No. 148.
11 ’
TOVERI
r-r
M utta he v ä ittä v ä t, e ttä
se jo ta k in ’ vat m iljooniin.
E dullisem pi siis ta-
Porvaristomiine
varat
[ta. Marshfieldin nt\llyparöonit-' ei olisi mitään syytä asettua työ-
... koittaa . väittää
. , ¡on kiireelliselle
. . kesäajalle
,
sa ap p a a t, aja- sav allalle k ä rs iä n a h o issa a n tuo sult-
•
i
. . • • • • x. • 4.-
parhaillaan, että kehitvs ja k e k -jtu 9 tuntia ia Iisaksi vlituntien . o i olo «ani» vaan — paaonaai. a j a - <tee lliso sti v äh ä p ätö in e n puksu.
kin selittävät että ketään ei ole la s te n s a järjesty m istä v a s a a n . P . ^
p it.| teetto.oikeutta aina 20Q:taan ttm- tettaas: s a a p p a a t .
eseft. Painavin rialistinen
ria listin e n Väitös
v äitö s kylläkin.
nyiiaicin.
mu « »
E th än .-c s itä p a its i h - m
Linnen
»uonuiaben työvi«n unenk.nnattaja, pantu pojs työstä siksi, e ttä kuu- eivätkä he asettuisin aan -itä v a s-. ¡v ,je ennättäneet. että olisi edel- i tiin saakka vuodesoÄ.
ilm estyy A ito ria ss a , O regon, jo k a päivä
luvat unioon, vaan muista syistä tustamaan. silla jouKKona e iv ä t; 5ytykset
8-ti|ntisen työpäivän, sen lain ydin on vain siinä, että
onhan silläk in puolensa.
He, n ä e t ole. U n pieni _ \ ^ on_ n<,‘^ k ®g ° ya.
p aitsi su n n u n ta in a .
ja
ne
m
uut
svyt
ovat
valintaan
hekään
toimi
ilkeäm
ielisesti,
jos-1
kävtäntöön
ottam
iseen.
M
utta
i
työntekijä
ei
enää
ole
silloin
en
tu
k
e
v
a
t
v
ä
ite
ttä
ä
n
siilo
tiedoni.ni.
d- r a a tc m ia n. a<
va ikki«n asian-
T O I M IT U S K U N T A :
W . N . R E IV O
L A U R I M O IL A N E N
siinä, että m iehet eivät ole olleet
kin joukossa saattaa olla m uuta- heidän v ä itte e n ä on sulaa v iek -. .loton orja- jonka-on pakko tehdä 1«. Jo se. lien ee h
t
o
a
»
' U v d e lllse la d o y ty v ä ls y r -
ADOLPH SALMI
K. E. H E I K K IN E N
A. B. MÄKELÄ
A . N . K O S K E L A “ kyHin
tyydyttäviä.'' Sehän se m ia k a i s l a k i n .
j
koneteotliso<1.i X
f
t
h
U
“ ^ K Y » ,! » — . k ™
« - « k n . vlteae-
TOVERI
TOVERI
on työnantajan tavallinen Selitys
Työväestöllä ei ole nntaan tar-» dcn suu rtu o tau to jo nijn m ah-[ ¿otuksem m e tulee voimaan p ä äs-! eli koivun tu o h e s ta k e ite tty ä ter- m ain itu n k in
u t u i s i s t a s a ttu m is ta ,
silloin kun vastenm ielisestä mie- keämpää
läksyä opittavanaan tava etta ylituotanto piti m aa-j tvään turvaam aan työntekijälle vaa. K uoltua m ieheltä tie te n k in rii- s. o. s e lla is is ta , jo issa no an -,u
r.
---- ---
... ... I...-......................... .
i.
'" " i l m a a yhtämitljaisessa työttöm vy- palkkaa niistäkin tunneista, mitä su ta a n saap p aat ja la s ta ja ruum is ei tu o tta n u t ra h in oa, vaan e ua
ei tyy d y ttän y t työnantajan vaa- elinehtojen suojeleminen riippuu den tilassa. Ne •‘onnelliset" yli-] hän yli lain norm aalisallim isen! pestään — ehkä sen ainoan kerran k aik ille a s ia a n kuuluvi e. -- u u a
rasituksesta onnettom at työläiset, ‘ tekee. Teollisuusoloja koskeva eläm ässään. Siinä siis olisi luon- nolla k y lläk in o.i » n attonia. e pa
tim uksia. s. o ei luopunut koko- siitä. Ja ellei t\ö n a n tajia muu- j o t k a nöyrinä .saivat pitkillä
työ- S tunnin lakiehdotus on joten nolllnen selity s siihen ihm eelliseen kalle tu llu t ja vaikka »e te 1 a1 'en
llm o tu s h in ta 40c p a lstatu u m alta. K uolem an-
d n io tu k set $1.50 k e rta ja m u isto v arsy illa naan om asta
itsenäisyydfstään ten saada taipum aan järjestym is- päivillä niukan leipänsä, pystyi kin sam anlainen, hiukan kvllä. hajun haih tu m iseen kuolem an yh- m ahdollisen v a ik u tu k se n , m inkä se
$2.00 k e rta . K ihlaus-, sy n ty m ä- ja avioliit-
teydessä.
O inasta p u o lestan i en sillä p a ik a lla teh d ä voi. J u ttu ou
to -ilm o tu k set 50c k e rta , h a lu taan tieto - ja j a antälltUIlUt kaikissa työtianta- oikeuden tunnustam iseen ja neu vät tekem ään
ja kasvattam aan tiukempi.
n in ien m u u tto -ilm n tu k set 25c k e rta , naim a-
.
