Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 26, 1917)
No. 148. 11 ’ TOVERI r-r M utta he v ä ittä v ä t, e ttä se jo ta k in ’ vat m iljooniin. E dullisem pi siis ta- Porvaristomiine varat [ta. Marshfieldin nt\llyparöonit-' ei olisi mitään syytä asettua työ- ... koittaa . väittää . , ¡on kiireelliselle . . kesäajalle , sa ap p a a t, aja- sav allalle k ä rs iä n a h o issa a n tuo sult- • i . . • • • • x. • 4.- parhaillaan, että kehitvs ja k e k -jtu 9 tuntia ia Iisaksi vlituntien . o i olo «ani» vaan — paaonaai. a j a - <tee lliso sti v äh ä p ätö in e n puksu. kin selittävät että ketään ei ole la s te n s a järjesty m istä v a s a a n . P . ^ p it.| teetto.oikeutta aina 20Q:taan ttm- tettaas: s a a p p a a t . eseft. Painavin rialistinen ria listin e n Väitös v äitö s kylläkin. nyiiaicin. mu « » E th än .-c s itä p a its i h - m Linnen »uonuiaben työvi«n unenk.nnattaja, pantu pojs työstä siksi, e ttä kuu- eivätkä he asettuisin aan -itä v a s-. ¡v ,je ennättäneet. että olisi edel- i tiin saakka vuodesoÄ. ilm estyy A ito ria ss a , O regon, jo k a päivä luvat unioon, vaan muista syistä tustamaan. silla jouKKona e iv ä t; 5ytykset 8-ti|ntisen työpäivän, sen lain ydin on vain siinä, että onhan silläk in puolensa. He, n ä e t ole. U n pieni _ \ ^ on_ n<,‘^ k ®g ° ya. p aitsi su n n u n ta in a . ja ne m uut svyt ovat valintaan hekään toimi ilkeäm ielisesti, jos-1 kävtäntöön ottam iseen. M utta i työntekijä ei enää ole silloin en tu k e v a t v ä ite ttä ä n siilo tiedoni.ni. d- r a a tc m ia n. a< va ikki«n asian- T O I M IT U S K U N T A : W . N . R E IV O L A U R I M O IL A N E N siinä, että m iehet eivät ole olleet kin joukossa saattaa olla m uuta- heidän v ä itte e n ä on sulaa v iek -. .loton orja- jonka-on pakko tehdä 1«. Jo se. lien ee h t o a » ' U v d e lllse la d o y ty v ä ls y r - ADOLPH SALMI K. E. H E I K K IN E N A. B. MÄKELÄ A . N . K O S K E L A “ kyHin tyydyttäviä.'' Sehän se m ia k a i s l a k i n . j koneteotliso<1.i X f t h U “ ^ K Y » ,! » — . k ™ « - « k n . vlteae- TOVERI TOVERI on työnantajan tavallinen Selitys Työväestöllä ei ole nntaan tar-» dcn suu rtu o tau to jo nijn m ah-[ ¿otuksem m e tulee voimaan p ä äs-! eli koivun tu o h e s ta k e ite tty ä ter- m ain itu n k in u t u i s i s t a s a ttu m is ta , silloin kun vastenm ielisestä mie- keämpää läksyä opittavanaan tava etta ylituotanto piti m aa-j tvään turvaam aan työntekijälle vaa. K uoltua m ieheltä tie te n k in rii- s. o. s e lla is is ta , jo issa no an -,u r. ---- --- ... ... I...-......................... . i. '" " i l m a a yhtämitljaisessa työttöm vy- palkkaa niistäkin tunneista, mitä su ta a n saap p aat ja la s ta ja ruum is ei tu o tta n u t ra h in oa, vaan e ua ei tyy d y ttän y t työnantajan vaa- elinehtojen suojeleminen riippuu den tilassa. Ne •‘onnelliset" yli-] hän yli lain norm aalisallim isen! pestään — ehkä sen ainoan kerran k aik ille a s ia a n kuuluvi e. -- u u a rasituksesta onnettom at työläiset, ‘ tekee. Teollisuusoloja koskeva eläm ässään. Siinä siis olisi luon- nolla k y lläk in o.i » n attonia. e pa tim uksia. s. o ei luopunut koko- siitä. Ja ellei t\ö n a n tajia muu- j o t k a nöyrinä .saivat pitkillä työ- S tunnin lakiehdotus on joten nolllnen selity s siihen ihm eelliseen kalle tu llu t ja vaikka »e te 1 a1 'en llm o tu s h in ta 40c p a lstatu u m alta. K uolem an- d n io tu k set $1.50 k e rta ja m u isto v arsy illa naan om asta itsenäisyydfstään ten saada taipum aan järjestym is- päivillä niukan leipänsä, pystyi kin sam anlainen, hiukan kvllä. hajun haih tu m iseen kuolem an yh- m ahdollisen v a ik u tu k se n , m inkä se $2.00 k e rta . K ihlaus-, sy n ty m ä- ja avioliit- teydessä. O inasta p u o lestan i en sillä p a ik a lla teh d ä voi. J u ttu ou to -ilm o tu k set 50c k e rta , h a lu taan tieto - ja j a antälltUIlUt kaikissa työtianta- oikeuden tunnustam iseen ja neu vät tekem ään ja kasvattam aan tiukempi. n in ien m u u tto -ilm n tu k set 25c k e rta , naim a- . ,, Tosiasia on, että porvaristo ei tah d o erikoisem m in a g ite e ra ta kuut- tä lla in e n : votteluihin