Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 12, 1917)
No. 136 TOVERI TOVERI sanovat, “me tarvitsemme sinua”. välittäjä* ottaa osansa voitoista. luu että sellaista saa tapahtua J nähtäväksi, niin tyytymättömyy- k a u tta sa k sa la iste n so sia listie n Bres- Ne tarvitsevat ja vaativat sinulta Hallitus tietää vallan hyvin, että sillä täällähän kunnioitetaan yk den syistä ei pitäisi olla puutetta. la u sta lä h e ttä m ä n sähkösanom an, jo s ta käy selville tie tä m ä ttö m y y s Ve Lännen suomalaisen työväen äänenkannattaja, jokaisen luodin kykyäsi, lihaste- ) mitä korkeammat kananmunien sityisten elinkeinovapautta. H al Hallitus, salliessaan sellaisten n ä jä n tap a h tu m ie n s u h te e n ; k irje on ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä paitsi sunnuntaina. si jokaisen hiukkasen voiman hinnat ovat, sitä enemmän niitä litus on puhunut nyt sotatilan hintojen vallita kuin nyt vallitse p ä iv ä tty m aaliskuun 28 pnä. TOIMITUSKUNTA: puolustamaan jotain mikä on säästetään, mutta se tietää teen vallitessa paljon elintarve- vat, laittaa itse kylliksi tyyty S a k sa la ise t p y y täv ä t läh ettäm ään W . N . R E IV O L A U R I M O IL A N E N A D O L PH SA LM I K. E. H E I K K I N E N heille “ P ra v d a ”-lehden num erolta vaarassa. Ja siinä he tekevät myöskin, että sellainen menet keinottelijain hätvyttelemisestä mättömyyden syitä. A. N. K O S K E L A . R uotsin puolueen v älity k sellä ja li etunsa mukaisesti. He eivät tely estää köyhemmän kansan ja elintarvekaupan säännöstelys Jos täällä todellakin vallitsisi TOVERI myöskään kehoita sinua käyttä kokonaan pääsemästä käsiksi tä tä, mutta hintoihin ei sillä ole kaikkien elinkeinovapaus, kuten sä ä v ä t: "m ekin h aluaisim m e myös saad a lehden n u m ero ita, joilla tulee (T H E C O M RA D E) mään aivojasi, ajatuskykyäsi, sil hän niin tarpeelliseen ravintoai vaikutettu ainakaan alentavasti. selitetään, eikä joillakin olisi elin aik oinaan olem aan h isto ria llin en m er T h e o rg a n of th e F in n ish w orkers in th e W e ste rn states. T h e only F in n ish daily in lä sekin sopii heidän tarkoituk neeseen. Mutta saattaa olla, että se tulee keinona elää toisten elinkeinois kitys, sillä vielä on kysym yksen th e W est. P u b lish ed d aily , ex cep t S unday, a t A sto ria. O re., by th e W estern W o rk siinsa. " \ iime vuosien ajalla ovat niin kalliiksi, että hinnat täytyy ta, niin tuskinpa niitä kansanval a la ista , kauvanko so sia listise t lehdet m e n ’s P u b lish in g Society. He ainoastaan tarvitsevat si Chicagon muna- ja voikauppiaat kohottaa niiden menojen peittä taisuuden puolesta taistelijoita tu le v a t ilm estym ään V en äjällä.” A d v e rtisin g ra te s in effect Ju ly 1, 1912, 40 O velasti toim iv at so ta a k a n n a tta v a t c en ts p er inch. Special d isco u n t is allow ed nua ja vaativat tottelemaan. määränneet näiden tarvikkeiden miseksi, jotka tutkinnoista ai kaan tarvitsisi asevoimin ajaa k a p ita listit, p o rv arillise t puolueet; v e for larg er and co u tiu o u s ad v ertisem en ts. TOVERI, BOX 99, ASTORIA, ORE. Milloinkas tvön jättiläinen myyntihinnat kautta koko Yh heutuvat. vallihautoihin. Joku voisi väit tä v ä t h u u le sta kan saa, k y lv äv ät k e s . tfc. .• .