Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 3, 1917)
No. 154 TO VERI _____ TOVERI . . i.g -J .'. J iiiJ lJ L J P 1 - ' ' *"■ JLUOJUJ. '.g . '.J M T j; . '■■■' i ■■ i i m .......................... — » r " .1 l .k—K . — ” kään voitaisi pitää kansan e d u s-’ yhteiskunnallisessa ja valtiolli-i tävät yrityksienpä toivottoinuu ^jokaisella e lä in lä ä k ä rillä saa a in a kuntana m issään nimessä. ’ sessa kehityksessä. iden? Jo nyt täy ttää r a u h a n a ja - ? ’!a lia, kun ih m islä ä k ärille m y önnettiin Ja että sen tarkoitus on vähi- tus ilman, — ajatus siitä että J a in o a staa n 5 gajlönau hallinio-oike- V altaan kohoava porvaristo Sen jo hdosta eli m onella m ie tuntee verrattain pian, m iten ; telleq sei» iämässä koko tnailman ‘ rauha tullaan solm iam aan täm än us. Senji hellä. jo tk a tä h ä n sa a k k a ov at tvös- paljon siiiä on voimaa takanaan prole :ariaatille, käy selville kaik- kesän kuluessa. Jo nyt on Hik ja toimii sen m ukaan. S e tekee j kialla vallitsevasta lev o tto n n iu -; keellä huhuja siitä millä ehdoilla D kkänään aioila, de nhoi tok us tunnuksia samasta syystä kuin se kieltäytyy takaa- masta niille elinehtojakin. S. »toi » » t o t o . kieltäytyy siitä siksi, että se kat- iäkenistns- w. n . rei V o MITUS lavr * m o ila .\ e n i soo ""J suurim s nr:m m an osan jäsenistös- a d o lph SALMI k . k HEIKKINEN ' tään olevan vain palvelijoita. A B. M Ä K E L Ä p o isten orjia, joilla ei muka ole- myonnytVASia työväestölle v a in ! destaj. joka ilmenee yrityksissä lam an maan hallitsijat o lis iv a t. tultua — jos se olisi lä p ä ssy t sil- TOVERI ! katm m itään yhteiskunnallisia oi sikäli kun sen om at edut teke- i saad.j aikaan sosialistipuolueiden valmiit tekemään rauhan, — ja loin kun luultiin — h a n k k ia itselleen (T H E C O M R A D E ) The o rg an of Lie F innish w o rk ers in the keuksia, ainoastaan velvollisuuk vät sen sille pakolliseksi, m utta kansainvälinen kokous. Kaikkia} : niillä ehdoilla ei ole m itään vh- jo’ '«tnrn öiset e lä in lä ä k ä rin paperit. W estern states. T h e on ly F in n ish daily in ei v i t i n enem pää: se ’saa pe-i la tunnetaan pitkän painajaisvön ¡tev ttä alkuperäisen ohjelm an i Rihan n5lTä Pikku k » lassä ta rv its e th e W est. P u b lish ed d aily , ex cep t S unday, siä yhteiskuntaa kohden. a t A sto ria, O re., by th e W e ste rn W o rk , . ' . . . .... . . x .. '. , ' ,. , . - , ■ - • olla kuin yhdellä, niin on koko ky;ä Y hteiskunta m aksaa jokaisen lastaa aina itselleen sen m itä laheqcvan loppuaan, ja että im- kanssa. M erkitsevätkö — »»- ------- nämä tu rv a ttu kuivuuden k au h u ilta. m en ’s P u b lish in g Society. terveydenhoitokustän-; suinkin pelastettavissa on. periaiisntin kaikkivaltius kansa- huhut m itään, on m ahdotonta Ilm o tu sh in ta 40c p aJstatirum alta. K uolem an- jäsenensä ilm o tu k set $1.50 k e rta ja m u isto v ärsy illä nukset niin pian kun se tunnus V aatim us duum an ta ja a n tu -! kuntien ylitse on häviämässä. sanoa. Sen me kuitenkin tie- $2.00 k erta. K ihlaus-, syntym ä- ja avioliit- MITÄ ON RIK K U RI? to -ilm o tu k set 50c k erta, h a lu taan tieto - ja taa kaikki täysarvoisiksi jäsenik luisesta m erkitsee ikäänkuin M utta ei -de epäilystä s iitä -: dämme, että elleivät liittolaiset n im en m u u n o -ilm o tu k set 25c k e rta , naim a- Nyt, niin m onien lakkojen v ireillä ilm o tu k set $1.50 k erta, avioero-ilm ot ukset seenkin. m utta ennen ei. Ja se käskyä tilan tekem isestä todelli käänj etteivätkö im perialistit it j hyväksy \ enäjän asettam ia eh- ollessa, lienee p aikallaan p a la u tta a $1.00 k erta. S eisovat ilm o tu k set sopim ok »en m ak aan . S a tu n n a isista ilm o tu k sista tapahtuu — 1— ___ -• . vasta . sitten . n u ti y y h m te e is- » - kun sekiij olisi selvillä V enäjällä käy ttö jä , saavat ne jättää V e n ä jä n ; mjelee'n e rä itä vuosia sitte n L en selle kansan eduskunnalle. tu lee rah an