TO VERI
TOVERI
L innen xuomalaiien työväen äänenkannattaja,
ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä
paitsi sunnuntaina.
TOIMITUSKUNTA:
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
ADOLPH SALMI
K. E. HEIKKINEN
A. N. KOSKELA.
TOVERI
(THE COMRADE)
The organ of the Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria, Ore., by the Western Work
men’s Publishing Society.
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40
cents per inch. Special discount is allowed
lor larger and contiuous advertisements.
TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE.
AUG. NIKULA, Manager.
Entered as second-class mail matter July 18,
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon,
under the Act of March 3, 1879.
TILAUSHINNAT
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
Yksi vuosikerta..|4.00
6 kuu. kautta. .$2.25
3 kuukautta.........$1.35
1 kuukausi........... 50
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Yksi vuosikerta.. .$6.50
6 kuukautta.. .$3.50
SUBSCRIPTION RATES:
In the United States and Canada
One year..........$4.00
Six mouths...........$2.25
Three months. .$1.35
One month.................$0
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365,
toimitus 832.
Liian myöhään
Eräänlaista “yhteis
toimintaa”
Ei sentään varsin
niinkään
Satamatyöläisten palkankoro
tuksen johdosta ovat täkäläiset
porvarilehdet saaneet kirjoitta
misen aihetta. Kun nyt miehistä
on puute, eikä työn seisaus saa
tulla kysymykseenkään, on isän
tien ollut pakko kohottaa hiu
kan palkkoja, mutta että eivät
miehet saisi käsitystä siitä, min-
kätähden palkkoja kohotettiin,
rientävät nämä porvarien kynä-
rengit selittämään, että siinä si
tä nyt näette tulokset yhteistoi
minnasta.
Täkäläisten porvarilehtien uu-
tisnälkäiset kirjoittajat, joitten
yhtenä tehtävänä on saada ai
kaan
mahdollisimman paljon
Sensatsionia, eivät useinkaan tu
le ollenkaan harkinneeksi mitä
he kirjoittavat. Kun ne kirjoit
tavat työväestöä vastaan, tapah
tuu se keinoja valitsematta. Kir
joitukset maalataan mahdollisim
man räikeiksi. Ja kun ne toimi
neen
erehtyvät kirjoittamaan
esim. sosialistien merkityksestä
— tosin muissa maissa — niin
tapahtuu sekin samoilla räikeillä
värityksillä. Nykyinen sosialis
tien asema Venäjällä antaa siitä
parhaat todistukset.
Niin todellakin, tuloksia yh
teistoiminnasta. Mutta selittä
mättä jää, miksi ei vuosi taka
perin, jolloin miehet vaativat
työnantajienkin taholta “yhteis
toimintaa ', siellä oltu ollenkaan
siihen taipuvaisia, väan mentiin
niin pitkälle, että pantiin halli
tuksen työvirastokin tukemaan
rikkureita.
Venäjällä selitetään sosialisti
en olevan melkein täydellisesti
vallassa, ja vaikkapa saattaakin
otaksua, että osa porvarillisista
kirjoittajista tekee sen saadak
seen sitte sysätä syyn sosialistien
niskoille, jos taantumus uudel
leen pääsee satulaan Venäjällä,
niin sittekin eräät kirjoittajat
maalailevat sosialisteja vallassa -
(»Iijoiksi vain pelkästä sensatsio-
nihalusta. Niillä ei ole mitään
käsitystä valtasuhteista, vaan
asettavat ne sosialistit “valtaan”,
milloin kirjoittajien tarkoitukset
tulevat siten täytetyksi.
Muuan New York Timesin
kirjeenvaihtaja kirjoittaa äsket
täin \ enäjän sosialistien toimis
ta seuraavan kuvaavan selityk
sen :
Siihen aikaan ei ollut pelkoa
V iimeisten tiedonantojen mu miesten puutteesta, kuten nyt,
kaan tunnustaa herra Gompers- ja siksi silloin kieltäydyttiin
kin jo, että työväen lait eivät kohottamasta miesten palkkoja.
takiakaan olla turvassa sotasu-
iällä "yhteistoimintaan" viit
silta, ja vaatii työväestölle edus taamisella tahdotaan sanoa, että
tusoikeuksia kaikissa valiokun miehet voivat vallan vaaratta
nissa, jotka käsittelevät ase vei luopua unioistaan, kun nyt nä
vollisuuspakon alaisten miesten kyy, että isännät antavat pal
vapautus vaatimuksia.
kankorotuksen ilmankin ja “sa
Mitä hyvänsä tästä edustus- mahan se on miten sen saa,
vaatimuksesta
sailottaneekaan, kunhan sen vain saa", tahdotaan
työläisten
tunnuslau
on Gompersin huomio kääntynyt asettaa
siihen, että työväen lait eivät seeksi.