* A U G . N IK U L A , M anager. Hädän hetkenä vastaa riistäjäin vaatimuksiin dysvaltojen. Mutta kun tällaista vallitsee ja tää, että jos olisi olemassa kan k in ä istä ep ä lu o tta m u sta . K auvanko Eivätkä niiden E n te re d as second-class m ail m a tte r Ju ly 18, huomauttamalla heille, että työ 1912, at th e postoffice at A sto ria, O reg o n , määräämät hinnat edustaneet siitä sentään aina joku siru pirs sanvaltaisuutta. niin olisi sen vielä im perialism in k u n n iak si v e rta u n d e r th e A ct of M arch 3, 1879. * Sinuakin tarvitaan joskus, työ väen luokka ei tarvitse heitä. todellisia markkinoilla vallitse kahtaa toisinaan työväestönkin puolesta taistelijoitakin. vuotava köyhälistö tu le e k ärsim ään TILAUSHINNAT petosta. K auvanko se tu le e vielä läinen. Sinä täytät maailman Työväki on kykenevä luomaan, via myyntihintoja, vaan saatiin Y hdysvalloissa ja C a n a d a ssa : sen s ija sta , e ttä sy v en ty isi a ja tte le Y ksi v u o sik e rta . $4.00 6 kuu. k a u tta $2.25 markkinat tuotteillasi ja mitä ei sen tarvitsee vaan osata käyttää ne suurimmalta osalta aikaan si 3 k u u k a u tta ..........$1.35 1 k u u k a u s i.. .50 m aan sodan sy itä ja tark o tu k sia , Suom een ja m uualle ulkom aille: markkinat jaksa ostaa kasataan hyväkseen mitä se luo. Kun ten. että pantiin toimeen myyn-11 k u lkem aan p o rv aristo n , k a p ita listie n Y ksi v u o s ik e rta .. .$6.50 6 k u u k a u tt a .. .$3.50 varastohuoneisiin siksi kun mark vaan saisimme työväen luokan tejä vain paperilla, tarkoitukseh|1 ja tilan o m ista ja in ta lu tu sn u o ra ssa se S U B S C R IP T IO N R A T E S : kinat alkavat taas kuluttaa. Työ- opetetuksi vaatimaan mitä sille la vaikuttaa hintojen vaihteluun | In the United States and Canada kä to istam a an so k easti heidän huu- One year.......... $4.00 to a a n : "so ta voittoon s a a k k a " ? O uenm o n th //'J o v^ i ei tuota itselleen käytettä T h re e m o n th s. .$1.35 kuuluu, niin riistäjäluokka ja siihen suuntaan kuin keinotteli jo tak u in k in seu raav an lain en käy tarpeetto jat halusivat. Ja tämä pape llm o tu s h in ta 40c p a lstatu u m alta. K uoletnan- väksi ja tapahtuu niin, että kun riistojärjestelmä Toverin oman talon k välillä ilm o tu k set $1.50 k e rta ja m u isto v ärsy illä markkinat eivät vedä niitä ja va- e sk u ste lu : mista vähimmän tarpeellisiksi. $2.00 k erta. K ihlaus-, syntym ä- j a avioliit- . rilla tapahtuva myynti määräsi Kun osat ovat vaih paikaksi V ankilan jo h ta ja : T äällä ovat v an to -ilm o tu k set 50c k e rta , h a lu taan tieto - ja : r a s t o t Ovat tävilllä Seilliä ja kat- A. V. B IB im m U U tlD -V e rta tiatrrsa. * J perushinnat kananmunille kaut nim enm uattib-ilm ot uk set 25c k e rta , naima- tuneet llm ot uk set $1.50 k erta, avioero-ilm otukset toa on m uutam a päivä sitte p ä ä tty n ee llä g in v a rtija t py y tän eet työpäivän ly pullistavasti, silloin sinun ta koko maan. $1.00 k erta. S eisovat llm o tu k set sopim uk hennystä. M itenkähän siinä olisi yleisään esty k sellä tu llu t m ääräty k si sen m ukaan. S atu n n a isista ilin o tu k sista luokkaasi, tuottaja, ei- tarvita. Si Tyytymättömyyden syi- Suom en työväen le h tiä se u ra a m a lla “ rämä olemattomien munie 1 A storia. O sakekohtaisessa ä ä n e s ty k -; m en eteltäv ä? tu lee ra h an s e u ra ta m ukana. E n g lan n in tu lee huom aam aan, e ttä Suom en uu den etsijöille nua ei suvaita edes olenman niis k ielestä su o m en n etaan vapaasti. välittäminen kävi niin valtavaksi, sessä sai A storia 1465^ ä ä n tä ja j Tokoi: No ettek ö siihen voi suos d estaan luom inen tu o esille m onta H u o n eu sto sijaitsee 1 0 :n n en ja D uane k a tu sä keskuksissa, missä tuotantolai että tuomari Landis määräsi sel S eattle 299% ään tä, ja jäsenkohtai- tu a? sangen m ie le n k iin to ista seikkaa. P or jen k ulm assa. .T e lefo o n i: k o n tto ri 365, tokset ovat. Sinut ajetaan polii Tavallisinakin aikoina ilmenee laisen lakkautettavaksi julista sessa ä ä n esty k sessä sai A storia 598 ; Jo h ta ja : En m inä k atso voivani varien su u rek si h a rm ik si uu d istu s toimitus 832. sivoimalla ulos niistä Kaupun- työväestön keskuudessa valta- malla estetuomion sitä vastaan. ä ä n tä ja S e a ttle 136. Näin ollen e i ' su o stu a - 1 ole siis m itään v ä ite ttä siitä, e ttä ) T °k o i: No olisiko s i l t i s itte jota- työ v a lta a a