Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 16, 1917)
TO VERI TOVERI L innen xuomalaiien työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä paitsi sunnuntaina. TOIMITUSKUNTA: W. N. REIVO LAURI MOILANEN ADOLPH SALMI K. E. HEIKKINEN A. N. KOSKELA. TOVERI (THE COMRADE) The organ of the Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work men’s Publishing Society. Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 cents per inch. Special discount is allowed lor larger and contiuous advertisements. TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE. AUG. NIKULA, Manager. Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, under the Act of March 3, 1879. TILAUSHINNAT Yhdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta..|4.00 6 kuu. kautta. .$2.25 3 kuukautta.........$1.35 1 kuukausi........... 50 Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta.. .$6.50 6 kuukautta.. .$3.50 SUBSCRIPTION RATES: In the United States and Canada One year..........$4.00 Six mouths...........$2.25 Three months. .$1.35 One month.................$0 Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, toimitus 832. Liian myöhään Eräänlaista “yhteis toimintaa” Ei sentään varsin niinkään Satamatyöläisten palkankoro tuksen johdosta ovat täkäläiset porvarilehdet saaneet kirjoitta misen aihetta. Kun nyt miehistä on puute, eikä työn seisaus saa tulla kysymykseenkään, on isän tien ollut pakko kohottaa hiu kan palkkoja, mutta että eivät miehet saisi käsitystä siitä, min- kätähden palkkoja kohotettiin, rientävät nämä porvarien kynä- rengit selittämään, että siinä si tä nyt näette tulokset yhteistoi minnasta. Täkäläisten porvarilehtien uu- tisnälkäiset kirjoittajat, joitten yhtenä tehtävänä on saada ai kaan mahdollisimman paljon Sensatsionia, eivät useinkaan tu le ollenkaan harkinneeksi mitä he kirjoittavat. Kun ne kirjoit tavat työväestöä vastaan, tapah tuu se keinoja valitsematta. Kir joitukset maalataan mahdollisim man räikeiksi. Ja kun ne toimi neen erehtyvät kirjoittamaan esim. sosialistien merkityksestä — tosin muissa maissa — niin tapahtuu sekin samoilla räikeillä värityksillä. Nykyinen sosialis tien asema Venäjällä antaa siitä parhaat todistukset. Niin todellakin, tuloksia yh teistoiminnasta. Mutta selittä mättä jää, miksi ei vuosi taka perin, jolloin miehet vaativat työnantajienkin taholta “yhteis toimintaa ', siellä oltu ollenkaan siihen taipuvaisia, väan mentiin niin pitkälle, että pantiin halli tuksen työvirastokin tukemaan rikkureita. Venäjällä selitetään sosialisti en olevan melkein täydellisesti vallassa, ja vaikkapa saattaakin otaksua, että osa porvarillisista kirjoittajista tekee sen saadak seen sitte sysätä syyn sosialistien niskoille, jos taantumus uudel leen pääsee satulaan Venäjällä, niin sittekin eräät kirjoittajat maalailevat sosialisteja vallassa - (»Iijoiksi vain pelkästä sensatsio- nihalusta. Niillä ei ole mitään käsitystä valtasuhteista, vaan asettavat ne sosialistit “valtaan”, milloin kirjoittajien tarkoitukset tulevat siten täytetyksi. Muuan New York Timesin kirjeenvaihtaja kirjoittaa äsket täin \ enäjän sosialistien toimis ta seuraavan kuvaavan selityk sen : Siihen aikaan ei ollut pelkoa V iimeisten tiedonantojen mu miesten puutteesta, kuten nyt, kaan tunnustaa herra Gompers- ja siksi silloin kieltäydyttiin kin jo, että työväen lait eivät kohottamasta miesten palkkoja. takiakaan olla turvassa sotasu- iällä "yhteistoimintaan" viit silta, ja vaatii työväestölle edus taamisella tahdotaan sanoa, että tusoikeuksia kaikissa valiokun miehet voivat vallan vaaratta nissa, jotka käsittelevät ase vei luopua unioistaan, kun nyt nä vollisuuspakon alaisten miesten kyy, että isännät antavat pal vapautus vaatimuksia. kankorotuksen ilmankin ja “sa Mitä hyvänsä tästä