No. 154
TO VERI
_____
TOVERI
.
.
i.g -J
.'. J iiiJ lJ L J P 1 -
'
' *"■
JLUOJUJ. '.g .
'.J M T j; .
'■■■'
i ■■ i
i
m ..........................
— »
r "
.1 l .k—K
. — ”
kään voitaisi pitää kansan e d u s-’ yhteiskunnallisessa ja valtiolli-i tävät yrityksienpä toivottoinuu ^jokaisella e lä in lä ä k ä rillä saa a in a
kuntana m issään nimessä.
’ sessa kehityksessä.
iden? Jo nyt täy ttää r a u h a n a ja - ? ’!a
lia, kun ih m islä ä k ärille m y önnettiin
Ja että sen tarkoitus on vähi- tus ilman, — ajatus siitä että J a in o a staa n 5 gajlönau hallinio-oike-
V altaan kohoava porvaristo
Sen jo hdosta eli m onella m ie
tuntee verrattain pian, m iten ; telleq sei» iämässä koko tnailman ‘ rauha tullaan solm iam aan täm än us. Senji
hellä.
jo tk a tä h ä n sa a k k a ov at tvös-
paljon siiiä on voimaa takanaan prole :ariaatille, käy selville kaik- kesän kuluessa. Jo nyt on Hik
ja toimii sen m ukaan. S e tekee j kialla vallitsevasta lev o tto n n iu -; keellä huhuja siitä millä ehdoilla
D kkänään
aioila,
de nhoi tok us tunnuksia
samasta
syystä kuin se kieltäytyy takaa-
masta niille elinehtojakin.
S.
»toi » » t o t o .
kieltäytyy siitä siksi, että se kat-
iäkenistns-
w. n . rei V o MITUS lavr * m o ila .\ e n i soo
""J suurim
s nr:m m an osan jäsenistös-
a d o lph SALMI
k . k HEIKKINEN ' tään
olevan
vain
palvelijoita.
A B. M Ä K E L Ä
p o isten orjia, joilla ei muka ole- myonnytVASia työväestölle v a in ! destaj. joka ilmenee yrityksissä lam an maan hallitsijat o lis iv a t. tultua — jos se olisi lä p ä ssy t sil-
TOVERI
! katm m itään yhteiskunnallisia oi sikäli kun sen om at edut teke- i saad.j aikaan sosialistipuolueiden valmiit tekemään rauhan, — ja loin kun luultiin — h a n k k ia itselleen
(T H E C O M R A D E )
The o rg an of Lie F innish w o rk ers in the keuksia, ainoastaan velvollisuuk
vät sen sille pakolliseksi, m utta kansainvälinen kokous. Kaikkia} : niillä ehdoilla ei ole m itään vh- jo’ '«tnrn öiset e lä in lä ä k ä rin paperit.
W estern states. T h e on ly F in n ish daily in
ei v i t i n enem pää: se ’saa pe-i la tunnetaan pitkän painajaisvön ¡tev ttä
alkuperäisen
ohjelm an i Rihan n5lTä Pikku k » lassä ta rv its e
th e W est. P u b lish ed d aily , ex cep t S unday, siä yhteiskuntaa kohden.
a t A sto ria, O re., by th e W e ste rn W o rk
,
. '
. . . ....
.
.
x .. '.
, '
,. , .
- , ■
- • olla kuin yhdellä, niin on koko ky;ä
Y
hteiskunta
m
aksaa
jokaisen
lastaa aina itselleen sen m itä laheqcvan loppuaan, ja että im- kanssa.
M erkitsevätkö
— »»-
-------
nämä tu rv a ttu kuivuuden k au h u ilta.
m en ’s P u b lish in g Society.
terveydenhoitokustän-; suinkin pelastettavissa on.
periaiisntin kaikkivaltius kansa- huhut m itään, on m ahdotonta
Ilm o tu sh in ta 40c p aJstatirum alta. K uolem an- jäsenensä
ilm o tu k set $1.50 k e rta ja m u isto v ärsy illä nukset niin pian kun se tunnus
V
aatim
us
duum
an
ta
ja
a
n
tu
-!
kuntien
ylitse on häviämässä.
sanoa. Sen me kuitenkin tie-
$2.00 k erta. K ihlaus-, syntym ä- ja avioliit-
MITÄ ON RIK K U RI?
to -ilm o tu k set 50c k erta, h a lu taan tieto - ja taa kaikki täysarvoisiksi jäsenik
luisesta
m erkitsee
ikäänkuin
M utta ei -de epäilystä s iitä -: dämme, että elleivät liittolaiset
n im en m u u n o -ilm o tu k set 25c k e rta , naim a-
Nyt, niin m onien lakkojen v ireillä
ilm o tu k set $1.50 k erta, avioero-ilm ot ukset seenkin. m utta ennen ei.
Ja se käskyä tilan tekem isestä todelli käänj etteivätkö im perialistit it j hyväksy \ enäjän asettam ia eh- ollessa, lienee p aikallaan p a la u tta a
$1.00 k erta. S eisovat ilm o tu k set sopim ok
»en m ak aan .
S a tu n n a isista ilm o tu k sista tapahtuu
— 1— ___ -• . vasta . sitten
.
n
u ti y
y h
m te
e is-
» -
kun
sekiij olisi selvillä V enäjällä käy ttö jä , saavat ne jättää V e n ä jä n ; mjelee'n e rä itä vuosia sitte n L en
selle kansan eduskunnalle.
tu lee rah an se u ra ta m u k an a.