la a k aik k ialla. V anhat, geista. joissa tuotteesi ok at luk-lvasti tyytvmättömyyttä vallitse- Mutta välittäjien taholta alettiin p orvarien e tu ja su o jelev at p eru steet o sak k een o m istajat olisivat kukkaro- ; k*n vahinkoa jo s siihen su o stu isi? Epailevätkö takauksia kojcn ja asestettujen varjtiain ta -: \ iin oloihin, mutta siitä huoli suunnitella toisia keinoja, joiden vallallaan p ä ä ttä n e e t jäsen istö n tah- ) J o h ta ja : E ihän siitä m itään v ah in vähitellen h ä v iä v ä t ja uudet ty ö v ä e t le edulliset a s tu v a t tilalle. Työ kana. matta supistuu toiminta tyyty- avulla liikettä voitiin edelleen toa vastaan. Y ksityiskohtaiset äänes- koa olisi. väestö v o itta a a la a kaikkialla. Tokoi: No a n ta k a a niille sitte ly Jos tämän maan työväestö1 Työttömänä, nälkäisenii, ilman mättömyyden syiden poistami jatkaa. Ile päättivät jatkaa lii- ty ksen tu lokset ju la ista a n m uutam an hem pi työpäivä. K ahdeksan-tunnin työpäivä, jonka olisi yhtä varovainen muihin an suojaa ja verhoa olet sinä tarpee- seksi vähään. Ja se siksi, että kettä toimimalla salaisissa p a i-|pälvän kuluessa. J o h ta ja : H yvä on. Suom en työväki h ilja tta in sa av u tti, ------- soihin nähden kuin se on erää ton ja vaarallinen \ hteiskunnan ei olla selvillä siitä, mistä vai- koissa, kuten ravintoloissa, ka-; E ikä sen enem pää tarv in n u t. V an on lu e tta v a su u rim pien u udistusten litseva kurjuus ja hätä johtuu, paoissa ja vieläpä kyseemdais- j Pari pätevää Syytä seen “vapauslainaankin", jota hvvinv«,ivalle osalle. kilan jo h ta ja on tie te n k in jo vangin joukkoon. S en k a u tta työväelle jää Pelätty ja vihattu olet sinä sil Kun elintarpeet kohoavat hin iten paikkojen takahuoneissakin,) yritetään sille syöttää nykyisin, vartijo ille ilm o ittan u t, e ttä s e n a a t enem m än a ik aa k e h ittä ä jä rje stö jä ä n E päilem ättä eivät kaikki ne syyt, tori Tokoi on k äsk en y t hänen suos loin kun sinua ei tarvita. noissa, selittävät kauppiaat, että ) sekä ja k o h o tta a h e n k istä k e h tiv stä ä n . niin sen aseinakin taitaisi olla järjestämällä kirjanpidon joita asevelvollisuusvapautta e tsiv ä t tum aan v a rtijo itte n työpäivän lyhen- i Tälläkertaa sinua taas tarvi J a täm ä s a p e tta a Suom en p o rv are i työpalkkojen korotus aiheuttaa siten että hallituksen tutkijat e sittiv ä t, osoittaudu viranom aisten toisenlainen. V aikka eräät am nys vaatim ukseen. ta nykyään e h k ä k a ik ista enem m än. mattiliikkeen johtajat ovatkin taan. Kas markkinat nielevät sen, ja osa työväestöä uskookin eivät voineet todistaa että luil m ielestä päteviksi, m u tta jo itak in oli H e ovat n ä ih in päiviin sa ak k a tei t- rientäneet nuoleksimaan vallassa- tuotteitasi — markkinat! hävitys sen, vieläpä elähyttää itsessään laan muilla kuin todellisilla mu niinkin päteviä, e ttä varm aan eivät tä n e e t ty ö läisillään p itk iä, hevosen olijain varpaita ja kiinnittämään tuhoaa kaiken mitä teet. Sinun ajatusta että työpalkkojen ko nilla harjoitettiin liikettä. Siten so ta h e rra t sellaisia syitä v äittän e Saksan työväki ja Ve kengän m uotoisia päiviä, ja aina järjestöjensä "liikoja rahoja" vi tulee nyt täyttää hävityksen kita hottamisesta ei ole mitään hyö ajateltiin kaiken olevan järjes kelpaam attom iksi. näjän vallankumous silloin kuin työväki vaati ly h em p ä i M uuan kiinalainen anoi kaikkein ja siten silloitetun kuilun yli tyy tyäkään, kun kerran elintarpeit- hollistensa taistelurahast, lihin, tetyn siten, että liikkeen harjoit alam aisim m asti v apautusta, voidak " P ra v d a ” h u o m au ttaa, e ttä kaikissa päivää, tu rv a u tu iv a t he san tarm i- ja dyttää markkinain vaatimukset. ten hinnat kohoavat suunnatto niin sittekään ei työväestö ole tamisessa ei olisi mitään vaaraa. seen tulla ennen asevelvollisuuteen