Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 19, 1917)
No. 142 TOVERI M" EBSfc; R ‘Mí': Safe l Í* ÿ' v. ' SL - sien riistäminen on kysymykses- alaista sanam uotoja, eiv ät ne kul-1 lau su n n o n m u k aa n ° a tään meille, että jokaisen ääni] Rikkur ¿armeijaa hank Entäs työläisten oike , n v t Vim tv a iä ic f p n n i - t ä i i o n ten k aan ole vaarallisia, josk in n iitä : k o rtte ja h äv in n y t t i . , merkitsee yhtä paljon ja jokai .................. ,, . „ „ „ - « ... j ,, sa, nvt kun työläisten riistäjien uksien puolustus- kimassa Lännen suomalaisen työväen äänenkannattaja, , ' , ..... voidaan p itä ä ep äo n n istu n ein a. Mut- n a n sltta in . nen on samanarvoinen lain edes ilmestyy Astoriasa*. Oregon, joka päivä edut ovat vaarassa, min heillä- ta kun kysvmys Qn vain p e ru s tu 8- K utxk s itte n ovat n o ita k o rtte ja paitsi sunnuntaina. . rahastoon? sä. Tässä ei ollut edes valtion kin näkyy olevan valta puolus- j lak im u u to sten se lla ise n aa n hyväksy-J s a a n e e t epälailliseli% ta v a lla ? Työ- TOIMITUSKUNTA: Hallituksen siirtolaisvirasto on | äänestäjien suuri enemmistö sa tusrahaston kartuttamiseen. Ei m isestä ta i h y lk ääm isestä, n iin e n lä ise tk ö ? E ipä suin. a n , vaan i;er- W. N. REIVO LAURI MOILANEN ADOLPH SALMI K. E. HEIKKINEN yhdessä työviraston kanssa hy masta arvosta kuin joittenkin Niin sopimattomana kuin pide voitu toimia edes sen vertaa, edullisem paa ne hy v äk sy ä kuin hyi- ra sn u o ru k a ise t. H eillä o r r a h a a ed A. N. KOSKELA. lis i n e lT c te ttn h - it t n r ie n i a ta Ja P alata k aik issa kohdissa en- ta a itseu ea v .ip a a .s : s t.a p u t e u . yksityisten saalistajien voitot. väksynyt, että voimassaolevasta täänkin sitä, että toisinaan ka e e t lt t ä ä o o lis i pelastettu Hattunen , , gegta ja f)Vat Bha kkyttaneet Jo TOVERI Eikä tämä juttu olisi niinkään siirtolaislaista jätettäisi huomi joamme herra Gompersin met kodit vasaramarlskinoilta, mutta ‘ EsUy8 puolueemme ohjelmaksl On re g iste rö im .sp -iv ä n ä . a ir e lle n kai (THE COMRADE) The organ of the Finnish workess in the julkea, jos olisi ollut kysymys oon ottamatta kaksi kohtaa, toi kuihin ja paljastamme työväes kun rnstajaluokan imperialistiset gamoin sellalnen> e ttä m e k ehottai- siten p ä ä se v ä n sä pi num m illa kus- Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, jostain muusta kuin sellaisesta nen, joka säätää että siirtolaisten tölle tämän työväestön suuren I pyrkimykset ovat kysymyksessä, j Bim m a ä ä n e stä m ä ä n v a sta a n sen pe-j kannuksilla v apaaksi. at Astoria. Ore., by the Western Work maahantuonti ennen tehdyn so ta p a u k s e n johdosta orjakaupasta, jota työnvälitystoi Y lläm alu itu n vanhuksen“ tekoja, emme kui niin voitiin toimia. Heti tuli ria a tte e llis ta osaa. S e ei ensinnä- men’s Publishing Society. ovat pimuksen perusteella ei ole sal tenkaan voi olla tekemättä, sillä kehoitus, että jokaisen työläisen kään ole m ikään m uu kuin lasten- v iran n u a isc i p itä v ä t s u u rta porua Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 mistot \\ ashingtonissakin kuinka m uka teiokf-eida ep äilly t re- cents per inch. Special discount is allowed harjoittaneet. Miehiä lähetetään littua ja toinen joka estää luku niin häikäilemättä pelataan siltä olisi lunastettava edes' viiden- tarhan °PI,ilaille 8°Piva Hinialkai- g isterö im isen a v u s ta ja t tu lla a n tuo- for larger and contiuous advertisements. a g ita tsio n ik irjo itu s, vailla kaik- TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE. vaikka minkälaiseen työpaikkaan taidottomat siirtolaiset pääse taholta juuri nykyisin työläisiä , kymmenen dollarin v e l k a k i r j nen a^ sosialistip u o lu een oh jelm alta m itsem .ian a n k a ra a n im i.a is tu k s e e n , ____ ________ AUG. NIKULA, Manager. ia usehssa tapauksessa sellaisiin mästä maahan. Ja jotta näistä vastaan. Työläisten katkeralla ¡työläisten oikeuksien hävittäinis-' vaadittavaa tie te e llis tä ta rk k u u tta ja T n he h a v a ita a n s .y l siksi. M utta Entered as second-class mail matter July 18, tulisi tosi, on taistelulla saavutetut oikeudet rahastosta! 