edustus- mahan se on miten sen saa, vaatimuksesta sailottaneekaan, kunhan sen vain saa", tahdotaan työläisten tunnuslau on Gompersin huomio kääntynyt asettaa siihen, että työväen lait eivät seeksi. mahdollisesti olisi turvassa sota- Niin konservatiivista ja luok- susilta. liian myöhään. Miten ne kaetujaan tuntematonta kuin tä “Niiden kansallisten liittojen voisivat olla turvassa, kun her käläinen satamatyöväestö ylei (valtioiden) tilalle, jotka nyt ra Gompers itse ensiniäisenä suo sesti onkin, ei sentään ole luul käyvät sotaa, tultaisi asettamaan sitti niiden syrjäyttämistä. Vaan tava, että se luopuu uniostaan kansainvälinen luokkaliitto, joka olisiko asia käsitettävissä siten, ja luottaa yksinomaan isännistön tulisi vaatimaan rauhan säilyttä- mistä. Muropa on jakaantunut että Gompers suositeli lakien vapaaehtoiseen “yhteistoimin i kahteen suureen valtioleiriin, syrjäyttämistä tarkoituksella kor taan." Sillä on eräänlaisia koke jotka ovat sodassa keskenään. jata lait talteen? Muuhun käsi muksia. joita se tuskin unohtaa \ enäjän sosialistien uskalias tykseen tuskin voi päästä. ja niiden perusteella se käsittää, suunnitelma on saada aikaan Mitä työväestön edustajien va että uniot ovat varsin tarpeelli litsemiseen näihin lautakuntiin set sellaisissa tapauksissa, jolloin ristijako järjestämällä Europa tulee, niin sellaisesta ei pitäisi ei erikoisen vilkas teollisuusaika kahteen uuteen leiriin — toiseen olla puheitakaan, muuten paitsi tee isännhistölle nykyisen laista porvarit ja toiseen proletaarit että ne muodostetaan kokonaan “yhteistoimintaa“ vallan välttä i — voidakseen tehdä kansalliset ¡rajat puolueettomiksi ja siten työläisistä ja niille annetaan täy mättömäksi. viedä sodalta sen tarkoitus. Sa- dellinen valta päättää kunkin miehen Viihteen. Jos silloin saa Jos luokkaedut olisivat tunne | lialla sanoen, sodan tilalle ja daan 'kunnollisia edustajia, niin tut, niin nyt olisi mitä edulli . rauhan ehdoksi tahdotaan asettaa työväestö vapautuu, mutta sinta kiihoittaa isännistöä vielä : vallankum ous.’’ muussa tapauksessa tulee niiden kin läheisempään “yhteistoimin Etteikö Venäjän sosialistien yksityisten kuorma, jotka joutu taan", eikä siihen tarvittaisi tu s I tarkoituksena todellakin olisi vh- vat tuomitsemaan luokkatove kin lakkoakaan. Mutta siinä ' teiskunnallisen vallankumouksen rinsa sotamolokin uhriksi, liian liv. »kkaetujen käsittämättömyy aikaansaaminen koko Europassa. raskaaksi. dessähän se työväestön toimin siitä ei ole tinkimistä, mutta tä Joku yksityinen edustaja ei nan heikkous onkin. Kun luokka- mä porvarillinen kirjailija aset voi ajaa työläisten etuja sellai suhteita ei käsitetä, saattavat taa heidät sellaiseksi mahti val sissa valiokunnissa, joissa ei teh kaikenlaiset “yhteistoiminnan" laksi, joka rakentelee satumaail dä. mitään muuta kuin riistetään agitaattorit, aina porvarilehden moja melkein mielivaltaisesti työläisten oikeuksia kaikissa ta toimittajista saakka esitellä neu Eikiiliän Venäjän sosialisteilla pauksissa. vojaan. 1 ole verrattain selvänä niitä Turhanpäiväistä oikea- oppineisuutta ja vä hän muutakin taa siihen edellytyksiä ja siten Unionistisen liikkeen puo on Gompersinkin laita. \ öisin luekanta. luetella lukuisia esimerkkejä sii "I monistinen liike ei voi ole tä. miten johtajat ajavat joukon vissa oloissa ottaa mitään rau tukemaan tekoja, jotka eivät taista puoluekantaa”. selittää yleisäänestyksellä mitenkään tu "hsko", koska se tarvitsee kaik- IV lisi hyväksytyksi. Eiköhän hal | ki työläiset riveihinsä. Ihan pai Lopettajaisiiksi. litusvalta voi toisinaan ajaa läpi kalleen sanottu, mutta se ei ol Etteivät lukijat saisi sitä k ä päätöksiä, joita joukot eivät hy lenkaan selitä sitä, etteikö sen sitystä. että tästä tulee pitkä jut väksy? Mitenkähän vain lienee täydy