Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 9, 1917)
SIVU KAKSI. TOVERI No. 134. * TOVERI LSnr.cn »uotnalaiien työväen äänenkannattaja, ilm estyy Aatoriaasa, Oregon, joka päivä paitsi sunnuntaina. TO IM IT U SK U N TA : W. N. REIVO LAURI MOILANEN A D O L F H SALM I K. E. H E IK K IN E N A. N. KOSKELA. TOVERI (T H E C O M R A D E ) T h e o rg a n of th e F in n ish w orkers in th e W e ste rn states. T h e only F in n ish daily in th e W est. P u b lish ed d aily , ex cep t Sunday, a t A sto ria, O re., by th e W estern W o rk m e n 's P u b lish in g Society. A d v ertisin g ra te s in effect J u ly 1, 1912, 40 c e n ts p e r inch. S pecial d isco u n t is allow ed tor la rg e r and co u tiu o u s ad v ertisem en ts. T O V E R I , B O X 99, A S T O R IA , O R E . Al)G. N IK O L A , M anager. E n te re d as second-class m ail m a tte r Ju ly 18, 1912, a t th e postofiice a t A sto ria, O regon, u n d e r th e A ct of M arch 3, 18/9. T IL A U S H I N N A T Y h d y sv allo issa ja C an ad assa: Y ksi v u o sik e rta . .$4.00 6 kuu. k a u tta . .$2.25 3 k u u k a u tta ......... $1.35 1 k u u k a u si.............. 50 S uom een ja m uualle u lkom aille: \ ksi v u o sik erta .. .$0.50 6 k u u k a u tta .. .$3.50 lln iotu sh in ta 40c p alstatu u m alta. K uolem an- ilm o tu k set $1.50 k e rta ja m u isto v ärsy illa $2.00 k e rta . K ihlaus-, syntym ä- ja aviolut- to -ilm o tu k set 50c k erta, h alu taan tieto - ja nim en m u u tto -ilm o tu k set 25c k e rta , naim a- llm o tu k set $1.50 k erta, av ioero-ilm otukset $1.00 k e rta . S eisovat ilu io tu k set sopim uk sen m uk aan . S atu n n a isista llm o tu k sista tu le e ra h an se u ra ta m ukana. E n g la n n in k ielestä su o m en n etaan vapaasti. omanvoitonpyynti, tukehuttava riiston ja hävityksen halu, tur hamainen halu nähdä pommeja ja loistavia katukulkueita, raja ton mässäily, joka herättää sa laiset ryöstö- ja hävityshalut, ovat siinä edustettuna. Ja kai ken sen takana, sen heikosti pei tetyllä taustalla ovat ne jättiläis mäiset teollisuuskorporatsionit, jotka ansaitsevat miljoonia sodan käynnistä. Wilson selittää har kituilla ja nerokkailla fraaseilla, miten meidän asiamme on pyhä ja rahaministeri McAdoo lentää yli mantereen, kehottaen kiihke ästi kansaa lainaamaan rahansa hallitukselle kolmen ja puolen prosentin korkoa vastaan, kansan epäröidessä kun se tarvitsee kai ken mitä sillä on ostaakseen elin- tarpeita ja maksaakseen sodan aiheuttamat korkeat verot. Epäilemättä tulevat täkäläiset! p ro fe sso rit voivat edelleenkin opet- sekä se haluaako henkilö tulla ‘Venäläistä hulluttelua’ tymässä tänne. Venäläinen teol- kansalaiseksi, että se hyväksy- -- ----------- , lisuustyöväestö ei ole turhaan “neuvonantajat" selittämään, mi ta a riistä m ise n teo riaa kouluissaan. kyllä so tilasleireillä p id etä än huolta täänkö häntä siksi. Mistä siis vuosikausia taistellut katusuluil- ten venäläisen työväestön ja ve siitä, e ttä ta k tiik k a pysyy etualalla. Tämän maan lehdet löytävät johtuu, että Yhdysvaltain halli 1 la, se näkyy siellä jotain oppi näläisen pääoman "yhteiset edut" tus on säätänyt lain, jonka mu Venäjän nykyisissä tapahtumissa i neenkin ja surullista on nähdä, vaativat että tehdään kymmen Yhdysvallat