E n g lan n in - i » , „
_
'
k ielestä su o m en n etaan v ap aasti.
K u n n a n O s a tto m a t Its e
V a lv o v a t
tävän taistelun
tarkoituksista pois laskelm istaan, ja silloin ne ! toossa. E n g lan n issa, a n n e ttu lein
A d v ertisin g ra te s in effect Ju ly 1, 1912, 40 : oikeutensa.
illisesti p ätev ä ja jo tak u in k in tis-
Imperialismin täytyy paljon paremmin kuin kansan huom aavat olevansa asem assa, m o p allinen
cent» p er inch. S pecial d isco u n t is allowed
m ääritelm ä “iakon rik k u ris-
lor la rg e r and co n tin u o u s ad v ertisem en ts.
syvät rivi:. X’e haistavat vaaran . josta niitä ei pelasta Amerika.r,
kukistua
T O V E R I. B O X 99, A S T O R IA . O R E .
ta". E rä s union m ies oli sy y tte e ssä
paljon tarkem m in kuin ne luo- Liberiat. C ubat eikä m iltään . Ja
A LG- N IK U L A , M anager.
Porvariston taistelu
rik k u rin hiity.» itä m ise stä . kun se oli
¡k a t joiden puolesta Venäjän pro kun me sentään vielä oletam m e m en em ässä
E n tered as second-class m ail m a tte r Ju ly 18,
työhön
lak o n alaiseen
haaste työläisille
1912, at th e p o sto ifice at A sto ria, O reg o n
l he Call niminen Lontoossa-i! letaarit ja talonpojat taistelevat. ( niillä olevan jonkun m äärän k y i paikkaan. L oppulausunnossaan syy
u n d e r th e A ct of M arch J, 1879.
m estyvä lehti kirjoittaa:
t il a u s h in n a t
niiden lu ikkien san unalehdistt m ää te rv e ttä jä rk e ä , ja kun o le ö te tty ä v astaan selitti k a n t a j a
Y hdysvalloissa ja C an ad assa:
T iedonannot siitä että Venäjän i Venäjän sosialistinen p ro le ta -!ja diplomatia on pantu liikkeelle ta m m e niiden itse k in k ä s it tä v ä n ! puolen lakimies muun ohessa sa-
» kst v u o sik e rta . $4 00
6 k u u k a u tta . .$2 25 »
3 k u u k a u tta ......... $1.25
i k uukausi
•50 duuma on sotilasten ja työläisten riaatti
ja
ta!.»npoikaissotiiaat, Venäjän im perialistien tukem i- sen, niin siksi on rauha tehtävä. 1na8ta san?an ««»raavaa:
Suom een ja m uualle ulkom aille
V k sijfu o s ik e rta . .$6.50
,, .
.
.. ..
,
.
, ! “ N äitten unionistien m ielestä on
£ koukautta^^ixsp | neuvoskunnan
hajaantum
isniää-
,
- k-i. ja jokainen juoni ja kuje Britannian työväen lu o jan vei-. rikkuri
. . . . ammattialansa
...
S U BS C R I P T I Ö H R A T E S :
suuteen sa-
In th e U n ited S ta te s an d C anada
räyksestä huolim atta päättänyt lelua imperialismin ja k a n sa n -• k äy te tä än ’ vallankum ouksellisten v o llisu u s on e d is tä ä tä tä ra u h a n , maa jjUin mj»ä uettäjä en isänmaal-
.......... >4.00
S ir m o n th s........... $2.25 : ,»
Ih re e m o n th s. .$1.25
O ne m o n th ...................50 ’ a t K a istuntojaan, ovat o te tti
vakaisuuden väällä. Se tm tais- voimien vastustam iseksi. M u lti lirk e ttä ja valvoa, e ttä sen eht ii ;jensa; että. vaikka molemmista sa?t-
H u o n eu sto sijaitsee lO rnnen j a D uane k atu
»at
sikäläisen
porvariston
ta
iste
teinä
jossa toisella puolella o v a t; olisiko liian uskaliasta sanoa e ttä ' hin ei sisä lly te tä jo itte n k in tä h ä n taa olla toiselle taistelevalle puo-
jen kulm assa. .T e le fo o n i:
k o n tto ri 365
to im itu s 822.
luhaasteena
vallankum oukseni nykyaikaisen kapitalism in kali ne (im perialistit) itsekin kasit- sa a k k a v a p a itte n ro tu je n , k u te n Hehe hyötyä itse taistelun kestäessä
selle työväestölle.
d e n maan. san voimat liittyneinä tävät
taistelevansa
to iv o to n ta ! arabialaisten ja persialaisten or | niin rau h an p a la ttu a kum pikin puoli
yh tä vilp ittö m ästi lnhoo se lla ista o-
Duuma ei edusta kansaa
m e itä koxo maailman työväestöä , ta iste lu a ; että ne itsekin k ä sit-1 ju u ttam ista
— F ourth of Tulyn takia ei
m iensa k a v a ltaja a . A vustusta a u ta
Toveri ilm esty huom enna.
talon 1,okia ja työläisiä, joita s o - , samoin kuin Venäjänkin kansani ; « i i i i ! i i : : n i m 'M." i i i i ’ i i f i i ! i t n n ! i i i i i m i i i i i i i i i i i 'i i i i i i i i i i n i H i i i i h i i i i i i i i i i t i i i i H i i i m i i ! i M i H i i i i i i i i i i i i i i i i H i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i 'i i i . i : i i H i i ; , iii: iii iH ii ii! iH ii iin iiii t i i= . m assa rik k u ri on vihoviim einen.