se u ra ta m u k an a. E n g lan n in - i » , „ _ ' k ielestä su o m en n etaan v ap aasti. K u n n a n O s a tto m a t Its e V a lv o v a t tävän taistelun tarkoituksista pois laskelm istaan, ja silloin ne ! toossa. E n g lan n issa, a n n e ttu lein A d v ertisin g ra te s in effect Ju ly 1, 1912, 40 : oikeutensa. illisesti p ätev ä ja jo tak u in k in tis- Imperialismin täytyy paljon paremmin kuin kansan huom aavat olevansa asem assa, m o p allinen cent» p er inch. S pecial d isco u n t is allowed m ääritelm ä “iakon rik k u ris- lor la rg e r and co n tin u o u s ad v ertisem en ts. syvät rivi:. X’e haistavat vaaran . josta niitä ei pelasta Amerika.r, kukistua T O V E R I. B O X 99, A S T O R IA . O R E . ta". E rä s union m ies oli sy y tte e ssä paljon tarkem m in kuin ne luo- Liberiat. C ubat eikä m iltään . Ja A LG- N IK U L A , M anager. Porvariston taistelu rik k u rin hiity.» itä m ise stä . kun se oli ¡k a t joiden puolesta Venäjän pro kun me sentään vielä oletam m e m en em ässä E n tered as second-class m ail m a tte r Ju ly 18, työhön lak o n alaiseen haaste työläisille 1912, at th e p o sto ifice at A sto ria, O reg o n l he Call niminen Lontoossa-i! letaarit ja talonpojat taistelevat. ( niillä olevan jonkun m äärän k y i paikkaan. L oppulausunnossaan syy u n d e r th e A ct of M arch J, 1879. m estyvä lehti kirjoittaa: t il a u s h in n a t niiden lu ikkien san unalehdistt m ää te rv e ttä jä rk e ä , ja kun o le ö te tty ä v astaan selitti k a n t a j a Y hdysvalloissa ja C an ad assa: T iedonannot siitä että Venäjän i Venäjän sosialistinen p ro le ta -!ja diplomatia on pantu liikkeelle ta m m e niiden itse k in k ä s it tä v ä n ! puolen lakimies muun ohessa sa- » kst v u o sik e rta . $4 00 6 k u u k a u tta . .$2 25 » 3 k u u k a u tta ......... $1.25 i k uukausi •50 duuma on sotilasten ja työläisten riaatti ja ta!.»npoikaissotiiaat, Venäjän im perialistien tukem i- sen, niin siksi on rauha tehtävä. 1na8ta san?an ««»raavaa: Suom een ja m uualle ulkom aille V k sijfu o s ik e rta . .$6.50 ,, . . .. .. , . , ! “ N äitten unionistien m ielestä on £ koukautta^^ixsp | neuvoskunnan hajaantum isniää- , - k-i. ja jokainen juoni ja kuje Britannian työväen lu o jan vei-. rikkuri . . . . ammattialansa ... S U BS C R I P T I Ö H R A T E S : suuteen sa- In th e U n ited S ta te s an d C anada räyksestä huolim atta päättänyt lelua imperialismin ja k a n sa n -• k äy te tä än ’ vallankum ouksellisten v o llisu u s on e d is tä ä tä tä ra u h a n , maa jjUin mj»ä uettäjä en isänmaal- .......... >4.00 S ir m o n th s........... $2.25 : ,» Ih re e m o n th s. .$1.25 O ne m o n th ...................50 ’ a t K a istuntojaan, ovat o te tti vakaisuuden väällä. Se tm tais- voimien vastustam iseksi. M u lti lirk e ttä ja valvoa, e ttä sen eht ii ;jensa; että. vaikka molemmista sa?t- H u o n eu sto sijaitsee lO rnnen j a D uane k atu »at sikäläisen porvariston ta iste teinä jossa toisella puolella o v a t; olisiko liian uskaliasta sanoa e ttä ' hin ei sisä lly te tä jo itte n k in tä h ä n taa olla toiselle taistelevalle puo- jen kulm assa. .T e le fo o n i: k o n tto ri 365 to im itu s 822. luhaasteena vallankum oukseni nykyaikaisen kapitalism in kali ne (im perialistit) itsekin kasit- sa a k k a v a p a itte n ro tu je n , k u te n Hehe hyötyä itse taistelun kestäessä selle työväestölle. d e n maan. san voimat liittyneinä tävät taistelevansa to iv o to n ta ! arabialaisten ja persialaisten or | niin rau h an p a la ttu a kum pikin puoli yh tä vilp ittö m ästi lnhoo se lla ista o- Duuma ei edusta kansaa m e itä koxo maailman työväestöä , ta iste lu a ; että ne itsekin k ä sit-1 ju u ttam ista — F ourth of Tulyn takia ei m iensa k a v a ltaja a . A vustusta a u ta Toveri ilm esty huom enna. talon 1,okia ja työläisiä, joita s o - , samoin kuin Venäjänkin kansani ; « i i i i ! i i : : n i m 'M." i i i i ’ i i f i i ! i t n n ! i i i i i