ty. »Iäisten järjestöjen kaksi verroin enemmän kuin mitä ilm o tu k set $1.50 k e rta , av ioero ilm o tu k set JU U m i e l i v a l t a i s e n pakon ttli6. eik ä siitä ole niin $1.00 k e rta . S eiso v at ilm o tu k set sopim nk - p , , ____ _ - ................... , , i. sisim m ässään väitäkään, etteikö ■ m a a k a a n selity k sen puolesta, en ai- Oli k e rra n ihm iskunta tarvitsi ja kulutti. kanssa, pakottavat sen m ukaan . S a tu n n a isista ilm o tu k sista 1_\ 011311 ta _i 311 Olll l. C(...i j)äk i i - edustajien tu lee rah an se u ra ta m ukana. E n g lan n in t t t ~np n iin h p b v » « t i l i n o h - k ä y ttä Noin kuusi vuotta takaperin ti- 8 tuutista työpäivää voisi käytän n a k a a n tä ssä yh tey d essä. L uulen, t a v a t t a a n k a u a n k aa n , m u tta top- k ielcstä su o m en n etaan v ap aasti. ta \« tt 1131.011 L i l l i l l c l p o . M l U tK 11 työnantajat työläisensä nössä toteuttaa. M utta heitä kis- e tte i a g ite e ra u k se sta n i k u ite n k a a n paaokerin a ik a k a u d e lla se oli mään sitä ainoaa keinoa joka vä lastotieteilijät jo myönsivät, että A dvertising ra te s in effect Ju ly 1. 1912, 40 tumaan sen. että hän työläisen littöm ästi op työläisten k äv tettä ylituotanto oh siihen m äärään niittää se, että lain voimaan saa- olisi apua. V akaum ukset tä llä ala lla Suom essa. Savon Savon p : eru k o illa v a ra k a s cen ts p e r inch. S pecial d isco u n t is allow ed työvoim an N iinkuin moni muu- ostaessaan sitoo vissä: i .ukkina tvösstä lakkaa- pelottava, että pulat ja työttö- tettu a ei heillä ole entisen lailla ¡o v a t m olem m in puolin niin järk äh - m aakauppias. Nii for la rg e r an d co n tin u o u s ad v ertisem en ts. TO V ERI. BOX 99 ASTORIA. ORE. i l l V i . s k ill työläisen toim innan, m j<ta myys m uuttuu m aailm assa kro o -¡y litä vapaat kädet kuin tähän i täm ä ttiim ät, e tte i niihin noin vaan kin sen aik a in e n a a m m a ttiv e lje n sä , ei A U G . N IK U L A , M an ag er. ' ------ — tiiliseksi, jatkuvaksi ilmiöksi, saakka liikarasitukseen ja palk jo llak in t itäpä isällä sanom alehti- h n oi.o; k»rj •¡•.ustaitoinen itse, v aan ------ -----—----------------------------- — koko hänen elämänsä hän kiel- E ntered as second-class mail m a tte r July 18. . . . . r r • + 1 o a * i Sanoivat yksistään A m erikan kojen m aksamiseen. a rtik k e lilla voi p y sy v ä istä m u u to sta te e tti ta v a ra in tila u k s e t ja m uut 1912. at th e posto ffice at A sto ria, O reg o n , t a V t Y V O tta m a s ta IU K U IW SltU, under th e A ct of M arch J, 1879. ' ...... . , . . ldistciu o-tlintisen IVO” pystyvän jo silloin tuottam aan! Järjestv n eitten kantajoukko aik aan saad a. Siinä ovat t.s iiv iM . k irjo tu sty ö n sä puotipojalla. jo k a oli T il a u s h in n a t että työläinen joka myy tyov päivän saavuttami- n iin paljo yli kulutuksen, että kaupungeissa ja maalia on meil- siin ä niin toisen kuin to ise n k in kirjotut -'?n ta ? ' »n tä rk e im m istä 8a- Y hdysvalloissa ja C an ad assa: 1 .. ei voi - luovuttaa myv- Y ksi v u o sik e rta . .$4.00 J 6 k u u k a u tta $2 u mansa. i pelkästään apierikalaisella teol- lä jo voimakas ja suuri. T ällä puolen tu lk in ta n ä istä to aiasio isra la isu u k sista täy sin selvillä. Puoti- 3 k u u k a u tta ......... $1.35 1 k u u k au si. seksi Suomessa i iisuustuotannolla olisi m ailmassa kertaa työpäivän pituuskysvm yk rin n a tu ste n e site tty in ä . R istiriita lain en oii ju u ri jä ttä n y t ukolle tä- Suom een ja m uualle u lk o m aille: • »’ n m äänsä tavaraa m uuten kuin luo- A ksi v u o sik e rta . .$t>.50 6 k u u k a u tta ■ Auttamalla samalla itsen säkin pula- sessä on se voima k ak sin k ertai-, aineellisen joka kolm astoista vuosi eli m ate ria listisen ja m ää m ää räy k sie n m u k a ise sti laati- SU B SC R IPTIO N RATES: , , . nen. Meillä on kaikilla, m aa-i henkisen eli ih an teellisen m ailtaan- mr.nf:’. sn k e ritila u k se n tu lev an vuo- In the U n ited S tates an d C anada tY O U 3 l i t ? 1 ,l.n .1 V tC t t 4 V ä K SI M t Suomen työväestön taistelusta aika. O ne y e a r........... $4.00 S ir m o n th s ............ $2.2.1 ' . . ' . N yt on ollut melkein koko lais- ja tehdastvöväellä yhtaikaa k atso m u k sen viilillä luonnollisesti den ta rv e tta varten. O li p ä ä te tty T hree m o n th s. $1.35 O n e m o n th ................. oil t a l ihm l t m i isruum s r i t u m t is s C ei l ----- O f i n e t t o - kahdeksan tunnin työpäivän saa - mailma hävitj styössä lähes koi- sama pääm äärä voitettava. Sen pysyy y h tä so v ittam a tto m a n a edel- tila ta »,000 toppaa sokeria. H am p u H uoneusto sijaitsee lO .rn e n ja D uane k a tu , vallan sa vuttam iseksi kirjoittaa Helsingin i l l e vuotta, ja jo ennen sotaa asian onnelliseen loppuun suorit teenkin kuin se on ollut täh ä n k in rista tilie n k in , Kuten siihen a ik a a n jen kulm assa. .T e le fo o n i: k o n tto ri 365, m uudekseen — ole i'\om iehessä otsakkeella: “ Miksi to im itu s 832. manlainen kuin kone, vaikkapa irje en sulke- tvöpäivän pituus on lailla vah eli suuret työläisarm eiat si jote- tam iseksi me tulem m e asetta asti, ja tulee k aik eti olem aan ikui- c ' ! tupana. E nnen n o k ita n u m ero ita Sillä täm ä näiden >uista äijä k a tse li se siirtääkin arvoa tuotteisiin vistettava" nimimerkki \\ . E— ta tut tehtaisiin, jotka palvelivat maan kaikkemme liikkeelle. Me siin aikoihin. T ilau s Itu u n i h ä n e stä hävitystä. emme salaa sitä itseltäm m e, em- kahden e läm än k atso m u k sen välinen i® m ietiskeli. samoin kuin konekin. Ihmisen s e u ra a \a a : Mihin toimenpiteisiin henkinenkin Täm ä kaikki osottaa sitä, että mekä me salaa sitä vihollisiltani- r is tiriita on ikuinen. E nkä m inä p ien e n latse lta ja v a sen ta s ie ra in ta liittyy e ro it-, Jokainen uusi keksintö vähen- keksintöjen kautta kehittynyt me. kapitalisteilta. Teollisuus ole se m ies, joka sen voisin sovit- k u tk u tu , jo k a oli jo te n k in varm a on osastonne ryhtyny t tam attom asti elämä hänen aineelliseen taa osaltaan enemmän tai vä tu otanto on niin nopea ja voima herroilla on monien kym menien taa, vaikka tah to isin k in . O nko sitä- m erkki, e ttä sokerin h in ta s a a tta a Toverin tilaajamäärän työskentelyynsä ja hänen on pak- hemm än ihmistyövoiman käyt peram en, että kaikkien yhteis- miljoonien lakkokassa meitä vas p aitsi san o ttu , e ttä ma ’ ta h to isin n o u sta ennen p u rje h d u sk a u d en a l Rautatien veturi esim. kis- ym m ärryksellä ja harrastuksella tässä. k o h o t tamiseksi kuu ko suojella itseaän miten par- töä. M aakapitalisteilla on kaan täm än ristiriid a n so v ittam ista hoa. A rvtolaskun o d o te tta v issa ole- koo perässään t tn ? o x. uidessa i järjestetty ja r jestett vnä luultavasti riittäisi m aanviljelysseurojen kautta vii n ä oikein sydäm eni p o h jasta ? M istäs v a sta so k e ria m en e k istä hän oli teen tuhanteen ennen haiten voi. niin pitkälle suuren lastin, e ttä ,/;,....;.,.....,...................... i ... . ___ . _______ : i - ihm iskunnalle kuuden tunnin ’ tvm änsä ja heidän eri puolueen sitä s itte k irjo te lta isiin niin puolelta kyllä m ielestään h u o lellise sti h a r j o u 1 ukuun alkua, jol M utta kun kerran työ voiman saman työn suorittam iseen nieni-^ yleinen k i n n u t... M utta ä lä s huoli — eikös työpäivä. Kuitenkin m e 1 sa ovat äskettäin liittyneet yli K aapro. yynnistä riippuvat tvöläi.-ten si mieheltä ja hevoselta monta puhum m e nyt vain 8 tuntisen teen. myöskin m eitä vastaan, kuin to ise lta ? ollutkin .a a n u n o h tu n u t h ä n e ltä k o loin lehti täyttää kym m aineellisen elämän e h d o t,, niin vuotta yhteen jaksoon. Keksin- työpäivän vallottam isesta. M u tta: M utta noita raakojen sortajaim - tita rp e e n vara kokonaan lu k u u n o t menen vuotta? täytyy niiden suhteiden, joiden nöitä on näin katsoen tervehdit itse asiassa ei se ole edes sitä. me järjestetty jä yhtym iä ja ra Maassa, jossa järjesty ta m a tta ! P e ijak as, e tte i h än s itä tävä suurella ilolla. Ne ovat Ellei vielä ole mitään alaisena työvoima m yydään, vai ehdottom ollut e n sin k ä ä n huom annut. Meidän lakiehdotuksem m e edel ha-aarteita ei meidän auta pelätä, nyt