mahdollisesti olisi turvassa sota-
Niin konservatiivista ja luok-
susilta. liian myöhään. Miten ne kaetujaan tuntematonta kuin tä “Niiden kansallisten liittojen
voisivat olla turvassa, kun her käläinen satamatyöväestö ylei (valtioiden) tilalle, jotka nyt
ra Gompers itse ensiniäisenä suo sesti onkin, ei sentään ole luul käyvät sotaa, tultaisi asettamaan
sitti niiden syrjäyttämistä. Vaan tava, että se luopuu uniostaan kansainvälinen luokkaliitto, joka
olisiko asia käsitettävissä siten, ja luottaa yksinomaan isännistön tulisi vaatimaan rauhan säilyttä-
mistä. Muropa on jakaantunut
että Gompers suositeli lakien vapaaehtoiseen
“yhteistoimin i kahteen
suureen valtioleiriin,
syrjäyttämistä tarkoituksella kor taan." Sillä on eräänlaisia koke
jotka
ovat
sodassa keskenään.
jata lait talteen? Muuhun käsi muksia. joita se tuskin unohtaa
\ enäjän sosialistien
uskalias
tykseen tuskin voi päästä.
ja niiden perusteella se käsittää, suunnitelma on saada aikaan
Mitä työväestön edustajien va että uniot ovat varsin tarpeelli
litsemiseen näihin lautakuntiin set sellaisissa tapauksissa, jolloin ristijako järjestämällä Europa
tulee, niin sellaisesta ei pitäisi ei erikoisen vilkas teollisuusaika kahteen uuteen leiriin — toiseen
olla puheitakaan, muuten paitsi tee isännhistölle nykyisen laista porvarit ja toiseen proletaarit
että ne muodostetaan kokonaan “yhteistoimintaa“ vallan välttä i — voidakseen tehdä kansalliset
¡rajat puolueettomiksi ja siten
työläisistä ja niille annetaan täy mättömäksi.
viedä sodalta sen tarkoitus. Sa-
dellinen valta päättää kunkin
miehen Viihteen. Jos silloin saa Jos luokkaedut olisivat tunne | lialla sanoen, sodan tilalle ja
daan 'kunnollisia edustajia, niin tut, niin nyt olisi mitä edulli . rauhan ehdoksi tahdotaan asettaa
työväestö
vapautuu,
mutta sinta kiihoittaa isännistöä vielä : vallankum ous.’’
muussa tapauksessa tulee niiden kin läheisempään “yhteistoimin
Etteikö Venäjän sosialistien
yksityisten kuorma, jotka joutu taan", eikä siihen tarvittaisi tu s I tarkoituksena todellakin olisi vh-
vat tuomitsemaan luokkatove kin lakkoakaan. Mutta siinä ' teiskunnallisen vallankumouksen
rinsa sotamolokin uhriksi, liian liv. »kkaetujen käsittämättömyy aikaansaaminen koko Europassa.
raskaaksi.
dessähän se työväestön toimin siitä ei ole tinkimistä, mutta tä
Joku yksityinen edustaja ei nan heikkous onkin. Kun luokka- mä porvarillinen kirjailija aset
voi ajaa työläisten etuja sellai suhteita ei käsitetä, saattavat taa heidät sellaiseksi mahti val
sissa valiokunnissa, joissa ei teh kaikenlaiset
“yhteistoiminnan" laksi, joka rakentelee satumaail
dä. mitään muuta kuin riistetään agitaattorit, aina porvarilehden moja melkein mielivaltaisesti
työläisten oikeuksia kaikissa ta toimittajista saakka esitellä neu Eikiiliän Venäjän sosialisteilla
pauksissa.
vojaan.
1 ole verrattain selvänä
niitä
Turhanpäiväistä oikea-
oppineisuutta ja vä
hän muutakin
taa siihen edellytyksiä ja siten
Unionistisen liikkeen puo
on Gompersinkin laita. \ öisin
luekanta.
luetella lukuisia esimerkkejä sii "I monistinen liike ei voi ole
tä. miten johtajat ajavat joukon vissa oloissa ottaa mitään rau
tukemaan tekoja, jotka eivät taista puoluekantaa”.
selittää
yleisäänestyksellä mitenkään tu "hsko", koska se tarvitsee kaik-
IV
lisi hyväksytyksi. Eiköhän hal | ki työläiset riveihinsä. Ihan pai
Lopettajaisiiksi.
litusvalta voi toisinaan ajaa läpi kalleen sanottu, mutta se ei ol
Etteivät lukijat saisi sitä k ä päätöksiä, joita joukot eivät hy lenkaan selitä sitä, etteikö sen
sitystä. että tästä tulee pitkä jut väksy? Mitenkähän vain lienee täydy sittekin omata rautaisen
laita ? luokkakatsomuksen, tai muuten
tu, voin jo etukäteen luvata lo asevelvollisuuspakonkin
pettaa tällä kirjoituksella. Ja tä Olisikohan saatu yleisäänestyk se ei ole unionistista liikettä oj
tä ilmankin sitä kai jo riittäisi, sellä aikaan sellaista suositusta ienkaan. Ja juuri se luokkakat-
ellei “Eskon " kirjoituksissa oli-i että työväenlait olisivat tilapäi somus on puuttunut American
ollut niin monta kohtaa, joihin sesti syrjäytettävät sotatilanteen 1*ederation of Laborin gontper-
vallitessa? Epäilenpä sellaista, sismilta.
ei vielä ole mitään sanottu.