,,
Tosiasia on, että porvaristo ei tah d o erikoisem m in a g ite e ra ta kuut- tä lla in e n :
votteluihin ty. »Iäisten järjestöjen kaksi verroin enemmän kuin mitä
ilm o tu k set $1.50 k e rta , av ioero ilm o tu k set JU U m i e l i v a l t a i s e n
pakon
ttli6.
eik ä siitä ole niin
$1.00 k e rta .
S eiso v at ilm o tu k set sopim nk
- p , , ____ _ - ................... ,
, i.
sisim
m ässään väitäkään, etteikö ■ m a a k a a n selity k sen puolesta, en ai-
Oli k e rra n
ihm
iskunta
tarvitsi
ja
kulutti.
kanssa,
pakottavat
sen m ukaan .
S a tu n n a isista ilm o tu k sista
1_\ 011311 ta _i 311 Olll l. C(...i j)äk i i - edustajien
tu lee rah an se u ra ta m ukana.
E n g lan n in
t
t t ~np
n iin h p b v » « t i l i n o h -
k ä y ttä Noin kuusi vuotta takaperin ti- 8 tuutista työpäivää voisi käytän n a k a a n tä ssä yh tey d essä. L uulen, t a v a t t a a n k a u a n k aa n , m u tta top-
k ielcstä su o m en n etaan v ap aasti.
ta \« tt 1131.011 L i l l i l l c l p o . M l U tK 11 työnantajat työläisensä
nössä toteuttaa. M utta heitä kis- e tte i a g ite e ra u k se sta n i k u ite n k a a n paaokerin a ik a k a u d e lla se oli
mään sitä ainoaa keinoa joka vä lastotieteilijät jo myönsivät, että
A dvertising ra te s in effect Ju ly 1. 1912, 40 tumaan sen. että hän työläisen littöm ästi op työläisten k äv tettä
ylituotanto oh siihen m äärään niittää se, että lain voimaan saa- olisi apua. V akaum ukset tä llä ala lla Suom essa. Savon
Savon p : eru k o illa v a ra k a s
cen ts p e r inch. S pecial d isco u n t is allow ed työvoim an
N iinkuin moni muu-
ostaessaan
sitoo
vissä: i .ukkina tvösstä lakkaa- pelottava, että pulat ja työttö- tettu a ei heillä ole entisen lailla ¡o v a t m olem m in puolin niin järk äh - m aakauppias. Nii
for la rg e r an d co n tin u o u s ad v ertisem en ts.
TO V ERI. BOX 99 ASTORIA. ORE.
i l l V i . s k ill
työläisen
toim innan, m j<ta
myys m uuttuu m aailm assa kro o -¡y litä vapaat kädet kuin tähän i täm ä ttiim ät, e tte i niihin noin vaan kin sen aik a in e n a a m m a ttiv e lje n sä , ei
A U G . N IK U L A , M an ag er.
'
------ —
tiiliseksi, jatkuvaksi
ilmiöksi, saakka liikarasitukseen ja palk jo llak in t itäpä isällä
sanom alehti- h n oi.o; k»rj •¡•.ustaitoinen itse, v aan
------ -----—----------------------------- — koko hänen elämänsä hän kiel-
E ntered as second-class mail m a tte r July 18.
.
.
.
.
r
r
•
+
1
o
a *
i
Sanoivat
yksistään
A
m
erikan
kojen
m
aksamiseen.
a
rtik
k
e
lilla
voi
p
y
sy
v
ä
istä
m u u to sta te e tti ta v a ra in tila u k s e t ja m uut
1912. at th e posto ffice at A sto ria, O reg o n , t a V t Y V
O tta m a s ta
IU K U IW SltU,
under th e A ct of M arch J, 1879.
' ......
. ,
.
.
ldistciu
o-tlintisen
IVO”
pystyvän jo silloin tuottam aan! Järjestv n eitten
kantajoukko aik aan saad a. Siinä ovat t.s iiv iM . k irjo tu sty ö n sä puotipojalla. jo k a oli
T il a u s h in n a t
että työläinen joka myy tyov
päivän saavuttami- n iin paljo yli kulutuksen, että kaupungeissa ja maalia on meil- siin ä niin toisen kuin to ise n k in kirjotut -'?n ta ? ' »n tä rk e im m istä 8a-
Y hdysvalloissa ja C an ad assa:
1
..
ei voi - luovuttaa
myv-
Y ksi v u o sik e rta . .$4.00 J
6 k u u k a u tta $2 u mansa.
i pelkästään apierikalaisella teol- lä jo voimakas ja suuri. T ällä puolen tu lk in ta n ä istä to aiasio isra la isu u k sista täy sin selvillä. Puoti-
3 k u u k a u tta ......... $1.35
1 k u u k au si.
seksi Suomessa
i iisuustuotannolla olisi m ailmassa kertaa työpäivän pituuskysvm yk rin n a tu ste n e site tty in ä .
R istiriita lain en oii ju u ri jä ttä n y t ukolle tä-
Suom een ja m uualle u lk o m aille: • »’ n m äänsä tavaraa m uuten kuin luo-
A ksi v u o sik e rta . .$t>.50
6 k u u k a u tta ■
Auttamalla samalla itsen säkin
pula- sessä on se voima k ak sin k ertai-, aineellisen
joka kolm astoista vuosi
eli
m ate ria listisen ja m ää m ää räy k sie n m u k a ise sti laati-
SU B SC R IPTIO N RATES:
,
, .
nen. Meillä on kaikilla, m aa-i henkisen eli ih an teellisen m ailtaan- mr.nf:’. sn k e ritila u k se n tu lev an vuo-
In the U n ited S tates an d C anada
tY O U 3 l i t ? 1 ,l.n
.1 V tC t t 4 V ä K SI M t
Suomen työväestön taistelusta aika.