m aissa p e ttä v ät lu o k k ah a llitu k se t jä r poliisihallit ukseen työväen v aatim u s Samalla tulee tehdä ennen kuu man paljon enemmän kuin pal Liiton presidentti selitti jäsenil- ' jo u tu m istaan virallisesti h irtety k si, jeste lm ällise sti kansaa. K a p ita listit, ten tu k ah d u tta m ise k si. E n tin en n.i- "sijoitellut" varojaan “vapaus- gaikka-hallitus olikin uskollinen Suo le empimättä, että heidän o li H änellä ei kai itsellään olisi m itään o li m is istaja t, i jo i tk a ovat • to sia sia ssa ,, syyl- i nien porvarien pyrkim yksille ja avus- lainaan" kuin muutamilla pai lumaton hävityskoneisto, joka kat kohoavat. nykyiseen veriseen m aailm aa. . J \a in harva t yoiainen on sei-I merkittävä kirjoihin, että todel- asevelvollisuuspakkoa vastaan, m utta lisia koilla ja niilläkin siksi, että sii kymmenkertaisesti tappaa ja hä ....... . , .„..„.K....:, ....... e Zvl n porvari lta kaikkialla ty ö v äestö ä so taan le v ittä v ä t hu h u ja siitä. t t / se laki ja Itänen lainkuuliaisuutensa. hen on ollut pakko työpaikkansa vittää. Siihen sinua nyt tarvi villä siitä, missä määrässä palk isiä munia oli myyty, merkitä Olisi ollut ikävä sattu m a, jos ei m ies ) ^ a h sa n työläiset eiv ät tervehdi ilolla k ojen kohottaminen vaikuttaa , vaunujen numerot niissä ne oli- * M utta nyt ovat osat täy d ellisesti menettämisen uhalla. Ellei sel taan. olisi reh ellisesti ilm oittanut e ttä ha- ! V enäjän vap au tta e iv ä tk ä v aik u ta o- vaihtuneet. tuotteiden arvon kohoamiseen j a '\ a t lähdet \t ja tehdä kaikki Riistäjämme edut ovat vaaras laista pakkoa olisi asetettu, niin net aijo taan h irttä ä . O lk i pian saat- m aan hallitu k seen sa, vaan k a n tta v a t sa ja elleivät ne ole vaarassa siis tekisi tarpeelliseksi niiden! tarpeelliset tilisiirrot samaten ta n u t tulla asevelvolliseksi—johon W ilhelm in v allotussuunnitelm ia, e iv ä t J Työväki voitti, sai v aatim an sa 8- herrat olisivat saaneet pitää itse kaan, niin sitte niiden edut vaati hintojenkin kohoamisen. Ja yhtä kuin jos itse asiassa olisi mn- kin k en ttäk eittiö ö n ja kuka s itte olisi ta iste le pikaisen rau h an puolesta, j tu n n in työpäiviin. K uinka m ielellään koko “verovapaan sijoitusmah V enäläiset työläiset u n h o tta v a t sen. j p o rv arit nytkin olisivat k utsuneet h irte tty . S o tav irasto ak aan ei olist vat sinun luokaltasi apua. \ i- harva t ovat sei v il la siitä, miksi) nm m v vt vk i n dollisuutensa”. e tte i S ak san k aan köyhälistön kor- avukseen poliiseja ja so tav äk eä - voinut a s e tta a syytteeseen h irtety n Ja miksi menettelee tvöväesto hattu ja halveksittu sinä olet, 2 hinnat kohoavat niin huikeasti "Vallalla olevan mielipiteen lä h e ttä m ise stä m uualle. viin tu le totuus, e ttä sielläkin h a r - ) jos se vain olisi käynyt päinsä, tu- näin kylmäkiskoisesti? Siksi että mutta tarpeen hetkellä ne mai r silloinkin kun palkkojen kohoa- mukaan on ainakin 4000 vaunun- M elkein edellisen vertainen oli e- jo iteta a n ta h a llise sti väärien u u tis -! k a h d u tta ak se e n työväen vaatim u k set riitelev at ja ellet käy tarjolle, ne misesta ei ole puhettakaan, las lastia olemattomia kananmunia sillä ei ole rahaa mistä lainata. rään toisen rita rik o k ela a n vapautus- len a n ta m ista kansalle, ilm oitetaan kuten ennenkin. iä Mietoja dietoji V enäjän tap ah tu m ista. M utta nyt el o llu tk aan siltä ta Mutta vaikka sillä ei olekaan, uhkaavat ja pakottavat sinut tai sa alempana esiintyy muuan | siten myyty Chicagon inarkki- vaatim us. H änen k e rro taa n s e littä v ääriä istu näi K aik ista n äistä v ä ä re n n e ty istä tie neen, e ttä kun hänellä on anoppi- pumaan. holta eniiän m itään apua o d o te tta nnstä syistä, joista työläisten tu -* noilla, ja joka kerta kun “ myyn- tekevät työnantajat kaikkensa a Saavat