Se luokkakat somus
mutta herra Gompers uskalsi an puuttui niiltä Wyomingin enti •
Se epämaterialistisuus.
taa sellaisen lausunnon.
siltä "sosialistisilta union vir
“Esko" asettaa minun kontol
Epämaterialistisuudesta ei voi kai,¡joiltakin ja sen puute se
leni väitteen, että A. F. of Labor siis syyttää Toverin kirjoittajia, ajoi Spargon ja Bensoninkin sin
on sellainen mikä se on siksi, kaikkein vähimmän Jtihan-Kus- ne missä luokkien olemassaoloa
että Gompers on vanhoillinen, taata, mutta "Esko” on syyllinen ei tunnusteta ulospäin, mutta
Kiitos esityksestä, luutta niinä fatalismiin olettaessaan, että ym josSa kuitenkin tarkoin toimitaan
sittenkin mieluummin määritte päristö se niin vain automaatti aina luokkaetujen mukaan.
len itse oman kantjini. En ole sesti muodostaa jokaisen yksi Mutta yhtä totta kuin onkin se,
koskaan sanonut Goknpersin yk lön. Kyllä Amerikan työväenlii että unionistinen liike ei voi o t
sinään olevan vastuiiinalaisen A. ke olisi voinut olla hiukan toisen taa mitään rautaista puoluekan
F. of Laborin taantumuksellisiin laistakin, jos sen presidenttinä taa. yhtä totta on sekin, että
desta. Mutta olisinpa esimer olisi ollut joku työväenliikkeen gompersismin kannattajat ovat
kiksi kelpaava fatalisti. ellen parasta katsova, eikä henkilö, jo sellaisen ottaneet, ja sitä on ol
myöntäisi että Gompersin kontol ka asettaa aina persoonalliset lut ottamassa herra Gompers itse
le tulee suuri määrä siitä van kostonhankkeensa etutilalle sil ’ etupäässä. Sellaiset selitykset
hoillisuudesta, joka muodostaa loin kun pitäisi pyrkiä yhteis että liitto ei ole asettunut viral
gompersismin pohjan A. F. of ymmärrykseen
työväenliikkeen lisesti minkään puolueen taakse,
Labor liitossa. KAJ!,? johtajan taloudellisen ja valtiollisen haa eivät merkitse mitään ja niiden
persoonallisella vaikutuksella o»t ran välillä. Ja (iompersista e? taakse asettuminenkin on vain
suuri merkitys. Ainahan sitä' voida sanoa muuta kuin se. että teknillisyyksien aseina käettä
turvaudutaan auktoriteetteihin ja hänen sosialismin vastustuksensa mistä, sillä tosiseikaksi jää. että
kun Gompers jossakin määrätys johtuu siitä, että hän ei voi su Gomiers kannattajineen .teki vii
sä asiassa sanoo painavan sa lattaa eräiltä sosialisteilta saa me vaaleissakin kaikkensa saa
nansa. niin seuraavatj sitä tuhan miaan
loukkauksia.
Tietysti dakseen työläiset kannattamaan
net työläiset ollenkaan harkitse myönnetään, että häntä on ai- demokraateja.
1 äällä Toverin
matta.
heettomastikin syytetty eräitten toimistossa' on vieläkin nähtävä
Jos Gompersin tilalla oleva johtajien taholta ja että sosialis- nä z\. E. of Laborin toimeen
mies olisi edistysmielinen, niin tipholueessakin on ollut henki panevan komitean antamia viral
asema olisi toinen. ‘ Yksityiset löitä, jotka ovat menetelleet yhtä lisiä julistuksia, joissa kehoitet-
eivät muodosta liikettä, mutta aasimaisest: unionistista liikettä tiin kannattamaan 'Wilsonia pre
vaikuttavat siihen voimakkaasti, vastaan, kuin Gompers yleensä sidentiksi.
sikäli kuin heidän asemansa an tvöväenliikettä vastaan.
Miten olisikaan ollut mahdol-
N a 140
he voivat tehdä ja mitä he siis näjän työväestön saavutukset ereh d y k siäk in sa ttu isi, voidaan ne tä ä llä v altam eren ta k a n a siitä op sä i
k o rja ta sillä, e ttä suojollaankin joi ly tty jo ta k u in k in vapaana.
suunnittelevat.
mahdollisimman pieniksi.