työväestö tun se om a väkikään ilm an so k eria E ih tu än le ana edellytyksenä työ lyttää vaan sen. että työläistä Me lähdemme lujalla luottam uk- tehty, niin on toimiin kuttaa sangen likeisesti koko väeni uo k a n t y t • pä i vä n ly h e n t ä m i s- ei saa pakottaa ilman hänen va- sella suureen rintam ataisteluun voimansa aik aan . H etk en a p rik o itu a a n hän ryhdyttävä viivyttele työväestön elämään, ei ainoas pyrkim yksissä. M itä enemmän paata suostum ustaan enempää S-tuntisen työpäivän puolesta, la P erin tee arveli e ttä 10 toppaa jos p istä ä h a rm illise k si alk aa täm ä taan yksityisten työläisten vaan saamme työtäjoudnttavia keksin kuin 8 tuntia työskentelem ään me lähdemme siihen taisteluun mättä. m aailm an m eno käydä erä ä n la isille om an tarp e en v a ra lta , niin se ci koko luokan: työläiset myyvät töjä, sitä lvhemmäksi olisi m ah v uorokaudessa. Kakimme sisä! ! siksi, että me uskomme voitta- k au as n a k k a a ; ja jo s siitä v äh ä Ei mitään eparoimi- kyliä työvoim ansa yksityisinä ia dollisuus saada työpäivä. p o rv arira k e lile ja rak k a ille porva tää nim ittäin monta väljää taka- vamme ja sen kautta meille tn reillem m e y leisesti, jo sk aan ei vie s a ttu is i jääm ään k in , niin eih ä n tuo M utta joka kerta kun m aail-j siä, ei mitään tinkimi nimellisesti ovat siis yksityiset massa porttia pitemmän työpäivän te- lee hiukan taloudellisia etuja ja lä tää llä “ v a p a assa ” A m erikassa. m ikit 1 äät kark aa, vaan voi sen saavutetaan uusi keksintö ,l"; kem ism ahdoTsuuksille. M aatyö ennen kaikkea paljon kaivattua N iinpä m yydä seuran», an a vuonna. siä, Jokaisen länsipiiri- työläiset tekem isissä yksityisten ovat rahaniiehet olleet anna väestön S ellaisetkin kuin jä rje s ty n e e t työ lakiehdotuksessa esim, vapautta. lisn p ä ä tti lisä tä tila u k se e n s e n läiset u sk a lta v at jo paikoin v aalia j ä r j e stöön kuuluvan työnantajien kanssa, m utta he ryöstäm ään sen omakseen kei kym m enen toppaa, H än oli jo sta- ‘« hti’ H ii m n i'T ’w !iiö 'D , u iiiiii! !i’ m ',H ir,)H tiiitiit)H tiiiiH [i» tiiiiu n iiiiii!iiH ) n iiH ii!itH iii!iitn !m iiiin iH i» tiiiiiiii:» i;ti'H !iti!iH iii) H iiiH iH » iiiti{iiiH n H n iiiM ii!tiH ' oikeuksiaan, jopa siinäkin m ää rässä , millä tahansa. Keksintö jäsenen velvollisuus on m uodostavat luokkana sen jou noilla kin kitullut, e ttä kun luvun loppuun g e ttä ty ö n a n ta ja in m u stim p ien k '^ k ä om istuksen avulla lie saalis ty rien täytyy a in ak in lu v ata kohdel p istää m lian. n ’in se tulee kym m en hankkia yksi uusi ti kon joka en pakotettu hankki ien lavat niiden tu o ttam at edut i t - > I tä su urem m aksi. O ikein varm a hän m aan elinehtonsa työvoim aansa sekkäitten etujensa palv elu k secn .jl la ty ö läistään ihm isinä. laus Toverille t ä m ä n m yym ällä; toisin sanoen, jolle ei M ahtanee e rä is tä Suonien porva ei ollut a sia sta , vaan pani kuin Sam alla he kiinteästi huolehti i § panikin tuen nollan siihen to isten vuoden ajalla. ole m uita elinehtojen han k k im is-' \ it siitä, että työnraat ajat ei vät I riiiH m iH U R U U iti n iw n N n iiiM iM iH i< iiitiH m n :iiiw ti:iiiiH in !iiiitiiin ttU M H in iiin w iiiin n in u n H u iiiiiiiiiH H iiiiiiiiiN ttiiitiiu iH u iR iiiim m n iu H iH B M iiiiiu iiiu i^ reista tu n tu a perin k iu salliselta seu jatkoksi. ra a v a n la ise t ilm oitukset, jonka ä s ~ ...................... m ahdollisuuksia kuin työvoim an pääsisi heidän valtansa kahleista i päivinä jä iv ä t säästöiin. V arm inta k e ttä in saapunut H elsingin Työm ies A siasta ei ollut sen enem p ää pu aan ja keksintöjen tu o t Jopa jouduin lehteen j on t -hdä vain niin paljon, e ttä aina päälVliiara, samat m yym inen ja siksi ei heidän saa- irtautum h e ita . e n n e rk u ln k e v ä ällä vesien julkusi: tamia etuja vapauden muodossa ja toimitukseen j . n varaa p a ra n ta a . V anha tö tta a u e ttu a so k e rila sti saapui. S itä k a n menettelytavat kaan jäädä sen harhakäsitteen nauttim aan. tie punaavat työ Minä a lle k irjo tta n u t ty ö n jo h taja ' vanne n e ttiin laiv asta