No. 142
TOVERI
M"
EBSfc;
R
‘Mí':
Safe
l
Í*
ÿ'
v. '
SL -
sien riistäminen on kysymykses- alaista sanam uotoja, eiv ät ne kul-1 lau su n n o n m u k aa n ° a
tään meille, että jokaisen ääni]
Rikkur
¿armeijaa
hank
Entäs
työläisten
oike
, n v t Vim tv a iä ic f p n n i - t ä i i o n ten k aan ole vaarallisia, josk in n iitä : k o rtte ja h äv in n y t t i . ,
merkitsee yhtä paljon ja jokai
..................
,, . „ „ „ - « ... j ,,
sa, nvt kun työläisten riistäjien
uksien
puolustus-
kimassa
Lännen suomalaisen työväen äänenkannattaja,
,
'
, ..... voidaan p itä ä ep äo n n istu n ein a. Mut- n a n sltta in .
nen
on
samanarvoinen
lain
edes
ilmestyy Astoriasa*. Oregon, joka päivä
edut ovat vaarassa, min heillä- ta kun kysvmys Qn vain p e ru s tu 8- K utxk s itte n ovat n o ita k o rtte ja
paitsi sunnuntaina.
.
rahastoon?
sä. Tässä ei ollut edes valtion
kin näkyy olevan valta puolus- j lak im u u to sten se lla ise n aa n hyväksy-J s a a n e e t epälailliseli% ta v a lla ? Työ-
TOIMITUSKUNTA:
Hallituksen
siirtolaisvirasto
on
|
äänestäjien
suuri
enemmistö
sa
tusrahaston kartuttamiseen. Ei m isestä ta i h y lk ääm isestä, n iin e n lä ise tk ö ? E ipä suin. a n , vaan i;er-
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
ADOLPH SALMI
K. E. HEIKKINEN
yhdessä työviraston kanssa hy
masta
arvosta
kuin
joittenkin
Niin
sopimattomana
kuin
pide
voitu toimia edes sen vertaa, edullisem paa ne hy v äk sy ä kuin hyi- ra sn u o ru k a ise t. H eillä o r r a h a a ed
A. N. KOSKELA.
lis i n e lT c te ttn
h - it t n r ie n i a ta Ja P alata k aik issa kohdissa en- ta a itseu ea
v .ip a a .s :
s t.a p u t e u .
yksityisten saalistajien voitot. väksynyt, että voimassaolevasta täänkin sitä, että toisinaan ka e e t lt t ä ä o o lis
i pelastettu
Hattunen ,
, gegta ja
f)Vat Bha kkyttaneet Jo
TOVERI
Eikä tämä juttu olisi niinkään siirtolaislaista jätettäisi huomi joamme herra Gompersin met kodit vasaramarlskinoilta, mutta ‘ EsUy8 puolueemme ohjelmaksl On re g iste rö im .sp -iv ä n ä . a ir e lle n kai
(THE COMRADE)
The organ of the Finnish workess in the julkea, jos olisi ollut kysymys oon ottamatta kaksi kohtaa, toi kuihin ja paljastamme työväes kun rnstajaluokan imperialistiset gamoin sellalnen> e ttä m e k ehottai- siten p ä ä se v ä n sä pi num m illa kus-
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday, jostain muusta kuin sellaisesta nen, joka säätää että siirtolaisten tölle tämän
työväestön suuren I pyrkimykset ovat kysymyksessä, j Bim m a ä ä n e stä m ä ä n v a sta a n sen pe-j kannuksilla v apaaksi.
at Astoria. Ore., by the Western Work
maahantuonti
ennen
tehdyn
so
ta p a u k s e n johdosta
orjakaupasta,
jota
työnvälitystoi
Y lläm alu itu n
vanhuksen“ tekoja, emme kui niin voitiin toimia. Heti tuli ria a tte e llis ta osaa. S e ei ensinnä-
men’s Publishing Society.
ovat pimuksen perusteella ei ole sal tenkaan voi olla tekemättä, sillä kehoitus, että jokaisen työläisen kään ole m ikään m uu kuin lasten- v iran n u a isc i p itä v ä t s u u rta porua
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 mistot \\ ashingtonissakin
kuinka m uka teiokf-eida ep äilly t re-
cents per inch. Special discount is allowed harjoittaneet. Miehiä lähetetään littua ja toinen joka estää luku niin häikäilemättä pelataan siltä
olisi lunastettava edes' viiden- tarhan °PI,ilaille 8°Piva Hinialkai- g isterö im isen a v u s ta ja t tu lla a n tuo-
for larger and contiuous advertisements.
a g ita tsio n ik irjo itu s, vailla kaik-
TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE.
vaikka minkälaiseen työpaikkaan taidottomat siirtolaiset pääse taholta juuri nykyisin työläisiä , kymmenen dollarin v e l k a k i r j nen
a^
sosialistip u o lu een
oh jelm alta m itsem .ian a n k a ra a n im i.a is tu k s e e n ,
____ ________ AUG. NIKULA, Manager.
ia usehssa tapauksessa sellaisiin mästä maahan. Ja jotta näistä vastaan. Työläisten katkeralla ¡työläisten oikeuksien hävittäinis-' vaadittavaa tie te e llis tä ta rk k u u tta ja T n he h a v a ita a n s .y l siksi. M utta
Entered as second-class mail matter July 18,
tulisi tosi, on taistelulla saavutetut oikeudet rahastosta!