J a m iten e p ä its e k k ä ä s ti o n k a in tä
denkin “pienten k a n so je n ” e tu ja , ku-
Vaikka yhteiskunnallinen val
Ei näiden kirjoittajien tarkoi ten esim .. täk ä läise n W all-kadun a lu - ' k äläin en yläluokka valvonut Juuri
lankumous
onkin sosialistien
eitä, ru u tite h ta ilija in , te rä s tru s tin , e- siin ä s u h te e ssa ty ö lä iste n e tu ja , silla
päämäränä ja sen tapahtuminen tus ole kirjoituksillaan rohkais lln ta rv e tru stin ja lukuisien m uiden tu sk in kym m enen p ro se n ttia k a e n a-
ja
e u ro p a laiste n ' n ie rik a la issy n ty ise stä ty ö v äe stö stä «•-
työväenluokan
valtaanpääsyn ta Venäjän työväestöä, vaan kii- a m e rik a laiste n
hoittaa
sen
vastustajia.
“pienten
k
a
n
so
je
n
”,
jo
tk
a
ovat jo ai- saa
k u n n o llisesti
edes
englannin
välttämätön seuraus, eivät sosia
k
ieltä.
p
u
h
u
m
a
tta
k
a
a
n
sellaisesta
listit sentään luule, että se voi
Venäjän työväestö tietänee to koja om aksuneet sen “siv isty staiste- “ra a k a la is k ie le s tä " kuin esim . saksan
daan nyt “panna toimeen" niin ki sen, että proletaariaatin vai- lu lle ” sangen tä rk e ä n te h tä v ä n , e ttä kieli on.
ta iste lla sak san k ie ltä v astaan. J i
vain käden käänteessä kautta taankohoaminen sellaisessa feo- m ikäpä olisikaan tepsiväm pi keino, . Niin e ttä on s itä m eilläk in syytä
Europan. Mutta kun ei ole mi daalivallan alta kohoavassa maas kuin esim . a m e rik a la iste n tru stie n ylpeillä siitä e ttä em m e ole puti.i
tään käsitystä yhteiskunnallisis sa kuin Venäjä nykyisin vielä k ä y ttä m ä : s u rm a ta teollisuuslaitok- m atto m a sti vielä vaip u n eet “ faak.
ta suhteista, eikä luokkataistelun on, ei ole mahdollinen, eivätkä!sIssaan m ahdollisim m an paljon työ- la isu u te e n ” ja kun nyt sotatilR pteen
••
,
varsin k in
siirto laistv ö läisiä, a ik a n a saam m e kaik k i lapset pel
historiallisista muodoista, mm|
ne suinkaan koetakaan tehdä sei-1 Iäisiä,
.
-
, .
,
. . .
.
,
silla kukapa tak aa e tte iv ä tk ö varsin- loille, ja te h ta isiin , niin eiköhän
saattaa sitä kirjoitella sensatsio- la.sta hyppäystä kuin teodahs- kjn keski. ja eteläeuropalalset osai3i m u u tam assa vuodessa “ s iv isty tä sii
nä m ää rässä , e ttä lu k u taidottom ien
nin vuoksi yhtä ja toista. Sel m istä sosialismiin kohoaminen o sittain sak saak in
laisilla kirjoitti^illa ei näet ole olisi, vaan he koettavat saada j J a kai m ar se K reikan kuningas- p ro se n ttim ä ä rä kohoaa m uutam alla
kym m enellä ja v a rsin k a a n saYsan
mitään menetettävää, sillä seu- valtaan kohoavalta porvaristolta j kin osasi saksaa, m iten k äp äs se m uu
k ieltä ei osaa k u k a a n e ik ä ¡juurin
raavassa
kädenkäänteessä he mahdollisimman paljon myönny ten niihin naim isiin k aan sen saksa- osa tie d ä edes sen o lem a ssa o lo sta
saattavat selittää asian aivan tyksiä, saada porvarillisesta kan laisen k a n s s a ... V ähätpä siis siitä, kaan. S e lla in e n olisi tosi-am örika-
tah to iv a tk o k reik k a la ise t k u n in k aa n
päinvastaiseksi ja maalata sosia sanvallasta sellainen, että siinä sa eroa uii ei. L iitto la ise th an tä is laisuuden voitto. — Ju h an -K u staa.
listit vaikka yhtä verenhimoisiksi voisi huomata jotakin kansanval- , telev at “ k a n san v a lla n ” . puolesta tä
kuin porvarit nyt ovat. Yhteis taisunttakin muistuttavaa. Y llit- kuten tu n n ettu a , ovat k u n in k aat ai- .i i n i p.H 1 1 I l- H - i- l -l- l - l - H - m - l - l
kunnallisesta vallankumouksesta ta nämä kirjoittajat haluaisivat na k a n san v a lta isu u d e n tiellä — lu-i +
heillä on tarkoitus antaa mitä mieluummin että sielläkin vietet k u u n o tta m a tta E nglantia, m u tta sie l
lähän ei ollakaan niin itse k k ä itä , e ttä
hautajaisia p y rittä isi saam aan kan san v altaisu u t-
kauhein kuva ja siinä onkin syy, täisi kansanvallan
mjksi se maalataan seinälle nyt lähimmässä tulevaisuudessa, ku ta voim aan ja k u n inkaan e ro tta m i ■11 1 1 1 1 1 1 l l- H - l - H -K --: I 1 1 H-fc-l-I-
K A N S A L L IS P U O L U E E N
Y L E IS a a -
kun koko maailman porvaristo ten tehtiin täällä muutamia päi nen ei ole niin ollen tarp eellin en .
