄJÄN JA SUOMEN KESKINÄISET SUHTEET
lllS H lK IS IH lÖ llim
M liillH lS lIIS llIZ H in iiiH H lliìS S :
rottaen heitä, että separatistiset | sissaan
le Ile ovat todellisuudessa luo-;teuttaa porvaristo sita samaa pvrkimvkset lisäävät keskittä- ' koskevassa
päätöslauselmassa
samaa
maksi tulee se aik», joksi ajaksi. eroamisin ken ta j a riippumaton
‘neet
tästä
ohjelmasta
siirtyen
tsaarismin
alistamista,
vakuuttanut
er<
>aniisvapautta.
nu
mispjyrkimvksiä!
Toisin
sanoen
iotkut kansakunnista eroavat, ta olemassaoloa niin ei järjestä
porvariston puolelle i valtaamispolitnkkaa.
Luokkien ja puolueiden ryh j ä läheisemmäksi. sitä vahvem-ivä komitea ole katsonut tarpcel-
its e asiassa
uhkaa
järjestävä
komitea
suo-
“ Pra\vda”-lehti kirjottaa :
Sillä Suomen ovat vallanneet
samoin kuin kysvniyksessä
mittely on selvä.
Kvsvnivs Suomen suhteesta
,elot- I s,ta
maksi tulee lopputuloksessa Ve-| «seksi se «tää rata alke.stotuut-
vaihtamisesta
Venäjän
tsaarit niiden sopimus- , mallisia valtaamisia kannatta-
an sotaväen
Pikkuporvarit
antavat
pelot
Venäjään on tullut päivänkvsv-■ seisovan
)
van
suurvenäläi.-en
porvariston
■aris-
i
näjän
kovhälistörtalonpoikais-: ta suomalaisille sosialidcmokr. a-
mukaan, joita tehtiin Rans-
mvkseksi. Väliaikainen hallitus yleiseen kansan asestautunusecn ten vallankumouksen kuristajan i varmistumisella - juuri niin o- taa itseään peljästetyn porv
tasavallan
veliellinen liitto min-¡teille, jotka ymmärtävät, m itä
kan
ton
haamulla
—
siinä
on
koko
Suo-
j.n.e.
vat
tehneet
aina
kadetit,
juuri
tvydvttää
ik-|kä
kansakunnan
tasavallan kans-! merkitsee kansakunnan ttsemaa-
osannut
ei o
Kapitalistit, porvaristo ja niin- Napoleonin kanssa j.n.e. jos
sosialidemokraattien menshevi (
tämän
lipun
alla
ovat
Rodit-
kansaa,
joka
vaatii
-toistai-
men
ic.
en joukossa kadettipuolue eivädnie todellakin vastustamme väi
kien ia sosialivallankumouksel- sa tahansa,
Ylläolevan kirjoituksen lisäksil Mutta “ Pravvda” kätsoo mah-
seksi ei eroamista, vaan ainoas- te koskaan tunnustaneet kansa- taamisia. niin meidän on sanot- shevit ja Co. ajaneet läpi omaa
listen politiikan ydinkohta. He mainittakoon, että bolshevikkien I dolliseksi rajottna tähän selityk-
valt?.aniispolitiikkaansa.
taan laajaa autonomiaa.
- ................. .
1 tava: eroamisvapau
----------------- - Suomelle.
kuntien itsemääräämis-oiketitta,
Itsetie-
Tässä on konraantuntuva kav-j
- 7 ^ 7 ‘neikää
Väliaikaisen hallituksen epä-
vleisvenäläisessä konferenssissa! seen. Mutta lainkaan ei riitä se,
niiden
vapautta
erota
Venä-
Silloin
kun
me
olemme
sanoneet
tän.l,.Uinen selitys valtaamisia tomen koyhahsto e pel k . a sitä. huomautti kansallisuuskysymyk- että tunnustetaan kansakunnan
kansan vai täistä valtamispoli tilk s. o.