saava doista S aksan ja Itävallan vissa porvareille. j m uori, niin sen jo p itä isi osoittaa, Vallaukumoufesel- Hallitsevat riistäjät ovat nau !i>i olla perinpohjin selviltä. ¡ti tapahtui, kohotettiin hintaa saadakseen siltä viimeisetkin sen työläiset sen k äsityksen, e tte i vielä liset. Suom essa olevat ven äläiset so e ttä enem pään sotapalvelukseen vien tit pois. Työmailla kuleksivat lanneet kruunuunsa uuden jalo < Joitakin aikoja sitte toimi-) sentti tai puoli tusinaa kohden. ti, m ikäli hän on kysym yksessä, on ole v allotettu työväen ja so tilasten tila a t olivat tu lleet n äkem ään, e ttä kaikenlaiset puolipäiväsaamaajat kiven. valheella silatun, "kansan | neen hallituksen teollisuusvalio-. "Siten saatiin hinnat, jotka ky- tarp e eto n ta. J a jos “sy itä ” k e rra n san k arillisella taiste lu lla “ uusi Ve p orvari on porvari, olipa hän s itte selittämässä ja kiihoittamassa valta”. Tämän riistäjäin "kan-i kunnan jäsen. Basil M. Manlev svnnän ja tarjonnan mukaan oli- h yväksytään, niin kai täm ä ainakin. n ä jä ”, e ttä vapaus on V enäjällä väli- venäläinen, suom alainen tai m ihin aikainen. niinkuin oli lokakuun p ä i- , k a n sallisu u te e n kuuluva tah an sa työläisiä tekemään “ vapauslaino- sanvallan" todistukseksi nyt tar-lon tutkinut elintarvekeinottelua i sivat olleet noin 22 senttiä tosi vinä v. 1905, ja e ttä pian tu le v a t K aikilla heillä on s a m a t pyrkim yk- ja”, mutta siitä huolimatta ei vitaan meren mitalla.työväen luo ja kirjoittaa sen johdosta m. m. naita, kohoamaan niin että esim. vink um aan ta a s ilm assa tsa a rin pal se t: riis tä ä ty ö v ä e ltä ty ö n sä tu lo k . v. 1916 maksettiin Chicagossa Miten vanginvartijat velijain nagaikat. esim. Portlandissa ole saatu ko kan verta ja vuorien mitalla ih scuraavaa: set m uodossa tai to isessa, keinoilla saivat työpäivän “Kananmunilla keinottelu on munista 34—35 senttiä tusinal-) koon vielä puoltakaan siitä mi misruumiita. V ieläpä vaaditaan S aksan ty öläiset e iv ä t tie d ä siitä m illä tah a n sa . T äm ä huom io juur- sinulta leipäpennisi, ennen kuin kohonnut huippuunsa Chicagos lyhennyksen * su u re sta m u llistu k sesta, joka tapah- riitti so tilaih in sellaisen vakaum uk- ta. samoin kuin nytkin." tä sen osalle tulee ja suhde on olet ne ansainnutkaan, riistäjäin sa, samoin kuin useissa muissa sama kautta valtion. Edelläolevan valossa ei luuli-1 H äm eenlinnan lääninvankilan v ar tui V enäjällä eiv ätk ä k ä sitä sitä. sen, e ttä heillä ei ole m itään sy y tä juominkien verimaljojen kunni kin kaupungeissa joissa niitä si olevan vaikean saada selville, tijat olivat teh n e e t vankilan jo h ta Ile eivät käsitä sitä sen tä h d e n ,-e ttä , k a n n a tta a su o m alaisten porvarien Xäkvy siis. että siellä missä s a k sa la ise t k a p ita listit ja sotilasvi- to u h u ja, vaan on heidän etu jen sa välitetään suuret määrät. ei työväestöä alisteta militaris aksi. miksi elintarpeitteu hinnat ali jalle anom uksen työpäivänsä lyhen- ranom aiset p e ttä v ät ovelasti ja v ie k - ) m ukaista p uolustaa Suom en työväen Te sydämessänne toivotte rau "1 hallituksen toimeenpanemis tuisesti kohoavat. Kananmunil täm isestä. \ ankilan jo h ta ja ei tie- kaasti S aksan kansaa, sam oin kuin pyrkim yksiä min alle vastustamattoman pa Ja kun Suom en työ- kon avulla, se kieltäytyy alistu haa. Mutta jos uskallatte ääneen sa tutkimuksissa on välittäjien Ia keinottelu ei ole ainoa ala. ! ten k ään voinut sellaiseen suotua, k ap italistien ja o m istajain e d u s ta ja t i väki aikoi v a a n i masta. Sota ei ole populaarinen, ilmaista rauhan vaatimuksenne, ollut pakko my.liitää, että vau \aan tapahtuu saman aista kai M utta pelotti sitä hylätäkin. M itä V e n äjälläk in y r ittä v ä t- p e ttä ä venäläi- käy tän tö ö n , niin v e n ä lä ise t so tilaa t hän jos so ittaisi puhelim ella sen aatin siä. oso ttaa toisessa ja v ä ä rä ssä v a - ) läm p im ästi k a n n a ttiv a t sitä. N iinpä eikä sotalainakaan, niin helpos vaikkapa vaan kaipuun, olette nunlasti, munia siirtyy usein vä kiila ruokatarpeilla, a se ta- varap u h een jo h tajalle. S anottu ja sen, m itä ta p a h tu u arm eijan , la iv a sto n ja tvöväen edus ti petettävää kuin amerikalainen pettureita, maanne kavaltajia. littäjältä välittäjälle viisi- ja pahtuti melkein avoimesti. Ame- tehty. Tällöin syntyi vankilan joh- ossa kaiken u k.