vailla so kaan vierasten maiden alamaiset aina yhtä ja toista sanomisen ai sen täytyy kalliisti saavu tuntisia työpäiviä aivan ameri- I hetta. Kiitettävää, milloin hai-i ’ dan tarkotuksia ovat täällä asevelvollisuuspakon,1 litui on onnistunut saamaan tyo- tetut voittonsa menettää siksi, kalaisen terästrustin malliin taik T äm ä m aa, k u ten jo k ain en a ik a a n , . . , ¡Hius toisin sanoen raskaimpien kan-1 ? että sikäläinen työväestö ei ole ka muuten kallis venäläinen pää vaeston taipumaan ja moititta salaisvelvollisuuksien alaiset, o- kokonaisuudessaan vielä selvillä oma ci voi kilpailla amerikalaisen sa seu ra a v a k an sala in e n tie tä ä , on vaa. milloin se on taipunut työ yhtynyt so taan k u k ista a k se e n S ak «laamatta kuitenkaan minkään siitä, että siellä kyllä voisi har pääoman kanssa ja venäläinen san k eisarism in ja ta iste lla k se* n läisten vaatimuksiin. laisia kansalaisten oikeuksia? joittaa tuotantoa ilman yksityisiä työväestö jää työpaikkaa vaille, k an san v allan , vapauden ja pysyväi \ iimeinen tiedonanto, jossa se- pääomanomistajiakin. Jos siellä kun amerikalainen ‘‘kehittvnvt sen rau h a n täh ä n m aailm aan. Niin Epäilemättä tulee tämä kysy- mys ratkaistavaksi lähimmässä i liietään jonkun pietarilaisia ase-! taantumus uudelleen kohoaa sa-f teollisuus”, s. o. halpapalkkainei ain ak in s e lite ttiin silloin kun so taan tulevaisuudessa. Meidän käsit-' pajatyöläisiä saaneen kaikki vaa- tulaan kun täkäläisetkin “neu työväestö tuottaa tuotteita hal yhdyttiin. T ällä m aalla oli siis “suu ret ja y le v ä t” ta rk o itu s p e rä t, .j o it a tääkseinme ei täkäläisellä halli-. limuksensa, niihin luettuna kuu- vonantajat” ennättävät sitä vah vemmalla. käytiin a ja m aa n asevoim alla. tuksella ole minkäänlaista valtaa ) situntinen työpäiväkin, hyväksy- vistaa, niin tapahtuu se vain Tulevaisuudessa •' saatamme M utta nyt aiv an yht ä k k iä on täm ä asettaa vieraan maan alamaisia , tyksi, nostatti suuttumuksen siksi, että ¡Venäjän laaja talon- nähdä Venäjän työväestöllä ole m aa luopunut n o ista “y lev istä " a a t asevelvollisuuspakon alaisiksi, myrskyn, ja hallituksen menette-1 poikaisväestö ei ole tehtävänsä van syytä asettaa esteitä ameri teista a n . T äm än y llä ttä v ä n tiedon Ja jos sillä on valta niiden ylitse J ) a> suostitessaan sellaiseen, sa -; tasalla, ei edes siinä määrässä, kalaisen halpapalkkaisen työvoi lä h e tti F itc h b u rg issa i ilm estyvä “Pöh- jotka ovat joskus aikoneet tulla notaan venäläiseksi hullutteluk-i gg voisi porvarillisen kansan man maahanpääsylle. Sellaiseen-; lan T ä h ti” laa jalle" lu k ija k u n n a t taudin maan kansalaisiksi, mutta j si- Arvaahan sen miten kat- vallan rakennusaineeksikaan kel- kin se "venäläinen hulluttelu” ; leen. J a koska a lle k irjo itta n u tk in kuuluu tuohon “la a ja a n ” lu k ija k u n eivät kuitenkaan vielä sitä lopul- kerältä tuntuu täkäläisten pää- vata. saattaa johtaa. taan , niin pääsin m u itte n m ukana lisesti tehneet ja siis ovat kai-j ornan°niistajien mielessä se, että osalliseksi tu o sta tiedon jy v äse stä . kissa suhteissa vierasmaalaisia, siellä missä lie su u n n ite le v a t i s O tsikko, joka täm än tiedon ilm aisi, i .............. , . . . , _ min saman