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, kin paikkoihin, joissa ei ole min toimenpiteistä sy v ällisyyttä. Joskaan siin ä ei o l e ö ’i r m a a o n ’ e t^e * p u o letk aan petok- under the Act of March 3, 1879. Kansallinen Puolustusneuvosto, luovutetaan yksi toisensa perään, - * _____ ___________________ käänlaista työtä saatavissa. Ajatelkaahan mitä olisikaan m itään p eria atteille m m e vastakkais-1 sista tulo m aailm an tietoon, eikä TILAUSHINNAT Jokii saattaa selittää, että sel johon kuuluu m. m. lukuisia ikäänkuin tarkoituksella tehdä ■ saatu aikaan, jos esim. Kupari- ta> niin se Pintapuolisuutensa vuok- k a ik k ia p eto k siiu cf-dl H a tu .ia ra n Yhdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuu. kautta. .$2.25 “työväestön edustajiakin” lähet ne luovutukset mahdollisimman! saaren iakon aikana olisi pantu 8,kin on kelPaamaton- S en k ä y tä n - ' L i Isom aan s f a r a h a « on joka 3 kuukautta........$1.35 1 kuukausi............50 lainen menettely tulisi rangaista tiick-Tcmtt-iviL- •; Olisihan i irc'i,n i ollut: in,e koko • • .. . n ö lliset v aa tim u k se t o v at sen sija a n k om entaa kuniThassakii. tap a u k se ssa . Suomeen ja muualle ulkomaille: tänyt kaikille siirtolaiskomissio- tuskastuttaxiksi. iäriestvneen työväestön ,, ., _______ - ________ Yksi vuosikerta...$6.50 6 kuukautta.. .$3.50 vaksi lain edessä, jos vääryyttä , , , . . . . . •’ jO siM ite.il enem m än p aik allaan ja voidaan ne nereille kiertokirjeen, pyytäen i kärsineet työläiset ajaisivat asi helpompaa htopua kerta kaukt-: voima liikkeelle puolustusrahas-; hyväksyä, vaikka em m e "p eriaatese- 1 1 1 1 1 1 14-1 11 1 : H - !■ 1 - 1 SUBSCRIPTION RATES: niiden yhteistoimintaa tämän In the United States and Canada aan kaikista niistä mitä työväes- ton keräämiseksi. Lakkolaiset lo atu sta h y v äk syisikään. i -> One year..........$4.00 Six months.......... $2.25 ansa säännöllisessä järjestykses Three months. .$1.35 One month................ 50 sä. Mutta mitä mahdollisuutta kannattamiseksi. tö on saavuttanut taisteluillaan, olisivat voineet seistä lakossa! Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu on karpeen kuletetulla varatto- Ei ole pitkä aika siitä, kun tähän saakka ja lakko olisi voi- UT .a n s im a iS P t ih a n t P C t ” Siksi tekosyyksi, jonka nojalla ............ jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, toimitus 832. ! maila työläisellä alkaa taistelu maahan laskettaisi rajaton määrä Gompers neuvoi työväen lakien 1 tettu, eikä järjestyneen tyova-: Japanissa 1 sellaisia orjavouteja vastaan, joi sellaista lukutaidotonta ja kont sivuuttamista, sitte halvan työ- eston kuorma olisi tullut hituis-, S. S. Järjestön luennoit “ L änsim ainen siv isty s”, jo n k a puo Pienviljelijäin asema den mahti oli suurempi kuin rahtityöväestöä, joka ei vaatisi voiman maahantuontia ja nyt tu takaan raskaammaksi. sijan Sanna Kannas- lesta n y t niin v o im a k k a asti ta is te l li kehqitus, että työläisten pitäi valtion äänestäjien enemmistön? rmatta palkkaa kuin tninkjitäkä- Mutta sellainen toiminta mer laan ja jo ssa ta iste lu ssa kuuluu Japanissa ton matka-ohjelma \ lioikeus olisi luonnollisesti or- läiset teollisuusruhtinaat näke si kiristää nälkä vyötään ja luo kitsisi työläisten luokkasolidari- ru h jo