„ a . U Ja t A„ , , n anraaan X Vallassaolijat viittovat sinua ja kuusitoista kertaakin ja jokainen i rikalais een "sivistykseen työväestö onkin. k u u - ) t a j a n A ndersinin ja se n aa tto ri Tokoin Lehti kertO° sa a » ^ n s a R uotsin eella, jo tk a toim ivat yhdessä H eisin- Kun tämä työväestön vastalla-| koisuus näihin militaristien suun nitelmiin tulee näinkin huomat tavasti näkyviin vaikka siltä puuttuu kokonaan välineitä joilla se saisi keskinäisen mielipiteensä seitille, niin miten vähällä vai valla saataisikaan se selville mi- litaristiemme todellisista tarkoi tuksista, jos sillä olisi kunnolli nen sanomalehdistö. Asjevelvol- lisuuspakon peruuttaminenkin olisi silloin mahdollinen. J IIIIIIIIIIIIIIIIT IIIIIIIIIIIIIU IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII,llllllllllltlh llll|ll||||||||l|||||||,tllllt lllllllllllllllll< lllllllllllllllllllllilillllllllllllllllllllllllllllllllllllllllH llllllllir -- maailmankatsomuksia ) ñ iii: ifiiiiiiiiiiiiiiiiiiiim iiiiiii:iiiiiiiiiiiiiíin iiiiiiiiiiiiiiiiH iH iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu ii¡iiiiiiiiitiiiiiiiiitiu u iu H iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!iiiiu iiiiiiiw iiiiiiiiiiiiu u iiiH iu iiiiiu ií? - j * n v .n » if c n * » U « 'lii U U IIII, V ll< % son oli moittinut \\ yomingin u- Itävallassa, Suomessa ja muual edustusoikeuden keskusvirastos ta vaan et suotavaa, ei siis kum nion piirivirkailijoita jostain epä la. mi-sä on voimakkaat soS.-puo- saan S »cialist Eahor Party n e- ma, että juopa on laajentunut ja ka ei ole vielä mahtunut monen . . kohdasta, vaikka minun tietääk lueet, ovat ne sitä vain siksi, että dustajalle, siis poliittisen puo syvennyt, tilin kerran Seattles teoretikon päähän. Yksitv istvÖn- seni suurin osa yllämainitun pii siellä kansa vasta pyrkii saavutta lueen edustajalle, joka on A. E. sa yhteisessä neuvottelukokouk teettäj.i voi lyhentää työpäivän nen vihollisensakaan ole tähän rin virkailijoista on sosialisteja. maan kansanvaltaa, eikä siksi e t of Eahor liiton sääntöjä vastaan. sessa, johon unionistit ja sosia silloin kun työläiset järjestöjensä Edellisessä kirjoituksessani päivään asti voinut todistaa, että En siis voi ymmärtää, niistä Ju tä siellä tahdottaisi yhteiskunta ( Isa nevv-yorkilaisia vetosi asian listit olivat kutsuttu neuvottele avulla ovat kykeneviä sen pa- koittamaan. Ja silloin kun lie koetin julki tuoda sitä seikkaa, hän olisi epärehellinen, enkä sitä hän Kustaa löytää tukea väitteil perin juurin muuttaa. Jälkimäi sa liiton vuosikokoukseen ja maan eräästä asiasta, joka ei vä- itse sen omin voimin ottavat, o- että turhanpäiväinen vikojen et usko vieläkään, vaan se liike, jon leen, että sanotun piirin epäkoh sissä maissa utiiot ovat lähem- sääntojen perusteella asia ra t-1 himmässäkään määrässä kuulu- siskely unionistisesta liikkeestä ka palveluksessa hän on. tekee tun on ( lompers syynä, enempää) mässä vuorovaikutuksessa sosia- kaistiin. eikä siksi että t lompers nut puolueasioihin, kuten monta vat he myös kykenevät sen säi- tuo päinvastaisia tuloksia mitä kenestä hyvänsä samanlaisen knin koko A. h. of Eahor liitto- listipuolueen kanssa siksi kuin s»? niin tahtoi. < In meille nyt sen muutakin kertaa on tapahtunut. 