*
-
tilasten ia työm iesten valiokunta vastaan. K asitannncko me tata , l
g ! m u tta ain a en sim äin en k ärk k y m ässä
valtavaa to tu u tta?
Sosialistien
1 ! n iitä e tu ja , joiden saav u ttam ise k si
Ja miksi ei , yhteiskunta
”lay
a “ laa" se c,1“staa C- ■
hän ei su o stu n u t m itään tekem ään,
. .
varistua, nousevaa kapitalisti enem mistö on kautta maailman
ei
m itään a lttiik si panem aan. H än
ItläK S älS l
luokkaa, joka siinä jo silloin ko- an tau tu n u t imperialistiselle vi
huolehtii
yksinom aan
itse stä n sä ,
; iiii iiii ii; iiii iiiii iiiw iiiii ii! iii iin i i i i i i i i i i : i i i i i u u u i i i i i i i i i i i i i i i i i N i i n i i i i n i i M i M i i i n i i i i i H i i i i i i i u i i i i i i i M i ! H i i : i i ! i i i w i i i i i i i u i u i i i i i i m i N n n i i i . '"»
-
i hosi tavallaan valtaan, kun duu- holliselleen jo heti taistelun
m u tta ei kykene n äk em ään yhtä
KIELTOLAIN
KOM M ELLUKSIA , tan k au k onäköiset la in sä ä tä jä t ar- päivää pitem m älle e te e n sä päin: ra
lttssa. M utta sitä vastaan ovat
“ lhm iseläm än turvallisuus voi ina m uodostettiin,
------------------
I v an n eet o tta a lukuun.
Lakiin on,
daan taata, jos yhteiskunta vain ! Näissä tiedonannoissa saattaa , nousseet kapinaan Luropan pol
h a sta ja a rv o tto m a sta m a iritte lu sta
Se
a
u
tta
m
a
to
n
hum
puuki,
joka
i
n
äet,
p
iste
tty
se
u
ra
a
v
a
sisä
ltö
in
e
n
py-
hän
on valm is p e ttä m ä ä n y stäv än sä,
on halukas suorittam aan siitä "lla paljon m erkitseviä totuitk- jetuim m at talonpoikaisluokat: o-
kaikkien iällä pallonpuoliskolla ta-1 k ä lä :
p erh een sä ja m aansakin.
S an alla
johtuvat kulut'', lausuu muuan sia k in : niistä saatam m e ehkä hi- vat kukistaneet tsaarivallan, ia
v altavien kieltolakihoinm ien yhtey-
E l ä i n t e n tau te ih in on kellä ta- sanoen, hän on m aan k a v a lta ja pie
am erikalainen lehti, kirjoittaes-i kea sen. mihin saakka vallanku- taistelevat nyt kaikkialla niitä d essä kukoistaa, on jo p aljastu n u t ' h an sa oikeus o sta a ro h d o sk au p asta
noiskoossa: myy ensin ty ö to v erin sa,
saan terveydenhoidosta am erika-j niol,s tällä kertaa ennätti ennen vastaan jotka asettaisivat tsaari E !ä-I)aki tässäk in , vaikka sellainen alkoholia kuinka paljon h y v än sä ii- ja sen jälk een h ä n e t itse n sä myy h ä
laisissa kaupungeissa ia selittäes--j kuin sen »asiataisbelu. vastaval-; vallan ikeen tilalle oman ikeensä, laki siellä vasta ihan äsken a stu i man tu o m atta sa ira sta e lä in tä saa- nen ty ö n an ta ja n sa , k unnes h än lo
sään, niillä tavalla voitaisi estää lankuni» »us sai kylliksi voimaa, imperialismin ja m ilitarism in i voim aan. “Sioux Ealls P re ss ” ker- ! poville tahi e s ittä m ä ttä eläin- tai puksi on kaikkien y len k atso m a ja
suurin osa taudeista.
¡estääkseen
työväestön
valtaa keen. O n kyllin selvästi jo huo- too, e ttä voim assaolevan kieltolain m uun lää k ä rin m ääräy stä. .Jo k a ise l X aikkien hylkääm ä. Hän on om an
m ukaan valtion p itäisi olla kuivem le eläim en om istajalle on a p te e k is itse n sä vihollinen, nykyisyyden sekä
1 ulee kysyneeksi ntiukähänlai m asta suurem pia saavutuksia it m ä ttä v is s ä et la jos sr.ta lopete
m an kuin kuivin hietakunipu Kuo ta a n n e tta v a niin suuri m äärä alko tu lev aisu u d en tu rm e lija .”
nen se lasku olisi, jonka »hteis selleen.
taan \ enäjän vallankum ouksel lem aa laaksossa, kuivem pi kuin rik holia kuin a p te e k k a ri “tieteellisiä
+
kunnan tulisi maksaa tästä jäsen-1
Lerustiislakikonventsionin Ro- listen •.settaniilla ehdoilla — eh k a a lla helvetti L a tsa ru k sen ta r in a s - ta rk o tu k sia " v a rte n näkee hyväksi
M itä voisi farm ari rukoilla, jos
tensä suojelem isesta?