O ne y e a r........... $4.00
S ir m o n th s ............ $2.2.1
'
.
. '
.
N yt on ollut melkein koko lais- ja tehdastvöväellä yhtaikaa k atso m u k sen viilillä luonnollisesti den ta rv e tta varten. O li p ä ä te tty
T hree m o n th s. $1.35
O n e m o n th ................. oil t a
l ihm
l t m i isruum
s r i t u m t is
s
C ei l -----
O f i n e t t o - kahdeksan tunnin työpäivän saa
-
mailma
hävitj styössä lähes koi- sama pääm äärä voitettava. Sen pysyy y h tä so v ittam a tto m a n a edel- tila ta »,000 toppaa sokeria. H am p u
H uoneusto sijaitsee lO .rn e n ja D uane k a tu ,
vallan sa vuttam iseksi kirjoittaa Helsingin i l l e vuotta, ja jo ennen sotaa asian onnelliseen loppuun suorit teenkin kuin se on ollut täh ä n k in rista tilie n k in , Kuten siihen a ik a a n
jen kulm assa. .T e le fo o n i:
k o n tto ri 365, m uudekseen — ole
i'\om iehessä otsakkeella: “ Miksi
to im itu s 832.
manlainen kuin kone, vaikkapa
irje en sulke-
tvöpäivän pituus on lailla vah eli suuret työläisarm eiat si jote- tam iseksi me tulem m e asetta asti, ja tulee k aik eti olem aan ikui- c ' ! tupana. E nnen n o k ita
n u m ero ita
Sillä täm ä näiden >uista äijä k a tse li
se siirtääkin arvoa
tuotteisiin vistettava" nimimerkki \\ . E— ta tut tehtaisiin, jotka palvelivat maan kaikkemme liikkeelle. Me siin aikoihin.
T
ilau
s
Itu
u
n
i h ä n e stä
hävitystä.
emme salaa sitä itseltäm m e, em- kahden e läm än k atso m u k sen välinen i® m ietiskeli.
samoin kuin konekin. Ihmisen s e u ra a \a a :
Mihin toimenpiteisiin henkinenkin
Täm
ä
kaikki
osottaa
sitä,
että
mekä me salaa sitä vihollisiltani- r is tiriita on ikuinen. E nkä m inä p ien e n latse lta ja v a sen ta s ie ra in ta
liittyy e ro it-, Jokainen uusi keksintö vähen-
keksintöjen kautta kehittynyt me. kapitalisteilta.
Teollisuus ole se m ies, joka sen voisin sovit- k u tk u tu , jo k a oli jo te n k in varm a
on osastonne ryhtyny t tam attom asti elämä
hänen aineelliseen taa osaltaan enemmän tai vä tu otanto on niin nopea ja voima herroilla on monien kym menien taa, vaikka tah to isin k in . O nko sitä- m erkki, e ttä sokerin h in ta s a a tta a
Toverin tilaajamäärän työskentelyynsä ja hänen on pak- hemm än ihmistyövoiman käyt peram en, että kaikkien yhteis- miljoonien lakkokassa meitä vas p aitsi san o ttu , e ttä ma ’ ta h to isin n o u sta ennen p u rje h d u sk a u d en a l
Rautatien veturi esim. kis- ym m ärryksellä ja harrastuksella tässä.
k o h o t tamiseksi kuu ko suojella itseaän miten par- töä.
M aakapitalisteilla
on kaan täm än ristiriid a n so v ittam ista hoa. A rvtolaskun o d o te tta v issa ole-
koo perässään
t tn ? o x. uidessa i järjestetty
ja r jestett vnä
luultavasti riittäisi m aanviljelysseurojen kautta vii
n
ä
oikein sydäm eni p o h jasta ?
M istäs v a sta so k e ria m en e k istä hän oli
teen tuhanteen ennen haiten voi.
niin pitkälle suuren lastin, e ttä ,/;,....;.,.....,...................... i ... . ___ . _______ : i -
ihm iskunnalle
kuuden tunnin ’ tvm änsä ja heidän eri puolueen sitä s itte k irjo te lta isiin niin puolelta kyllä m ielestään h u o lellise sti h a r
j o u 1 ukuun alkua, jol M utta kun kerran työ voiman saman työn suorittam iseen nieni-^ yleinen
k i n n u t... M utta ä lä s huoli — eikös
työpäivä. Kuitenkin m e 1 sa ovat äskettäin liittyneet yli
K aapro.
yynnistä riippuvat tvöläi.-ten si mieheltä ja hevoselta monta puhum m e nyt vain 8 tuntisen teen. myöskin m eitä vastaan, kuin to ise lta ?
ollutkin .a a n u n o h tu n u t h ä n e ltä k o
loin lehti täyttää kym m aineellisen
elämän e h d o t,, niin vuotta yhteen jaksoon. Keksin- työpäivän vallottam isesta. M u tta: M utta noita raakojen sortajaim -
tita rp e e n vara kokonaan lu k u u n o t
menen vuotta?
täytyy niiden suhteiden, joiden nöitä on näin katsoen tervehdit itse asiassa ei se ole edes sitä. me järjestetty jä yhtym iä ja ra Maassa, jossa järjesty ta m a tta !
P e ijak as, e tte i h än s itä
tävä suurella ilolla.
Ne ovat
Ellei vielä ole mitään alaisena työvoima m yydään, vai ehdottom
ollut e n sin k ä ä n huom annut.