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, kin paikkoihin, joissa ei ole min toimenpiteistä
sy v ällisyyttä.
Joskaan siin ä ei o l e ö ’i r m a a o n ’ e t^e * p u o letk aan petok-
under the Act of March 3, 1879.
Kansallinen Puolustusneuvosto, luovutetaan yksi toisensa perään,
- * _____ ___________________ käänlaista työtä saatavissa.
Ajatelkaahan mitä olisikaan m itään p eria atteille m m e vastakkais-1 sista tulo m aailm an tietoon, eikä
TILAUSHINNAT
Jokii saattaa selittää, että sel johon kuuluu m. m. lukuisia ikäänkuin tarkoituksella tehdä ■ saatu aikaan, jos esim. Kupari- ta> niin se Pintapuolisuutensa vuok- k a ik k ia p eto k siiu cf-dl H a tu .ia ra n
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuu. kautta. .$2.25
“työväestön edustajiakin” lähet ne luovutukset mahdollisimman! saaren iakon aikana olisi pantu 8,kin on kelPaamaton- S en k ä y tä n - ' L i Isom aan s f a r a h a « on joka
3 kuukautta........$1.35
1 kuukausi............50 lainen menettely tulisi rangaista
tiick-Tcmtt-iviL- •; Olisihan
i irc'i,n i ollut:
in,e koko
•
•
.. .
n ö lliset v aa tim u k se t o v at sen sija a n k om entaa kuniThassakii. tap a u k se ssa .
Suomeen ja muualle ulkomaille:
tänyt kaikille siirtolaiskomissio- tuskastuttaxiksi.
iäriestvneen
työväestön
,,
.,
_______ -
________
Yksi vuosikerta...$6.50
6 kuukautta.. .$3.50 vaksi lain edessä, jos vääryyttä
, ,
,
. . . . .
•’ jO siM ite.il
enem m än p aik allaan ja voidaan ne
nereille
kiertokirjeen,
pyytäen
i kärsineet työläiset ajaisivat asi
helpompaa htopua kerta kaukt-: voima liikkeelle puolustusrahas-; hyväksyä, vaikka em m e "p eriaatese- 1 1 1 1 1 1 14-1 11 1 : H - !■ 1
-
1
SUBSCRIPTION RATES:
niiden
yhteistoimintaa
tämän
In the United States and Canada
aan kaikista niistä mitä työväes- ton keräämiseksi. Lakkolaiset lo atu sta h y v äk syisikään.
i
->
One year..........$4.00
Six months.......... $2.25 ansa säännöllisessä järjestykses
Three months. .$1.35
One month................ 50 sä.
Mutta mitä mahdollisuutta kannattamiseksi.
tö on saavuttanut taisteluillaan, olisivat voineet seistä lakossa!
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu on karpeen kuletetulla varatto-
Ei ole pitkä aika siitä, kun tähän saakka ja lakko olisi voi- UT .a n s im a iS P t ih a n t P C t ”
Siksi tekosyyksi, jonka nojalla
............
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365,
toimitus 832.
! maila työläisellä alkaa taistelu maahan laskettaisi rajaton määrä Gompers neuvoi työväen lakien 1 tettu, eikä järjestyneen tyova-:
Japanissa
1 sellaisia orjavouteja vastaan, joi sellaista lukutaidotonta ja kont sivuuttamista, sitte halvan työ- eston kuorma olisi tullut hituis-,
S. S. Järjestön luennoit
“ L änsim ainen siv isty s”, jo n k a puo
Pienviljelijäin asema den mahti oli suurempi kuin rahtityöväestöä, joka ei vaatisi voiman maahantuontia ja nyt tu takaan raskaammaksi.
sijan Sanna Kannas-
lesta n y t niin v o im a k k a asti ta is te l
li
kehqitus,
että
työläisten
pitäi
valtion
äänestäjien
enemmistön?
rmatta
palkkaa
kuin
tninkjitäkä-
Mutta sellainen toiminta mer laan ja jo ssa ta iste lu ssa kuuluu
Japanissa
ton matka-ohjelma
\ lioikeus olisi luonnollisesti or- läiset teollisuusruhtinaat näke si kiristää nälkä vyötään ja luo kitsisi työläisten luokkasolidari- ru h jo u tu n een jo viidettäkym m entä,
senttinsä suuden herättämistä, se merkitsi - m iljoonaa ih m istä, to ise t aiv an kuo-
S an n a K a n n a sto n m atk ao h jelm an
Pienten maanviljelijäin ase javoutien takana silloin niin kuin vät pakolliseksi määrätä, on ase vuttaa viimeisetkin
si
luokkataistelun
tunnustam
ista
Maiksikin,
kuuluu
v
o
ittav
an
a
la
a
J
a
-
;
*
io
rtsu la in in
' ' “ S/ 1
itsensä
kahlehti
m
inisrahastoon.