■ tämän, silloin — ja vasta sil- koskevaan kysymykseen, joista S « a Norja että Ruotsi t o i U t t a
kaa on näinä päivinä esittänyt ia jästä.
On vielä
sen alustaja Stalin m.m., että H.semääräniisoikeus.
puolue 011 v. 1903'loin! — tulee “sopimus” Suonien valtaamisista puhuvat nykyisin I sinä että s orja
|u'
o
t.
odotettava,
mikä
on
köyhälistö
i
“puolustanut . “Rabotshaja
-------
. Ga- , ; Sos.-dem.
.. __
itsemääräämisoikeuteen
sisältyy
ohjelmassaan kanssa olemaan todellakin va-
menettelyn suunta tässä itse
setä”. Se on tehnyt
J ^ i a n S t “ män oikeuden o h -! paaehtoinen. vapaa, todellakin ''kaikki" peljäten suoraan ja sei-! Ruotsista v. 1 . . .
jy m y s tä . Se. | «--ta.m o.em pien kansojen^- ¡ o i ^
määräämisessä. Sanoa, että ‘itse
ettei suuremmalla menestyksellä jelman 9 pykälässä.
vastji asettaa
¡sopimus etkä petos.
vas-i
Iillä.,
«listi
vapaacht°'Sta
oikeuden
,
niistämistä
tietoinen köyhälistö ei pelkää e-
voisikaan saattaa häviölle suo
on
eroamisvapautta
on
los järjestävä komitea on k as-; Sopia voivat keskenään aino- joka
nemi<ta
niiden
välillä:
Miioin
na-
sen
'■.y.*'-.
,
.......
jeltavaa. Tämä on todellakin pe-
,
• s. '"FsTvät
»nrhannäivälset
ia vähin-1itsemäaraamistitkeus sen pnolns roamista’ eikä mitään muuta
suomalaiiia sosialidemo-! astaan tasa-arvoiset. Totta sopi- taan. se kannattaa valtaamisia.!
visivat
turhanpäiväiset
ken
vt
vleisvaltakunnalli-
tajain huulilla
huulilla ainoastaan uiko-1 niinkuin teki “ Prawdan ’ kir-
ruskvsvnu
Piet todella soninius
hankaukset, vahvistui 1 ; tajain
Tsaarit toteutuvat valtaamis-
ouottarnaan Suomen C
e ” - l ; rnilc
mus ( „lisi
sopimus eikä
valtiol-1
kultainen
lause.
To kypsynyt 1 jottaja, merkitsee joko sitä, ettei
vaihtaen
i
K°'lisct
«en kvsvnivs ja sitä on väittä- kraatteja
r a a a s ti.
ja peru< tuslakia sää-) sanoilla verhottu alistaminen, si- p o litiik k a a
du
sk
n
n
n
a
n
h
n
e
n
^
T
s
i
v
i
t
y
k
^
lähene-
selkkaus
Suomen
kansan
ja va-i
mitään —
selvää
ä-1 sanota —'^==-
’— tässä suh-
käsitellä
kaikella
huo
mätontä
tävän kokouksiin 'sopimusia .. ta var.en tarvitaan kummankin j toista kansaa toisten sopimusten
tahi
että
kannatetaan e-
o
-
iteessä
m jolla.
kohtaan halkaisen hallituksen vj
niin tämä onkin jo siirtymistä j pUolen todellista tasa-arvoisuut- lnukaan toisten hallitsijain kans j h \ T s J ,,: , i • 'j T k n ♦zyicfo-in
ä
n
h
j
nn,.aant:>
aö
:!