N E S T Y S “C”, 1917.
T äytyyhän sitä olla o lem assa jo ita
yhtteisvoimin koettaa tinkiä Yc- viä sitte.
:: Järieslömine asioita
^ iiiiiiiiiiH iiin r u u u iiiu itiM iiii H iiiiiM itiiiiiiiiiiit M iiiH iiiiiiiiH it t im iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH iiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiu m u iiiiiiiiiiu n iu tiiiiiiiiiiiiiiiiP iiiiiiiH iu iiiiim n iiiiä
i MAAILMANKATSOMUKSIA
r iiiii» !iiit iiiiiiiiiiiiiiiiit ijiiiiiiiu n iiiiiiiiiiiii ii ii ii iiH n ii ii ii i'i i: iii ii ii iii ii ii t i ii iii ii ii iii ii ii ii iii ii ii ii iii ii ii iii ii ! i ii ii iii ii ii iii ii ii ii n iu u iii ii ii iii ii ii it ii iii ii i! ii iii ii ii ii iii ii iH iii :
Oikaisu
E ävyttöm yyd "stä ä n kuuluisa kor-
jaijsvirhepaholainen oli h iljattain ta a
sen Toverin palstoilla sotkem assa
selvää asiaa. N um erossa 13S toiini-
tusisivulla olevan “ E lävätkö siirto lai
set: A m erikassa toisten kustannuk-
sella'-n im isen artik k elin siihen koh
taan . jossa puhutaan siirto laisen elä
m änehdoista. oli se värk än n y t erään
lauseen näin kuuluvaksi: “Jo itak in
vuosia takaperin oli tuo m aaljenou-
suijaha $10,000, m ulta sittem m in on
se k o ro tettu $20.00:iin.” Tarkotuk-
seija oli luonnollisesti puhua vain
kym m enestä ja sittem m in k o ro tetu s
ta
kah d estak y m m en estä dollarista,
muitta k orjausvirhepaholainen tuli ja
sotki selvän asian.
san kieli ei olekaan sivistyskieli.
M ahdettaneekohan tilalle a s e tta a
kiinan tai jap an in kieli, ei ole vielä
ilm oitettu, m u tta to iv o tta v a sti sa a
daan jo täm än “s iv isty sta iste lu n ” ku
luessa selville, m ikä olisi sellainen
sivistyskieli, joka a s e te tta is i p o iste
tun saksan kielen tilalle. M iksi em
me läh e ttä isi R oosevelttia etsim ään
siv isty sk ieltä A frik asta?
kin “h irv ittä v iä e sim e rk k e jä ” joihin
n o jaten tu lev aisu u d essak in o sataan
välttyä k u n in g ash allitu k sen k au h u il
ta, kuten la ittiu sv ä k i alk o h o lism ista
katselem alla alkoholissa uiskentele-
via ju o m arin m unaskuita.
L iitto la ise t tu lisiv a t taiste lem a a n
viim eiseen saak k a se lla ista “h u llu tu s
ta ” v astaan, e ttä E n g la n n ista k in pois
te tta is i kuningas, m u tta se ei ta p a h
tuisi m uusta sy y stä kuin voidakseen
sä ily ttä ä jälk im aailm alle täm än " h ir
v ittäv än e sim e rk in ” ja siksi u h ra t
taisi E nglanti. M ikä olisikaan epä-
itse k k ä äm p ä ä ju u ri sen m aan tah o l
ta, joka tä s s ä “s iv is ty s ta is te lu s sa ”
on ollut to isten k in pan k k iirin a.
S aksan k eisarin poistam inen a in a
kin v a lta istu im e ltaa n — ellei kauem
m aksikin,
olisi
“kan san v altaisu u s-
ta is te lu n ” ensim äinen teh tä v ä, jo
siksikin e ttä hän kai osannee saksaa.
M utta esim erkin vuoksi sopisi h ä
netk in s ä ily ttä ä vaikka E llissaarella,
ellei R oosevelt haluaisi sirk u k se en
sa, n ä y tte ek si siitä m inkälaisen h ir
viön en g lan tilain en k in on sa a tta n u t
sy n n y ttä ä .
'«■
M utta kuten kaikilla suurilla a si
oilla ja n iistä aih eu tu n eilla suurilla
taistelu illa, on tälläk in liitto la ism a i
den “siv isty sta iste lu lla ” su u ria vas
tuksiakin. M utta kiitos e n tiste n e-
rehdysten, niistäkin sen tään voidaan
jollakin tavalla selviytyä. J a onhan
sitä sen tään täm än keksityn e re h
dyksenkin liepeillä m uuan lieventävä
a sia n h a a ra ; — m iten paljon vaikeam
paa olisikaan täm ä “siv iety staistelu ",
♦ • *
ellei liittolaism aissa olisi koskaan
e re h d y tty oppim aan sa k sa a ? A jatel
ikäänkuin v aisto m aisesti ovatkin
kaa niistä sa a ta isi saksan kielen ta i a m e rik a la ise t k ä s ittä n e e t ihm isk u n
toisia urk k ijo itak aan !
nan suurim m an ereh d y k sen : saksan
u u tis e t K reik asta k e rto v at sikäläi
* * *
kielen oppim isen, ja yleisesti olleet
sen kuninkaan o ttan een ja k u ita n
haluttom
ia oppim aan m itään kieltä,
neen toim ensa tässä m uutam a päivä
K aksi su u rta voittoa on siis saa
sittje. Tai oikeam m in siinä taisi käy vu tettu
“siv isty sta iste lu ssa ".