johdonmukaisuuden , mittavansa satumaisia voittoja , § oli kahden p a lsta n levyinen, siis v a r sin huom attava, ja kuului se n äin : perusteella on sillä myöskin oi-j tulevien (vuosien ajalla, ei kyetä “ Presidentti lähettänyt Venäjälle keus pakottaa asevelvollisuuteen estämään; työväestön vaatimuk- sodan tarko itu kset” kaikki täällä olevat vierasmaa siä. Eihän siinä enää voita pal J o tta täm ä m aa on edelleenkin joakaan, kun työväestö saa kuu- e k sy n e e t” sielu n p aim en etk aan eivät laiset. sodassa, m u tta sillä — “P o h jan T äh Mistä siinä oli euää saa ra u h a ssa vaeltaa “p e la ste t . 1 situntisen tvöpäivän. d en ” m ukaan — ei ole en ään m itään oikeuksieni , , , Kansainvälisten kysymys? ta v ia ” etsim ässä. M utta site n hoitaa Mahtanee takalaisten kapitahs- ta rk o itu k sia . Ne on p resid e n tti lä mukaan pitäisi kai jokaisella i työväestö jä rje s ty s tä siellä niissä se h e ttä n y t V enäjälle. T u rh a n aik a isia j tien edustajilla, Russellilla ja M inuakin on vähän “inspireeran- maalla olla yksinomainen valta itsek in on jä rje s ty n y t ja Suom en n u t” se J. S :n ja K. E. H :n väit- koruja kai ne o v atkin, joten hyvin Roolilla, olla jonkun verran teh- kansalaistensa suhteen, niikà’i tely. Olen h örölla korvin o d o ttan u t työväestö onkin a n ta n u t siitä esi jo u ta v a t ryssille — jo s vain ry ss ä t tävää ennenkuin venäläinen työ asevelvollisuuspakkö on kysy-! a u k to rite e ttia k in , joka täm än m erk k ejä aina silloin kun m itkään o tta v a t ne v astaan. sitä väestö uskoo miten “hullua” on kysym yksen ratk a isisi, vaan ei sitä- m uut järjesty k sen < v alv o m lsk ein o t ei Niin. m itäpä m e n ä istä p itk ä sti myksessä ja niinpä tässäkin ju i vaatia kuusituntista tyopai vaa, j Rään kuulu. J a tä tä a u k to rite e ttia v ät ole olleet lu o tettav ia. puhuisim m e. T ehty m ikä teh ty . tussa olisi kai täällä olevilla vie .... kun Amerikassakaan ei ole vielä odotellessa olisin halu k as tietäm ään , M uutoin viim e aikoina on ollut läm- ras<.en maitten syytä, .. .......... nnt- . mista mistÄ nanid n ä m ä v a s t a v ä i t t ä j ä t o v a t oi- .. . konsuleilla ... .. . , 'paljon pudotettu tvopaivan '» s ta v a itta ja t ovat oi Taktiikka etualalle piin än laiset ilm at. J a ellen väärin . , I ¿ 'lllllllilltttlh T IIII H IH II,U lllllllllllllllllllllllilllltllllllllllllllllltllllllllH IIIIIIIIIIIIIIin illlllH IIIIIIIIItlllltllliltlllltlllllllllllltlU J K IIIIIIIIllItlllllllllllllllllllllH IIIIIIIIIII'-- ‘Mitä tapahtuu silloin kun näi den toimenpiteiden todellinen luonne tulee tavallisten kansa H u o n e u sto sijaitsee lO :n n cn ja D u an e k a tu laisten kesken tunnetuksi, emme je n kulm assa. .T e le fo o n i: k o n tto ri 365, me tiedä, mutta me ennustamme toim itus 832. luottamuksella, että eräät tur- hainieliset ja pöyhkeät valtio miehet, jotka tietensä tai tietä Pääkaupungista mättään ovat olleet tämän ra jattoman ahneuden taipuisia asei Entinen kansasilainen senaat tori Joseph Itristow kirjoittaa ta, käsittävät mitä heille on ta pahtunut.” W ashingtonista seuraavaa: “Ei koskaan sitte presidentin Niin siellä pääkaupungissa. virkaan asettajaisten ole hotellit Idällä mailla käydään sotaa ■ k eastaan eri m ielipidettä, en