u tu n een jo viidettäkym m entä, senttinsä suuden herättämistä, se merkitsi - m iljoonaa ih m istä, to ise t aiv an kuo- S an n a K a n n a sto n m atk ao h jelm an Pienten maanviljelijäin ase javoutien takana silloin niin kuin vät pakolliseksi määrätä, on ase vuttaa viimeisetkin si luokkataistelun tunnustam ista Maiksikin, kuuluu v o ittav an a la a J a - ; * io rtsu la in in ' ' “ S/ 1 itsensä kahlehti m inisrahastoon. se oli nytkin. tettu muka vallitseva maanvil- masta Japanissa uudenaikaisen , , , , Ä.. ingtonin su o m alain en valtiokom itea Järjestynyt työväestö menetti jelystyövoinian puute. Jokaisen Sellainen vetää jo vertoja maan- m uuallakin kuin teoriassa, se panlssakin. siitä on todistuksena ta- 8euraavasti: ' ascverustelun aiheuttamien kor yhteiskunnallisten käläisten porvarilehtien mukaan -- independencessä 22 p. merkitsisi keitten verojen alaisena antaa yhden niistä puolustusvarusttik- siten maahan tulleen siirtolaisen tieryö värin toimellekin. naistyövoiman ottaminen käytäntöön' Lincoln Creek issä 23 p. ^iuinka monta kertaa onkaan luokkasuh teitten selittämistä sik ä lä ise ssä teollisuudessa. L ä n s i- ' täräys H a rb o rissa 24-2^y -^6-27-28-29-30 p. täällä ilmestyvä japanilainen so- sistaan, joita se luuli rakenta on annettava tarkkaa selostus it . . . . , . i H e in ä k u u n a: unioitten edistysmielisten aines neensa silloin kun se nyt kumo sestään ja sitouduttava työsken työväestölle ja silloin täytyisi m aisen siv isty k se n v o itto k u lu sta J a - L p ____ _ „ sialistilehti, The Heiniin, seuraa „ p. , . u | : T acom assa 1 ja 2 tun lain hyväksyi tuiman tais telemaan vain maanviljelysalalla, ten taholta kehoitettu toimenpi luopua niin rakkaasta amerika- p an issa k irjo itta a m uuan tä k ä lä in e n ' T äm än jä le s tä tu le e to v e rita r Ka.n- van valaisevan kuvan: ja milloin- ne antautuvat muille teisiin yleisen puolustusrahaston laisuudesta”, s. o. ajatuksesta, le h ti se u raav an m ielenkiintoisen pät- n a sto puh u m aan S e a ttle n kesäju h lis- “Militarismi hyödyttää ainoas telun jälkeen. sentään kän: u h ,ain Jälkeinen aloille, voidaan heidät vangita ja perustamiseksi, josta maksetta; että riistäjien taan kapitalisteja. Työläiset ja rnstaj,en edut ovat sentään ..Längimaigen gl , j sa,’ e im a K esai ju h lista an m yöhem m in. m atkaoh- Uusia sotapilviä si lakkoavtistusta kaikille tvöläi- • ajettavat ensin, jotta ne sitte lähettää pois maasta. ......................... , .„ i T ov eru u d ella: *~ pienten maatiluksien viljelijät . . .. ...................... ta h y v äk sy m istä Ja p a n is s a n ä y ttä ä ' S IM O N A R R A , v.k. k ir j. sille ammattialaan katsomatta. kärsivät varustelukiihkon ras voisnat jälleen r i i s t ä ä s it ä t e - j osotta v a n naistyövoim an nopea as- iäm ä toimenpide ci kuiten Anna pirulle sormi, niin se vie On selitetty, että sellainen ra hokkaammin, sillä t o t t a h a n o n . ' tum inen sik äläisen teollisuuden pal- kaan taakan alla. Tässä muuta ID A H O L A IS IL L E . kaan estä näitä halpapälkkaisia mia esimerkkejä siitä, miten mei koko käden, on vanha sananlas työläisiä käyttämästä rikkureita hasto tekisi lakkojen voittami että mitä vilkkaampaa on teol-> velukseen. Ä skettäin ju ia is tu s s a am- M u lla n , K e llo g g 'in , E n a v ille n ja kaikkialla. lisuus, sitä enemmän on mah- i m a ttitila sto llise ssa lu ette lo ssa nä- dän kansamme (Japanin) elää ku, joka sopii liiankin useaan muillakin kuin maanviljclysaloil- sen mahdolliseksi C ataldon s. s. o s a s to ille . : kyy k u u sik y m m en tän eljä eri a m m at A lle k irjo itta n u t tu lee p o ik k eam aan paikkaan. Ja Yhdysvaltain im Mutta sellaisen perustamiseen! dollisuitksia tarjoutua riistettä-j militarismin alaisena. Pienvilje la, sillä eiväthän rikkuritoimistot tialaa, joilla tä h ä n sa ak k a on käy S p o k an esta ed e liän im itety iile paikka- lijä. jonka perheeseen kuuluu perialistiseen politiikkaan se so koskaan ole joutuneet edesvas eivät ole suostuneet millään eh-! vaksi, joskin riistosaaliskin on te tty ain o a staa n m iehiä, m u tta jotka kunnille, saapuen S p o k a n e sta sin n e p ä iv ä ju n assa h einäk. 