On — kai juu ri siksi, e ttä ovat “h en
gessään* k ä sittä n e e t jonkun kielen
dä sam alla tavalla kuin työm aalla päästy siv eettö m ästä saksan kielestä.
ain a silloin kun joku yksityisenä - sillä luonnollistahan on e ttä sillä j o,evan sivistyskieliin kuulum attom an,
joittuu “ vähennettäväksi".
ei sa a ta k äsitellä m itään asiaa m u u -' m u tta tip täm ä ttä sitä m ikä se olisi,
E roam inen johtui liitto laisv alto jen
te n kuin siveettö m ästi, lukuunotta- vieronneet 'k a ik k ia , vieläpä om aan-
v aatim uksesta. Ja liitto la isv alla t a-
sakin, niin e ttä vain h arv at am eri-
javiit kuten tu n n ettu a, “pienten k an m atta n iitä joita am e rik a laise t “tie- ! I k alaiset ovat o tta n e e t vaivakseen
sojen oikeuksia" ja siinä sivussa käy d em ieh et”, “tu tk ija t” ja m uut kuului ; oppia edes om aa kieltään — englan-
vät taiste lu a “sivistyksen ja ihm isyy suudet ovat kopioineet ja e sittä v ä t nin kieltä — kunnollisesti. Ja täm ä
d e t “ puolesta, kuten osottaa sekin. tää llä om iaan. Sehän onkin jo koko vaistom ainen
“siv isty sta iste lu ” kai
naan toinen asia, sillä v a ra ste tu t sak-
e t t | tää llä A m erikassakin on jo e rä is
on
v
a
ik
u
tta
n
u
t
senkin, e ttä tää llä
sä yliopistoissakin p ä ä sty niin p it sa la ise tk in a ja tu k se t m uuttuvat sr
a
.
lapsetkin
ovat
ennem
m in a je tu t kah-
veellisiksi sillä e ttä ne v a ra staa
källe siv isty sta iste lu ssa , e ttä on —
dek sito ista tun n ik si p äivässä te h ta i
m erikalainen ja e s ittä ä om inaan.
la k a ttu op ettam asta saksaa.
siin, kuin kouluihin oppim aan kie
M iten kam ala erehdys onkaan ol-
Toinen voitto on K reikan k u tiin liä.
S ellaista “ra a k a la is u u tta ” kuin
lut, e ttä onkin O petettu saksaa, m u t-¡k a a n eroam inen.
K ukapa väittäisi- kielten oppim ista h a rjo te ta a n vain
ta kiitos liittolaisvaltojen salaisen ' kään nyt, etteik ö liitto laisten pyhin S aksassa ja tieten k in pahojen tap o
diplom atian, nyt viim einkin on sa atu | ta rk o itu s ole “a ja a ” pienten kansojen
jen ta rtu n n a n v aik u tu k se sta sen naa-
se ll ille se tärk eä totuus, e ttä sak- e tu ja m uutenkin kuin takaa. Ja j»s j purim aissakin jonkun v erran , m utta
“Sivistystaistelun”
liepeiltä
Muutoksia kansatlisperuslakiin. jotka
h yväksyttiin puolueen kansalliskon-
ventaionis&a, St. Louisissa, Mo.,
huhtikuun 1— 14,1917.
(O sastoilta lä h e te tä ä n valtioviras-
to ista ylFäolevasta jä se n k o h ta lse sta
y le isä än e siy k se stft
jä se n ko h taiset
ä ä n esty slip u t.
T ä ssä vain tehdään
suom alaisille jä se n ille selkoa m itä
sisä ltä v ä t ne m uutokset., jo ita kon-
ventsioni e h d o tta a te h tä v ä k s i p e ru s
lakiin.)
Luku li. Pykälä 1,
(K o n ventsionin
su u ri enem m istö
hyväksyi e n tisen p ykälän, m u ttn vä
hem m istö e h d o ttaa siitä jä te ttä v ä k s i
pois s a n a t: “ja p o liittiste n jä rje s tö
je n ”, jo ten pykälän k o h ta tu lisi k u u
lum aan: " . . . joka on k a tk a issu t yh
te y te n sä kaikkien m u itten p o liittis
ten puolu eitten k a n ssa ja j o k ia ...”
jne.)
Luku II. Pykälä 2.
»(Tähän p y kälään e h d o te taa n lis ä t
täv äk si siv u lau se: "ilm an a sia n o m ai
sen
v a ltio jä rje stö n
h y v ä k sy m istä ”.