se
oli
nytkin.
tettu
muka
vallitseva
maanvil-
masta Japanissa uudenaikaisen
,
, ,
,
Ä.. ingtonin su o m alain en valtiokom itea
Järjestynyt työväestö menetti jelystyövoinian puute. Jokaisen Sellainen vetää jo vertoja maan- m uuallakin kuin teoriassa, se panlssakin. siitä on todistuksena ta- 8euraavasti: '
ascverustelun aiheuttamien kor
yhteiskunnallisten käläisten porvarilehtien mukaan -- independencessä 22 p.
merkitsisi
keitten verojen alaisena antaa yhden niistä puolustusvarusttik- siten maahan tulleen siirtolaisen tieryö värin toimellekin.
naistyövoiman ottaminen käytäntöön' Lincoln Creek issä 23 p.
^iuinka monta kertaa onkaan luokkasuh teitten
selittämistä sik ä lä ise ssä teollisuudessa. L ä n s i- ' täräys H a rb o rissa 24-2^y
-^6-27-28-29-30 p.
täällä ilmestyvä japanilainen so- sistaan, joita se luuli rakenta on annettava tarkkaa selostus it
.
.
.
.
,
.
i
H
e
in
ä
k
u
u
n
a:
unioitten
edistysmielisten
aines
neensa
silloin
kun
se
nyt
kumo
sestään ja sitouduttava työsken
työväestölle ja silloin täytyisi m aisen siv isty k se n v o itto k u lu sta J a - L p ____ _ „
sialistilehti, The Heiniin, seuraa
„ p.
,
.
u
|
:
T
acom
assa
1
ja
2
tun lain hyväksyi tuiman tais telemaan vain maanviljelysalalla, ten taholta kehoitettu toimenpi luopua niin rakkaasta amerika- p an issa k irjo itta a m uuan tä k ä lä in e n ' T äm än jä le s tä tu le e to v e rita r Ka.n-
van valaisevan kuvan:
ja milloin- ne antautuvat muille teisiin yleisen puolustusrahaston laisuudesta”, s. o. ajatuksesta, le h ti se u raav an m ielenkiintoisen pät- n a sto puh u m aan S e a ttle n kesäju h lis-
“Militarismi hyödyttää ainoas telun jälkeen.
sentään kän:
u h ,ain
Jälkeinen
aloille, voidaan heidät vangita ja perustamiseksi, josta maksetta; että riistäjien
taan kapitalisteja. Työläiset ja
rnstaj,en edut ovat sentään
..Längimaigen gl
, j sa,’
e im a K esai
ju h lista
an m
yöhem m in. m atkaoh-
Uusia sotapilviä
si lakkoavtistusta kaikille tvöläi- • ajettavat ensin, jotta ne sitte
lähettää pois maasta.
......................... ,
.„ i
T ov eru u d ella:
*~
pienten
maatiluksien viljelijät
. .
..
......................
ta h y v äk sy m istä Ja p a n is s a n ä y ttä ä '
S IM O N A R R A , v.k. k ir j.
sille
ammattialaan
katsomatta.
kärsivät varustelukiihkon ras
voisnat jälleen r i i s t ä ä s it ä t e - j osotta v a n naistyövoim an nopea as-
iäm ä toimenpide ci kuiten
Anna pirulle sormi, niin se vie
On selitetty, että sellainen ra hokkaammin, sillä t o t t a h a n o n . ' tum inen sik äläisen teollisuuden pal-
kaan taakan alla. Tässä muuta
ID A H O L A IS IL L E .
kaan estä näitä halpapälkkaisia
mia esimerkkejä siitä, miten mei koko käden, on vanha sananlas työläisiä käyttämästä rikkureita hasto tekisi lakkojen voittami että mitä vilkkaampaa on teol-> velukseen. Ä skettäin ju ia is tu s s a am-
M u lla n , K e llo g g 'in , E n a v ille n ja
kaikkialla. lisuus, sitä enemmän on mah- i m a ttitila sto llise ssa lu ette lo ssa nä-
dän kansamme (Japanin) elää ku, joka sopii liiankin useaan muillakin kuin maanviljclysaloil- sen mahdolliseksi
C ataldon s. s. o s a s to ille .
: kyy k u u sik y m m en tän eljä eri a m m at
A
lle
k
irjo itta n u t tu lee p o ik k eam aan
paikkaan.