sittekin omata rautaisen laita ? luokkakatsomuksen, tai muuten tu, voin jo etukäteen luvata lo asevelvollisuuspakonkin pettaa tällä kirjoituksella. Ja tä Olisikohan saatu yleisäänestyk se ei ole unionistista liikettä oj tä ilmankin sitä kai jo riittäisi, sellä aikaan sellaista suositusta ienkaan. Ja juuri se luokkakat- ellei “Eskon " kirjoituksissa oli-i että työväenlait olisivat tilapäi somus on puuttunut American ollut niin monta kohtaa, joihin sesti syrjäytettävät sotatilanteen 1*ederation of Laborin gontper- vallitessa? Epäilenpä sellaista, sismilta. ei vielä ole mitään sanottu. Se luokkakat somus mutta herra Gompers uskalsi an puuttui niiltä Wyomingin enti • Se epämaterialistisuus. taa sellaisen lausunnon. siltä "sosialistisilta union vir “Esko" asettaa minun kontol Epämaterialistisuudesta ei voi kai,¡joiltakin ja sen puute se leni väitteen, että A. F. of Labor siis syyttää Toverin kirjoittajia, ajoi Spargon ja Bensoninkin sin on sellainen mikä se on siksi, kaikkein vähimmän Jtihan-Kus- ne missä luokkien olemassaoloa että Gompers on vanhoillinen, taata, mutta "Esko” on syyllinen ei tunnusteta ulospäin, mutta Kiitos esityksestä, luutta niinä fatalismiin olettaessaan, että ym josSa kuitenkin tarkoin toimitaan sittenkin mieluummin määritte päristö se niin vain automaatti aina luokkaetujen mukaan. len itse oman kantjini. En ole sesti muodostaa jokaisen yksi Mutta yhtä totta kuin onkin se, koskaan sanonut Goknpersin yk lön. Kyllä Amerikan työväenlii että unionistinen liike ei voi o t sinään olevan vastuiiinalaisen A. ke olisi voinut olla hiukan toisen taa mitään rautaista puoluekan F. of Laborin taantumuksellisiin laistakin, jos sen presidenttinä taa. yhtä totta on sekin, että desta. Mutta olisinpa esimer olisi ollut joku työväenliikkeen gompersismin kannattajat ovat kiksi kelpaava fatalisti. ellen parasta katsova, eikä henkilö, jo sellaisen ottaneet, ja sitä on ol myöntäisi että Gompersin kontol ka asettaa aina persoonalliset lut ottamassa herra Gompers itse le tulee suuri määrä siitä van kostonhankkeensa etutilalle sil ’ etupäässä. Sellaiset selitykset hoillisuudesta, joka muodostaa loin kun pitäisi pyrkiä yhteis että liitto ei ole asettunut viral gompersismin pohjan A. F. of ymmärrykseen työväenliikkeen lisesti minkään puolueen taakse, Labor liitossa. KAJ!,? johtajan taloudellisen ja valtiollisen haa eivät merkitse mitään ja niiden persoonallisella vaikutuksella o»t ran välillä. Ja (iompersista e? taakse asettuminenkin on vain suuri merkitys. Ainahan sitä' voida sanoa muuta kuin se. että teknillisyyksien aseina käettä turvaudutaan auktoriteetteihin ja hänen sosialismin vastustuksensa mistä, sillä tosiseikaksi jää. että kun Gompers jossakin määrätys johtuu siitä, että hän ei voi su Gomiers kannattajineen .teki vii sä asiassa sanoo painavan sa lattaa eräiltä sosialisteilta saa me vaaleissakin kaikkensa saa nansa. niin seuraavatj sitä tuhan miaan loukkauksia. Tietysti dakseen työläiset kannattamaan net työläiset ollenkaan harkitse myönnetään, että häntä on ai- demokraateja. 1 äällä Toverin matta. heettomastikin syytetty eräitten toimistossa' on vieläkin nähtävä Jos Gompersin tilalla oleva johtajien taholta ja että sosialis- nä z\. E. of Laborin toimeen mies olisi edistysmielinen, niin tipholueessakin on ollut henki panevan komitean antamia viral asema olisi toinen. ‘ Yksityiset löitä, jotka ovat menetelleet yhtä lisiä julistuksia, joissa kehoitet- eivät muodosta liikettä, mutta aasimaisest: unionistista liikettä tiin kannattamaan 'Wilsonia pre vaikuttavat siihen voimakkaasti, vastaan, kuin Gompers yleensä sidentiksi. sikäli kuin heidän asemansa an tvöväenliikettä vastaan. Miten olisikaan ollut mahdol- N a 140 he voivat tehdä ja mitä he siis näjän työväestön saavutukset ereh d y k siäk in sa ttu