kauppiaan laitu rille tu n n u sta n kohdelleen! työläisiäni ---------------- valtaan, että kun jokainen myy Iäisiä pitkillä tvöpinviliä. voidak ioSsa ei edes kyttää a n n e ta m iehelle K aapro Jääsk e läin e n . k a n ta m a sta päästy äk in . E ikä siitä m ieliva|tai3esti, jota te-koani nyt ka V ain m uutam ia viikkoja oli työvoimansa yksityisenä, niin sensa viiden osan tvoläisarmei- kouraan eikä k irjo tu s m u s te tta löydy lo ssa u k se sta ollen k aan ta h to n u t Jop- dun ja pyydän ju lk isesti anteeksi kulunut siitä, kun M arshfieldiji riittää kun hän yksityisenä tais- a s ta pitää työttöm änä ja sen koko talo sta lip p aak aan . J a leh teä pua tulia. K auppias seisoi la itu heille vaan pitäisi ru v eta to im itta kaikilta ty ö lä isiltä ja lupaan tä s tä Se ainainen ero puutavarateollisuustvoläiset pa- telee niiden ehtojenkin paranta- ' kautta aufta nälkiintv na <r ' inästä. Kun tvos m aan. Iso m usta k ak sisa rv in e n ko- rilla, k a tse lle n k a u h istu k sella n o ita edes kohdella ty öläisiä ihm isinä. • i • • • , , .. . .-ii m iiii,--ii t v o ia i si s sa sattuu ih an te ellise n ja m ate ria listisen mail- yhä suurenevia sokerivuoria. naiseksi, joiden alaisena tvovoi- , , . O skar Johansson, ty ö n jo h taja. kottivat työnantajansa k o ro tta J.... • olemaan kapitalisteille vasten- n e ru stin k i p iste tä ä n nenän alle ja m ankiitsom uksen välillä esiin ty y jo La ¡vati ra h tik irja t a s e ttiv a t, e ttä E lim ä e n tu k k ity ö lä is te n la k k o k o - mielisiä aineksia, erottava! he sanotaan, e ttä tuolla saat ru v eta k ir maan hiukan palkkojaan. K uten ma myydään. ka päivä ja joka ask eleella e lä m äs k auppiaalle oli pantu tila u k s e n s a Kun työväestö luokkana mua- ne ilman m uuta pois ja ottavat jo ttam a a n . Niin rask a sk in , e ttä yk- sä. su u ressa ja pienessä, vaikka em m ite a n p u o le s ta : m uistetaan, järjestyivät miehet m ukaisesti H am purista tu le m a a n J. L ehtinen, M. T iitinen. työvoim aansa m vvväu nälkäisten, työttöm äni joukosta -sin käsin m inä ain ak aan en s itä jak- me ain a tulisi s itä niin huom aa maansa siellä silloin m yöskin unioon ia dostaa 90,000 toppaa sokeria. P itk ä in n e u p u h eenjohtaja. uusia, jotka hätääntyneeseen ti Isa liikutella. Ei s itä k u ten k aan kuu- isännistö puolestaan oli pakotet joukon, joukon jolla ei ole mi laansa i< > u d u ttu a a n , o v a t u s e in i - u i s i ta rv itse v a n ihan koko koneella m aankaan. E siintyypä se ero jo s E nnenkin on kyllä näkynyt yksi- vottelujen jä lk e e n selveni vihdoin, tu lupaam aan, e t t ä miehiä ei vai tään m ahdollisuutta luokkana ko pakotettuja menemään kurjilla Jokaista k irja in ta p iirtä ä , vaan s o - ; kus aivan p ien issä ja vähäpätöisen tv isten rik k u rien ja hu rt tien t uu < ttä kauppiaan k o tita rp e ik si lis ä ä nottaisi sen takia, että ottivat hota työvoiman m yyjästä työvoi palkoilla työhön. Kuka työlaisi- vePaalla tav alla so rm ittelem alla sii- i näk ö isissä asioissa ehkä selvetnpä nustuksia. m u tta e ttä joku työn m ät kym m enen toppaa o liv a t koko näkin kuin oikein niissä m aata k ä ä n jo h ta ja olisi ju lk ise sti tullut ia tu n tuon iiiiv k .ä v ä n so k e ritu lv a n a i osaa lakkoon. M utta nyt tulee man ostajaksi, niin seuraa siitä tä mv v itsensä halvem m alla ja nii olevaa näppäim istöä p ak otta# ko tä v is s ä suurissa n u stan u t kohdelleensa ty öluisiään h e u tta n ee t. E ikä a sia ollut e n ä ä nii kuitenkin tieto, että m iesten on i itsestään, että vain luokan iar- on nöyrä, siitä rahaniiehet pitä ne tekem ään m iehen työn. K a tsel H a m p u rilai E sim erkiksi sellaisessa m olemm in epäihm isellisesli ja hipaisi kohdella t t i k ä ä n . a u te tta v issa . u s s a n i m alk o saarelaisten gasoliini- vät. ollut jiakko m ennä uudelleen lak i iestym isellä voidaan parhaiten nen piti kiinni sa a m a sta a n k irja lli Näin kääntävät kapitalistit koneitten ylitä a a v istam a tto m ia kuin puolin varm aksi ja p e ttä m ä ttö m äk si heitä ihankuin ihm isiä, se ou en koon. sillä isännistöm taholta oni vaikuttaa työ,voiman