Ja
Yhdysvaltain
im
Mutta
sellaisen
perustamiseen!
dollisuitksia
tarjoutua
riistettä-j
militarismin alaisena. Pienvilje
la, sillä eiväthän rikkuritoimistot
tialaa, joilla tä h ä n sa ak k a on käy S p o k an esta ed e liän im itety iile paikka-
lijä. jonka perheeseen kuuluu perialistiseen politiikkaan se so koskaan ole joutuneet edesvas eivät ole suostuneet millään eh-! vaksi, joskin riistosaaliskin on te tty ain o a staa n m iehiä, m u tta jotka kunnille, saapuen S p o k a n e sta sin n e
p ä iv ä ju n assa h einäk. 4 :n ä
mies (35 vuotias) kaksi naista pi: vallan verrattomasti. Kun tuuseen siirtolaislakien rikkomi dolla ne jotka nyt “edustavat; sitä suurempi. Mutta siten voi nyt ovat y h tä hyvin avoinna nai-1 tu le v a ssa
K - ,
,
,
« , , •
,
päivänä,
jo
ten voin puhua jo tu o k si
(81 ja 27 v.) ja joka omistaa kerran saadaan suuri armeija ja sesta. 'Mutta toiselta puolen työväestöä" Kansallisessa Puo daan toimia sopusoinnussa paa-] sillekin, sam alla kuu valtion rauta- p äiväksi jä rje s te ty is s ä ju h lis sa siellä.
kanssa ja se teiden palvelukseen on o te ttu nell- Sopikaa niihin tulen en sin se k ä
1 /4 eekkeriä maata, saa vuosit voimakas laivasto, niin ei ole pel antaa tämä sitoumus työnantajil lustusneuvostossa. Ei heillä ole omanomistajien
rje s tä k ä ä n e ljä ttä p äivää seuraa-
tain $140.50 sisääntuloina. Siitä koa, etteikö riittäisi kansainväli le mitä oivallisimman tilaisuuden ollut "valtaa ryhtyä toimenpi o p p i näyttelee vielä niin }1UO. sen-tuhatta n a is ta piletinm yyjiksi, jä
vat
tilaisu u d et. A n tak aa v a sta u s e n
teisiin sellaisen perustamiseksi, mättävää osaa eräänlaisten “tvö- kas’anh,,!ta’,ksi ja k irja n p itä jik si. nen t.k. 30 p äiv ää o so tte e lla : 116—
on hänen maksettava siemeniin siä selkkauksia, joissa sitä ta r täydellisen
orjakontrahtijärjes
H u o n iattav in m uutos on k u ite n k in 4lh Avp S o , S eatU e W ash
mutta nyt kun tvöläisten oikeuk- väen e d u sta n e n filo s o fi-is s a '
Yhdeltäkään maalta,
ja lantaan $30.40, veroja $12.40, vitaan.
_ i se, e ttä n a isiä on o te ttu h allitu k se n Spokanecn
telmän
käy täntöönotta luiselle,
$>.50 erilaisille yhdistyksille ja jolla on ollut kunnollinen lai kun kerran laki nimenomaan tu
asep ajo ih in k in , jo ssa tu le e k y sy m y k -: saavun he läk. 1 p äiv än ä) jo ssa
vasto,
ei
ole
puuttunut
riitaa
vie
h
seen
enem m än lihasvoim an Rufu , to iv o tta v a sti
je s te tä -n puhum atilai-
$66.00 elintarpeisiin. Kuten nä
lee asettumaan heidän suojak-
| n äp p ärien äänien J , i,iv „ a„ m k ä y t. !
raitten
valtojen
kanssa.
kyy on kolmihenkisen perheen
seen. Jokainen työläinen joka
g i o.
oulujen o p e tta jik si pyrkii n a i-. H yvä k irja v a ra sto m y y n tiä v a rte n
Äskeinen mielipiteitten vaihto
elettävä noin viden dollarin kuu
ei suostu työskentelemään työn
g siä siin ä ta rjo u tu v a n yhteisk u n n ain - • oa m ukana.
kausituloilla ja maksettava vuo- Japanin kanssa, jossa kosketel antajien määräämillä ehdoilla,
aisllääkäritkin f
sittain $12.40 veroja armeijan ja tiin Kiinan riistämistä, synnytti voidaan vangita ja kun salapo-
’ katkovat jo nopeasti k o n serv atism in
laivaston ylläpitämiseksi.
* täkäläisissä hallituspiireissä sa liisilaitosten hurtatisaavat heidät Ne puolueemme perus liittoa puolueeksi, vaan järjestö k si, ' a iteitä J o tta n aisten tvö p a n keJs8a H ockinsonissa
puhun p e rja n ta in a t. k . 22 päivänä.
ia tehdäkseen sen jäsenille t i l a a .!
puoleensavetäväksi, on o te ttu
"Vuokraviljelijä, jonka per manlaisen mielialan, kun syntyy j vangittuina käsiinsä, niin palkan
W oo d la n d issa la u v a n ta in a 23 p.
tuslain muutokset tie
halu av at e ttä poliittisia “järjes- käytäntöön tap a h an k k ia ty ö läisille
koirassa,
jonka
käpälistä
toinen
Mt. S elossa su n n u n ta in a 24 p. T o i
heeseen kuuluu neljä miespuo
korotilshalut
lähtevät.