isi, voidaan ne tä ä llä v altam eren ta k a n a siitä op sä i k o rja ta sillä, e ttä suojollaankin joi ly tty jo ta k u in k in vapaana. suunnittelevat. mahdollisimman pieniksi. J a m iten e p ä its e k k ä ä s ti o n k a in tä denkin “pienten k a n so je n ” e tu ja , ku- Vaikka yhteiskunnallinen val Ei näiden kirjoittajien tarkoi ten esim .. täk ä läise n W all-kadun a lu - ' k äläin en yläluokka valvonut Juuri lankumous onkin sosialistien eitä, ru u tite h ta ilija in , te rä s tru s tin , e- siin ä s u h te e ssa ty ö lä iste n e tu ja , silla päämäränä ja sen tapahtuminen tus ole kirjoituksillaan rohkais lln ta rv e tru stin ja lukuisien m uiden tu sk in kym m enen p ro se n ttia k a e n a- ja e u ro p a laiste n ' n ie rik a la issy n ty ise stä ty ö v äe stö stä «•- työväenluokan valtaanpääsyn ta Venäjän työväestöä, vaan kii- a m e rik a laiste n hoittaa sen vastustajia. “pienten k a n so je n ”, jo tk a ovat jo ai- saa k u n n o llisesti edes englannin välttämätön seuraus, eivät sosia k ieltä. p u h u m a tta k a a n sellaisesta listit sentään luule, että se voi Venäjän työväestö tietänee to koja om aksuneet sen “siv isty staiste- “ra a k a la is k ie le s tä " kuin esim . saksan daan nyt “panna toimeen" niin ki sen, että proletaariaatin vai- lu lle ” sangen tä rk e ä n te h tä v ä n , e ttä kieli on. ta iste lla sak san k ie ltä v astaan. J i vain käden käänteessä kautta taankohoaminen sellaisessa feo- m ikäpä olisikaan tepsiväm pi keino, . Niin e ttä on s itä m eilläk in syytä Europan. Mutta kun ei ole mi daalivallan alta kohoavassa maas kuin esim . a m e rik a la iste n tru stie n ylpeillä siitä e ttä em m e ole puti.i tään käsitystä yhteiskunnallisis sa kuin Venäjä nykyisin vielä k ä y ttä m ä : s u rm a ta teollisuuslaitok- m atto m a sti vielä vaip u n eet “ faak. ta suhteista, eikä luokkataistelun on, ei ole mahdollinen, eivätkä!sIssaan m ahdollisim m an paljon työ- la isu u te e n ” ja kun nyt sotatilR pteen •• , varsin k in siirto laistv ö läisiä, a ik a n a saam m e kaik k i lapset pel historiallisista muodoista, mm| ne suinkaan koetakaan tehdä sei-1 Iäisiä, . - , . , . . . . , silla kukapa tak aa e tte iv ä tk ö varsin- loille, ja te h ta isiin , niin eiköhän saattaa sitä kirjoitella sensatsio- la.sta hyppäystä kuin teodahs- kjn keski. ja eteläeuropalalset osai3i m u u tam assa vuodessa “ s iv isty tä sii nä m ää rässä , e ttä lu k u taidottom ien nin vuoksi yhtä ja toista. Sel m istä sosialismiin kohoaminen o sittain sak saak in laisilla kirjoitti^illa ei näet ole olisi, vaan he koettavat saada j J a kai m ar se K reikan kuningas- p ro se n ttim ä ä rä kohoaa m uutam alla kym m enellä ja v a rsin k a a n saYsan mitään menetettävää, sillä seu- valtaan kohoavalta porvaristolta j kin osasi saksaa, m iten k äp äs se m uu k ieltä ei osaa k u k a a n e ik ä ¡juurin raavassa kädenkäänteessä he mahdollisimman paljon myönny ten niihin naim isiin k aan sen saksa- osa tie d ä edes sen o lem a ssa o lo sta saattavat selittää asian aivan tyksiä, saada porvarillisesta kan laisen k a n s s a ... V ähätpä siis siitä, kaan. S e lla in e n olisi tosi-am örika- tah to iv a tk o k reik k a la ise t k u n in k aa n päinvastaiseksi ja maalata sosia sanvallasta sellainen, että siinä sa eroa uii ei. L iitto la ise th an tä is laisuuden voitto. — Ju h an -K u staa. listit vaikka yhtä verenhimoisiksi voisi huomata jotakin kansanval- , telev at “ k a n san v a lla n ” . puolesta tä kuin porvarit nyt ovat. Yhteis taisunttakin muistuttavaa. Y llit- kuten tu n n ettu a , ovat k u n in k aat ai- .i i n i p.H 1 1 I l- H - i- l -l- l - l - H - m - l - l kunnallisesta vallankumouksesta ta nämä kirjoittajat haluaisivat na k a n san v a lta isu u d e n tiellä — lu-i + heillä on tarkoitus antaa mitä