j ko.-»kutsuminen olisi mitä sr.tt- doilla joiden mukaan ei kukaan a: m u tia todellisuudessa se on niin kullekin m itata. A sianom aisen tar- todella uskoisi sillä kykenevänsä jo
Ei niinkään suuri, vain puoli-^rim m astd
m erkityksestä. s ila tule saam aan sodasta m itään ''litii keine:).” e ttä läpäseo enem m än- v h see vain v akuuttaa, e ttä . “lä ä k e ” kikin v aik u ttam aan ju m alaan ja il
kin kuin m itä kunnon farm ari kui- ’ tulee k ip e in eläim en paranteieini- m oihin?
toista dollaria henkilöä kohti vasta sen istunnoilla tapahtuu se «oittoa
aiueanastuksien
tai
va a.
valtiossa sä ä llise sti k antaa seen k ä y te ttä v ä k si,
H änen täy ty isi rukoilla n ä in : “ An
vuodessa. M utta se on enem m itä tavallaan voidaan sanoa lo-i korvauksien muodossa
on
jak san .
i Kim nyt E telä-D akotassa joku ha- na, jum ala, m inun pelloilleni endet
män kuin yleisesti käytetään yli pulliseksi — tällä kertaa — voi-1 ka n >a in välinen m ilitarism i, joka
Asi« on siellä sam a kuin m onessa luaa saada pikkusen viinaa, kysy- ta. m u tta m uiden viljat kuivaa pou
teiskunnan taholta tervevshoi main koetukseksi sikäläisen por la’-:.-d valloittam aan maailmaa, muuatia kieltolaki-m aassa. Apteekis- i tää n hän eltä a in o a staa n : “ Onko su l dalla, sillä jo s kaikille hyvä vuosi
toon. Korkein m äärä n iitit m is - varistun ja työläisten »äliLä. |a hallitakseen sen. .saanut sellaisen k a saa lääkärin k irjo tta m a lla resep la jokin elukka k ip eä n ä ? ” ja jos tulisi, ei tavarall:- ole h in ta a .”
L uuletteko, e ttä jum ala -- jos hän
sään valtiossa ka.ytetää« » hteis i m itä ¡»itemmiille sen k<ikoontu- r i<nii. josta si* ei \ oi ko.-kaan tiliä kaikktin i h m i s e n tau teih in siihen a n ta a m yöntävän vastauksen.
useim
m
assa
tap
a
u
k
se
ssa
tieten-
saa
m
inkä
m
ieli
tekee.
Voipi
heti
on
ollenkaan m aineensa m pkainen —
kunnan taholta terveydenhoitoon.! m istä lykätään, sen enem män eti emää nousta. I.n imäisen kerran
•kin janoon
alkoholia m elkeinpä paikihi päällä o tta a jonkun tuikun- o ttaisi
kuullakseen
tu o llaista ru
käytetään Pennsylvaniassa, jossa mittaa porvaristo koota voimiaan! on kapitalism i koko ¡»iikan ja va
m ieliu m äärin.
Tällä n ä k ö k a n n alta kin. ollakseen varm a e ttä aine to k o u sta? M utta m inkään muun la a
valtio uhraa siihen 38 s e n ttiä 'ja se m erkitsee ankaram paa risen olemassani»aisa ajalla an on helposti y m m ä rre ttä v ä ä, m iksi della tekee hyvää, nim ittäin sai- tuinen rukous ei v äh ääk ään a u tta isi
vuodessa jokaista asukasta koh taistelua työväestöä vastaan.
tau tu n u t sellaiseen tehtävään, i Hiiitaina viikko tak a p e rin New Yor- ra a lle eläin raukalle,
farm arin asem assa.
den.
i Venäjän työväestöllä ei suin josta sille ei ole m uuta seurausta k issa pidetty A m erikan L ä ä k ä riy h -; A setuksen voim aan astu m isen jä-
Ja yhteiskunta ei suinkaan I katin olekaan tarkoitus poistaa' näiltäv -«sä kuin pettym ystä, v a s distv k scn ed u stajak o k o u s lau su i ilol- Iestä on kissojen ja koirien kysyntä T Ä Ä N L E H T IR A U K A N E L Ä M Ä
kieltäydy siitä siksi, etteikö sillä i duum aa sellaisenaan, mikäli se tu stu sta ja vallankumous-kuru l i te rv e h tiv ä n sä koko m aata kasit- H elä-D akotassa lisä ä n ty n y t enuen-
tä v a ä k ielto lak isu u n n itelm aa.
Kas, kuu lu m atto m asi!; sam aten ovat suo-
talisi varoja. Olihan sillä ihmis- toimii kansan eduskuntana, vaan m itäs. Siitä on kysvinvs siinä siin ä on rah aa tie d o ssa: lä ä k ä rit ra s ta a n a rv e lu tta v a ssa m ä ä rä ssä ’i- SE ON N IIN M O N E S S ’ V A A R A S S ’ ..