1\itämään, ettei käy kuten ( o|o- radossa, jossa S-tttnnin päivä on sillä koetetaan saada, ja että en Gompcrsin. Ensiksikin A. E. kaan. I*iati kai Juhan K ustaa) on ainoa puolue, inka pyrkii aja tään annettava sen verran tun a» u,lue,,„es joka ,tse e, „1- vuosikymmeniä ol|„, lakina, pidä politillisen lehden tehtävänä of Labor on ei unio, vaan unioit- syyttää Gompersia ja A. E. o f) maan kansanvaltaa, jota eilelli- nustusta. .... ..... ............... ......... .......... että näkevät niitä ..... asioi- . lut Union mies. kysy, miten so-ivaan nvt ovat tviiläiset saaneet koettaa asettua taloudellisen liik ten liitto, johon vapaaehtoisesti E. liittoa siitäkin, että John i sissä maissa jo nimeksi on, Arne-• ta muutkin ei v aan lehtien toi- a m a ,'P,,m-Ue , ’T ) «■‘lomlellisella v,', in,allaan vaala keen epäkohtien penkojaksi, tai kuuluu suurin osa Amerikan uni- Spargo ja Benson ovat nvt sodan rika siihen luettava, sillä kaikista mittajat. tuomariksi, sillä kukin liike on oita. Sen päätehtävä on koettaa kannalla. \ oi sitä johdonmukai vastaväitteistä huolimatta Ame Juhan Kustaalta jäi vielä to auttaa unionisteja. Eräs vanha pakotettua sen kävtäntöön. YoiG unionisti ja entinen puoluemies, i tässä tuoda kvmmeniä esimerk minusta itse kykenevä epäkoh valvoa yhteisiä asioita, ehkäistä suutta. rikan kansalla on mahdollisuus teamatta se missä suhteessa A- joka oli kyllästynyt vouhotuk tansa korjaamaan. Turhanpäi työläisille vahingollisten lakien Unionistinen liike ei voi olevis kontrolleerata ja hallita valtiota nterikan työväenliike on satoja seen, vastasi että parhaiten voit kejä, vaan tämä olkoon vaan väisellä oikeaoppisuudella vaan säätäminen, saada rikki entisiä. sa oloissa ottaa mitään rautaista silloin kun se vaan katsoo vält-i vuosia muiden maiden työväen- te auttaa työväenliikettä lakkaa esimerkiksi siitä, että ei se asia ole niin yksinkertainen ja hel syvennämme sitä jo ennestään) jotka ovat tvöväen edistyksen puoluekantaa, sillä se tarvitsee tämättömäksi; minä sen katson' liikkeestä jälellä. Silloin kun mi malla, hajaantumalla. Useissa posti ratkaistavissa kuin se ulkoa syvää juopaa, joka jo on työväen tiellä ja saada Uusia säädetyksi.. kaikki t\«naiset heidän puolue- j a ! jo nyt. vaan niin eivät tee kaikki tataan saavutuksia tvöpäivän ly- kysymyksissä tämä pitää paik aj v. taloudellisen ja valtiollisen liik \ oidakseen tätä vähimmässäkään uskopnollisisja kat>omuksistaan! ja siksi onkin paras mittailla I hemmvvdellä ia elintason kor- kansa myös meihin nähden. Me päin näyttää. Mitä siihen sotakv svmvkseen keen välillä tässä maassa. J o s ; määrässä toteuttaa heti, on sillä huolimatta ja siksi sen täytyy näitä asioita vaan sellaisina kuin i keudella, eiköhän tosiasiaksi vaan voimme auttaa unionistista liiket mikään on epä-materialistista,) ollut vaan yksi mahdollisuus, ja olla puohieetoin puolueisiin näh ne ovat, eikä sellaisina kuin minä jääne, että Amerikan uni alistit tä. olemalla sekaantumatta hei tulee, niin on Amerikan Työ- niin on juuri se, että koettaa u s-' se on ollut siinä, että saada ty<> den. Se on unionistisen liikkeen ja Julian Kustaa tahtoisimme ne ovat sittekin melkein ainoat teki dän asioihinsa. Amerikan Työ väetiliitto sitä vastustanut aina. siksi kun siitä huolimatta sota kottaa, että kolmesta miljoonasta väenliikkeille vihamielisen ylei välttämätöin pahe. Eikä se ole olevan. jät työpäivän lyhennyksessä kai väen hiton ansioksi täytyy julistettnn loiseksi meillä stio- jäsenestä muodostuva Amerikan siin mielipiteet muutettua ei vi yksinomaista amerikalaiselle u- Julian Kustaa sanoo, että To kista erehdyksistään huolimatta? , mvöntää. että ö tänä . päivänä on ................ ........... m a la ts illa ’o n is ta h e lp o in työväenliike on sellaista k itin se hamielisiksi ja käyttää siten ta nionismille, vaan on se ilmeistä veri on suhtatitiinut siirtolaisia Onko parannuksia saatu ereli- k ä y tä n n ö ssä •S-tunnm ty ö p ä iv ä m u o d o sta a k a n ta k m a ik m e tä ssä sota on siksi, että joku (lompers on loudellista voimaansa vaatimus kaikissa maissa, missä vaan löv- kiin työväen etujen mukaisesti. | dysten avulla tai muuten, on sa - sellainen, ja että se olisi toisen tensa takana. tyv jonkunlaista \alekansanvai Eihän sitä vastaan ole väitetty mantekevä, pääasia on että niitä hailtttiV scn to is ia ja u seissa v a i-, k y sy m y k se ssä , sillä m e i’Ti ei o •• n o issa ja kunnallishallituksissa, maata eikä kansallisihanteita kan- lainen. jos (iotnpers olisi toisen \ oidaan kyllä väittää ja olen taa. Minusta se todistaa sitä. kään. sanoin vaan. että kun Ber saadaan. Että Amerikan tvö- joka on saatu lainlaadinnallista lainen. Minusta se on juuri us joskus itsekin väittänyt, että saa että työläiset yleensä eivät vielä ger äänesti unioitten esittämää väen liitto olisi työpäivän laki- tietä. Joku nvt tokasee, että sakunlammc pienuuden takia, ja komista siihen hvvämies-politiik- vutukset olisivat isommat, jos missään ole kyllästyneet ryöste siirtolaisrajoitusta vastaan, niin säädäntöä vastaan, ei ole totta, miksi ei yhtä hyvin ajeta lainlaa on siis varsin helppo sanoa to kaan. josta unionisteja syytetään oltaisi otettu suora sosialistipuo- tyiksi tulemiseen. Kun suurim Toveri sen hvväksvi; ja kun se vaan tahtoo, että se saa itse dinnallista tietä lyhyempää työ kasta. että me vastustamme so taa, vaan tässä on annettava an syyttämästä päästyäkin. Eiköhän lueen kannattaminen, vaan siinä mat epäkohdat ovat poistetut W ilson teki juuri samoin mitä määritellä kysymyksistä, jotka päivää kaikille? Ensi silmäyk teeksi niillekin, -jotka ovat eri se nyt ole sillä lailla, että Ameri on se "jos". Sitä ei nyt ole teh kansanvallan tieltä, on siinä kaik Berger teki, niin sitä lvötiin. O- sitä eniten koskevat. Meissä so- sellä ei näy mitään eroa yksityi kanssamme. Heidän kan työväenliike on sellaista kuin ty ja uskottavasti siksi, että se ki mitä he vaativat. soitin sillä epäjohdonmukaisuut-i sialisteissa on yksi paha vika ja sen työnteettäjän ja valtion vä mieltä maansa ja kansansa on sotaan se olevissa oloissa on voinut ei ole ollut silloin mahdollista ja Englannissa, parlamentarismin ta. enkä syyttänyt loveria. i se on se, että me yleensä tah- lillä. vaan ero on sittekin suuri. sekaantunut; heillä on vaikutti muodostua, vaikka Gompers- siitä ei kai minua syytetäkään. emämaassa, ei ole saatu vielä tä- • IV t ,’ • i . . . v ♦ 41 v «4i<* 1*11 » c ilh llH Mitä tulee siihen nevy-yorki-' domme päätellä asioista joita cm- äijä olisi vielä tavallisena juuta- Gompershan on kaikkien syitten hän päivään asti suurempia jotik- laisten rettelöihin, että ( lompers) me kykene kunnolleen alkuun- silla valtion j;. kunnan virkailijat; mia. joita meillä ei ole, emmekä ritella eikä nivon- siis kelpaa siinä tuomariksi, vaik lais-äijänä ammattiaan harjoitta syntipukki. siis kai hän saa syyn koja sosialistipuolueen lipun v m- olisi siinä ollut tukemassa jotani kaan panemaan, ja monta ker e‘\ at v'.” massa? Jo edellisessä kirjoituk siitäkm, kuten näytti .-.aavan sii-, parille enempää kitin kansanvaBj taantumusta, on sillä laiha’ ett i. taa amerikalaisten puolueiniesten taa mielivaltaisesti työpäivää, ka olemmekin erehtymättömiä vaan niiden täytyy saada se valta s.s.-jarjestolaisia. sessani sanoin, että en ole kos- täkin, että joku Emil Hemjrick-j täisessä Ranskassakaan. Saksassa.| nevv-vorkilaiset olivat antaneet Toveruu- menettely on ollut kaikkea muu-jlain määräämällä. Siinä ero. jo- della, Esko. \ kaan ollut hänen ihailijansa, vaan Turhanpäiväistä • oikea •••»_•• ¡minusta hän on paljon edistys- »ppineisuutta ja vähi oppineisuutta vahan mieliSempi kuin suuri osa Amer: J uhan-Kustaallekin kan unionisteja, eikä pahin hä j j