Näin k o rja ttu n a pykälän kohta tu
lisi k u u lum aan: " . . . ei ole kelvolli
nen
sosialist ¡puolueen
jäse n y y tee n
ilm an !!?iu. m aisen v altio jä rje stö n
h y v äk sy m istä- »ikä k u kaan puolueen
jä se n s a a . . . ” jne.)
Luku II. Pykälä 6.
(E h d o te taa n jä te ttä v ä k s i pois.)
Luku III.
A s ia in h o ito .
P y k älä 1. S osialistipuplueen tisitji-
ta hoitaa kansallis? nim ee »paneva ko
m itea, sen .alakom iteat j i v irk ailijat,
kansalliskon ventsioni, sekä puolueen
yleisään esty s.
t
Luku II. Pykälä 2.
(I usi pykälä, jo ta e h d o te ta a n ny
kyisen p e ru sla in IV ja VII lukujen
tilalle.)
(a ) K ansallisto im een p an ev a kom i
tea m uodostuu v iid e stä to ista jä s e n e s
tä : ne v alitaan piiriin jä s e n te n yleis-
ä ä n e sty k se llä , kolm e k u sta k in seu-
ra a v a s ta v iidestä p iiristä :
(b) P iiri No. 1. — M aine, New
H am pchire, V erm ont, M assach u setts.
Rhode
Island,
C onnecticut,
New
York.
<) Piiri No. 2. — ije w Je rse y ,
P ennsylvania, D elaw are, D istrict of
li-ta ottaa raudan kovempaa puo kuu osottaa että agitaattorit ei-¡kunnat
innat. . mutta eivät ollenkaan i vieläpä < iompersinkin. huolimat-
luekantaa? Kuten väitetty, te vät ole siitä selvillä, kun osut- mi aan??
’e miten ne valiokunnat ta siitäkin, että säännöt eivä»
kee Gompers
kannattajineen taa että ne toimivat vallan päin on l asetettava,
ja onko kukaan vielä määrää hänen
olemaan
kaikkensa saadakseen työläiset vastoin kuin niiden pitäisi toi nähnyt edistysmielistä edustajaa
äänestämään oman luokkansa vi mia. niin se on "turhanpäiväis jossakin tärkeässä valiokunn.as- edistysmielisen.
Kunhan ei kävisi siten, jtttä
hollisia. Ja kun nyt kai sentään tä vikojen etsimistä." Sellaisen sa.J
lvi ainakaan vaarallisuu silloin kun edistysmielisyys k »Hi
saa odottaa, että sellaiselta mie lopiikan mukaau on luokkasuh- teen saakka. Kyllä niihin asete
lun A.
oi Lah(jrin sä.intoi-
heitä, jonka käsissä on kolmen 1 teitten tunteminen niin turhan taan tunnetut taantumuksellisiin bin.
on
nerra
( lompers sen hio-
miljoonan unionisiin johto, saa- päiväistä, että siitä ei kannata den ja luokkarauhai| kannattajat,! kan
palkkalistallakin,
jonka etu-
dann vaatia edes yhteiskuntaopin edes huomauttaa.
— sääntöjen myöntämällä taval-j jen liv v aksi hän on toiminut
aakkosten tuntemista, niin ei kai
la. Silla tavalla sitä hoidetaan : tvöväenliikkceu keskuudessa i<»
ole vahingollista huomauttaa sii ' Ne asiat joita muutkin tuntevat. asioita ja sillä tavalla tuetaan] pitkän
ajan.
tä silloin kun sellaista menette-1 Se New Yorkin unionistien sitä vanhoillisuutta joka A. E. '
Mutta eiväthän säännöt kiellä
lvä harjoitetaan, mitä Gompers rettelö, jonka "lisko' sanoo mui of Lahorissa on niin vankka.
(jonipersia
olemasta edistvsmie
lakeijoineen harjoittaa.
(lenkin tunteviin kuin lehden toi
Kelpaisikohan herra 'Gomper l i n e n E i v ä t , mutta kun ne
Li se epärehellisuus tarvitse mittajien, ei sittekään näytä ole sin oma lausunl.» siitä, että tääl
olla sellaista, että tekee palve van "Eskolle" tunnettu. En mi lä ollaan jälessä työväenlainlaa- eivät sitä määrää, niin mitäs jou
luksia rahan edestä. Selkiisi . nä tarkoittanut sitä vuosikausia dinnassa? Jo ennen mainitussa tavia sitä ¡»itäisi olla edistysmie
ei (iompersista ehkä saata sanoa. sitte tapahtunutta juttua, jonka yfoveri Huntcrin teoksessa Labor linen. Kaikkihan riippuu -ää;i-
ei ainakaan todistettavasti. Mut-l synnyttäneille
erimielisyydelle and 1‘olities on muuan Gom noistä." Ratkaistaan vaan jutut
ta mitään muuta kuin epärehel- ( rakennettiin tunnettu Socialist p e r s in lause (Suoni, painos siv» sääntöjen perusteella, niin g o n i
valta on
lisyvttä ei ole se, että hän yhä! I rade and Labor Alliance vaan 6) joka kutiiuu: Täällä Yhdys- persismin
hon ei ainakaan sosialisteilla
uudelleen ja uudelleen toimi:! äskeistä sikäläisten kirvesmies- ??]c?ss.a °^emme mc. ei vähem- saa olla mitään huomauttatnis
työväenluokan poliittisten vihol- ten juttua, jossa A. !•". of Labor' V
pää kuin kaksikymmentä vuotiaita, ja työväestö ei lakkaa ole-
listen käsiin, hyvin tietäen, että ■m taantumuksellinen aines aset jäiessä
useista
europalaisista masta tyytyväinen rii-tiMin. kuu
niiltä saadaan vain uusia kah- tui joidenkin
teknillisyyksien maista työväestön henkeä, jäse- säännöt eivät sellaista määrää?