Meille lä h e tti m uuan m isis C hase
elämän ja om aisuuden hävitys- ainoastaan poistaa nykyinen ilmi taistelus-a jota \ enäjän vallan
vain huvikseeu
huvikseen k irjo ite le —
re- l Kääntyneet kaikki ne hevosten ja K iveriltä, li. C., tu o n n o ttain tiukan
tarkoituksiin antaa heti ensi ker- ma. jolla ei ole cduskunnallista knm .likselliset nyt käyvät. Se septeSä. N iistä o ieta an hyvä m ak n a u ta k a rja n taudit, joita v an hastaan kielien. ettem m e ju lk aisisi erään
ralla 70 dollaria jokaista, asukas- m erkitystä. Nykyinen duuma ei on m aiunau!.istorialliiicn taistelu, su. M utta se t u k e jan o iselle s a i on ollut tap an a viinalla parannella toisen sam alla paik k ak u n n alla a su
raa lle eiikä liian kalliiksi, joten se
— B ritish Colum bian kieltolaki, van m isiksen k irjo tu k sia lehdessäm -
ta kohtaan vii koko maan.
edusta m uuta kuin ainoastaan j' -<a
vaikutusvaltaisuuteens t
estäiiji m onen köyhän farm arin saa jo n k a kohtalo ä ä n e sty k se ssä ilmi ' me. M utta koska näin k a ra n tee n iin
M utta yhteiskunta kieltäytyy su u rp o rv aristu a: sen kokoonpam nähden m erkitsee uuden aika m asta kelpo hum alaa m uuta kuin
tulleiden petoksien takia yhä vielä
m aksam asta jäsentensä tervey- e; ole sellainen, että sitä ensinnä kauden alkam ista ihm iskunnan toisinaan. Senpä olivat E telä Hako- on epävarm a, m yöskin m yönsi, että j aiotun kirjotta.ian kyhäykset ovat
' m eistä tu n tu n e e t ju lkaisem isen ar-
j h h
i i
M AILMANKATSOMUKSIA
voisilta, erum e o tta n e e t tu o ta varo
tu s ta huom ioon S iitä oli se u ra u k s e
na. e ttä m isis n u m ero 1 lä h e tti m eille
uuden e n tis ta a n k a ra m m a n v a ro tu k
sen,
jo ssa ei y h tä ä n v ähem m ällä
kuin kuolem an u h a lla k ie lle tä ä n e n ä ä
v a s fe d e s a n ta m a s ta leh tem m e “p u h
ta ita p a ls to ja ”’- tuon vih atu n n a a p u
rin k ä y te ttä v ä k si. S am alla teh d ään
selko»’ tuen m eille tä h ä n a s ti to d el
lakin h e n k ilö k o h ta ise sti tu n te m a tto
m an k irjaU iia-alalle y ritte lijä n keitto-
ta id o sta y. m. k o tia s k a re is ta sek ä
hän en k elp aa v a isu u d e sta a n k aik en
laisiin m uihin k äy tän n ö llisiin tarko-
tu k siln . jo tk a k u itin k a a n eivät s a tu
olem aan k a u k a isim m assa k a an y h tey
d e ssä a sia n o m aisen J^nkL ön k irja l
listen kykyjen k a n ssa , — ja ne ne
ovat e.inoat m itk ä m eitä liik u tta v at,
kuvauksensa
h ä n e lle niin v a ste n
m ie lise stä ♦ k irja illja -a lo tte lija s ta on
m eidän ilm iau taja-m isis p u k e n u t sik
si siiv o tto m aan m uotoon, e ttä ellem
m e h alu a jo u tu a se lk k a u k siin siveys-
v irk a ilija in k a n ssa , em m e voi siitä
ju lk a is ta ed es n ä y tte itä .
O m alla tö rk e ä llä e siin ty m ista v a l
laan k irje en lä h e ttä jä k u ite n k in tu
lee saav u t tr r.eeksl e rä ä n to isen tu
loksen jo ta hän eh k ä ei ta rk o tta -
n u t’..a;-n: a n ta a m eille ilm eise sti tä y
sin
lu o te tta v a n p o h ja p iirro k se n o-
m a sta sielun liia s ta a n . J a totu u d en
n im essä täy ty y tu n n u sta a , e ttä h a r
voin olem m e jo u tu n e e t h a iste le m a a n
m itään ilk eäm m ältä lö y hkivää kuin
m itä tä s tä n aissielu n nim ellä ku lk e
v asta lik a sä iiiö stä vuotaa.
A inoas
ta a n loppu-uhkauksen tohdim m e a n
ta a lu k ija k u n ta m m e silm älltäv äk si.
A siahlaadun vuoksi ju lk a ise m m e sein
sin ään , o llen k aan k o sk e m a tta kirjot*
ta ja n o m in tak e isee n “ ty y liin ” :
“ L opuksi ilm oitan e ttä jos vielä
on y k sik än H änen k irjo tu k se n sa
Toverin p alsto illa, niin tulen te
kem än k aikkeni T overin vahin
goksi. lak k an tila m a sta , ja tu le tte
pian huom autan e ttä se on Tove
rin kuolin isku kun ei saa tä ä ltä
k a n n a tu s ta enä. Jo s m inä rupean
toverin viholliseksi niin voin nt t-
nen
e s tä tila m a s ta sitä. m rs.”
(nitneä em m e vielä tä llä k e rta a
ju lk a ise )
H u o lim atta täm ä n y stä v ä k se m m e
te e s k e n te isiin — kuten näk y y — pe
r i^ lu o tettav ; -jta puoluekatsom ukses-
ta, em:r.o halua lisää hätien h en
k en sä tu o tte ita edes paperikoriiiu-
nte. Sillä ny visessä k u rja s s a tof-
n iisto h u rn risto .-.‘-■anime on m eillä fi
in iin
n iitä k in k aikenm oisia tuoksuni
ym pärilläm m e ihan riittä v ä s ti k o et
telem aan keuhkojem m e k e stä v y y ttä .