m i i i i i i i i i i i 'i i i i i i i i i i n i H i i i i h i i i i i i i i i i t i i i i H i i i m i i ! i M i H i i i i i i i i i i i i i i i i H i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i 'i i i . i : i i H i i ; , iii: iii iH ii ii! iH ii iin iiii t i i= . m assa rik k u ri on vihoviim einen. * - tilasten ia työm iesten valiokunta vastaan. K asitannncko me tata , l g ! m u tta ain a en sim äin en k ärk k y m ässä valtavaa to tu u tta? Sosialistien 1 ! n iitä e tu ja , joiden saav u ttam ise k si Ja miksi ei , yhteiskunta ”lay a “ laa" se c,1“staa C- ■ hän ei su o stu n u t m itään tekem ään, . . varistua, nousevaa kapitalisti enem mistö on kautta maailman ei m itään a lttiik si panem aan. H än ItläK S älS l luokkaa, joka siinä jo silloin ko- an tau tu n u t imperialistiselle vi huolehtii yksinom aan itse stä n sä , ; iiii iiii ii; iiii iiiii iiiw iiiii ii! iii iin i i i i i i i i i i : i i i i i u u u i i i i i i i i i i i i i i i i i N i i n i i i i n i i M i M i i i n i i i i i H i i i i i i i u i i i i i i i M i ! H i i : i i ! i i i w i i i i i i i u i u i i i i i i m i N n n i i i . '"» - i hosi tavallaan valtaan, kun duu- holliselleen jo heti taistelun m u tta ei kykene n äk em ään yhtä KIELTOLAIN KOM M ELLUKSIA , tan k au k onäköiset la in sä ä tä jä t ar- päivää pitem m älle e te e n sä päin: ra lttssa. M utta sitä vastaan ovat “ lhm iseläm än turvallisuus voi ina m uodostettiin, ------------------ I v an n eet o tta a lukuun. Lakiin on, daan taata, jos yhteiskunta vain ! Näissä tiedonannoissa saattaa , nousseet kapinaan Luropan pol h a sta ja a rv o tto m a sta m a iritte lu sta Se a u tta m a to n hum puuki, joka i n äet, p iste tty se u ra a v a sisä ltö in e n py- hän on valm is p e ttä m ä ä n y stäv än sä, on halukas suorittam aan siitä "lla paljon m erkitseviä totuitk- jetuim m at talonpoikaisluokat: o- kaikkien iällä pallonpuoliskolla ta-1 k ä lä : p erh een sä ja m aansakin. S an alla johtuvat kulut'', lausuu muuan sia k in : niistä saatam m e ehkä hi- vat kukistaneet tsaarivallan, ia v altavien kieltolakihoinm ien yhtey- E l ä i n t e n tau te ih in on kellä ta- sanoen, hän on m aan k a v a lta ja pie am erikalainen lehti, kirjoittaes-i kea sen. mihin saakka vallanku- taistelevat nyt kaikkialla niitä d essä kukoistaa, on jo p aljastu n u t ' h an sa oikeus o sta a ro h d o sk au p asta noiskoossa: myy ensin ty ö to v erin sa, saan terveydenhoidosta am erika-j niol,s tällä kertaa ennätti ennen vastaan jotka asettaisivat tsaari E !ä-I)aki tässäk in , vaikka sellainen alkoholia kuinka paljon h y v än sä ii- ja sen jälk een h ä n e t itse n sä myy h ä laisissa kaupungeissa ia selittäes--j kuin sen »asiataisbelu. vastaval-; vallan ikeen tilalle oman ikeensä, laki siellä vasta ihan äsken a stu i man tu o m atta sa ira sta e lä in tä saa- nen ty ö n an ta ja n sa , k unnes h än lo sään, niillä tavalla voitaisi estää lankuni» »us sai kylliksi voimaa, imperialismin ja m ilitarism in i voim aan. “Sioux Ealls P re ss ” ker- ! poville tahi e s ittä m ä ttä eläin- tai puksi on kaikkien y len k atso m a ja suurin osa taudeista. ¡estääkseen työväestön valtaa keen. O n kyllin selvästi jo huo- too, e ttä voim assaolevan kieltolain m uun lää k ä rin m ääräy stä. .Jo k a ise l X aikkien hylkääm ä. Hän on om an m ukaan valtion p itäisi olla kuivem le eläim en om istajalle on a p te e k is itse n sä vihollinen, nykyisyyden sekä 1 ulee kysyneeksi ntiukähänlai m asta suurem pia saavutuksia it m ä ttä v is s ä et la jos sr.ta lopete m an kuin kuivin hietakunipu Kuo ta a n n e tta v a niin suuri m äärä alko tu lev aisu u d en tu rm e lija .” nen se lasku olisi, jonka »hteis selleen. taan \ enäjän vallankum ouksel lem aa laaksossa, kuivem pi kuin rik holia kuin a p te e k k a ri “tieteellisiä + kunnan tulisi maksaa tästä jäsen-1 Lerustiislakikonventsionin Ro- listen •.settaniilla ehdoilla — eh k a a lla helvetti L a tsa ru k sen ta r in a s - ta rk o tu k sia " v a rte n näkee hyväksi M itä voisi farm ari rukoilla, jos tensä suojelem isesta? j ko.