Pelko
v a a tte lta (? )
K uten ennem m in Jo lupasim m e, tö jä ” koskeva kohta poistetaan.
v
o
tta v a sti Mt Solon to v erit jä r je s tä
luonnollisesti
muo-
lista, 43. IS. 6 ja 4 vuotiaat ja koettaa riistää luun. Kiina ei ole maasta pois karkottamisesta saat selostam m e tä ssä n iitä puolueem m e
vät se u ra a v ik si p ä iv iis i tilaisu u d e t
Sam a kieryvs ilm enee seuraavas- dininukaisia.
kolme naista. 38, 15 ja 10 vuo vielä “Japanin suojeluksen alla" taa jokaisen työläisen silloin k ansalliskonventstonin tekem iä pe sakin m uutos-esityksessä (Luku II, '••L änsim ainen sivistvs vo ittaa siis E llfaulaan ja m uihin lä h istö n sä paik-
nvkälä
iolion
lis ä ttä is i s a n a t 1, -
..
1 , •
,
1 " N k o i h i n , johon n ä k e v ä t t tilaisen maii-
1 - d l
Jonon lis ä ttä is i s a n a t
aa
raak alaisu u d en
k u s ta n n u k s e l-, dolliseksi
tiaat, saa vuokraamaltaan 1'4 läheskään siinä määrässä kuin koettamaan
työskennellä niin ru stu slain m u u to se sity k siä , j a , toi “ilm
an asianom aisten v altio järjestä- ia . s. 0, länsim aisen siv isty k sen o-1
L eo I,reino.
eekkerin maatilalta
vuodessa Japani haluaisi, varsinkaan kun halvalla kuin mahdollista, sillä vomme puolueem m e jä s e n te n h a r
jen
hy v äk sy m istä”. K ullekin valtio- Jeellinen tu n n u sm e rk k i on naistvö-
kitsev
an
tark
o
in
n
äm
ä
kysym
ykset
$141.00 tuloja, josta on makset muidenkin suurvaltojen “suoje eihän heillä ole mihin mennä ra
ennenkuin
n iistä
ä ä n estäv ä t, sillä jä rje stö lie jäisi siis täm än pykälän voiman a settam in e n m iestyövoim an
tava vuokraan ja veroihin $78.50 lus on Kiinassa varsin tuntuva. hattomana ja työttömänä.
k e rta k a ik k ia a n on n y t kysym ys p erusteella valta hyväksyä puoluee- tilalle, ja luonnollisesti se u ra a sitä
S. S. Osastoille
Suurvaltojen välillä on ennen
ja
elinkustannuksiin
$57.00.
Pirullisempaa orjuusjärjestel-' Eiitä' Pidetaänk° puolueem m e edel seen m elkein ketä se vain haluaisi, lapsien a settam in e n n a iste n tilalle,
Puolueen kansallistoimeenpa-
Seitsenhekinen perhe tulee siis sovittu siitä, että Kiinassa ei saa mää ei voisi millään keksiä kuin leen lio k k a p u o lu e e n a , vai tehdää nkö ja kun nyt jo olem m e selvillä siitä kunhan “ siv isty s” sa a v u tta a enem -
neva
komitea kehoittaa kaikkia
elämään niinkin vähällä kuin vii kukaan mitään erikoisetuja, s. o. tämä jonka Kansallinen Puolus s iitä se lla in e n la ito s, johon voi tu lla m itä n äm ä h e rra sm ieh e t h aluavat män f laa. T äm ähän se s e littä ä täkä-
puolueen
alajäj^esiöjä ja osas
den dollarin kuukausituloilla. Ja kukaan ei saa tehdä yritystä val tusneuvosto “työväen edustaji kuka hyvänsä, ka tk a is e m a tta väle- esim . C alifornlassa, jossa tä tä luok- läisten k in k a p ita listie n h alu n aset- toja yhdessä muitten myötätun
paljon lapsia
p o rv a rillis te n puolueiden ja po kapuoluetta v astaan niin v im m a tu s ti, ta a m ahdollisim m an
kuitenkin maksaa sokeripauna lata Kiinan kauppaa omiin kä neen" on keksinyt? Niin hel jään
on
ta
iste
ltu
,
ja
jossa
puolueen
vai-r
teh
taisiin
.
M
iten
väärin
onkaan tääl- toisten järjestöjen kanssa to i
liittis te n jä rje s tö je n kanssa.
kymmenen ja puoli senttiä ja siinsä, vaan on jokaiselle taat posti ovat isänmaallisuushuma
tio p e ru sla ista ovat jo kaikki luokka- lä m enetelty kun on k o e te ttu saada meenpanemaan mielenosoituskin •
“painti” maitoa viisi senttiä tuk- tava mahdollisuus riistää Kiinaa lan vaikutuksen alaiset edustajat K okouksessa taiste liv a t välissään puoluetta m u istu tta v a t kohdat kar- esim . e te liv a ltio itte n lap sity ö läiset kueita ja kansankokouksia ensi«
syndikalism iin kallistuvat ainekset,
i heinäkuun 4 päivänä, joissa rau-
’fcnkaiippahintojen mukaan. Rii "tasapuolisesti." \ arsinkin Yh luopuneet työläisten kalliimmas ä ä rim m ä ise t refo rm a a tto rit ja nii situ t pois, niin saam m e olla var- pois te h ta is ta kouluihin!