Meidän lakiehdotuksem m e edel ha-aarteita ei meidän auta pelätä,
nyt työväestö tun se om a väkikään ilm an so k eria E ih tu än le
ana edellytyksenä työ lyttää vaan sen. että työläistä Me lähdemme lujalla luottam uk-
tehty, niin on toimiin kuttaa sangen likeisesti koko väeni uo k a n t y t • pä i vä n ly h e n t ä m i s- ei saa pakottaa ilman hänen va- sella suureen rintam ataisteluun
voimansa
aik aan .
H etk en a p rik o itu a a n hän
ryhdyttävä viivyttele työväestön elämään, ei ainoas pyrkim yksissä. M itä enemmän paata suostum ustaan enempää S-tuntisen työpäivän puolesta, la P erin tee
arveli e ttä 10 toppaa jos p istä ä
h a rm illise k si alk aa täm ä
taan yksityisten työläisten vaan saamme työtäjoudnttavia keksin kuin 8 tuntia työskentelem ään me lähdemme siihen taisteluun
mättä.
m
aailm
an
m eno käydä erä ä n la isille om an tarp e en v a ra lta , niin se ci
koko luokan: työläiset myyvät töjä, sitä lvhemmäksi olisi m ah v uorokaudessa. Kakimme sisä! ! siksi, että me uskomme voitta-
k au as n a k k a a ; ja jo s siitä v äh ä
Ei mitään eparoimi- kyliä työvoim ansa yksityisinä ia dollisuus saada työpäivä.
p o rv arira k e lile ja rak k a ille porva
tää nim ittäin monta väljää taka- vamme ja sen kautta meille tn reillem m e y leisesti, jo sk aan ei vie s a ttu is i jääm ään k in , niin eih ä n tuo
M utta joka kerta kun m aail-j
siä, ei mitään tinkimi nimellisesti ovat siis yksityiset massa
porttia pitemmän työpäivän te- lee hiukan taloudellisia etuja ja lä tää llä “ v a p a assa ” A m erikassa.
m ikit 1 äät
kark aa, vaan voi sen
saavutetaan uusi keksintö
,l";
kem
ism
ahdoTsuuksille.
M
aatyö
ennen
kaikkea
paljon
kaivattua
N iinpä
m
yydä
seuran»,
an a vuonna.
siä, Jokaisen länsipiiri- työläiset tekem isissä yksityisten ovat rahaniiehet olleet anna väestön
S ellaisetkin kuin jä rje s ty n e e t työ
lakiehdotuksessa esim, vapautta.
lisn p ä ä tti lisä tä tila u k se e n s e n
läiset u sk a lta v at jo paikoin v aalia
j ä r j e stöön kuuluvan työnantajien kanssa, m utta he ryöstäm ään sen omakseen kei
kym m enen toppaa,
H än oli jo sta-
‘« hti’ H ii m n i'T ’w !iiö 'D , u iiiiii! !i’ m ',H ir,)H tiiitiit)H tiiiiH [i» tiiiiu n iiiiii!iiH ) n iiH ii!itH iii!iitn !m iiiin iH i» tiiiiiiii:» i;ti'H !iti!iH iii) H iiiH iH » iiiti{iiiH n H n iiiM ii!tiH '
oikeuksiaan, jopa siinäkin m ää rässä ,
millä tahansa. Keksintö
jäsenen velvollisuus on m uodostavat luokkana sen jou noilla
kin kitullut, e ttä kun luvun loppuun
g e ttä ty ö n a n ta ja in m u stim p ien k '^ k ä
om istuksen avulla lie saalis
ty rien täytyy a in ak in lu v ata kohdel p istää m lian. n ’in se tulee kym m en
hankkia yksi uusi ti kon joka en pakotettu hankki ien
lavat niiden tu o ttam at edut i t - > I
tä su urem m aksi. O ikein varm a hän
m aan elinehtonsa työvoim aansa sekkäitten etujensa palv elu k secn .jl
la ty ö läistään ihm isinä.
laus Toverille t ä m ä n m yym ällä; toisin sanoen, jolle ei
M ahtanee e rä is tä Suonien porva ei ollut a sia sta , vaan pani kuin
Sam alla he kiinteästi huolehti i §
panikin tuen nollan siihen to isten
vuoden ajalla.
ole m uita elinehtojen han k k im is-' \ it siitä, että työnraat ajat ei vät I riiiH m iH U R U U iti n iw n N n iiiM iM iH i< iiitiH m n :iiiw ti:iiiiH in !iiiitiiin ttU M H in iiin w iiiin n in u n H u iiiiiiiiiH H iiiiiiiiiN ttiiitiiu iH u iR iiiim m n iu H iH B M iiiiiu iiiu i^ reista tu n tu a perin k iu salliselta seu jatkoksi.
ra a v a n la ise t ilm oitukset, jonka ä s
~
......................
m ahdollisuuksia kuin työvoim an pääsisi heidän valtansa kahleista i
päivinä jä iv ä t säästöiin.
V arm inta k e ttä in saapunut H elsingin Työm ies
A siasta ei ollut sen enem p ää pu
aan ja keksintöjen tu o t Jopa jouduin lehteen j on t -hdä vain niin paljon, e ttä aina
päälVliiara, samat m yym inen ja siksi ei heidän saa- irtautum
h
e
ita .
e n n e rk u ln k e v ä ällä vesien
julkusi:
tamia etuja vapauden muodossa
ja toimitukseen
j . n varaa p a ra n ta a .