m yyntisuh- keksinnöt ja edistyneen konete pali; n k u risia koittosi» olen saan u t tu n n u ste tu ssa to sia sia ssa kuin on nen kuulum atonta. T äällä “ v ap aas s e sta tila u k se sta Luin piru sielu sta. hiljoilleen pantu pois työstä ne teisiinkin. M utta esöiäkseen työ- ollisuuden »uuredut työläisten pyhän kammosi kaikkia koneaparaat- kysym ys RYSSÄN H A JU STA , esiin sa ” m aassa em m e taid a pitkään a i K a u p p ia s' parkui ja voivotteli, e ttä m iehet, jotka olivat etupäässä sil : väestön pääsem ästä tietoiseksi sortam iseksi. Työpäivää lie pv ' ja kohtaan, niin e ttä tu sk in vielä tyy kaksi toisilleen ihan v a sta k k a is kaan p ä ä stä vielä siilien, e itä sano m inne hiin j» utuu niin ju m a la tto i tästä, eivät työnantajat iäiä mi syttävät pitkänä ja y rittäv ät työt ien u sk a lta n u t likelle m ennä ja sil ta ja so v ittam atto m an ris tiriita is ta m alehdissä ju hlistaisi ty ö n an tajien man sokerin paliouden kanssa. loin lakon aikana. M uita loppujen lopuksi ei siin ä m ielipidettä. En ta rk o ta käsity stä omia tu n n u stu k sia s>iiä, e ttä he o- töm yyttä li-atä. miin katsoa. Selvä esimerkki siitä, mitqn tään keinoja käy itäm ättä. liuU uuim astikaaii käynyt. V asem .Mutta kaikella on rajansa. Ka Ei ollut m oisia laito k sia ennen tuon tu n n etu n ja ah ta issa paikoissa vat kohdelleet työläisiä m ieliv altai M arshtieldin laki»ssakin n.Tim- järjestö n tunnustam isvaatim uk m an eleram en k u tk u am in e n ei o llu t pitalistien edellä kerrottua kan m inun n noruuteni a ik a n a . Jo s lä k s u u rta k in tu n n u stu sta a n sa itse v a n sesti. M utta tim i,hän onkin vapaa isäntiisi' > n taipuvan. me n n i t t a sesta ei ole missään lakkotaiste- san kuristam ista vastaan or sit pahaa m ailm aa vastaan san o m a ta v a ra n laa tu a ja eri käsity k siä so r maa ja tää llä saa siis vapaasti koh p e ttä n y t tällä k e rta a en em p ää kuin li vt se selittää ei etu a tun- Ittssa luovuttava, jos m ielitään noussut voimakas vastaliike lehdellä tappelem aan, niin k irja k a u m ielly ttä v ä isy y d e stä , vaan ta rk o ta n della tv ö läisiäkin m iten vain ha en n enkään. K ohta itä m ä n s u u n n a t tom an so k d rilastin sa a v u ttu a alkoi suojata niitä jotka olivat toimji- nustavansa työväestönsä esiinty loukkojen heräävä 'itsetietoisuus p a sta oli ensi työksi o ste tta v a laa-i noita aivan v astak k aisia selityksiä luaa, vaikkapa p a is ta tta a toisinaan so k erin uin tn hiljoilleen n o u sta ja roviolla. vimpia lakkotaistelussa. L uon m istä joukkona; se selittää ole on kasvanut ia vähitellen nous »ikoninen H um boldin jykeviä kynän- sen to d ellisesta o lem uksesta ja a l m u s i nousem istaan. N ousipa v ih sut jättiläisv .limaiseksi viiteen eriä ja ¡äkkiä piti olla äm p ä rittä in . ku p erästä. Ne, jotka ovat ikänsä nollistahan on, että jokainen lak vansa valmis keskustelem aan jo doin oikein h u ik ea sti, v aik k a to sin kaiken eläneet siinä ihanassa ja liittym isessä. Se pyrkii nyt koht-’ kolainen tarvitsee järjestönsä kaisen työläisen kanssa vksitvi suurta pääm ääräänsä vai taa tn aan Niillä sitä sa atto i m aalata vastus- ih an teellisessa uskossa, e ttä m ail ei niin to lk u tto m a n k au as k a ik ista Nollan arvo ajat m ieleisikseen. Tiiliä kirjotus- kohtuuden ra jo ista kuin m inne ee suojaa ja järjestön toim intakuti- SC!,a K' ■•¡äisenä, m utta kieltäytyy n t i o kapitalistien käsissä oleva: koneella en minä m uuta heille ta i man avaruuksia hallitsee ain eesta '¡•yuää, sam aten kuin m iehenkin, toisuus ei siis saa hetkeksikään t l1n,,';s,;ima.