M utta jos hänen noin su u re lla s it
keydellä v a in o am an sa k ir ja ilija tta
n i!
se p u stu k se t edelleen ovat y h tä
lenkiintoisia ja h enkeviä kuin
iä.:3:i sa a k k a ovat olleet, tulem m e
em u n aik aisen
kuolem an
uhallakin
n iitä ju lk a ise m aa n m ikäli teh d e ssä m
m e tilaa riittä ä .
On k e rra ssa a n k o h tu u to n ta ja vää
rin leim ata S am uel G om persia vain
tav a llisek si k a p ita listie n
k äty rik si.
Hän on rik si kau an ollut siksi hy-
vi. i palkoilla, e ttä jo s hän on k ä y t
tän y t k e a k ln lie rt-’s ta k a a n liikem ies-
älyä s ijo tta e ss a a n rah o ja n sa , pitäisi
hänen its e n s ä olla jo m elkoinen ka
p italisti.
,
CANADAN TYÖVÄESTÖ JA SOTA
k o tn itra lie vakavaa tujeri edus: i¡ien päässeen täy d el
M itä työläiset huom aavat “sivis- ntielisyyksiä. etteivät maan v h -’ uieenpanevalk
8. M inkäänlaisiin ucm ottelui li.-imntan suurta julkisuutta naii
huolta.
»anaiik-illc, m itä sotahullu,
tystsistelun" heille tuottaneen
teiset edut muka kärsisi.
lisesti
selville
siitä,
että
sotavä-
hin
ei ole taiv u ttu ; unionistien le "vaatimuk.-ulle" ja samalla on
losuhteet, joissa B ritannian häi
keskellä
nii vielä o n nistuttu
Viime kuukausien ajalla virin-j litu “O k selle
teh d ään tö itä Canad ssä, lineballinto "it mitä suurim m as ¡on annettu ym m ärtää, että kaik se "kansan» altaisesti" toiminui
Elokuun alussa v:na 1914, kun neet viralliset hankkeet pakko-'
1
»ttam
äan,
min suuri vaara,
ovat a ih e u tta n e e t suurte ty y ty m ättö sa määrässä vihamielinen jä rje s ki sellaiset vaatim ukset sivuute-
nykyinen “si\istv staistelu ” E u ro
s iilie n suuntaan, että niiden to niitä on vastustettava.
M
palveluksen voim aansaattam isek m yyttä, sam alla kun y leisv a ltak u n
E- taan
vastaisuudessakin.
joten teuttam inen
passa alkoi, selitti vät Canadan si ovat kuitenkin saattan eet CaC nallisen so tav älin eb allin n o n f Impe ty n y ttä ty. »väkeä kohtaan.
jolloinkin
kävisi tussa jtni< »iden neuvottelukok
hallitusm iehet, että Canadan osa
.Munit ¡on:» iloard t p u h e e n jo h ta dustajat ovat esittäneet to d is , työväestön ainoaksi keinoksi on ¡päinsä.- Sodan ja pak. »tusvaati
sc" a O ttaw assa
keskuste
nadan taloudellisesti järjestyneet; rial
jan peräänautarue.tnn k ieltäytym inen tuksia. joista on käynyt selville j ä ä n v l' J a k k. > u t u n i i n e n .
siinä tulee kunniallisesti suorite-,
m usien arvostelua on koetettu tästä kyjj-m vksestä noin se
työläiset lähemmin tarkastele 1 tu n n u sta m a sta ty ö v ä e n jä rje stö jä tai e tt ä :—
tuksi.
kun
Canada
hankkii maan, m itä "etuja" tuo kohta
E d u s ta ja t
y k s im ie lis e s ti
h y tukahduttaa arvostelijain vangit
m ä ti tuntia ia tuloksena oli,
toim im asta yhdt
niiden kanssa,
1.
Lervevileilisct
vaatim
ukset
satatuhatta miestä eikä kovin
kolme vuotta kestänyt "sivistvs on luonut : asiantilan, joka tekee asi- ja ty ö v ^ te sti s suojelus ovat jä te v ä k sy iv ä t ponnen, jossa Cana sentiseha ja tuom itsem isella ja ria vastakkaista aan ta lukuti
kitsastele m yöntäessään varoja taistelu" on tuonut heille.
\r - / iu: m: ’Sten työläisten joukkotoim in- tyt huomio. »n< »tuimatta leirejä ja dan (hallitukselle lausutaan, — ; työväenlehtiä. jotka ovat k e rto tantatta, »ksim ieliscsti Jtvvak
sotatarkottrksiin. Oli vain a n meijaan on jo saatu hyvä jottk-| nan v ä lttä m ä ttö m ik s i.
huolim atta
sen aikaisem m ista neet m ilitaristien toim ista, on ty ponsi, jossa sanotaan:
"E rä ä t v a ik u tu s v a lta is e t ty ö n te e t- t e h t a i t a ra k e n ne tt ae s sa.
nettava yhteinen tuim a preussi ko viidettäsataa tuhatta miestä
. julistuksista, että sillä ei muka Tsulieuu postista "saksabvsniieli-
“ l sl.of-ri, e ttä C anadan työl
vat
saada
h a llitu k s e n
laiselle militarism ille ja tätä var ja kaikki tmiot ovat antaneet t v ä o jä im t a a n k s o a e a tta
2.