4 :n ä mies (35 vuotias) kaksi naista pi: vallan verrattomasti. Kun tuuseen siirtolaislakien rikkomi dolla ne jotka nyt “edustavat; sitä suurempi. Mutta siten voi nyt ovat y h tä hyvin avoinna nai-1 tu le v a ssa K - , , , « , , • , päivänä, jo ten voin puhua jo tu o k si (81 ja 27 v.) ja joka omistaa kerran saadaan suuri armeija ja sesta. 'Mutta toiselta puolen työväestöä" Kansallisessa Puo daan toimia sopusoinnussa paa-] sillekin, sam alla kuu valtion rauta- p äiväksi jä rje s te ty is s ä ju h lis sa siellä. kanssa ja se teiden palvelukseen on o te ttu nell- Sopikaa niihin tulen en sin se k ä 1 /4 eekkeriä maata, saa vuosit voimakas laivasto, niin ei ole pel antaa tämä sitoumus työnantajil lustusneuvostossa. Ei heillä ole omanomistajien rje s tä k ä ä n e ljä ttä p äivää seuraa- tain $140.50 sisääntuloina. Siitä koa, etteikö riittäisi kansainväli le mitä oivallisimman tilaisuuden ollut "valtaa ryhtyä toimenpi o p p i näyttelee vielä niin }1UO. sen-tuhatta n a is ta piletinm yyjiksi, jä vat tilaisu u d et. A n tak aa v a sta u s e n teisiin sellaisen perustamiseksi, mättävää osaa eräänlaisten “tvö- kas’anh,,!ta’,ksi ja k irja n p itä jik si. nen t.k. 30 p äiv ää o so tte e lla : 116— on hänen maksettava siemeniin siä selkkauksia, joissa sitä ta r täydellisen orjakontrahtijärjes H u o n iattav in m uutos on k u ite n k in 4lh Avp S o , S eatU e W ash mutta nyt kun tvöläisten oikeuk- väen e d u sta n e n filo s o fi-is s a ' Yhdeltäkään maalta, ja lantaan $30.40, veroja $12.40, vitaan. _ i se, e ttä n a isiä on o te ttu h allitu k se n Spokanecn telmän käy täntöönotta luiselle, $>.50 erilaisille yhdistyksille ja jolla on ollut kunnollinen lai kun kerran laki nimenomaan tu asep ajo ih in k in , jo ssa tu le e k y sy m y k -: saavun he läk. 1 p äiv än ä) jo ssa vasto, ei ole puuttunut riitaa vie h seen enem m än lihasvoim an Rufu , to iv o tta v a sti je s te tä -n puhum atilai- $66.00 elintarpeisiin. Kuten nä lee asettumaan heidän suojak- | n äp p ärien äänien J , i,iv „ a„ m k ä y t. ! raitten valtojen kanssa. kyy on kolmihenkisen perheen seen. Jokainen työläinen joka g i o. oulujen o p e tta jik si pyrkii n a i-. H yvä k irja v a ra sto m y y n tiä v a rte n Äskeinen mielipiteitten vaihto elettävä noin viden dollarin kuu ei suostu työskentelemään työn g siä siin ä ta rjo u tu v a n yhteisk u n n ain - • oa m ukana. kausituloilla ja maksettava vuo- Japanin kanssa, jossa kosketel antajien määräämillä ehdoilla, aisllääkäritkin f sittain $12.40 veroja armeijan ja tiin Kiinan riistämistä, synnytti voidaan vangita ja kun salapo- ’ katkovat jo nopeasti k o n serv atism in laivaston ylläpitämiseksi. * täkäläisissä hallituspiireissä sa liisilaitosten hurtatisaavat heidät Ne puolueemme perus liittoa puolueeksi, vaan järjestö k si, ' a iteitä J o tta n aisten tvö p a n keJs8a H ockinsonissa puhun p e rja n ta in a t. k . 