Työväen
jä
rje
s
ty
m
is
tä
el
Japania-
in g re s s iltä :
m
oja
m
ihin
sek
am
elsk
aan
joudum
sin hinnan mukaan laskien nou dysvallat pitää silmällä Japanin ta oikeudesta: saada itse valita den välillä oleva p u h taa sti sosialis
me, jos täm ä pykälä läpäisee.
sa tu n n u ste ta vielä, sillä se kuuluu u A L " ,
~ Y le is a a n c s ty s tä p a
see maanviljelijäin päiväpalkka .liikkeitä mitä tarkimmin, sillä työpaikkansa, mikäli työtä on tinen keskus. M utta vaikka keskus
ra s ta niihin “p a h e isiin ”, jo ita “l ä n s i - s o t a p a l v e l u k s e s t a ,
N äiden
kahden
m uutosesityksen
kykenikin saam aan tah to n sa enim
seitsemään senttiin. Mutta siitä juuri täkäläiset kauppaedut ovat saatavissa.
, aman sodan sanotaan olevan
alas-äänestäm
inen
on
siis ehdotto- m ain en k in ” sivistys eh d o tto m asti ai-
m äkseen läpi, niin sittek in ovat ää-
sotaa
kansanvallan hyväksi. Sil
huolimatta ilmoitetaan yksistään mitä suurimmassa vaarassa jos
Se seikka, että näille työläisil rim m äiset refo rm a a tto rit jäle stä p ä in ; h 138*' v ä lttä m ä tö n tä , e llei puoluet- heuttaa.
loin,
näyttääkseen
että sota sitä
viime vuoden ajalla sotateollisuu Japani näkisi mahdolliseksi tiu
le ei anneta muka mahdollisuut käyneet uudelleen taistelu u n , saa tam m e haluta päästää m e rk ity k s e t
todellakin
on,
olisi
kansan an
den piirissä kohonneen 20CG u u t kentaa “suojelustoimenpiteitään" ta polkea maan varsinaisen tvö-j dakseen tilaa n.s. non-partisan liiton tö m ä ksi re fo rm ip u o lu e e ksi.
herrasnuoru- nettava vleisääncstykscllä päät-
S euraava kohta, jossa näiden sa Petoksia
Kiinassa nyt kun Europan val
ta miljoneeria.”
j tää josko he haluavat mennä
väestön elintasoa ja että siksi; propagandalle puolueem m e sisäillä. m ojen vehkeilijäin suunnitelm at taas
kaisten eduksi
“ Länsimaisen” sivistyksen kau lat ovat tekemisissä muualla, ei heidät sillä tavalla sidotaan, ei K aikki se lla ise t kohdat, jo tk a k ieltä
j
lahdattavaksi tähän epäoikeutet-
vät puolueem m e jäsen iä ä ä n e stä m ä s tu le v a t etualalle, on kym m enennen
kä niistä nähtävästi olisi suurta
nis kukkanen, vai miten?
Täm
än
m
aan
valtio
llisessa
e
lä
m
ä
ä
-
i
tUUn -s otaan- Kongressi on rikkn-
ollenkaan turvaa täkäläisen työ tä porvarien eh dokkaita joko k a rs it luvun kolm as pykälä, jo n k a tilalle e si
kaan pelkoa sille.
sä peto k set eivät su in k aan ole tun- n}lt liittohallituksen perustusta
väestön etuja, sillä milloin hy tiin heidän esity k sistää n pois, tai tetä än sam an h e n k istä ko h taa kuin tem atto m ia. M iksipä m uuksi kuin ’<ia’ hyvaksvessään pakollisen so-
Orjatoimistot säily
Japanin läheisyys tekee sen
vänsä voidaan sama laillistettu liitettiin niihin sellainen ta k a p o rtti, edellä olevatkin ovat. Siinä an n e petoksiksi voisi sanoa sitä k o n g re s -. tapalveluslain. Se on rikkonut
Kiinalle erikoisen vaaralliseksi
taan puolueem m e jä se n istö lle oikeus
tetään
orjuus siirtää mille alalle tahan joka tek ee kaik en laisten politikoit- ä ä n estellä k e tä
viholliseksi, ja se sama seikka
sijain olon puolueessam m e m ahdol
Äskettäin antamallaan päätök tekee sen täkäläistenkin kauppa- sa. milloin vain tyimantaiat se liseksi. Ja sellaisen estäm isek si on pä sen nojalla v
sellä on Yhdysvaltain ylioikeus etujen viholliseksi, sillä onhan littävät siellä vallitsevan työläis tarp e ellista, e ttä jokainen suom alai ty k se tk in tek em ättä
m e n e ttä ä ,
sanota siten teh tä v än . T ä tä kohtaa
kumonnut XYashingtonin valti helpompi käydä sotaa Kiinassa ten puutetta, ja sellaista vallit nen puolueen jäse n ä ä n estää n ä istä on siis m yöskin ä ä n e s te ttä v ä vas- petoksellisen leim an sa k o k o n a a n .; K,1. c , a k a n s Tti nuoret miehet.