mieluummin että sielläkin vietet k u u n o tta m a tta E nglantia, m u tta sie l lähän ei ollakaan niin itse k k ä itä , e ttä hautajaisia p y rittä isi saam aan kan san v altaisu u t- kauhein kuva ja siinä onkin syy, täisi kansanvallan mjksi se maalataan seinälle nyt lähimmässä tulevaisuudessa, ku ta voim aan ja k u n inkaan e ro tta m i ■11 1 1 1 1 1 1 l l- H - l - H -K --: I 1 1 H-fc-l-I- K A N S A L L IS P U O L U E E N Y L E IS a a - kun koko maailman porvaristo ten tehtiin täällä muutamia päi nen ei ole niin ollen tarp eellin en . N E S T Y S “C”, 1917. T äytyyhän sitä olla o lem assa jo ita yhtteisvoimin koettaa tinkiä Yc- viä sitte. :: Järieslömine asioita ^ iiiiiiiiiiH iiin r u u u iiiu itiM iiii H iiiiiM itiiiiiiiiiiit M iiiH iiiiiiiiH it t im iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH iiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiu m u iiiiiiiiiiu n iu tiiiiiiiiiiiiiiiiP iiiiiiiH iu iiiiim n iiiiä i MAAILMANKATSOMUKSIA r iiiii» !iiit iiiiiiiiiiiiiiiiit ijiiiiiiiu n iiiiiiiiiiiii ii ii ii iiH n ii ii ii i'i i: iii ii ii iii ii ii t i ii iii ii ii iii ii ii ii iii ii ii ii iii ii ii iii ii ! i ii ii iii ii ii iii ii ii ii n iu u iii ii ii iii ii ii it ii iii ii i! ii iii ii ii ii iii ii iH iii : Oikaisu E ävyttöm yyd "stä ä n kuuluisa kor- jaijsvirhepaholainen oli h iljattain ta a sen Toverin palstoilla sotkem assa selvää asiaa. N um erossa 13S toiini- tusisivulla olevan “ E lävätkö siirto lai set: A m erikassa toisten kustannuk- sella'-n im isen artik k elin siihen koh taan . jossa puhutaan siirto laisen elä m änehdoista. oli se värk än n y t erään lauseen näin kuuluvaksi: “Jo itak in vuosia takaperin oli tuo m aaljenou- suijaha $10,000, m ulta sittem m in on se k o ro tettu $20.00:iin.” Tarkotuk- seija oli luonnollisesti puhua vain kym m enestä ja sittem m in k o ro tetu s ta kah d estak y m m en estä dollarista, muitta k orjausvirhepaholainen tuli ja sotki selvän asian. san kieli ei olekaan sivistyskieli. M ahdettaneekohan tilalle a s e tta a kiinan tai jap an in kieli, ei ole vielä ilm oitettu, m u tta to iv o tta v a sti sa a daan jo täm än “s iv isty sta iste lu n ” ku luessa selville, m ikä olisi sellainen sivistyskieli, joka a s e te tta is i p o iste tun saksan kielen tilalle. M iksi em me läh e ttä isi R oosevelttia etsim ään siv isty sk ieltä A frik asta? kin “h irv ittä v iä e sim e rk k e jä ” joihin n o jaten tu lev aisu u d essak in o sataan välttyä k u n in g ash allitu k sen k au h u il ta, kuten la ittiu sv ä k i alk o h o lism ista katselem alla alkoholissa uiskentele- via ju o m arin m unaskuita. L iitto la ise t tu lisiv a t taiste lem a a n viim eiseen saak k a se lla ista “h u llu tu s ta ” v astaan, e ttä E n g la n n ista k in pois te tta is i kuningas, m u tta se ei ta p a h tuisi m uusta sy y stä kuin voidakseen sä ily ttä ä jälk im aailm alle täm än " h ir v ittäv än e sim e rk in ” ja siksi u h ra t taisi E nglanti. M ikä olisikaan epä- itse k k ä äm p ä ä ju u ri sen m aan tah o l ta, joka tä s s ä “s iv is ty s ta is te lu s sa ” on ollut to isten k in pan k k iirin a. S aksan k eisarin poistam inen a in a kin v a lta istu im e ltaa n — ellei kauem m aksikin, olisi “kan san v altaisu u s- ta is te lu n ” ensim äinen teh tä v ä, jo siksikin e ttä hän kai osannee saksaa. M utta esim erkin vuoksi sopisi h ä netk in s ä ily ttä ä vaikka E llissaarella, ellei R oosevelt haluaisi sirk u k se en sa, n ä y tte ek si siitä m inkälaisen h ir viön en g lan tilain en k in on sa a tta n u t sy n n y ttä ä . '«■ M utta kuten kaikilla suurilla a si oilla ja n iistä aih eu tu n eilla suurilla taistelu illa, on tälläk in liitto la ism a i den “siv isty sta iste lu lla ” su u ria vas tuksiakin. M utta kiitos e n tiste n e- rehdysten, niistäkin sen tään