V anha tö tta
a
u
e
ttu
a
so
k e rila sti saapui. S itä k a n
menettelytavat
kaan jäädä sen harhakäsitteen nauttim aan. tie punaavat työ
Minä
a lle k irjo tta n u t
ty ö n jo h taja
'
vanne
n
e
ttiin
laiv
asta kauppiaan laitu rille
tu n n u sta n
kohdelleen!
työläisiäni
----------------
valtaan, että kun jokainen myy Iäisiä pitkillä tvöpinviliä. voidak ioSsa ei edes kyttää a n n e ta m iehelle
K
aapro
Jääsk
e
läin
e
n
.
k
a
n
ta
m
a
sta
päästy äk in .
E ikä siitä
m ieliva|tai3esti, jota te-koani nyt ka
V ain m uutam ia viikkoja oli työvoimansa yksityisenä, niin sensa viiden osan tvoläisarmei- kouraan eikä k irjo tu s m u s te tta löydy
lo
ssa
u
k
se
sta
ollen
k
aan
ta
h
to n u t Jop-
dun ja pyydän ju lk isesti anteeksi
kulunut siitä, kun M arshfieldiji riittää kun hän yksityisenä tais- a s ta pitää
työttöm änä ja sen koko talo sta lip p aak aan . J a leh teä
pua
tulia.
K
auppias
seisoi
la itu
heille vaan pitäisi ru v eta to im itta
kaikilta ty ö lä isiltä ja lupaan tä s tä
Se ainainen ero
puutavarateollisuustvoläiset pa- telee niiden ehtojenkin paranta- ' kautta
aufta nälkiintv
na <r ' inästä. Kun tvos m aan. Iso m usta k ak sisa rv in e n ko-
rilla, k a tse lle n k a u h istu k sella n o ita
edes kohdella ty öläisiä ihm isinä.
• i • • • ,
,
.. . .-ii m iiii,--ii t v o ia i si s sa sattuu
ih an te ellise n ja m ate ria listisen mail-
yhä
suurenevia sokerivuoria.
naiseksi,
joiden
alaisena
tvovoi-
,
,
.
O skar Johansson, ty ö n jo h taja.
kottivat työnantajansa k o ro tta
J....
•
olemaan kapitalisteille vasten- n e ru stin k i p iste tä ä n nenän alle ja m ankiitsom uksen välillä esiin ty y jo
La
¡vati
ra h tik irja t a s e ttiv a t, e ttä
E lim ä e n
tu k k ity ö lä is te n
la k k o k o -
mielisiä aineksia, erottava! he sanotaan, e ttä tuolla saat ru v eta k ir
maan hiukan palkkojaan. K uten ma myydään.
ka päivä ja joka ask eleella e lä m äs
k
auppiaalle
oli pantu tila u k s e n s a
Kun työväestö luokkana mua- ne ilman m uuta pois ja ottavat jo ttam a a n . Niin rask a sk in , e ttä yk- sä. su u ressa ja pienessä, vaikka em m ite a n p u o le s ta :
m uistetaan, järjestyivät miehet
m
ukaisesti
H am purista
tu le m a a n
J. L ehtinen,
M. T iitinen.
työvoim
aansa m vvväu nälkäisten, työttöm äni joukosta -sin käsin m inä ain ak aan en s itä jak- me ain a tulisi s itä niin huom aa
maansa
siellä silloin m yöskin unioon ia dostaa
90,000 toppaa sokeria. P itk ä in n e u
p u h eenjohtaja.
uusia, jotka hätääntyneeseen ti Isa liikutella. Ei s itä k u ten k aan kuu-
isännistö puolestaan oli pakotet joukon, joukon jolla ei ole mi laansa i< > u d u ttu a a n , o v a t u s e in i - u i s i ta rv itse v a n ihan koko koneella m aankaan. E siintyypä se ero jo s E nnenkin on kyllä näkynyt yksi- vottelujen jä lk e e n selveni vihdoin,
tu lupaam aan, e t t ä miehiä ei vai tään m ahdollisuutta luokkana ko pakotettuja menemään kurjilla Jokaista k irja in ta p iirtä ä , vaan s o - ; kus aivan p ien issä ja vähäpätöisen tv isten rik k u rien ja hu rt tien t uu < ttä kauppiaan k o tita rp e ik si lis ä ä
nottaisi sen takia, että ottivat hota työvoiman m yyjästä työvoi palkoilla työhön. Kuka työlaisi- vePaalla tav alla so rm ittelem alla sii- i näk ö isissä asioissa ehkä selvetnpä nustuksia. m u tta e ttä joku työn m ät kym m enen toppaa o liv a t koko
näkin kuin oikein niissä m aata k ä ä n jo h ta ja olisi ju lk ise sti tullut ia tu n tuon iiiiv k .ä v ä n so k e ritu lv a n a i
osaa lakkoon. M utta nyt tulee man ostajaksi, niin seuraa siitä tä mv v itsensä halvem m alla ja nii olevaa näppäim istöä p ak otta# ko tä v is s ä suurissa
n u stan u t
kohdelleensa ty öluisiään h e u tta n ee t. E ikä a sia ollut e n ä ä nii
kuitenkin tieto, että m iesten on i itsestään, että vain luokan iar- on nöyrä, siitä rahaniiehet pitä ne tekem ään m iehen työn. K a tsel
H a m p u rilai
E sim erkiksi sellaisessa m olemm in epäihm isellisesli ja hipaisi kohdella t t i k ä ä n . a u te tta v issa .
u s s a n i m alk o saarelaisten gasoliini-
vät.
ollut jiakko m ennä uudelleen lak i iestym isellä voidaan parhaiten
nen
piti
kiinni
sa
a
m
a
sta
a n k irja lli
Näin kääntävät
kapitalistit koneitten ylitä a a v istam a tto m ia kuin puolin varm aksi ja p e ttä m ä ttö m äk si heitä ihankuin ihm isiä, se ou en
koon. sillä isännistöm taholta oni vaikuttaa työ,voiman m yyntisuh- keksinnöt ja edistyneen konete pali; n k u risia koittosi» olen saan u t tu n n u ste tu ssa to sia sia ssa kuin on nen kuulum atonta. T äällä “ v ap aas s e sta tila u k se sta Luin piru sielu sta.