-»kutsuminen olisi mitä sr.tt- doilla joiden mukaan ei kukaan a: m u tia todellisuudessa se on niin kullekin m itata. A sianom aisen tar- todella uskoisi sillä kykenevänsä jo Ei niinkään suuri, vain puoli-^rim m astd m erkityksestä. s ila tule saam aan sodasta m itään ''litii keine:).” e ttä läpäseo enem m än- v h see vain v akuuttaa, e ttä . “lä ä k e ” kikin v aik u ttam aan ju m alaan ja il kin kuin m itä kunnon farm ari kui- ’ tulee k ip e in eläim en paranteieini- m oihin? toista dollaria henkilöä kohti vasta sen istunnoilla tapahtuu se «oittoa aiueanastuksien tai va a. valtiossa sä ä llise sti k antaa seen k ä y te ttä v ä k si, H änen täy ty isi rukoilla n ä in : “ An vuodessa. M utta se on enem m itä tavallaan voidaan sanoa lo-i korvauksien muodossa on jak san . i Kim nyt E telä-D akotassa joku ha- na, jum ala, m inun pelloilleni endet män kuin yleisesti käytetään yli pulliseksi — tällä kertaa — voi-1 ka n >a in välinen m ilitarism i, joka Asi« on siellä sam a kuin m onessa luaa saada pikkusen viinaa, kysy- ta. m u tta m uiden viljat kuivaa pou teiskunnan taholta tervevshoi main koetukseksi sikäläisen por la’-:.-d valloittam aan maailmaa, muuatia kieltolaki-m aassa. Apteekis- i tää n hän eltä a in o a staa n : “ Onko su l dalla, sillä jo s kaikille hyvä vuosi toon. Korkein m äärä n iitit m is - varistun ja työläisten »äliLä. |a hallitakseen sen. .saanut sellaisen k a saa lääkärin k irjo tta m a lla resep la jokin elukka k ip eä n ä ? ” ja jos tulisi, ei tavarall:- ole h in ta a .” L uuletteko, e ttä jum ala -- jos hän sään valtiossa ka.ytetää« » hteis i m itä ¡»itemmiille sen k<ikoontu- r i<nii. josta si* ei \ oi ko.-kaan tiliä kaikktin i h m i s e n tau teih in siihen a n ta a m yöntävän vastauksen. useim m assa tap a u k se ssa tieten- saa m inkä m ieli tekee. Voipi heti on ollenkaan m aineensa m pkainen — kunnan taholta terveydenhoitoon.! m istä lykätään, sen enem män eti emää nousta. I.n imäisen kerran •kin janoon alkoholia m elkeinpä paikihi päällä o tta a jonkun tuikun- o ttaisi kuullakseen tu o llaista ru käytetään Pennsylvaniassa, jossa mittaa porvaristo koota voimiaan! on kapitalism i koko ¡»iikan ja va m ieliu m äärin. Tällä n ä k ö k a n n alta kin. ollakseen varm a e ttä aine to k o u sta? M utta m inkään muun la a valtio uhraa siihen 38 s e n ttiä 'ja se m erkitsee ankaram paa risen olemassani»aisa ajalla an on helposti y m m ä rre ttä v ä ä, m iksi della tekee hyvää, nim ittäin sai- tuinen rukous ei v äh ääk ään a u tta isi vuodessa jokaista asukasta koh taistelua työväestöä vastaan. tau tu n u t sellaiseen tehtävään, i Hiiitaina viikko tak a p e rin New Yor- ra a lle eläin raukalle, farm arin asem assa. den. i Venäjän työväestöllä ei suin josta sille ei ole m uuta seurausta k issa pidetty A m erikan L ä ä k ä riy h -; A setuksen voim aan astu m isen jä- Ja yhteiskunta ei suinkaan I katin olekaan tarkoitus poistaa' näiltäv -«sä kuin pettym ystä, v a s distv k scn ed u stajak o k o u s lau su i ilol- Iestä on kissojen ja koirien kysyntä T Ä Ä N L E H T IR A U K A N E L Ä M Ä kieltäydy siitä siksi, etteikö sillä i duum aa sellaisenaan, mikäli se tu stu sta ja vallankumous-kuru l i te rv e h tiv ä n sä koko m aata kasit- H elä-D akotassa lisä ä n ty n y t enuen- tä v a ä k ielto lak isu u n n itelm aa. Kas, kuu lu m atto m asi!; sam aten ovat suo- talisi varoja. Olihan sillä ihmis- toimii kansan eduskuntana, vaan m itäs. Siitä on kysvinvs siinä siin ä on rah aa tie d o ssa: lä ä k ä rit ra s ta a n a rv e lu tta v a ssa m ä ä rä ssä ’i- SE ON N IIN M O N E S S ’ V A A R A S S ’ .. Meille lä h e tti m uuan m isis C hase elämän ja om aisuuden hävitys- ainoastaan poistaa nykyinen ilmi taistelus-a jota \ enäjän vallan vain huvikseeu huvikseen k irjo ite le — re- l Kääntyneet kaikki ne hevosten