voidaan jollakin tavalla selviytyä. J a onhan sitä sen tään täm än keksityn e re h dyksenkin liepeillä m uuan lieventävä a sia n h a a ra ; — m iten paljon vaikeam paa olisikaan täm ä “siv iety staistelu ", ♦ • * ellei liittolaism aissa olisi koskaan e re h d y tty oppim aan sa k sa a ? A jatel ikäänkuin v aisto m aisesti ovatkin kaa niistä sa a ta isi saksan kielen ta i a m e rik a la ise t k ä s ittä n e e t ihm isk u n toisia urk k ijo itak aan ! nan suurim m an ereh d y k sen : saksan u u tis e t K reik asta k e rto v at sikäläi * * * kielen oppim isen, ja yleisesti olleet sen kuninkaan o ttan een ja k u ita n haluttom ia oppim aan m itään kieltä, neen toim ensa tässä m uutam a päivä K aksi su u rta voittoa on siis saa sittje. Tai oikeam m in siinä taisi käy vu tettu “siv isty sta iste lu ssa ". On — kai juu ri siksi, e ttä ovat “h en gessään* k ä sittä n e e t jonkun kielen dä sam alla tavalla kuin työm aalla päästy siv eettö m ästä saksan kielestä. ain a silloin kun joku yksityisenä - sillä luonnollistahan on e ttä sillä j o,evan sivistyskieliin kuulum attom an, joittuu “ vähennettäväksi". ei sa a ta k äsitellä m itään asiaa m u u -' m u tta tip täm ä ttä sitä m ikä se olisi, E roam inen johtui liitto laisv alto jen te n kuin siveettö m ästi, lukuunotta- vieronneet 'k a ik k ia , vieläpä om aan- v aatim uksesta. Ja liitto la isv alla t a- sakin, niin e ttä vain h arv at am eri- javiit kuten tu n n ettu a, “pienten k an m atta n iitä joita am e rik a laise t “tie- ! I k alaiset ovat o tta n e e t vaivakseen sojen oikeuksia" ja siinä sivussa käy d em ieh et”, “tu tk ija t” ja m uut kuului ; oppia edes om aa kieltään — englan- vät taiste lu a “sivistyksen ja ihm isyy suudet ovat kopioineet ja e sittä v ä t nin kieltä — kunnollisesti. Ja täm ä d e t “ puolesta, kuten osottaa sekin. tää llä om iaan. Sehän onkin jo koko vaistom ainen “siv isty sta iste lu ” kai naan toinen asia, sillä v a ra ste tu t sak- e t t | tää llä A m erikassakin on jo e rä is on v a ik u tta n u t senkin, e ttä tää llä sä yliopistoissakin p ä ä sty niin p it sa la ise tk in a ja tu k se t m uuttuvat sr a . lapsetkin ovat ennem m in a je tu t kah- veellisiksi sillä e ttä ne v a ra staa källe siv isty sta iste lu ssa , e ttä on — dek sito ista tun n ik si p äivässä te h ta i m erikalainen ja e s ittä ä om inaan. la k a ttu op ettam asta saksaa. siin, kuin kouluihin oppim aan kie M iten kam ala erehdys onkaan ol- Toinen voitto on K reikan k u tiin liä. S ellaista “ra a k a la is u u tta ” kuin lut, e ttä onkin O petettu saksaa, m u t-¡k a a n eroam inen. K ukapa väittäisi- kielten oppim ista h a rjo te ta a n vain ta kiitos liittolaisvaltojen salaisen ' kään nyt, etteik ö liitto laisten pyhin S aksassa ja tieten k in pahojen tap o diplom atian, nyt viim einkin on sa atu | ta rk o itu s ole “a ja a ” pienten kansojen jen ta rtu n n a n v aik u tu k se sta sen naa- se ll ille se tärk eä totuus, e ttä sak- e tu ja m uutenkin kuin takaa. Ja j»s j purim aissakin jonkun v erran , m utta “Sivistystaistelun” liepeiltä Muutoksia kansatlisperuslakiin. jotka h yväksyttiin puolueen kansalliskon- ventaionis&a, St. Louisissa, Mo., huhtikuun 1— 14,1917. (O sastoilta lä h e te tä ä n valtioviras- to ista ylFäolevasta jä se n k o h ta lse sta y le isä än e siy k se stft jä se n ko h taiset ä ä n esty slip u t. T ä ssä vain tehdään suom alaisille jä se n ille selkoa m itä sisä ltä v ä t ne m uutokset., jo ita kon- ventsioni e h d o tta a te h tä v ä k s i p e ru s lakiin.) Luku li. Pykälä 1, (K o n ventsionin su u ri enem m istö hyväksyi e n tisen p ykälän, m u ttn vä hem m istö e h d o ttaa siitä jä te ttä v ä k s i pois s a n a t: “ja p o liittiste n jä rje s tö je n ”, jo ten pykälän k o h ta tu lisi k u u lum aan: " . . . joka on