Aikaisemmin
eri
osissa
Ca-
'»le mitään tekemistä sotaväline- sinä".
evät ep ätieto isia siitä, m ille kan
tta m a a n ty ö p a k o n
te o lli-
ten tuli kaikkien "unhoittaa e ri siihen suuren osan jäsenistö.- i s u u s ta rk o tu k s ia v a rte n , ja v a ik u tu s nadaa hyväksyttyjä palkkatasoja . hallinnon kanssa, koska "hallin-
hi-blän tuli i a s e ttu a nykyisen
Kun 'i hdy>vallat svöksvivät vei vo!' ¡«uv tssu u n n ite h n a n
m ielisyytensä";
m uistaa,
että
suli
v a lta is e t m il i t a r i s t i t h a n k k iv a t p a k <»n alennettu.
j to " on
Britannian hallituksen
tään. A asialaiset ovat monissa i
fcaikki olivat "suuren kansanval paikoissa ottaneet länsim aalais-! ko p a ! v e lu s ta s e ta ta r k o tu k s ia v a rte n ." i ^3. Kahdeksan tunnin työj»äivä m ääräysten alainen — että h al sotaan ja kongressi sääti ¡takku lie esitäm m e, e ttä s» u ra a v a l j
; palveluslain. katsoi Caliadankin p ä ä tö k se t tclitäipito tu n n e tu k si
taisen valtion tasa-arvoisia kan
on poistettu ia sen tilaile on tu l linto on uudelleen järjestettävä i hallitus otollisen hetken tulleen, ta C a n r ia n :
ten
työläisien
paikat
ja
elinktts
'
K
eskusteltuaan
m
aassa
v
allit-1
salaisia ".
lut käytäntöön 10-, 12-, 14- ja ja' järjestyneen työväestön edus
tannukset ovat kohonneet useis
“Jovlukuun 27 p :n :i, 1916. pj
S atatuhatta
miestä
saatiin sa tapauksissa enem mällä kuin sevasta asiaintilasta laajasti, e lö tuutinen t\«»vuoro ja seitsen tai,‘lie on siinä annettava sanan- i Pääm inisteri Bordcn julisti e-i’ liisteri Boriien ilm otti Can
dusta,at
tulivat
sellaiseen
johto-;
tavänsä
lakiehdotuksen
pakoili
pian. saatiin enem mänkin. Työn
T rad es and L abor C ongressin
päiväinen t\ oviikko.
' valtaa. E dustajat myöskin päät-
puolella
verrattuna
kolmisen
teettäjät pitivät hyvää huolta sii vuotta sitten vallinneihin k u sta n ? ' 'ilokseen, että Canadan työ-j 4. Työvoimaa on tarp eetto m as ’ tivät viedä yksim ieliset "tervei -estä s<itaväenotossa ja on sen tueenpaucvalic kom itealle, e ttä
väenluokan kahleita on suuresti '
. sittem m in esittänytkin.
pakollinen sula v a k io tta osottau
tä. että kaikki asekuntoiset jo u
nuksiin, samalla kun palkat yhtä lujitettu sodan aikana. Sotaväli ! ti heik»annettu ja miehiä "v ap a u , set" kotipaikoilleen, ettei järjes
ainoaksi ,e lo k k a rk sj keinoksi, j
tuivat ajattelem aan, ei isänm aal
monessa tapauksessa ovat ko-t netehtaissa, jotka, maanvilielvk- tettu palvelemaan m aataan" rin tyneen työväestön olisi unohdet I Pakkopal» eluksett » astustam : avulla valtion olem assaolo ja n
lisia velvollisuuksiaan, vaan sitä honneet vain m uutam alla kym -j
‘ sessa ovat esittäneet jonkunlais sin m eillä olevat laitokset ja v<
sen, hiileukaivun ja joittenkin tam assa ottam ajla am m attilais- tava joukkotoim innan v ä lttä m ä ,-
onko parempi kuolla nälkään menellä prosentilla.
; ti »myyttä sodankaan aikana: » aan ta osaa itä ( attadan ranskalaiset, (’et »oltaisiin s ä ily ttä ä , niin min
muiden ti'iden ohella, ovat m uo teirkin tilalle naisia.
kuin vhtyä arm eijaan.
Sodan-
jotka, maan englanninkielisen ai ep äröisi teim ie ssa n i tila n te e n »
■Canadan
työväenjärjestöjen dostuneet maan
tärkeim m iksi' ,5. Milloin naisia ja lapsia on näin vastoin sen olisi herättävä neksen vastustuksen takia, eivät m usten m u k aan .’
johtajien vaatimukset kuitenkin
ohettu työh(»n ei heille ole mak . käsittäm ään täydellisemmin nv-
o.em m e
eh d o tto m asti
alituisesti kasvoixat, kunnes " v a neuvottelukokous, jossa tarkas t collt- uusinitoksiksi, vallttsee hir- settit
läheskäiin
sam anlaista Evtsen vakavan aseman tärkeät ole ohnistim eet saam aan » aati n d e Me
teltiin
työ-
ja
¡jalkkaoloia
-C
ä
\
itiä»
a
orjuus
ja
tyonteettäjieu
h
ä
.
e
ttä
se
lla
ista
tilan n e in
,i»
paaehtoisen
värväyksen" nää
maansa tunnustusta "ranska it ole tullut.
palkkaa kuin miehille kyseessä ; velvoitukset.
yleen
-.i
yhteiskunnallista
asemaa,
tä
\
ib
Uinen
mielivalta,
onka
ra
määräksi tuli puolen miljoonan
suudelleen” maan k«'>u!uitsa iä
olevilla amm attialoilla.