ja K iveriltä, li. C., tu o n n o ttain tiukan tarkoituksiin antaa heti ensi ker- ma. jolla ei ole cduskunnallista knm .likselliset nyt käyvät. Se septeSä. N iistä o ieta an hyvä m ak n a u ta k a rja n taudit, joita v an hastaan kielien. ettem m e ju lk aisisi erään ralla 70 dollaria jokaista, asukas- m erkitystä. Nykyinen duuma ei on m aiunau!.istorialliiicn taistelu, su. M utta se t u k e jan o iselle s a i on ollut tap an a viinalla parannella toisen sam alla paik k ak u n n alla a su raa lle eiikä liian kalliiksi, joten se — B ritish Colum bian kieltolaki, van m isiksen k irjo tu k sia lehdessäm - ta kohtaan vii koko maan. edusta m uuta kuin ainoastaan j' -<a vaikutusvaltaisuuteens t estäiiji m onen köyhän farm arin saa jo n k a kohtalo ä ä n e sty k se ssä ilmi ' me. M utta koska näin k a ra n tee n iin M utta yhteiskunta kieltäytyy su u rp o rv aristu a: sen kokoonpam nähden m erkitsee uuden aika m asta kelpo hum alaa m uuta kuin tulleiden petoksien takia yhä vielä m aksam asta jäsentensä tervey- e; ole sellainen, että sitä ensinnä kauden alkam ista ihm iskunnan toisinaan. Senpä olivat E telä Hako- on epävarm a, m yöskin m yönsi, että j aiotun kirjotta.ian kyhäykset ovat ' m eistä tu n tu n e e t ju lkaisem isen ar- j h h i i M AILMANKATSOMUKSIA voisilta, erum e o tta n e e t tu o ta varo tu s ta huom ioon S iitä oli se u ra u k s e na. e ttä m isis n u m ero 1 lä h e tti m eille uuden e n tis ta a n k a ra m m a n v a ro tu k sen, jo ssa ei y h tä ä n v ähem m ällä kuin kuolem an u h a lla k ie lle tä ä n e n ä ä v a s fe d e s a n ta m a s ta leh tem m e “p u h ta ita p a ls to ja ”’- tuon vih atu n n a a p u rin k ä y te ttä v ä k si. S am alla teh d ään selko»’ tuen m eille tä h ä n a s ti to d el lakin h e n k ilö k o h ta ise sti tu n te m a tto m an k irjaU iia-alalle y ritte lijä n keitto- ta id o sta y. m. k o tia s k a re is ta sek ä hän en k elp aa v a isu u d e sta a n k aik en laisiin m uihin k äy tän n ö llisiin tarko- tu k siln . jo tk a k u itin k a a n eivät s a tu olem aan k a u k a isim m assa k a an y h tey d e ssä a sia n o m aisen J^nkL ön k irja l listen kykyjen k a n ssa , — ja ne ne ovat e.inoat m itk ä m eitä liik u tta v at, kuvauksensa h ä n e lle niin v a ste n m ie lise stä ♦ k irja illja -a lo tte lija s ta on m eidän ilm iau taja-m isis p u k e n u t sik si siiv o tto m aan m uotoon, e ttä ellem m e h alu a jo u tu a se lk k a u k siin siveys- v irk a ilija in k a n ssa , em m e voi siitä ju lk a is ta ed es n ä y tte itä . O m alla tö rk e ä llä e siin ty m ista v a l laan k irje en lä h e ttä jä k u ite n k in tu lee saav u t tr r.eeksl e rä ä n to isen tu loksen jo ta hän eh k ä ei ta rk o tta - n u t’..a;-n: a n ta a m eille ilm eise sti tä y sin lu o te tta v a n p o h ja p iirro k se n o- m a sta sielun liia s ta a n . J a totu u d en n im essä täy ty y tu n n u sta a , e ttä h a r voin olem m e jo u tu n e e t h a iste le m a a n m itään ilk eäm m ältä lö y hkivää kuin m itä tä s tä n aissielu n nim ellä ku lk e v asta lik a sä iiiö stä vuotaa. A inoas ta a n loppu-uhkauksen tohdim m e a n ta a lu k ija k u n ta m m e silm älltäv äk si. A siahlaadun vuoksi ju lk a ise m m e sein sin ään , o llen k aan k o sk e m a tta kirjot* ta ja n o m in tak e isee n “ ty y liin ” : “ L opuksi ilm oitan e ttä jos vielä on y k sik än H änen k irjo tu k se n sa Toverin p alsto illa, niin tulen te kem än k aikkeni T overin vahin goksi. lak k an tila m a sta , ja tu le tte pian huom autan e ttä se on Tove rin kuolin isku kun ei saa tä ä ltä k a n n a tu s ta enä. Jo s m inä rupean toverin viholliseksi niin voin nt t- nen e s tä tila m a s ta sitä. m rs.” (nitneä em m e vielä tä llä k e rta a ju lk a ise ) H u o lim atta täm ä n y stä v ä k se m m e te e s k e n te isiin — kuten näk y y — pe r i^ lu o tettav ; -jta puoluekatsom ukses- ta, em:r.o halua lisää hätien h en k en sä tu o tte ita edes paperikoriiiu- nte. Sillä ny visessä k u rja s s a tof- n iisto h u rn risto .