hiljoilleen pantu pois työstä ne teisiinkin. M utta esöiäkseen työ- ollisuuden »uuredut työläisten pyhän kammosi kaikkia koneaparaat- kysym ys RYSSÄN H A JU STA , esiin sa ” m aassa em m e taid a pitkään a i K a u p p ia s' parkui ja voivotteli, e ttä
m iehet, jotka olivat etupäässä sil : väestön pääsem ästä tietoiseksi sortam iseksi. Työpäivää lie pv ' ja kohtaan, niin e ttä tu sk in vielä tyy kaksi toisilleen ihan v a sta k k a is kaan p ä ä stä vielä siilien, e itä sano m inne hiin j» utuu niin ju m a la tto
i tästä, eivät työnantajat iäiä mi syttävät pitkänä ja y rittäv ät työt
ien u sk a lta n u t likelle m ennä ja sil ta ja so v ittam atto m an ris tiriita is ta m alehdissä ju hlistaisi ty ö n an tajien man sokerin paliouden kanssa.
loin lakon aikana.
M uita loppujen lopuksi ei siin ä
m ielipidettä.
En ta rk o ta käsity stä omia tu n n u stu k sia s>iiä, e ttä he o-
töm yyttä li-atä.
miin katsoa.
Selvä esimerkki siitä, mitqn tään keinoja käy itäm ättä.
liuU
uuim astikaaii käynyt.
V asem
.Mutta kaikella on rajansa. Ka
Ei ollut m oisia laito k sia ennen tuon tu n n etu n ja ah ta issa paikoissa vat kohdelleet työläisiä m ieliv altai
M arshtieldin laki»ssakin n.Tim-
järjestö n tunnustam isvaatim uk
m
an
eleram
en
k
u
tk
u
am
in
e
n
ei
o llu t
pitalistien edellä kerrottua kan m inun n noruuteni a ik a n a . Jo s lä k s u u rta k in tu n n u stu sta a n sa itse v a n sesti. M utta tim i,hän onkin vapaa
isäntiisi'
>
n
taipuvan.
me
n
n
i
t
t
a
sesta ei ole missään lakkotaiste-
san kuristam ista
vastaan
or sit pahaa m ailm aa vastaan san o m a ta v a ra n laa tu a ja eri käsity k siä so r maa ja tää llä saa siis vapaasti koh p e ttä n y t tällä k e rta a en em p ää kuin
li
vt
se
selittää
ei
etu
a
tun-
Ittssa luovuttava, jos m ielitään
noussut
voimakas
vastaliike lehdellä tappelem aan, niin k irja k a u m ielly ttä v ä isy y d e stä , vaan ta rk o ta n della tv ö läisiäkin m iten vain ha en n enkään. K ohta itä m ä n s u u n n a t
tom an so k d rilastin sa a v u ttu a alkoi
suojata niitä jotka olivat toimji- nustavansa työväestönsä esiinty loukkojen heräävä 'itsetietoisuus p a sta oli ensi työksi o ste tta v a laa-i noita aivan v astak k aisia selityksiä luaa, vaikkapa p a is ta tta a toisinaan
so
k erin uin tn hiljoilleen n o u sta ja
roviolla.
vimpia lakkotaistelussa.
L uon m istä joukkona; se selittää ole on kasvanut ia vähitellen nous »ikoninen H um boldin jykeviä kynän- sen to d ellisesta o lem uksesta ja a l
m
u
s i nousem istaan.
N ousipa v ih
sut jättiläisv .limaiseksi viiteen eriä ja ¡äkkiä piti olla äm p ä rittä in . ku p erästä. Ne, jotka ovat ikänsä
nollistahan on, että jokainen lak vansa valmis keskustelem aan jo
doin oikein h u ik ea sti, v aik k a to sin
kaiken eläneet siinä ihanassa ja
liittym isessä. Se pyrkii nyt koht-’
kolainen
tarvitsee järjestönsä kaisen työläisen kanssa vksitvi suurta pääm ääräänsä vai taa tn aan Niillä sitä sa atto i m aalata vastus- ih an teellisessa uskossa, e ttä m ail
ei niin to lk u tto m a n k au as k a ik ista
Nollan
arvo
ajat m ieleisikseen.
Tiiliä kirjotus-
kohtuuden ra jo ista kuin m inne ee
suojaa ja järjestön toim intakuti- SC!,a K' ■•¡äisenä, m utta kieltäytyy n t i o kapitalistien käsissä oleva: koneella en minä m uuta heille ta i man avaruuksia hallitsee ain eesta
'¡•yuää, sam aten kuin m iehenkin,
toisuus ei siis saa hetkeksikään t l1n,,';s,;ima.*ta joukim v a a tim u « suuret thotantolaitokset
oman taisi kuin h e ittä ä sillä vasten kalloa irra llaa n oleva itse n ä in e n henki, riippuvan yksinom aan siitä paikasta nykyisen sodan a ik an a on k iiv e n
lä h te v ä t täm än niinkuin kaikkien m issä se m illoinkin sa ttu u olem aan. nyt. T o iset k au p p iaat h ä ä ty iv ä t hä-
m ääräysvaltansa alle. M utta nii ja su o raan tappaa
laim eta, joskaan ei kaikkia v o id a' s,a-
r»e,tä o sta m a a n kaiken m itä liikeni
m uidenkin ilm iöitten se littäm isessä
XVilhelmejä e s im e rk ik i on m ailm a
koskaan panna pois työstä siitä* J a syyt .siihen ovat ilmeiset. den voittam inen on vielä monis
Niin e ttä älk ää ihinetelkö, jos
m yytäväksi, ja heidän tä y ty i m ak
kannalta, joka on m ahdollisim m an
ta syistä tuonnem pien aikojen
«liitekin lehdollenne k irjo tu sta o saa ih eisessä sopusoinnussa täm än hei puolillaan, m utta se paikka, m issä saa lu ja h in ta . J u u ri täm ä n soke-
syystä että ottivat lakkoon osaa. ed;a suityKaan tässä ensikerran asia.