“ Te hok kaa s; a soda n käy n n lssä
Asevclvolbsuuskysym
ys.
miehen hankkim inen arm eijaan. pidettiin O ttaw assa. Otit., ke-ak joittam isyritvkset torjutaan se
hallinnollisissa
laitoksissa.
M
utta
.itä ä n :
riiokii» oja, am puniava
9.
Rakennustöihin,
erittäinkin
I—-4 p:nä.
A m m attijärjestöjen! lityksibä, että “maan edut e itä t
r u ln iris v ä lin e iiä ia m iesvoim aa
Maan sanom alehdistö, lukuunot
järjestyneen
työväestön
i»
;,.j
m
aaseutualueilla,
on
otettu
ptto-
M ilitaristien toim enpiteet
liiton toim eenpaneva komitea lä salli rajotuksia ' ja parannusten
, r . . . . pa-j
*- '* ' “'D , ellen e d u llisessa maa
tam atta m uutam ia heikonlaisia
liam niattitaitoista.
järjestym ä ■ ¡kohisen
sotapalveluksen’
voi -empi. yhtenäisem ni ja jyrkempi te e llis e s s ä aseniass»* vo, hau
hetti
kutsun
kahdeksallekymme-
vaatijain
vangitsemisella
ja
svvt-
työväenlehtiä. kiihkeästi “vel
tontä työväkeä koska nämä ovat , m aansaattam iseksi Canadassa ei- vastustus on epäilem ättä arve kolm ea e n sin m a in ittu a lajia ta
voitti kansaa tekemään entistä nelle kansainväliselle (s.o. Vh tämisellä.
suostuneet tv» »skenteleniään^pie- i » at ole eilispäiväisiä. \ u »sikau ■ lu ttan u t utilitaristeja paljon e- keitä, ja voi teh d ä paljon saat
suurem pia uhrauksia ja muisti dysvaltain ja Canadan työläis 1 Sctaväiinetehtaat ja järjestynyt nemmällä palkalla kuin unioihin
nemtuän.
secu sode-1 voi,toi; aan loppuun
siä on sieltä ja täältä kuulume
aina sanoa, että sotah käydään ten vhteiseTle» uniolle sekä e ri
h itt m a ili naiden tarv ik k eid en
työväestö.
kuuluvat työläiset.
V iim em ai 'vaatim uksia, että hallituksen oli
Sodan aikana pitäm issään e ta ito sta m ahdclHfthninan pitkälle
"kansanvaltaisesta ia kapsanval näisille kansallisille unioille ia
Canadan Trades and Labor Con nittuja on koetettu syrjäyttää
“Me olem m e jy rk ä s ti sitä m.
lan hv vaksi . Olosuhteiden nopea tässä kutsukirjelm ässä sanottiin tgressin hiljattain julkaisem assa milloin se vain on osottautunut si säädettävä laki vleisestä ase-' diLstajakokouksissa on Canadan
ej <i täm ä on p a ra s ta palvelusta
velvollisuudesta.
Nämä
tietysti;
kokouksen
tehtävistä
m.m.
seu-
I
rades
and
Labor
Congress
a
kurjistum inen ja mitä häikäile
lentolehtisessä " P r o n o u n c e - lainkaan mahdolliseksi.
ta C anada vähine väkineen voi
! ovat tulleet sellaisista piireistä, jse ttu n u t sotakysym vksessä sille tae
m ättöm in riisto pakottivat työ raa v aa :
m ent
of
O rg a n iz e d
7.
Sotavälinehallinto
on
n
im
en
j joiden jäsenet voivat olla jok kannalle, että pakollisen sntanal ! ”Me ¡ t e n ju lista m m e m itä
“S itte sodan sy tty m isen on C ana
Iäiset m uutam illa työpaikoilla
dassa ilm ennyt Probleem eja, jo tk a L a b o r in C a n a d a o n W a r omaan julistanut et ottavansa seenkin varmoja turvallisuudes I » eluksen ja sitä seuraa van , vi>- lm m .n »-»stust.avamme kyseess
kapinoim aan olevia oloja vas tiu k a sti v a a tiv at ratk a isu a . M uutam at P r o b l e m s
('Canadan jä rje s huomioon työväenunioitten edus
mikäli
am pum alinjoien ¡pakon voiniaansaattam isesla ko: vaa asev elv o lliiu iu sh an k etta, ja
taan, m utta Untotkin \ leensä oli naista ovat a ih e u tta n e e t C anadan tyneen työväestön lausunto sota- tajien esittelyjä ja vaatim uksia taan.
vaarat ovat kjsym yksessä. Hal- i t'H>i työväenluokalle niin suuri ho,am nte C ir-id aii ty ö lä isiä k:
vat taipuvaisia sovittelem aan eri T rade. and Labor Conyre: sin toi- problem eista) kerrotaan mainit- palkkoja m äärätessä.
keinoin v a stu sta m a a n sellaisen
htus tietysti >n antanut mahd d- rasitus ja niille kansanvaltaisille la
a tim is ta .'