-.‘-■anime on m eillä fi in iin n iitä k in k aikenm oisia tuoksuni ym pärilläm m e ihan riittä v ä s ti k o et telem aan keuhkojem m e k e stä v y y ttä . M utta jos hänen noin su u re lla s it keydellä v a in o am an sa k ir ja ilija tta n i! se p u stu k se t edelleen ovat y h tä lenkiintoisia ja h enkeviä kuin iä.:3:i sa a k k a ovat olleet, tulem m e em u n aik aisen kuolem an uhallakin n iitä ju lk a ise m aa n m ikäli teh d e ssä m m e tilaa riittä ä . On k e rra ssa a n k o h tu u to n ta ja vää rin leim ata S am uel G om persia vain tav a llisek si k a p ita listie n k äty rik si. Hän on rik si kau an ollut siksi hy- vi. i palkoilla, e ttä jo s hän on k ä y t tän y t k e a k ln lie rt-’s ta k a a n liikem ies- älyä s ijo tta e ss a a n rah o ja n sa , pitäisi hänen its e n s ä olla jo m elkoinen ka p italisti. , CANADAN TYÖVÄESTÖ JA SOTA k o tn itra lie vakavaa tujeri edus: i¡ien päässeen täy d el M itä työläiset huom aavat “sivis- ntielisyyksiä. etteivät maan v h -’ uieenpanevalk 8. M inkäänlaisiin ucm ottelui li.-imntan suurta julkisuutta naii huolta. »anaiik-illc, m itä sotahullu, tystsistelun" heille tuottaneen teiset edut muka kärsisi. lisesti selville siitä, että sotavä- hin ei ole taiv u ttu ; unionistien le "vaatimuk.-ulle" ja samalla on losuhteet, joissa B ritannian häi keskellä nii vielä o n nistuttu Viime kuukausien ajalla virin-j litu “O k selle teh d ään tö itä Canad ssä, lineballinto "it mitä suurim m as ¡on annettu ym m ärtää, että kaik se "kansan» altaisesti" toiminui Elokuun alussa v:na 1914, kun neet viralliset hankkeet pakko-' 1 »ttam äan, min suuri vaara, ovat a ih e u tta n e e t suurte ty y ty m ättö sa määrässä vihamielinen jä rje s ki sellaiset vaatim ukset sivuute- nykyinen “si\istv staistelu ” E u ro s iilie n suuntaan, että niiden to niitä on vastustettava. M palveluksen voim aansaattam isek m yyttä, sam alla kun y leisv a ltak u n E- taan vastaisuudessakin. joten teuttam inen passa alkoi, selitti vät Canadan si ovat kuitenkin saattan eet CaC nallisen so tav älin eb allin n o n f Impe ty n y ttä ty. »väkeä kohtaan. jolloinkin kävisi tussa jtni< »iden neuvottelukok hallitusm iehet, että Canadan osa .Munit ¡on:» iloard t p u h e e n jo h ta dustajat ovat esittäneet to d is , työväestön ainoaksi keinoksi on ¡päinsä.- Sodan ja pak. »tusvaati sc" a O ttaw assa keskuste nadan taloudellisesti järjestyneet; rial jan peräänautarue.tnn k ieltäytym inen tuksia. joista on käynyt selville j ä ä n v l' J a k k. > u t u n i i n e n . siinä tulee kunniallisesti suorite-, m usien arvostelua on koetettu tästä kyjj-m vksestä noin se työläiset lähemmin tarkastele 1 tu n n u sta m a sta ty ö v ä e n jä rje stö jä tai e tt ä :— tuksi. kun Canada hankkii maan, m itä "etuja" tuo kohta E d u s ta ja t y k s im ie lis e s ti h y tukahduttaa arvostelijain vangit m ä ti tuntia ia tuloksena oli, toim im asta yhdt niiden kanssa, 1. Lervevileilisct vaatim ukset satatuhatta miestä eikä kovin kolme vuotta kestänyt "sivistvs on luonut : asiantilan, joka tekee asi- ja ty ö v ^ te sti s suojelus ovat jä te v ä k sy iv ä t ponnen, jossa Cana sentiseha ja tuom itsem isella ja ria vastakkaista aan ta lukuti kitsastele m yöntäessään varoja taistelu" on tuonut heille. \r - / iu: m: ’Sten työläisten joukkotoim in- tyt huomio. »n< »tuimatta leirejä ja dan (hallitukselle lausutaan, — ; työväenlehtiä. jotka ovat k e rto tantatta, »ksim ieliscsti Jtvvak sotatarkottrksiin. Oli vain a n meijaan on jo saatu hyvä jottk-| nan v ä lttä m ä ttö m ik s i. huolim atta sen aikaisem m ista neet m ilitaristien toim ista, on ty ponsi, jossa sanotaan: "E rä ä t v a ik u tu s v a lta is e t ty ö n te e t- t e h t a i t a ra k e n ne tt ae s sa. nettava yhteinen tuim a preussi ko viidettäsataa tuhatta miestä . julistuksista, että sillä ei muka Tsulieuu postista "saksabvsniieli- “ l sl.of-ri, e ttä C anadan työl vat saada h a llitu k s e n laiselle militarism ille ja tätä var ja kaikki tmiot ovat antaneet t v ä o jä im t a a n k s o a e a tta 2. Aikaisemmin eri osissa Ca- '»le mitään tekemistä sotaväline- sinä". evät ep ätieto isia siitä, m ille kan tta m a a n ty ö p a k o n te o lli- ten tuli kaikkien "unhoittaa e ri siihen suuren osan jäsenistö.