peruslain
m u u tosesityksistä.
eikä
Sen tähden me vaadimme että
ossa pari vuotta sitte yleisäänes- kuin esim. \ hdysvaltojen, jonka see heti kun suurempi määrä suinkaan
taan ja p y sy te ttä v ä se kohta muut- Täm
.* än
k a u tta teollisuus-m aguaatit
kenenkään
neuvojen,
väan
työläisiä
menee
esim.
lakkoon,
sotapalvelustakin
korjataan siten,
tum
attom
ana.
i
Ja
f
r
i,
s
t
’
f
o
sta
v
a
t
kaikki
“e
p
ä
v
ar
tyRsellä hyväksytyn lain. joka pitäisi kulettaaf joukkonsa neljän
om an h a rk in ta n sa perusteella.
m at” la in la a tija t puolelleen, ja se että siihen asetetaan sellainen li
vaatien
parempaa
palkkaa.-Eihän
■kieltää yksityisten työvälitystoi- tuhannen mailin matkan ja vielä
Sam aa on sa n o tta v a kym m enen- on käynyt uin yleiseksi, e ttä s itä jo säys, että laki ei astu voimaan
lakossa
oikeastaan
olekaan Ikäväksem m e täy ty y m ainita, e ttä
mistojen perimästä maksua työ pitää ne siellä yllakin.
näiden puolueem m e luokkaluontees- nen luvun y h d ek sän n estä py k älästä, pidetään,
a in ak in rah am aailm assa, ennenkuin kansa on siitä päättä
muusta puhetta kuin työhaluises ta tin k ijö itte n joukossa ovat seuraa-
i
u iu iiia u u R .n n i nykyisten
i > K y iste n i liitto-
im o -
läisiltä.
\ . ihollisuuksia
johon on m u u to ssesity k sessä sisälly- täy sin siveellisenä ja o ik e u te ttu n a n ' ? y^e*säänestyksellä
ja e t t ä
kaikki toiminta tain nojalta lak-
Päätös tuli tavallaan odotta-^ laisten keskuudessa saattaa syn- ta työväestöstä, ja sitä voidaan vat län te lä ise tk in e d u sta ja t: € . T. tetty sa n a t “paitsi v altio järjestö n lu- etu jen valvom iskeinona.
V aalipetokset ovat m yöskin aiv an k a ,] ^ t a a n
ennenkuin siitä on
niatta, sillä tuskin koskaan on tyä jo ennen kuin nykyinen so tämän lain mukaan tuottaa m aa Stone ja M. E. King U tah ista. W. valla”. Sen h y v äksytyksi tulem inen
P. Collins Coloradosta. W. T. Mills tekee m ahdolliseksi n im ittä ä
puolu- tav a k si tu lleita A m erikassa.
T u s -; -v ’c’säänestyksellä päätetty,
han
—
ei
rajattomasti,
senhän
edes ylioikeuskaan mennyt jul- ta on läheskään unohtunut sii
E" keudessaan niin pitkälle, että hen osaa ottaneiden mielistä. kieltää laki, mutta “tarpeellinen ja C. H. K ing C aliforniasta, A. S treiff eem m e ehdokkaiksi m uiden poliit- kilipä y h tää n k u m m u istak aan vaalia • i ° * se k s * — S elv ä s e lo s tu s m ik-
ja V. J. McCone O regonista ja
tisten jä rje stö n jäseniäkin, eikä sitä voidaan to im itta a ilm an petoksia, pu- S1^
’P ? o lem m e s o d a s s a ja eh-
se olisi kumonnut aloite- ja yleis- Englantikaan ei saattane levol määrä", ja siinähän sitä riittää F. S tew ard Idahosta, jo ten lännellä1 siis voida hyväksyä.
h u m ttak aan yleisistä vaaleista. jo is - f
j ° ^ la o lla a n v a lm iit te k e -
kin.
kin»
on
n.
s.
puolueettom
uusliiton
äänestyksen kautta laaditun lain. lisena katsella Japanin valtaus
K ym raenennen luvun ky m m en että sa p etoksia h a rjo ite ta a n Rikein suu-1
y “1 rau ^ a -
Anterikalaisen
työväestön
ke
k
a
n
n
a
ttajien
lu
kum
äärä
suhteellisen
lotku sanovat että me olemme
pykälää,
joka
e
stä
ä
p
e
ru
s
ta
m
a
s
ta
;
renm
oisessa
m
itta
k
a
a
v
assa
.