*ta joukim v a a tim u « suuret thotantolaitokset oman taisi kuin h e ittä ä sillä vasten kalloa irra llaa n oleva itse n ä in e n henki, riippuvan yksinom aan siitä paikasta nykyisen sodan a ik an a on k iiv e n lä h te v ä t täm än niinkuin kaikkien m issä se m illoinkin sa ttu u olem aan. nyt. T o iset k au p p iaat h ä ä ty iv ä t hä- m ääräysvaltansa alle. M utta nii ja su o raan tappaa laim eta, joskaan ei kaikkia v o id a' s,a- r»e,tä o sta m a a n kaiken m itä liikeni m uidenkin ilm iöitten se littäm isessä XVilhelmejä e s im e rk ik i on m ailm a koskaan panna pois työstä siitä* J a syyt .siihen ovat ilmeiset. den voittam inen on vielä monis Niin e ttä älk ää ihinetelkö, jos m yytäväksi, ja heidän tä y ty i m ak kannalta, joka on m ahdollisim m an ta syistä tuonnem pien aikojen «liitekin lehdollenne k irjo tu sta o saa ih eisessä sopusoinnussa täm än hei puolillaan, m utta se paikka, m issä saa lu ja h in ta . J u u ri täm ä n soke- syystä että ottivat lakkoon osaa. ed;a suityKaan tässä ensikerran asia. T völäisarm eian täytyv N äin sota- Jän yleisen m ailm an katsom uksensa kukin h e istä k u lie n k in on, tekee rik a u p a n jo hdosta tu li tä s tä ntaa- milloin nim ittäin suurem pi m ää su n o tu t: yksityinen työläinen ei tvvtvä väLimuotoisihi voittoihin m attom an to im ittajan . yhden W illen k eisarik si ja miljöö- i . . ... , . , ,... , l-auppiaastu, joka e n n e stä ä n k in oli / rä työläisiä on ottanut lakkoon voi asettaa ehtoja työnantajalle, Yksi sellainen aste on työpäi sensuurin aik ak au d ella on sellainen kanssa. He eivät ollenkaan m yönnä, nan m illejä k eisarin k , äskyläisiksi sillä sam antekevä on. jättääkö van pituuden laissa määräänii to im itta ja lehden hen g issä pysym i e ttä tällä h a ju P - olisi aineellinen S am aten on W illen poikia (W ilsono- hyvissä varoissa, koko Pohjols-Savon osaa. sen' k a n n a lta katsoen k a ik k e in tu r ja m aallinen ai» .ipc/ä. K uten tu n suurin p o h a tta ja st tiaisena ta ita a ja) useam pia A storiassakin, m utta vieläkin olla. J a ju ttu on “ tosiki Ja ellei järjestö kykene suo hän yksityisenä työpaikan tänään neu. tällä kertaa 8-tuntinen tvö vallisin. päivä. X allankum oukseti voi nettua, e ro tta v a t he k aik issa ihm i Mies jaam aan jokaista joka toim in tai .huomenna. Yksityisten on malla se jo osittain on saavu S a a tta a tosin tap ah tu a, e ttä m inä sissä, siis ry ssissäk in , kaksi eri se W ilson, joka on sa ttu n u t Yhdys- ja •• sanoi t ,,rk u ia ;n c n . elää. valtain p resid en tin istuim elle, on ■ jo k a gen viim eksi kertoL tansa takia järjestössä joutuu siis ]iakko alKi.ua työnantajan tettu käytännössä. M utta suu kin joskus vielä opin näillä uusai- asasto a: sielun ja ruum iin. E läm än m onta vertaa tärk eäm p i ja a rv o k -! « .« .» * työnantajien vainon alaiseksi. asettam iin ehtoihin, m utta jouk rin joukko työläisiä on sen eduis kaisilla vehkeillä a ja tu k sia n i sa a a ik an a m olem m at o sat vaeltav at kaam pl henkilö kuin koko heinähä- t 9 t » • • »..I, . — m aan pap erille —- ehkäpä vielä ko- m enettää se suuren osan vaiku- ko voi katkaista voittojen luon- ta vielä ulkopuolella. Ja sekin nehella a ja tte le m a a n k in — ja v a r yhdessä ja yksiä m atkoja, m utta kiilinen m uita w ilsoneja. + ttisvallastaan, sillä työläinen joka ldn j«1 ainoastaan saa tvönan- mitä on saavutettu, voisi ehkä jele silloin painokoneita, e ttä vaan kuoltua he se littä v ä t sielun e rk a n e Aivan sam a on nollankin laita. joskus hetkeksi mennä, ellei saa van ru u m iista ja läh tev än v aelta Itsessään sillä ei ole m itään arvoa ei ole järjestötoim innasta selvillä, tajan taipum aan, <la 8-ttmnin työpäivää laiksi vah k e stä isiv ä t ulostaa kaiken m itä m i m aan omia om intakeisia m atkojaan, m u tta kun kohdalle sattu u , tekee J. a ’ T yönantaja pyrkii kaikkialla vistettua. nuun on sakoontunut sisälle näinä vaan yhtyy järjestöön enemmän ain o astaan osaksi tu n n ettu ja , m utta se aikam oisen vaikutuksen. Muis-I toisten velvotuksesta. kuin onnis estäm ään työläistensä i.