22 päivänä. ia tehdäkseen sen jäsenille t i l a a .! puoleensavetäväksi, on o te ttu "Vuokraviljelijä, jonka per manlaisen mielialan, kun syntyy j vangittuina käsiinsä, niin palkan W oo d la n d issa la u v a n ta in a 23 p. tuslain muutokset tie halu av at e ttä poliittisia “järjes- käytäntöön tap a h an k k ia ty ö läisille koirassa, jonka käpälistä toinen Mt. S elossa su n n u n ta in a 24 p. T o i heeseen kuuluu neljä miespuo korotilshalut lähtevät. Pelko v a a tte lta (? ) K uten ennem m in Jo lupasim m e, tö jä ” koskeva kohta poistetaan. v o tta v a sti Mt Solon to v erit jä r je s tä luonnollisesti muo- lista, 43. IS. 6 ja 4 vuotiaat ja koettaa riistää luun. Kiina ei ole maasta pois karkottamisesta saat selostam m e tä ssä n iitä puolueem m e vät se u ra a v ik si p ä iv iis i tilaisu u d e t Sam a kieryvs ilm enee seuraavas- dininukaisia. kolme naista. 38, 15 ja 10 vuo vielä “Japanin suojeluksen alla" taa jokaisen työläisen silloin k ansalliskonventstonin tekem iä pe sakin m uutos-esityksessä (Luku II, '••L änsim ainen sivistvs vo ittaa siis E llfaulaan ja m uihin lä h istö n sä paik- nvkälä iolion lis ä ttä is i s a n a t 1, - .. 1 , • , 1 " N k o i h i n , johon n ä k e v ä t t tilaisen maii- 1 - d l Jonon lis ä ttä is i s a n a t aa raak alaisu u d en k u s ta n n u k s e l-, dolliseksi tiaat, saa vuokraamaltaan 1'4 läheskään siinä määrässä kuin koettamaan työskennellä niin ru stu slain m u u to se sity k siä , j a , toi “ilm an asianom aisten v altio järjestä- ia . s. 0, länsim aisen siv isty k sen o-1 L eo I,reino. eekkerin maatilalta vuodessa Japani haluaisi, varsinkaan kun halvalla kuin mahdollista, sillä vomme puolueem m e jä s e n te n h a r jen hy v äk sy m istä”. K ullekin valtio- Jeellinen tu n n u sm e rk k i on naistvö- kitsev an tark o in n äm ä kysym ykset $141.00 tuloja, josta on makset muidenkin suurvaltojen “suoje eihän heillä ole mihin mennä ra ennenkuin n iistä ä ä n estäv ä t, sillä jä rje stö lie jäisi siis täm än pykälän voiman a settam in e n m iestyövoim an tava vuokraan ja veroihin $78.50 lus on Kiinassa varsin tuntuva. hattomana ja työttömänä. k e rta k a ik k ia a n on n y t kysym ys p erusteella valta hyväksyä puoluee- tilalle, ja luonnollisesti se u ra a sitä S. S. Osastoille Suurvaltojen välillä on ennen ja elinkustannuksiin $57.00. Pirullisempaa orjuusjärjestel-' Eiitä' Pidetaänk° puolueem m e edel seen m elkein ketä se vain haluaisi, lapsien a settam in e n n a iste n tilalle, Puolueen kansallistoimeenpa- Seitsenhekinen perhe tulee siis sovittu siitä, että Kiinassa ei saa mää ei voisi millään keksiä kuin leen lio k k a p u o lu e e n a , vai tehdää nkö ja kun nyt jo olem m e selvillä siitä kunhan “ siv isty s” sa a v u tta a enem - neva komitea kehoittaa kaikkia elämään niinkin vähällä kuin vii kukaan mitään erikoisetuja, s. o. tämä jonka Kansallinen Puolus s iitä se lla in e n la ito s, johon voi tu lla m itä n äm ä h e rra sm ieh e t h aluavat män f laa. T äm ähän se s e littä ä täkä- puolueen alajäj^esiöjä ja osas den dollarin kuukausituloilla. Ja kukaan ei saa tehdä yritystä val tusneuvosto “työväen edustaji kuka hyvänsä, ka tk a is e m a tta väle- esim . C alifornlassa, jossa tä tä luok- läisten k in k a p ita listie n h alu n aset- toja yhdessä muitten myötätun paljon lapsia p o rv a rillis te n puolueiden ja po kapuoluetta v astaan niin v im m a tu s ti, ta a m ahdollisim m an kuitenkin maksaa sokeripauna lata Kiinan kauppaa omiin kä neen" on keksinyt? Niin hel jään on ta iste ltu , ja jossa puolueen vai-r teh taisiin . M iten väärin onkaan tääl- toisten järjestöjen kanssa to i liittis te n jä rje s tö je n kanssa. kymmenen ja puoli senttiä ja siinsä, vaan on jokaiselle taat posti ovat isänmaallisuushuma tio p e ru sla ista ovat jo kaikki luokka- lä m enetelty kun on k o e te ttu saada meenpanemaan mielenosoituskin • “painti” maitoa viisi senttiä tuk- tava mahdollisuus riistää Kiinaa lan vaikutuksen alaiset edustajat K okouksessa taiste liv a t välissään puoluetta m u istu tta v a t kohdat kar- esim . e te liv a ltio itte n lap sity ö läiset kueita ja kansankokouksia ensi« syndikalism iin kallistuvat ainekset, i