k a tk a issu t yh te y te n sä kaikkien m u itten p o liittis ten puolu eitten k a n ssa ja j o k ia ...” jne.) Luku II. Pykälä 2. »(Tähän p y kälään e h d o te taa n lis ä t täv äk si siv u lau se: "ilm an a sia n o m ai sen v a ltio jä rje stö n h y v ä k sy m istä ”. Näin k o rja ttu n a pykälän kohta tu lisi k u u lum aan: " . . . ei ole kelvolli nen sosialist ¡puolueen jäse n y y tee n ilm an !!?iu. m aisen v altio jä rje stö n h y v äk sy m istä- »ikä k u kaan puolueen jä se n s a a . . . ” jne.) Luku II. Pykälä 6. (E h d o te taa n jä te ttä v ä k s i pois.) Luku III. A s ia in h o ito . P y k älä 1. S osialistipuplueen tisitji- ta hoitaa kansallis? nim ee »paneva ko m itea, sen .alakom iteat j i v irk ailijat, kansalliskon ventsioni, sekä puolueen yleisään esty s. t Luku II. Pykälä 2. (I usi pykälä, jo ta e h d o te ta a n ny kyisen p e ru sla in IV ja VII lukujen tilalle.) (a ) K ansallisto im een p an ev a kom i tea m uodostuu v iid e stä to ista jä s e n e s tä : ne v alitaan piiriin jä s e n te n yleis- ä ä n e sty k se llä , kolm e k u sta k in seu- ra a v a s ta v iidestä p iiristä : (b) P iiri No. 1. — M aine, New H am pchire, V erm ont, M assach u setts. Rhode Island, C onnecticut, New York. <) Piiri No. 2. — ije w Je rse y , P ennsylvania, D elaw are, D istrict of li-ta ottaa raudan kovempaa puo kuu osottaa että agitaattorit ei-¡kunnat innat. . mutta eivät ollenkaan i vieläpä < iompersinkin. huolimat- luekantaa? Kuten väitetty, te vät ole siitä selvillä, kun osut- mi aan?? ’e miten ne valiokunnat ta siitäkin, että säännöt eivä» kee Gompers kannattajineen taa että ne toimivat vallan päin on l asetettava, ja onko kukaan vielä määrää hänen olemaan kaikkensa saadakseen työläiset vastoin kuin niiden pitäisi toi nähnyt edistysmielistä edustajaa äänestämään oman luokkansa vi mia. niin se on "turhanpäiväis jossakin tärkeässä valiokunn.as- edistysmielisen. Kunhan ei kävisi siten, jtttä hollisia. Ja kun nyt kai sentään tä vikojen etsimistä." Sellaisen sa.J lvi ainakaan vaarallisuu silloin kun edistysmielisyys k »Hi saa odottaa, että sellaiselta mie lopiikan mukaau on luokkasuh- teen saakka. Kyllä niihin asete lun A. oi Lah(jrin sä.intoi- heitä, jonka käsissä on kolmen 1 teitten tunteminen niin turhan taan tunnetut taantumuksellisiin bin. on nerra ( lompers sen hio- miljoonan unionisiin johto, saa- päiväistä, että siitä ei kannata den ja luokkarauhai| kannattajat,! kan palkkalistallakin, jonka etu- dann vaatia edes yhteiskuntaopin edes huomauttaa. — sääntöjen myöntämällä taval-j jen liv v aksi hän on toiminut aakkosten tuntemista, niin ei kai la. Silla tavalla sitä hoidetaan : tvöväenliikkceu keskuudessa i<» ole vahingollista huomauttaa sii ' Ne asiat joita muutkin tuntevat. asioita ja sillä tavalla tuetaan] pitkän ajan. tä silloin kun sellaista menette-1 Se New Yorkin unionistien sitä vanhoillisuutta joka A. E. ' Mutta eiväthän säännöt kiellä lvä harjoitetaan, mitä Gompers rettelö, jonka "lisko' sanoo mui of Lahorissa on niin vankka. (jonipersia olemasta edistvsmie lakeijoineen harjoittaa. (lenkin tunteviin kuin lehden toi Kelpaisikohan herra 'Gomper l i n e n E i v ä t , mutta kun ne Li se epärehellisuus tarvitse mittajien, ei sittekään näytä ole sin oma lausunl.» siitä, että tääl olla sellaista, että tekee palve van "Eskolle" tunnettu. En mi lä ollaan jälessä työväenlainlaa- eivät sitä määrää, niin mitäs jou luksia rahan edestä. Selkiisi . nä tarkoittanut sitä vuosikausia dinnassa? Jo ennen mainitussa tavia sitä ¡»itäisi olla edistysmie ei (iompersista ehkä saata sanoa. sitte tapahtunutta juttua, jonka yfoveri Huntcrin teoksessa Labor linen. Kaikkihan riippuu -ää;i- ei ainakaan todistettavasti. Mut-l synnyttäneille erimielisyydelle and 1‘olities on muuan Gom noistä." Ratkaistaan vaan jutut ta mitään muuta kuin epärehel- ( rakennettiin tunnettu Socialist p e r s in lause (Suoni, painos siv» sääntöjen perusteella, niin g o n i valta on lisyvttä ei ole se, että hän yhä! I rade and Labor Alliance vaan 6) joka kutiiuu: Täällä Yhdys- persismin hon ei ainakaan sosialisteilla uudelleen ja uudelleen toimi:! äskeistä sikäläisten kirvesmies- ??]c?ss.a °^emme mc. ei vähem- saa olla mitään huomauttatnis työväenluokan poliittisten vihol- ten juttua, jossa A. !