T völäisarm eian
täytyv
N äin sota- Jän yleisen m ailm an katsom uksensa kukin h e istä k u lie n k in on, tekee rik a u p a n jo hdosta tu li tä s tä ntaa-
milloin nim ittäin suurem pi m ää su n o tu t: yksityinen työläinen ei tvvtvä väLimuotoisihi voittoihin m attom an to im ittajan .
yhden W illen k eisarik si ja miljöö- i
.
.
... , .
, ,...
, l-auppiaastu, joka e n n e stä ä n k in oli /
rä työläisiä on ottanut lakkoon voi asettaa ehtoja työnantajalle, Yksi sellainen aste on työpäi sensuurin aik ak au d ella on sellainen kanssa. He eivät ollenkaan m yönnä, nan m illejä k eisarin k , äskyläisiksi
sillä sam antekevä on. jättääkö van pituuden laissa määräänii to im itta ja lehden hen g issä pysym i e ttä tällä h a ju P - olisi aineellinen S am aten on W illen poikia (W ilsono- hyvissä varoissa, koko Pohjols-Savon
osaa.
sen' k a n n a lta katsoen k a ik k e in tu r ja m aallinen ai» .ipc/ä. K uten tu n
suurin p o h a tta ja st tiaisena ta ita a
ja) useam pia A storiassakin, m utta vieläkin olla. J a ju ttu on “ tosiki
Ja ellei järjestö kykene suo hän yksityisenä työpaikan tänään neu. tällä kertaa 8-tuntinen tvö vallisin.
päivä.
X
allankum
oukseti
voi
nettua,
e ro tta v a t he k aik issa ihm i
Mies
jaam aan jokaista joka toim in tai .huomenna. Yksityisten on malla se jo osittain on saavu
S a a tta a tosin tap ah tu a, e ttä m inä sissä, siis ry ssissäk in , kaksi eri se W ilson, joka on sa ttu n u t Yhdys- ja •• sanoi t ,,rk u ia ;n c n .
elää.
valtain
p
resid
en
tin
istuim
elle,
on
■
jo
k
a
gen
viim
eksi
kertoL
tansa takia järjestössä joutuu siis ]iakko alKi.ua työnantajan tettu käytännössä. M utta suu kin joskus vielä opin näillä uusai- asasto a: sielun ja ruum iin. E läm än
m onta vertaa tärk eäm p i ja a rv o k -!
« .« .» *
työnantajien
vainon alaiseksi. asettam iin ehtoihin, m utta jouk rin joukko työläisiä on sen eduis kaisilla vehkeillä a ja tu k sia n i sa a a ik an a m olem m at o sat vaeltav at kaam pl henkilö kuin koko heinähä-
t 9 t » • •
»..I, . —
m aan pap erille —- ehkäpä vielä ko-
m enettää se suuren osan vaiku- ko voi katkaista voittojen luon- ta vielä ulkopuolella. Ja sekin nehella a ja tte le m a a n k in — ja v a r yhdessä ja yksiä m atkoja, m utta kiilinen m uita w ilsoneja.
+
ttisvallastaan, sillä työläinen joka ldn j«1
ainoastaan saa tvönan- mitä on saavutettu, voisi ehkä jele silloin painokoneita, e ttä vaan kuoltua he se littä v ä t sielun e rk a n e Aivan sam a on nollankin laita.
joskus hetkeksi mennä, ellei saa
van ru u m iista ja läh tev än v aelta Itsessään sillä ei ole m itään arvoa
ei ole järjestötoim innasta selvillä, tajan taipum aan,
<la 8-ttmnin työpäivää laiksi vah k e stä isiv ä t ulostaa kaiken m itä m i m aan omia om intakeisia m atkojaan, m u tta kun kohdalle sattu u , tekee J.
a ’
T yönantaja pyrkii kaikkialla vistettua.
nuun on sakoontunut sisälle näinä
vaan yhtyy järjestöön enemmän
ain o astaan osaksi tu n n ettu ja , m utta se aikam oisen vaikutuksen. Muis-I
toisten velvotuksesta. kuin onnis estäm ään työläistensä i.ärie-ty-
Kaikkein tärkein voitto kui pitkinä vuosina. M utta siihen m en suurim m aksi osaksi tu n tem atto m ia
la n e tte m uutam a päivä s itte n leh
työväestölle 8 -tunt’seu nessä täytyy teidän ty y ty ä tällai- ¡a sa la p e rä isiä teitään .