- i s u u s ta rk o tu k s ia v a rte n , ja v a ik u tu s nadaa hyväksyttyjä palkkatasoja . hallinnon kanssa, koska "hallin- hi-blän tuli i a s e ttu a nykyisen Kun 'i hdy>vallat svöksvivät vei vo!' ¡«uv tssu u n n ite h n a n m ielisyytensä"; m uistaa, että suli v a lta is e t m il i t a r i s t i t h a n k k iv a t p a k <»n alennettu. j to " on Britannian hallituksen tään. A asialaiset ovat monissa i fcaikki olivat "suuren kansanval paikoissa ottaneet länsim aalais-! ko p a ! v e lu s ta s e ta ta r k o tu k s ia v a rte n ." i ^3. Kahdeksan tunnin työj»äivä m ääräysten alainen — että h al sotaan ja kongressi sääti ¡takku lie esitäm m e, e ttä s» u ra a v a l j ; palveluslain. katsoi Caliadankin p ä ä tö k se t tclitäipito tu n n e tu k si taisen valtion tasa-arvoisia kan on poistettu ia sen tilaile on tu l linto on uudelleen järjestettävä i hallitus otollisen hetken tulleen, ta C a n r ia n : ten työläisien paikat ja elinktts ' K eskusteltuaan m aassa v allit-1 salaisia ". lut käytäntöön 10-, 12-, 14- ja ja' järjestyneen työväestön edus tannukset ovat kohonneet useis “Jovlukuun 27 p :n :i, 1916. pj S atatuhatta miestä saatiin sa tapauksissa enem mällä kuin sevasta asiaintilasta laajasti, e lö tuutinen t\«»vuoro ja seitsen tai,‘lie on siinä annettava sanan- i Pääm inisteri Bordcn julisti e-i’ liisteri Boriien ilm otti Can dusta,at tulivat sellaiseen johto-; tavänsä lakiehdotuksen pakoili pian. saatiin enem mänkin. Työn T rad es and L abor C ongressin päiväinen t\ oviikko. ' valtaa. E dustajat myöskin päät- puolella verrattuna kolmisen teettäjät pitivät hyvää huolta sii vuotta sitten vallinneihin k u sta n ? ' 'ilokseen, että Canadan työ-j 4. Työvoimaa on tarp eetto m as ’ tivät viedä yksim ieliset "tervei -estä s<itaväenotossa ja on sen tueenpaucvalic kom itealle, e ttä väenluokan kahleita on suuresti ' . sittem m in esittänytkin. pakollinen sula v a k io tta osottau tä. että kaikki asekuntoiset jo u nuksiin, samalla kun palkat yhtä lujitettu sodan aikana. Sotaväli ! ti heik»annettu ja miehiä "v ap a u , set" kotipaikoilleen, ettei järjes ainoaksi ,e lo k k a rk sj keinoksi, j tuivat ajattelem aan, ei isänm aal monessa tapauksessa ovat ko-t netehtaissa, jotka, maanvilielvk- tettu palvelemaan m aataan" rin tyneen työväestön olisi unohdet I Pakkopal» eluksett » astustam : avulla valtion olem assaolo ja n lisia velvollisuuksiaan, vaan sitä honneet vain m uutam alla kym -j ‘ sessa ovat esittäneet jonkunlais sin m eillä olevat laitokset ja v< sen, hiileukaivun ja joittenkin tam assa ottam ajla am m attilais- tava joukkotoim innan v ä lttä m ä ,- onko parempi kuolla nälkään menellä prosentilla. ; ti »myyttä sodankaan aikana: » aan ta osaa itä ( attadan ranskalaiset, (’et »oltaisiin s ä ily ttä ä , niin min muiden ti'iden ohella, ovat m uo teirkin tilalle naisia. kuin vhtyä arm eijaan. Sodan- jotka, maan englanninkielisen ai ep äröisi teim ie ssa n i tila n te e n » ■Canadan työväenjärjestöjen dostuneet maan tärkeim m iksi' ,5. Milloin naisia ja lapsia on näin vastoin sen olisi herättävä neksen vastustuksen takia, eivät m usten m u k aan .’ johtajien vaatimukset kuitenkin ohettu työh(»n ei heille ole mak . käsittäm ään täydellisemmin nv- o.em m e eh d o tto m asti alituisesti kasvoixat, kunnes " v a neuvottelukokous, jossa tarkas t collt- uusinitoksiksi, vallttsee hir- settit läheskäiin sam anlaista Evtsen vakavan aseman tärkeät ole ohnistim eet saam aan » aati n d e Me teltiin työ- ja ¡jalkkaoloia -C ä \ itiä» a orjuus ja tyonteettäjieu h ä . e ttä se lla ista tilan n e in ,i» paaehtoisen värväyksen" nää maansa tunnustusta "ranska it ole tullut. palkkaa kuin miehille kyseessä ; velvoitukset. yleen -.i yhteiskunnallista asemaa, tä \ ib Uinen mielivalta, onka ra määräksi tuli puolen miljoonan suudelleen” maan k«'>u!uitsa iä olevilla amm attialoilla. “ Te hok kaa s; a soda n käy n n lssä Asevclvolbsuuskysym ys. miehen hankkim inen arm eijaan. pidettiin O ttaw assa. Otit., ke-ak joittam isyritvkset torjutaan se hallinnollisissa laitoksissa. M utta .itä ä n : riiokii» oja, am puniava 9. Rakennustöihin, erittäinkin I—-4 p:nä. A m m attijärjestöjen! lityksibä, että “maan edut e itä t r u ln iris v ä lin e iiä ia m iesvoim aa Maan sanom alehdistö, lukuunot järjestyneen työväestön i» ;,.j m aaseutualueilla, on otettu ptto- M ilitaristien toim enpiteet liiton toim eenpaneva komitea lä salli rajotuksia ' ja parannusten , r . . . . pa-j *- '* ' “'D , ellen e d u llisessa maa tam atta m uutam ia heikonlaisia liam niattitaitoista. järjestym ä ■ ¡kohisen sotapalveluksen’ voi -empi. yhtenäisem ni ja jyrkempi te e llis e s s ä aseniass»* vo, hau hetti kutsun kahdeksallekymme- vaatijain vangitsemisella ja svvt- työväenlehtiä. kiihkeästi “vel tontä työväkeä koska nämä ovat , m aansaattam iseksi Canadassa ei- vastustus on epäilem ättä arve kolm ea e n sin m a in ittu a lajia ta voitti kansaa tekemään entistä nelle kansainväliselle (s.o. Vh tämisellä. suostuneet tv» »skenteleniään^pie- i » at ole eilispäiväisiä. \ u »sikau ■ lu ttan u t utilitaristeja paljon e- keitä, ja voi teh d ä paljon saat suurem pia uhrauksia ja muisti dysvaltain ja Canadan työläis 1 Sctaväiinetehtaat ja järjestynyt nemmällä palkalla kuin unioihin nemtuän. secu sode-1 voi,toi; aan loppuun siä on sieltä ja täältä kuulume aina sanoa, että sotah käydään ten vhteiseTle» uniolle sekä e ri h itt m a ili naiden tarv ik k eid en työväestö. kuuluvat työläiset. V iim em ai 'vaatim uksia, että hallituksen oli Sodan aikana pitäm issään e ta ito sta m ahdclHfthninan pitkälle "kansanvaltaisesta ia kapsanval näisille kansallisille unioille ia Canadan Trades and Labor Con nittuja on koetettu syrjäyttää “Me olem m e jy rk ä s ti sitä m. lan hv vaksi . Olosuhteiden nopea tässä kutsukirjelm ässä sanottiin tgressin hiljattain julkaisem assa milloin se vain on osottautunut si säädettävä laki vleisestä ase-' diLstajakokouksissa on Canadan ej <i täm ä on p a ra s ta palvelusta velvollisuudesta. Nämä tietysti; kokouksen tehtävistä m.m. seu- I rades and Labor Congress a kurjistum inen ja mitä häikäile lentolehtisessä " P r o n o u n c e - lainkaan mahdolliseksi. ta C anada vähine väkineen voi ! ovat tulleet sellaisista piireistä, jse ttu n u t sotakysym vksessä sille tae m ättöm in riisto pakottivat työ raa v aa : m ent of O rg a n iz e d 7. Sotavälinehallinto on n im en j joiden jäsenet voivat olla jok kannalle, että pakollisen sntanal ! ”Me ¡ t e n ju lista m m e m itä “S itte sodan sy tty m isen on C ana Iäiset m uutam illa työpaikoilla dassa ilm ennyt Probleem eja, jo tk a L a b o r in C a n a d a o n W a r omaan julistanut et ottavansa seenkin varmoja turvallisuudes I » eluksen ja sitä seuraa van , vi>- lm m .n »-»stust.avamme kyseess kapinoim aan olevia oloja vas tiu k a sti v a a tiv at ratk a isu a . M uutam at P r o b l e m s ('Canadan jä rje s huomioon työväenunioitten edus mikäli am pum alinjoien ¡pakon voiniaansaattam isesla ko: vaa asev elv o lliiu iu sh an k etta, ja taan, m utta Untotkin \ leensä oli naista ovat a ih e u tta n e e t C anadan tyneen työväestön lausunto sota- tajien esittelyjä ja vaatim uksia taan. vaarat ovat kjsym yksessä. Hal- i t'H>i työväenluokalle niin suuri ho,am nte C ir-id aii ty ö lä isiä k: vat taipuvaisia sovittelem aan eri T rade. and Labor Conyre: sin toi- problem eista) kerrotaan mainit- palkkoja m äärätessä. keinoin v a stu sta m a a n sellaisen htus tietysti >n antanut mahd d- rasitus ja niille kansanvaltaisille la a tim is ta .'