heinäkuun 4 päivänä, joissa rau- ’fcnkaiippahintojen mukaan. Rii "tasapuolisesti." \ arsinkin Yh luopuneet työläisten kalliimmas ä ä rim m ä ise t refo rm a a tto rit ja nii situ t pois, niin saam m e olla var- pois te h ta is ta kouluihin! Työväen jä rje s ty m is tä el Japania- in g re s s iltä : m oja m ihin sek am elsk aan joudum sin hinnan mukaan laskien nou dysvallat pitää silmällä Japanin ta oikeudesta: saada itse valita den välillä oleva p u h taa sti sosialis me, jos täm ä pykälä läpäisee. sa tu n n u ste ta vielä, sillä se kuuluu u A L " , ~ Y le is a a n c s ty s tä p a see maanviljelijäin päiväpalkka .liikkeitä mitä tarkimmin, sillä työpaikkansa, mikäli työtä on tinen keskus. M utta vaikka keskus ra s ta niihin “p a h e isiin ”, jo ita “l ä n s i - s o t a p a l v e l u k s e s t a , N äiden kahden m uutosesityksen kykenikin saam aan tah to n sa enim seitsemään senttiin. Mutta siitä juuri täkäläiset kauppaedut ovat saatavissa. , aman sodan sanotaan olevan alas-äänestäm inen on siis ehdotto- m ain en k in ” sivistys eh d o tto m asti ai- m äkseen läpi, niin sittek in ovat ää- sotaa kansanvallan hyväksi. Sil huolimatta ilmoitetaan yksistään mitä suurimmassa vaarassa jos Se seikka, että näille työläisil rim m äiset refo rm a a tto rit jäle stä p ä in ; h 138*' v ä lttä m ä tö n tä , e llei puoluet- heuttaa. loin, näyttääkseen että sota sitä viime vuoden ajalla sotateollisuu Japani näkisi mahdolliseksi tiu le ei anneta muka mahdollisuut käyneet uudelleen taistelu u n , saa tam m e haluta päästää m e rk ity k s e t todellakin on, olisi kansan an den piirissä kohonneen 20CG u u t kentaa “suojelustoimenpiteitään" ta polkea maan varsinaisen tvö-j dakseen tilaa n.s. non-partisan liiton tö m ä ksi re fo rm ip u o lu e e ksi. herrasnuoru- nettava vleisääncstykscllä päät- S euraava kohta, jossa näiden sa Petoksia Kiinassa nyt kun Europan val ta miljoneeria.” j tää josko he haluavat mennä väestön elintasoa ja että siksi; propagandalle puolueem m e sisäillä. m ojen vehkeilijäin suunnitelm at taas kaisten eduksi “ Länsimaisen” sivistyksen kau lat ovat tekemisissä muualla, ei heidät sillä tavalla sidotaan, ei K aikki se lla ise t kohdat, jo tk a k ieltä j lahdattavaksi tähän epäoikeutet- vät puolueem m e jäsen iä ä ä n e stä m ä s tu le v a t etualalle, on kym m enennen kä niistä nähtävästi olisi suurta nis kukkanen, vai miten? Täm än m aan valtio llisessa e lä m ä ä - i tUUn -s otaan- Kongressi on rikkn- ollenkaan turvaa täkäläisen työ tä porvarien eh dokkaita joko k a rs it luvun kolm as pykälä, jo n k a tilalle e si kaan pelkoa sille. sä peto k set eivät su in k aan ole tun- n}lt liittohallituksen perustusta väestön etuja, sillä milloin hy tiin heidän esity k sistää n pois, tai tetä än sam an h e n k istä ko h taa kuin tem atto m ia. M iksipä m uuksi kuin ’<ia’ hyvaksvessään pakollisen so- Orjatoimistot säily Japanin läheisyys tekee sen vänsä voidaan sama laillistettu liitettiin niihin sellainen ta k a p o rtti, edellä olevatkin ovat. Siinä an n e petoksiksi voisi sanoa sitä k o n g re s -. tapalveluslain. Se on rikkonut Kiinalle erikoisen vaaralliseksi taan puolueem m e jä se n istö lle oikeus tetään orjuus siirtää mille alalle tahan joka tek ee kaik en laisten politikoit- ä ä n estellä k e tä viholliseksi, ja se sama seikka sijain olon puolueessam m e m ahdol Äskettäin antamallaan päätök tekee sen täkäläistenkin kauppa- sa. milloin vain tyimantaiat se liseksi. Ja sellaisen estäm isek si on pä sen nojalla v sellä on Yhdysvaltain ylioikeus etujen viholliseksi, sillä onhan littävät siellä vallitsevan työläis tarp e ellista, e ttä jokainen suom alai ty k se tk in tek em ättä m e n e ttä ä , sanota siten teh tä v än . T ä tä kohtaa kumonnut XYashingtonin valti helpompi käydä sotaa Kiinassa ten puutetta, ja sellaista vallit nen puolueen jäse n ä ä n estää n ä istä on siis m yöskin ä ä n e s te ttä v ä vas- petoksellisen leim an sa k o k o n a a n .; K,1. c , a k a n s Tti nuoret miehet. peruslain m u u tosesityksistä. eikä Sen tähden me vaadimme että ossa pari vuotta sitte yleisäänes- kuin esim. \ hdysvaltojen, jonka see heti kun suurempi määrä suinkaan taan ja p y sy te ttä v ä se kohta muut- Täm .