So,Jaa.
ettei
asia
^
j
i
a
o
m
i
s
t
a
“Järjestävä komitea arvelee
tässä kysymyksessä porvariston ta s o. että sekä Venäjällä että sa (Puolan jako. Suomea koske
Järjestävä komitea, tunnus
kirjottaa ‘Rabotshaja Gaseta
ohjelmajulistuksia, että \ enajan
Vcuä I puolelle, fotta voisi tulla vakuu- Suomella olisi oikeus olla suos- va sopimus Napoleonin kanssa Iäisten veljeslihto.
että kysymys Suomen ia L ¡¿E etuksi tästä, on asetettava sei-, tumatta. Se on selvä, niinkuin j y.mj.) samoin kuin tilanomistajat
tvovaen on valittava kahden vä taen Suomen valtiollisen itse
Toverit,
työläiset
ja
talonpo
jän valtakunnan välisistä su i- i västi rinnakkain kaikkien pää-. kjrkas päivä.
lillä: joko kannattaa Suonien määräämisoikeuden, lausui aja
vaihtoivat keskenään maaorjia.
jat!
Älkää
antako
perään
venä
teista kokonaisuudessaan voi-1
, , .
työläisiä tahi Venäjän läpeensä tuksenaan, että Suomen köyhä
lueiden kannat, j Ainoastaan
“eroamisvapaus' Porvaristo tultuaan tasavaltalai läisten kapitalistien. .^ u. ^ k?'\_'hm
perialistista porvaristoa,
listön on taisteltava ja toimitta
daan ratkaista ja on se ratkais- h io - ’n.i ja j
tätä: ainoastaan Suo seksi toteuttaa samaa valtaamis- in. Aliljukoivm, väliaikaisen nai-,
monar- vastaakin
Tsaari,
oikeistolaiset,
.
.
va yhdessä A enäjän köyhälistön
tava ainoastaan Suomen edus kistit eivät kannata eduskunnan 1 mi. jolla on eroamisvapaus, voi politiikkaa viisaammin, verho
lituksen
anastamispolitiikalle
M en sh e v ik k ien k a n ta .
kanssa, että yleisvenäläisen val
kunnan ja perustuslakia säätävän ia nm istuslakia säätävän kokoulc todellakin tehdä ‘sopimuksen tummin, luvaten “sopimuksia ,
Suomen,
JCuurinmaan,
Ukrainan
“Rabotsh.
Gaseta”
vastaa
lankumouksen menestys on nii
kokouksen keskinäisellä sopi sen‘välistä sopimusta, vaan k an -, Venäjän kanssa siitä onko sen mutta riistäen todellisen tasa-
y.
m.
suhteen
Älkää
peljätkö
“p
rawda”-lehden
kirjoitukseen.
den yhteinen asia ja ettei Suo-
muksella. Ja siihen saakka on na tavat suoranaisia Suomen a- erottava. Se, joka ilman tata arvoisuuden ainoan takeen, ni
tunnustaa
eroamisvapautta
kai-
“Rabotsh.
Gasetassa"
—
seli.tää*
men ja \ enäjän köyhälistön e f ti
suomalaisten toverien (Järjestä lHam istaVenäjän kansan t ; / i - ; ehtoa, tunnustamatta eroarms-, mittäin eroamisvapauden. Jär-
kille
näille
kansoille.
Muita
kan-
lehti
—
oli
kirjoitettu
‘1’raudan
j
en mukaista ole tällä kertaa
vä komitea on keskustellut suo don alle. Tasavaltalainen porva-) vapautta, puhuu koreasti so-,jesta\a komitea kulkee porva-
soja
ei
voi
kutsua
liittoon
suur-
esittämän
otteen
edellä
seuraa-
vajkeuttaa
asi-
malaisten
sosialidemokraattien
se pettää itsensä »a | riston perässä, siirtyen itse asi- venäläisten kanssa väkivallalla, vaa: “Järjestävä komitea ei ole ba Suomen vallankumouksen
to
kannattaa
Suomen
edus-)
pimuksesta
erottamisella
Venä-
kanssa)
muistettava, että jos risto
1 assa sen puolelle. (A ällän oi vaan ainoastaan todella vapaa- ehtinyt yksityiskohtaisesti iutus- jasta
¡a perustuslakia säätä-; kansaa.