lei ta.
. o: 7.:‘
. Ul,n -ta’i ? iä J.a terveyttä suojaavassa lain-
Eiväthän ne työläiset ole kyl -•ka täisten ty,Jäisten oikeuksien laadinnassa." Ja tämän olisivat Eiköhän tietoinen toiminta sen
tään olisi edullisempaa?
lästyneet ryöstelyksi tulemiseen, i>u
,n" Cst‘?:.. J a n”Jcnl<ahan oh vaa-; saaneet tietää muutkin kuin leh-
"Onko
parannuksia saatu e-
ja pelkäänpä pahoin, että saam t etustyolatsten jutun laita? Näi -j tien toimittajat. Sadoista v tio-
rehdysten
avulla tai muuten, on
me («lottaa pitkän aikaa ennen tä juttuja on saatettu käsitellä sista ei kai ole ollut puhetta-
saman
tekevä,
pääasia on. että
kuin kvllästv vätkääu» kun eivä. liiton vuosikokouksissakin, vielä kaan. Mutta vaikka emme us-
unta
saadaan",
kuuiuu "Eskon"
edes johtajatkaan
le selvillä-pä aivan “sääntöjen perusteella k< tisi
siitä. josko niitä riistetään luok kin", liinaa niiden sääntöjen ylim kuin Gompersia tässä enempää! väite. Ihanko todella lisko '
muussakaan, niin sittekin I Ihank. > todella on samantekevä
kana. Elleiyät agitaattorit itse pänä tulkkina on useimmissa ko j.iä tosiasiaksi,
että työväenlain-f
L
. riip i'Puvatko työväenliikkeen saa
ole selvillä v hteiskunnallisista kouksissa herra Gompersin suu- laadinta on täkäläisen hallituk
r-aiaisen halhtuk - vutukset sattumasta tai päämää-
luokkasuhteista, niin miten voim riääninen
puheenjohtajavasara, sen raporttienkin
mukaan pal- ! ransä tietävästä toiminnasta? Jos
me odottaa agiteerattavien pää- jota osataan heiluttaa parlamen 'on jälessä Europan
seyän niistä selville? Syv siihen, tarismin hienoimpienkin teknilli-K<’ dhsuu/maiden" t Wvaen kdnlvo 0/1°" illoji^'13’ k ”” ™‘täPä svyta
miksi eivät joukot .»le kyllästy- syyksien mukaan siten, että vaik- d,nnasta-
j SattumiahanP\ ror t 'cbnil’uteeq-
neet riistettävinä olemiseen, on kapa gompersismin kannattajat
.
.
.
— sattua milloin
Asetuksia sellaisia
siinä, että ne eivät ole osanneet ajaisivat lävitse vaikka "raudan- vaaranalaisuus- ja kuin esim.'hyvänsä ja voi sattua joskus sat
kyllästyä. Gompersin päätehtävä-1 kovan puoluekannan”, jolla ase vakuutus, joita täällä vanhuuden! tumalta sellainenkin sattuma,
ett;i sattuu yhte^kunnallinen
han on aina selittää, miten täällä tuttaisi tukemaan jotakin porva- kin alkeellisiakaan ”ytaa
ja niitäkin vallankumouskin, vieläpä sattuu
ovat hyvät olot. miten täällä ripuoluetta, niin sittekään ei voi- vasta viimeisten
r
. VUOMen ajalta, niinkin, . että tvöväesn
ollaan muista maista edellä, — taisi sääntöjen perusteella syyt-1 o n Europan
maissa ollut olemat 4
"
’ ae.stokm sat
aivan samoin kuin “Eskokin" sa tää ketään. Säännöthän antavat' sa
tuu tajuamaan sen sellaiseksi ji
jo vuosikausia. Ja jokaisen sattumalta toimii vallan omien
not». Onko sitte kumma että ne Gompersille masiinoilleen vai
työväenliikkeen
agitaattorin Pi
eivät ole kyllästyneet? Mutta Iän asettaa esim
etujensa
mukaisesti. Fääasia-
im. kaikki valio- täisi tietää niidenLlemässaoIon.j
hän
on vain se, että se voittaa.
»