* än k a u tta teollisuus-m aguaatit kenenkään neuvojen, väan työläisiä menee esim. lakkoon, sotapalvelustakin korjataan siten, tum attom ana. i Ja f r i, s t ’ f o sta v a t kaikki “e p ä v ar tyRsellä hyväksytyn lain. joka pitäisi kulettaaf joukkonsa neljän om an h a rk in ta n sa perusteella. m at” la in la a tija t puolelleen, ja se että siihen asetetaan sellainen li vaatien parempaa palkkaa.-Eihän ■kieltää yksityisten työvälitystoi- tuhannen mailin matkan ja vielä Sam aa on sa n o tta v a kym m enen- on käynyt uin yleiseksi, e ttä s itä jo säys, että laki ei astu voimaan lakossa oikeastaan olekaan Ikäväksem m e täy ty y m ainita, e ttä mistojen perimästä maksua työ pitää ne siellä yllakin. näiden puolueem m e luokkaluontees- nen luvun y h d ek sän n estä py k älästä, pidetään, a in ak in rah am aailm assa, ennenkuin kansa on siitä päättä muusta puhetta kuin työhaluises ta tin k ijö itte n joukossa ovat seuraa- i u iu iiia u u R .n n i nykyisten i > K y iste n i liitto- im o - läisiltä. \ . ihollisuuksia johon on m u u to ssesity k sessä sisälly- täy sin siveellisenä ja o ik e u te ttu n a n ' ? y^e*säänestyksellä ja e t t ä kaikki toiminta tain nojalta lak- Päätös tuli tavallaan odotta-^ laisten keskuudessa saattaa syn- ta työväestöstä, ja sitä voidaan vat län te lä ise tk in e d u sta ja t: € . T. tetty sa n a t “paitsi v altio järjestö n lu- etu jen valvom iskeinona. V aalipetokset ovat m yöskin aiv an k a ,] ^ t a a n ennenkuin siitä on niatta, sillä tuskin koskaan on tyä jo ennen kuin nykyinen so tämän lain mukaan tuottaa m aa Stone ja M. E. King U tah ista. W. valla”. Sen h y v äksytyksi tulem inen P. Collins Coloradosta. W. T. Mills tekee m ahdolliseksi n im ittä ä puolu- tav a k si tu lleita A m erikassa. T u s -; -v ’c’säänestyksellä päätetty, han — ei rajattomasti, senhän edes ylioikeuskaan mennyt jul- ta on läheskään unohtunut sii E" keudessaan niin pitkälle, että hen osaa ottaneiden mielistä. kieltää laki, mutta “tarpeellinen ja C. H. K ing C aliforniasta, A. S treiff eem m e ehdokkaiksi m uiden poliit- kilipä y h tää n k u m m u istak aan vaalia • i ° * se k s * — S elv ä s e lo s tu s m ik- ja V. J. McCone O regonista ja tisten jä rje stö n jäseniäkin, eikä sitä voidaan to im itta a ilm an petoksia, pu- S1^ ’P ? o lem m e s o d a s s a ja eh- se olisi kumonnut aloite- ja yleis- Englantikaan ei saattane levol määrä", ja siinähän sitä riittää F. S tew ard Idahosta, jo ten lännellä1 siis voida hyväksyä. h u m ttak aan yleisistä vaaleista. jo is - f j ° ^ la o lla a n v a lm iit te k e - kin. kin» on n. s. puolueettom uusliiton äänestyksen kautta laaditun lain. lisena katsella Japanin valtaus K ym raenennen luvun ky m m en että sa p etoksia h a rjo ite ta a n Rikein suu-1 y “1 rau ^ a - Anterikalaisen työväestön ke k a n n a ttajien lu kum äärä suhteellisen lotku sanovat että me olemme pykälää, joka e stä ä p e ru s ta m a s ta ; renm oisessa m itta k a a v assa . Armei- Mutta nyt olikin 'kysymys yksi yrityksiä, joiden onnistuminen suuri puolueem m e keskuudessa. huttu elintaso alkaa kohta olla taistelussa konsanvallan puoles osastoja ilm an m itään säännöstelyä, jän- ja la iv a sto ta rp e itte u hankinnas- tyisten harjoittamasta niitä jul- Kiinassa supistaisi Englannin E nsim äinen m uutosesitys