Nyt h e ' dessä olleen uutisen Panam an ka- S, S, Järjestön osas
ta halustaan, ei ole kuinkaan niispyrkimy kset. voidakseen es tenkin
k o n ek irio tu sh arjo t nim iin kuin
siin
saaneensa selville, e t t ä '
halukas toim imaan m itään, jji- tää tv' hiTet v a ih u tta n n -la nii työ{>,aj\an laiksi vahvistamiseH" tässä näette. Ei voi tehdä kahta v äittäv ät
toille länsipiirissä
nava-a'.iieen
I. u vem ööriu p ilk a s ta ,
(»n sen takaama vapaus.
kuoltua
r.vssä
ei
enää
haise
yhtään
jonka paino virit ©paholaisen lisaäntä
näkee toiste» toim intansa takia hin eh; >ihin, joiden alaisena tv •
a ja tella oikeita järjen
i voläiset ovat silloin tietoiset, ■ ht a ik a a :
ium m em m alta kuin m uutkaan ihmi- p.; c,ionen roHa vhdessä vilauksessa '
:
v
uiian
mv
v
nti
tapahdun,
sillä
joutuvan kärsim ään. Ia kun tinio
kuinka he voivat
väliajoillaar päälle käyviä asioita ja opetella kir set. Ainoa jä rje llin e n j o h t o p ä ä t ö s , ^ ^ .
.Lusipurt Kirjeston vttinetncti
()<(0 do ilarista 100.000: k si.
alkaa jäädä sellaisen jäsenisttui niin kauan kun lie eivät siihen eduksensa ja kehittäm iseksensä jotU8(aldon ensim äistä alkeita.
m inkä tä s tä voi tehdä, on se e ttä j òeramoisell© paikalle sa ttu n e ella nol edu^tajak.» vl- . :s kclioitti nim en
Pahin seikka koko ju tu ssa on vie
valtaan, joka epäilee omaa voi - voi vaikut taa, tapahtuu ie av oi- toimia kun he tietävät tarkoin
omaan pirrikom iteaa läheisem
s i e l u se on joka ry ssä ssä haisee, i
lalla kyllä on arv o a; sen vaikutus
lä
se. etten edes tohdi Luvata jou-
vapaa
aikansa.
Ile
nnran
uv
eivät
ole
pään yhteyteen osastojen kanssa.
m aansa, niin sen taistelukyk) i- nm k:
ma:kkin.»iiki tvövoi
M itäs nyt on m aterialisteilla t ä - ■ tu n tu v a sti pullistua asian o m aisen on
kvsvnnSn lakien ! Inka
!iika rasittuneita. ¡Heissä
Heissä kas- uisaa ed istym istä.
Se tahtoo sanoa: osastojen ja
syys on hyvin kyseenalainen.
tarjonnan ja
T äytyyhän heidän- j nellisen kuvernöörin task u ja .
Jo s
M inuun on syvälle syöpynyt a in a i han san o m ista?
_ _
.
..
.
,
.
i l ,
-
.
- i v a a * silloin tiedonhalu, kauneu
piirikomitean en oltava niin lä
ry h d y ttä isiin ko rjaam aan
Isannisto ei luonnollisesti |e - alaisena ja siten työnantajalle denkaipttu ia elämänilojen iiar sen y stäv än i Esa H u ttu sen järk e v ä kin m yöntää todeksi m olem m at pää- v irh että
heisessä yhteistoiminnassa kuin
Iita panneensa miehiä pois työs j edullisesti. E lleivät näm ä ty ö - ; rastus. Työläisten elärnänvaati neuvo h e in ä n n iitto a a lk a e ssa : “En- asiat, niin. en sin n äk in e ttä elävä tuon liian 80,000 dollarin pelasta- se suinkin on mahdollista. Tuo
tä unioon kuulum isen takia, m ut- voiman m yyntisuhteet m u u ttu isi; hiukset kasv avat. Itsetuntoisuu sim äisen ä p äivänä ei pidä paljon ry ssä haisee, ja toisekseen e ttä kuol- aliseksi valtion rah asto lle, täy ty isi kehoitus noin sanottuna, oikein
ut ryssä ei heti kuoltua haise a in a 'asia o tta a uudelleen k ä site ltäv ä k si
ta kyllähän niitä syitä aina löy- työläisten järjestym isen kautta kohoaa ja siinä on perus ja voi ‘ehda, — toisena hyvin vähä, — kaan sam alta kuin eiävä. Jo tak in sekä ed u stajah u o n eessa e ttä senaa- ym m ärrettynä ja täytäntöön pan
k
o
lm
an
ten
a
p
ik
k
u
s
e
n
.’
Sillä
jos
paljon.
tvv silloin kun ei ole m itään työnantajille
epäedullisemmiksi ma sille vallankumoukselle. jolH •yötä tulee p itk ittä m ä ä n , niin s a t siis on tä y ty n y t ry ssä stä heti kuol- tissa, ja sitä varten ehkä kut ua tuna m erkitsee hyvin
lopullisesti voidaan kapitalism in
M
uttä
sen
täytäntöön
panem
i
pakkoa alistaa tinion tutkittavak- kuin ne olivat ennen työläisten valta siirtää kansan m ääräämiä tuu kyllä aikoja, e ttä ta rv ita a n vie tua kadota — jo tak in s e m m o is ta /k o n g re s s i vlim >äräiseen istu n to o n ,
seksi
tarvitaan
jönkunverran
to
tä nekin voim at, jo tk a noina alku loka hajun en vienyt m e n n e s s ä ä n .: joiioinka k u stan n u k set ehkä nousisi-
si miksi mies on pantu pois ty jjs-‘ iäriestymiBtä, niin työnantajilla oikeuden haltuun.
verillista yhteistoim intaa molem-
(T H E C O M R A D E )
O ie. o rg a n of th e F in n ish w orkers in the
W estern states. T he only F in n ish daily io
th e W est. P u b lish ed d aily , ex cep t S unday,
at A sto ria, O re., by th e W e ste rn W o rk
m en 's P u b lish in g S ociety.
MAÌLMANKATSOMUKSIA
i: t Järjestömme asioita