Liike 'tämän eroamisen
Suomessa lisääntyisivät separa kunnan
vän kokouksen sopimusta. Itse-, Järjestävänkö™,tean on sel- keissa oli näin ollen. “ 1’irsh.A je- ehtoisella, todella vapaalla sopi- tua asioiden tilaan Suomessa ja -'puolesta voi ainoastaan kiihdyt
tistiset pyrkimykset, niin se voi tietoinen kovhälistö ja omalle vasti sanottava suomalatsille, dotnosti”, joka lainasi palstoil
si lisätä Venäjän porvariston ohjelmalleen nskolllset sosialide-1 tunnustaako se eroamisvapau- leen kaiken tärkeimmän “Raa m uksella, joka on mahdoton il- hyväksyä asianomaista päätöstä, tää natsionalistisia pyrkimyksiä
mutta yleispiirteissään voi jär Venäjällä ja Suomessa sekä va
man eroamisvapautta.
keskittämispyrkunyksiä
den vaiko ei. Kadettien tapaan ‘ botsh. Gasetan" kirjoituksesta ja
jestävä
komitea nyt jo osot':aa. hingoittaa työväen luokkataiste
mokratk
kannattavat
Suomen
Mitä vapaampi tulee olemaan
Tämä on kapiialisCen, poria
ei-tävsivaltais <e sekotti asian ja siten luo-¡kiitti järjestä vän komitean suo-' Venäjä,
sitä jyrkemmin tulee että periaatteellisesti on puolue lua kummassakin maassa. Suo-
v * i H i t mu
i t t ä t ci
' kuten muidenkin vapautta ero-! p„, eroamisvapaudesta.
riston, kadettien,
i. Sen o li! nuhaisille antamaa vastausta, ni-
e, mis~
n
meidän
tasavaltamme
tunnusta-* kansakuntien
it-etr.ääraamisoi niaiaiset sosialidemokraatit oli
tapauksessa
sään
pnrvaristoa ! niittäen tätä vastausta "Aenäjän
ta
Venäjästä.
Siinä
on
ehdotto-
hyökättävä
\
enajan
vat tässä kysymyksessä yhtä
maan
ei-suurvenäläisten
kan«a-
i
keuden
kannalla.”
kanta. Sosialidemokraatit men-
vastaan sen johdosta, että tämä • demokratian läksvksi suomalai-
masti
selvä,
tarkka
kuva.
So
kuntien
eroamisvapauden,
sitä!
On
selvää
—
jatkaa
leliU
mieltä
järjestävän
komitean
shevikit ovat heittäneet pois
kielsi sorretuilta kansoilta eroa-' silje. “Raboth. Gaseta on an- enemmän
pimuksen”
tunfiussanan
nimellä,
tulevat
pyrkimään!
et'ei
mitään
ohjelman
pvxä
kanssa ja huomauttivat, että
sos.-dem. puolueen ohjelman —
misoikeuden, joka kielto on sa sajnnut tämän "Birsh. A jed. - meidän kanssamme muut kansa-jole järjestävä komitea heittänyt taistelua varten Venäjästä eroa-
joka
tunnussana
ei
kumminkaan
sen 9:nnen pykälän nimittäin,
kuin valtaaminen. Mutta lehden suudelman.)
mitään ratkaise — sillä mitä t u l - maa
............
ston nuoiue
joka pykälä myöntää itsemää laan
Köyhälistön
puolue (bolshe kunnat, sitä vähemmän tulee o-'pois. Ja tietenkin jos kirjoituk-
( Jatkoa neljännellä »ivulla)
hyökkää sen
tekemään,
jxis
tätä
sopimus-
järjestävä
komitea
vielä
kerran
konferens-
lernaan
hankauksia,
sitä
harveni-
sen
tekijä
edelleen
todistaa,
että
räämisoikeuden kaikille valta
vastaan, va- vikit) on
kuntaan kuuluville kansakunnil- ta ei saataisikaan aikaan — to- sijaan suomalaisia
B o lsh e v ik k ie n le h d e n
a sia ssa .
k a n ta