on toi ta. loiset sanovat, että _________ me olem- e site tä ä n p o istettav ak si, sillä call- ¡»a tää llä niin ik ään p e tk u tu k se t kaimmasta orjakaupasta, ja se valtaa siellä, vieläpä uhkaisi sitä paljon alempana työläisten elin sen luvun ensim äiseen pykälään, fo ru lalaiset haluavat saada v altionsa ! n ä y tte le v ä t hu o m attav aa osaa, jo sta • nU ' ,RO<’a s s a slb 'j u tu k s e m m e M o r lienee vaikuttanut, että ylioikeus Intiassakin. Niin löyhillä perus tasoa muissa maissa, mutta sitä jo sta esitetään jä te ttä v ä k s i pois sa asetti kansan laatiman lain si teilla ne “sivistystaistelijan” kes- poljetaan edelleenkin ja kun nat “ja poliittisten jä rje s tö je n ”, jo vuun ja selitti, että yksityisillä kinäisetkiu ystävyyssuhteet ovat, työväestön edustajien” luku ten m uihinkin kuin sosialistisiin — äittä- on edelleenkin oikeus pitää julki että jonakin kauniina päivänä määrä näkyy taasenkin lisätyn poliittisiin jä rje stö ih in kuuluvat hen kilöt voisivat olla sam alla m yöskin miin. eräissä valiokunnissa, niin saam H iija tta iti tu m ite ttu a se v e lv o llis-’ ' a ; . . c t t a n ie olemnhe sodassa sia orjainarkkinoita. saatamme kuulla täällä selitettä L yhyesti sanoen, ä ä n e s ty s lis ta lle ' ten reg isteröim inen ei m yöskään [l! a a ,, 7 l a n ^ ‘( R P p a te itte n ja m a r k - sosialistipuolueen jäsen iä. M uutos Missä onkaan kansanvaltaisuu vän, miten Japanikin kuuluu me kai odottaa uusia kiristys- esitys n ä y ttä ä vallan v iattom alta, tu lisi m erk itä ris ti “ No”-sarakkeelle m ennyt läp itse ilm an petoksia. Äs-i kinoiden tähden. 'x ä i,^ ollen temme? Mitä merkitseekään la hunneihin ia sellaisena olisi pois määräyksiä. sillä san o taan h an m u u to sesity k ses seuraaviin kohtiin: selvää k e ttä in k e rto iv at uu tiset, e ttä Phila- Amerikan kansa vaatii säkin, e ttä m uihin poliittisiin puo A rtic le »h S ection 1, kien laatiminen niin kauan kun tettava “sivistynyttä yhteiskun delphiassa. Pa., liifto v altio ltten v j . / C‘OStl,1i a . P ^ ^ e n t t ä Wilsonilta Uudistakaa tilauksenne lueisiin kuuluvien on k a tk a ista v a A rtic le II, S ection 2, ranom aisten to im esta p id ä te ttiin 15 i •' aitlo,’.e Parle.nicntilta, minkä- meillä on olemassa ylioikeus, taa" häpäisemästä, kuten Saksa välinsä niiden kanssa, voidakseen ajoissa ettei lakkautus A rtic le X, S ection 3, i o ?: d e rö im istjö ssä a v u s ta n u tta hen- i ' " ? 1 s?P,nn’ksia o„ tehty liit- jossa viisi miestä voi päättää si- nykyisin. Siilien se imperialis A rtic le X, Section 9. ta lehden lähettäm ises-11 «OBialistipuoluceseen. M utta Hi'<»ä, joiden o letetaan a n ta n e e n re-l \$ ” 1 tC° hallitusten kanssa. tamiljoonaisen kansan tahtoa mi ajaa milloin vain militarismi »• j j . , . | i »Iina juu ri ilm eneekin e sittä jie n vil- ......." -v. 10. jT isterö im isk o rtte ja la k iv a sta ise sti T T r . !K’ h , , ’’’e c t •«'«. A rtic • le — X, — Section vastaan. Mutta siltikin selite- antaa takeita sille. Sa lUle tapahtumaan •, puiisyys, he e iv ä t lue non-partisan M M ik ikäli ä li m uissa kohdissa on k y se e n -! reg isterö im isp äiv än ä. A s ia n tu n tija in 1 iniC tictaa ne ehdot joilla - u a tija in se lopetettaisiin. Politikoitsijat ii Järjestömme asioita r i > i M i i i j i i i i u i i iii iiii> t iiiii u i iit t u ii iu i iiiii : t H u ii iiit it iiu iii iiiH iif iii: f iii u ii iiii H iiii iiiii iiji iiiii iit iii iiin iiii iiit ii it iiu iiit iii iiiu iii iit iit L : MAAILMANKATSOMUKSIA ii" " iiiiiii!iH iiiiii» iiiiiiM iu iH iiiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin iiiiiiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii! iii! :iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii7 k ; ’ '