ärie-ty- Kaikkein tärkein voitto kui pitkinä vuosina. M utta siihen m en suurim m aksi osaksi tu n tem atto m ia la n e tte m uutam a päivä s itte n leh työväestölle 8 -tunt’seu nessä täytyy teidän ty y ty ä tällai- ¡a sa la p e rä isiä teitään . Nyt h e ' dessä olleen uutisen Panam an ka- S, S, Järjestön osas ta halustaan, ei ole kuinkaan niispyrkimy kset. voidakseen es tenkin k o n ek irio tu sh arjo t nim iin kuin siin saaneensa selville, e t t ä ' halukas toim imaan m itään, jji- tää tv' hiTet v a ih u tta n n -la nii työ{>,aj\an laiksi vahvistamiseH" tässä näette. Ei voi tehdä kahta v äittäv ät toille länsipiirissä nava-a'.iieen I. u vem ööriu p ilk a s ta , (»n sen takaama vapaus. kuoltua r.vssä ei enää haise yhtään jonka paino virit ©paholaisen lisaäntä näkee toiste» toim intansa takia hin eh; >ihin, joiden alaisena tv • a ja tella oikeita järjen i voläiset ovat silloin tietoiset, ■ ht a ik a a : ium m em m alta kuin m uutkaan ihmi- p.; c,ionen roHa vhdessä vilauksessa ' : v uiian mv v nti tapahdun, sillä joutuvan kärsim ään. Ia kun tinio kuinka he voivat väliajoillaar päälle käyviä asioita ja opetella kir set. Ainoa jä rje llin e n j o h t o p ä ä t ö s , ^ ^ . .Lusipurt Kirjeston vttinetncti ()<(0 do ilarista 100.000: k si. alkaa jäädä sellaisen jäsenisttui niin kauan kun lie eivät siihen eduksensa ja kehittäm iseksensä jotU8(aldon ensim äistä alkeita. m inkä tä s tä voi tehdä, on se e ttä j òeramoisell© paikalle sa ttu n e ella nol edu^tajak.» vl- . :s kclioitti nim en Pahin seikka koko ju tu ssa on vie valtaan, joka epäilee omaa voi - voi vaikut taa, tapahtuu ie av oi- toimia kun he tietävät tarkoin omaan pirrikom iteaa läheisem s i e l u se on joka ry ssä ssä haisee, i lalla kyllä on arv o a; sen vaikutus lä se. etten edes tohdi Luvata jou- vapaa aikansa. Ile nnran uv eivät ole pään yhteyteen osastojen kanssa. m aansa, niin sen taistelukyk) i- nm k: ma:kkin.»iiki tvövoi M itäs nyt on m aterialisteilla t ä - ■ tu n tu v a sti pullistua asian o m aisen on kvsvnnSn lakien ! Inka !iika rasittuneita. ¡Heissä Heissä kas- uisaa ed istym istä. Se tahtoo sanoa: osastojen ja syys on hyvin kyseenalainen. tarjonnan ja T äytyyhän heidän- j nellisen kuvernöörin task u ja . Jo s M inuun on syvälle syöpynyt a in a i han san o m ista? _ _ . .. . , . i l , - . - i v a a * silloin tiedonhalu, kauneu piirikomitean en oltava niin lä ry h d y ttä isiin ko rjaam aan Isannisto ei luonnollisesti |e - alaisena ja siten työnantajalle denkaipttu ia elämänilojen iiar sen y stäv än i Esa H u ttu sen järk e v ä kin m yöntää todeksi m olem m at pää- v irh että heisessä yhteistoiminnassa kuin Iita panneensa miehiä pois työs j edullisesti. E lleivät näm ä ty ö - ; rastus. Työläisten elärnänvaati neuvo h e in ä n n iitto a a lk a e ssa : “En- asiat, niin. en sin n äk in e ttä elävä tuon liian 80,000 dollarin pelasta- se suinkin on mahdollista. Tuo tä unioon kuulum isen takia, m ut- voiman m yyntisuhteet m u u ttu isi; hiukset kasv avat. Itsetuntoisuu sim äisen ä p äivänä ei pidä paljon ry ssä haisee, ja toisekseen e ttä kuol- aliseksi valtion rah asto lle, täy ty isi kehoitus noin sanottuna, oikein ut ryssä ei heti kuoltua haise a in a 'asia o tta a uudelleen k ä site ltäv ä k si ta kyllähän niitä syitä aina löy- työläisten järjestym isen kautta kohoaa ja siinä on perus ja voi ‘ehda, — toisena hyvin vähä, — kaan sam alta kuin eiävä. Jo tak in sekä ed u stajah u o n eessa e ttä senaa- ym m ärrettynä ja täytäntöön pan k o lm an ten a p ik k u s e n .’ Sillä jos paljon. tvv silloin kun ei ole m itään työnantajille epäedullisemmiksi ma sille vallankumoukselle. jolH •yötä tulee p itk ittä m ä ä n , niin s a t siis on tä y ty n y t ry ssä stä heti kuol- tissa, ja sitä varten ehkä kut ua tuna m erkitsee hyvin lopullisesti voidaan kapitalism in M uttä sen täytäntöön panem i pakkoa alistaa tinion tutkittavak- kuin ne olivat ennen työläisten valta siirtää kansan m ääräämiä tuu kyllä aikoja, e ttä ta rv ita a n vie tua kadota — jo tak in s e m m o is ta /k o n g re s s i vlim >äräiseen istu n to o n , seksi tarvitaan jönkunverran to tä nekin voim at, jo tk a noina alku loka hajun en vienyt m e n n e s s ä ä n .: joiioinka k u stan n u k set ehkä nousisi- si miksi mies on pantu pois ty jjs-‘ iäriestymiBtä, niin työnantajilla oikeuden haltuun. verillista yhteistoim intaa molem- (T H E C O M R A D E ) O ie. o rg a n of th e F in n ish w orkers in the W estern states. T he only F in n ish daily io th e W est. P u b lish ed d aily , ex cep t S unday, at A sto ria, O re., by th e W e ste rn W o rk m en 's P u b lish in g S ociety. MAÌLMANKATSOMUKSIA i: t Järjestömme asioita