•". of Labor' V pää kuin kaksikymmentä vuotiaita, ja työväestö ei lakkaa ole- listen käsiin, hyvin tietäen, että ■m taantumuksellinen aines aset jäiessä useista europalaisista masta tyytyväinen rii-tiMin. kuu niiltä saadaan vain uusia kah- tui joidenkin teknillisyyksien maista työväestön henkeä, jäse- säännöt eivät sellaista määrää? lei ta. . o: 7.:‘ . Ul,n -ta’i ? iä J.a terveyttä suojaavassa lain- Eiväthän ne työläiset ole kyl -•ka täisten ty,Jäisten oikeuksien laadinnassa." Ja tämän olisivat Eiköhän tietoinen toiminta sen tään olisi edullisempaa? lästyneet ryöstelyksi tulemiseen, i>u ,n" Cst‘?:.. J a n”Jcnl<ahan oh vaa-; saaneet tietää muutkin kuin leh- "Onko parannuksia saatu e- ja pelkäänpä pahoin, että saam t etustyolatsten jutun laita? Näi -j tien toimittajat. Sadoista v tio- rehdysten avulla tai muuten, on me («lottaa pitkän aikaa ennen tä juttuja on saatettu käsitellä sista ei kai ole ollut puhetta- saman tekevä, pääasia on. että kuin kvllästv vätkääu» kun eivä. liiton vuosikokouksissakin, vielä kaan. Mutta vaikka emme us- unta saadaan", kuuiuu "Eskon" edes johtajatkaan le selvillä-pä aivan “sääntöjen perusteella k< tisi siitä. josko niitä riistetään luok kin", liinaa niiden sääntöjen ylim kuin Gompersia tässä enempää! väite. Ihanko todella lisko ' muussakaan, niin sittekin I Ihank. > todella on samantekevä kana. Elleiyät agitaattorit itse pänä tulkkina on useimmissa ko j.iä tosiasiaksi, että työväenlain-f L . riip i'Puvatko työväenliikkeen saa ole selvillä v hteiskunnallisista kouksissa herra Gompersin suu- laadinta on täkäläisen hallituk r-aiaisen halhtuk - vutukset sattumasta tai päämää- luokkasuhteista, niin miten voim riääninen puheenjohtajavasara, sen raporttienkin mukaan pal- ! ransä tietävästä toiminnasta? Jos me odottaa agiteerattavien pää- jota osataan heiluttaa parlamen 'on jälessä Europan seyän niistä selville? Syv siihen, tarismin hienoimpienkin teknilli-K<’ dhsuu/maiden" t Wvaen kdnlvo 0/1°" illoji^'13’ k ”” ™‘täPä svyta miksi eivät joukot .»le kyllästy- syyksien mukaan siten, että vaik- d,nnasta- j SattumiahanP\ ror t 'cbnil’uteeq- neet riistettävinä olemiseen, on kapa gompersismin kannattajat . . . — sattua milloin Asetuksia sellaisia siinä, että ne eivät ole osanneet ajaisivat lävitse vaikka "raudan- vaaranalaisuus- ja kuin esim.'hyvänsä ja voi sattua joskus sat kyllästyä. Gompersin päätehtävä-1 kovan puoluekannan”, jolla ase vakuutus, joita täällä vanhuuden! tumalta sellainenkin sattuma, ett;i sattuu yhte^kunnallinen han on aina selittää, miten täällä tuttaisi tukemaan jotakin porva- kin alkeellisiakaan ”ytaa ja niitäkin vallankumouskin, vieläpä sattuu ovat hyvät olot. miten täällä ripuoluetta, niin sittekään ei voi- vasta viimeisten r . VUOMen ajalta, niinkin, . että tvöväesn ollaan muista maista edellä, — taisi sääntöjen perusteella syyt-1 o n Europan maissa ollut olemat 4 " ’ ae.stokm sat aivan samoin kuin “Eskokin" sa tää ketään. Säännöthän antavat' sa tuu tajuamaan sen sellaiseksi ji jo vuosikausia. Ja jokaisen sattumalta toimii vallan omien not». Onko sitte kumma että ne Gompersille masiinoilleen vai työväenliikkeen agitaattorin Pi eivät ole kyllästyneet? Mutta Iän asettaa esim etujensa mukaisesti. Fääasia- im. kaikki valio- täisi tietää niidenLlemässaoIon.j hän on vain se, että se voittaa. »