Armei-
Mutta nyt olikin 'kysymys yksi yrityksiä, joiden onnistuminen
suuri puolueem m e keskuudessa.
huttu
elintaso
alkaa
kohta
olla
taistelussa
konsanvallan puoles
osastoja
ilm
an
m
itään
säännöstelyä,
jän-
ja
la
iv
a
sto
ta
rp
e
itte
u
hankinnas-
tyisten harjoittamasta niitä jul- Kiinassa supistaisi Englannin
E
nsim
äinen
m
uutosesitys
on
toi
ta.
loiset
sanovat,
että _________
me olem-
e
site
tä
ä
n
p
o
istettav
ak
si,
sillä
call-
¡»a
tää
llä
niin
ik
ään
p
e
tk
u
tu
k
se
t
kaimmasta orjakaupasta, ja se valtaa siellä, vieläpä uhkaisi sitä paljon alempana työläisten elin sen luvun ensim äiseen pykälään, fo ru lalaiset haluavat saada v altionsa ! n ä y tte le v ä t hu o m attav aa osaa, jo sta • nU ' ,RO<’a s s a slb 'j u tu k s e m m e M o r
lienee vaikuttanut, että ylioikeus Intiassakin. Niin löyhillä perus tasoa muissa maissa, mutta sitä jo sta esitetään jä te ttä v ä k s i pois sa
asetti kansan laatiman lain si teilla ne “sivistystaistelijan” kes- poljetaan edelleenkin ja kun nat “ja poliittisten jä rje s tö je n ”, jo
vuun ja selitti, että yksityisillä kinäisetkiu ystävyyssuhteet ovat, työväestön edustajien” luku ten m uihinkin kuin sosialistisiin
—
äittä-
on edelleenkin oikeus pitää julki että jonakin kauniina päivänä määrä näkyy taasenkin lisätyn poliittisiin jä rje stö ih in kuuluvat hen
kilöt voisivat olla sam alla m yöskin miin.
eräissä
valiokunnissa,
niin
saam
H
iija
tta
iti
tu
m
ite
ttu
a
se
v
e
lv
o
llis-’
'
a
;
.
.
c
t
t
a
n
ie
olemnhe
sodassa
sia orjainarkkinoita.
saatamme kuulla täällä selitettä
L yhyesti sanoen, ä ä n e s ty s lis ta lle ' ten reg isteröim inen
ei
m yöskään [l! a a ,, 7 l a n ^ ‘( R P p a te itte n ja m a r k -
sosialistipuolueen jäsen iä.
M uutos
Missä onkaan kansanvaltaisuu vän, miten Japanikin kuuluu me kai odottaa uusia kiristys- esitys n ä y ttä ä vallan v iattom alta, tu lisi m erk itä ris ti “ No”-sarakkeelle m ennyt läp itse ilm an petoksia. Äs-i kinoiden tähden. 'x ä i,^ ollen
temme? Mitä merkitseekään la hunneihin ia sellaisena olisi pois määräyksiä.
sillä san o taan h an m u u to sesity k ses seuraaviin kohtiin:
selvää
k e ttä in k e rto iv at uu tiset, e ttä Phila- Amerikan kansa vaatii
säkin,
e ttä m uihin poliittisiin puo
A rtic le »h S ection 1,
kien laatiminen niin kauan kun tettava “sivistynyttä yhteiskun
delphiassa. Pa., liifto v altio ltten v j . / C‘OStl,1i a . P ^ ^ e n t t ä Wilsonilta
Uudistakaa tilauksenne lueisiin kuuluvien on k a tk a ista v a A rtic le II, S ection 2,
ranom aisten to im esta p id ä te ttiin 15 i
•' aitlo,’.e Parle.nicntilta, minkä-
meillä on olemassa ylioikeus, taa" häpäisemästä, kuten Saksa
välinsä niiden kanssa, voidakseen
ajoissa
ettei
lakkautus
A rtic le X, S ection 3,
i o ?: d e rö im istjö ssä a v u s ta n u tta hen- i ' " ? 1 s?P,nn’ksia o„ tehty liit-
jossa viisi miestä voi päättää si- nykyisin. Siilien se imperialis
A rtic le X, Section 9.
ta
lehden
lähettäm
ises-11
«OBialistipuoluceseen. M utta
Hi'<»ä, joiden o letetaan a n ta n e e n re-l \$ ” 1
tC° hallitusten kanssa.
tamiljoonaisen
kansan tahtoa mi ajaa milloin vain militarismi »• j j
. , .
| i »Iina juu ri ilm eneekin e sittä jie n vil- ......."
-v. 10.
jT isterö im isk o rtte ja
la k iv a sta ise sti
T T r . !K’ h , , ’’’e c t
•«'«.
A rtic • le —
X, —
Section
vastaan. Mutta siltikin selite- antaa takeita sille.
Sa lUle tapahtumaan •, puiisyys, he e iv ä t lue non-partisan M M ik ikäli
ä li m uissa kohdissa on k y se e n -! reg isterö im isp äiv än ä.
A s ia n tu n tija in 1
iniC tictaa ne ehdot joilla
-
u a tija in se lopetettaisiin.
Politikoitsijat
ii Järjestömme asioita
r
i > i M i i i j i i i i u i i iii iiii> t iiiii u i iit t u ii iu i iiiii : t H u ii iiit it iiu iii iiiH iif iii: f iii u ii iiii H iiii iiiii iiji iiiii iit iii iiin iiii iiit ii it iiu iiit iii iiiu iii iit iit L :
MAAILMANKATSOMUKSIA
ii" " iiiiiii!iH iiiiii» iiiiiiM iu iH iiiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin iiiiiiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii! iii! :iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii7
k
;
’ '