sitä Washingtonissa olleet niin täy "kansanvaltaisuuden ja vapau se lity k siin , ellei tä m ä n m aan h a i-; N ykyaikana su k eu tu u esille jos litusvirasto ota juttua lähemmin! .. ' u n n i s t a - - u t l a niinä ole a in a k a a n tu llu t tietäm ään, teen ahdetut kuin nykyisin. Sa den puolesta. M utta kuten nä selittääkseen. jo n k in laisia asio ita ja kysym yksiä, C ' a l)a >1 alainen työiäestö osaa R um painenkaan tahdo v äittää, e ttä dat urakoitsijat, kauppa-asioitsi- kyy, tietävät jotkut muutkin jo ista p u h utaan ja k irjo ite ta a n puo Lseat täkäläiset sanomalehdet säilyttää mielenmalttinsa ja an- a g ita tsio n illa voitaisi saada aikaan lesta se k ä v astaan. Y ksi sellainen jat ja tehtailijat piirittävät hal- kuin entiset senaattorit, että so taa neuvoille sen arvon m ikä; vallankum ousta, elleivät yhteiskun- ov^t kyllä vastailleet niille teh niillc kuuluukin: jättää ne huo-' nalliset suhteet ole k e h itty n e e t sii- kysym ys, joka lienee v asta viim e a i litusvirastoja ja erikoisia valio takin on vain liikettä. tyihin kysymyksiin, että ensi- tu llu t esille, on kysym ys pro kuntia, epätoivoisessa yritykses mioonottaniatta. !hen asteeseen' että se s>'nt>'y itses' koina fessorien lä h e ttä m ise stä so tilasleiril mäisten paperien omistajia , tään ilm an tek em ättä. Vaan silti sään saada osansa ja enemmän Minkä verran missä kuuden > kumpalnenkin hyväksyy a g itatsio n in le. T äm än kysym yksen on sy n n y t Muuan ratkaisuaan (declarants) ei voida viedä sota kin kongressin luovuttamasta tunnin työpäivävaatimuksissa on ; tarp eellisek si, vieläpä välttäm ättö- tä n y t se seikka, kun paljon nuoria väkeen, mutta niin kauan kun odottava kysymys seitsemän biljoonan dollarin so- perää, on vaikea sanoa, mutta m äksikin v allankum oustaistelussa, ylioppilaita on liitty n y t a rm e ija an , ja laki sen nimenomaan säätää, ei tarahastosta. Siellä on satoja ehkäpä osalle asepajatyöläisiä on Ja eikös nämä 0,6 oikea k a n ta ? Ai- nyt kun kaikki täm än m aan eri kaar- piakkoin pal pal- sotaa ja korkeita veroja puolta Kuten tunnettua, sisältää Yh- näillä sanomalehtien selityksillä sellainen annettu, ainakin toistai- nakin ..se 0,1 m in u n . k ä sittä ä k sen i. | tit ja m iliisit a se te ta a n piakkoin ole suurtakaan merkitystä. Puo- velukseen, niin ylioppilaidenkin tä y Eikö n y t miehi- M itä siitä jauhaa. via lohisteja. jotka koettavat! dysvaltain nykyinen asevelvolli- beksi. koska täkäläiset lehdet ! se t m iehet löydä asio ita väitelläk- tyy jä ttä ä koulunsa ja se u ra ta toisia ltievirasto olisi mielestämme se päästä itse maksamasta osaansa, suuslaki pykäliin, joka velvoittaa saavat aiheen kirjoittaa siitä toi- seen, e tte i niitä ta rv itse tik u sta teh- so tilasleireille. M utta, e ttä he voisi tai päästä ainakin mahdollisin!- asevelvollisiksi nekin, jotka ovat laitos, jonka tulisi ryhtyä tässä niitusosastoissaankin ja huokail- dä. vat ja tk a a opinnoltaan so tap alv elu k M ariana Koivu.* nian vähällä. ulkovaltojen kansalaisia, mutta suhteessa toimenpiteisiin. sessak in ollessaan, on e rä ä ltä tah o l la raskaasti kun ei jo ilmene sitä "Siellä on satoja rautatieyhti selittäneet täällä aikomuksensa Napoleonia, joka kukistaisi ve Kun työväestö hoitaa ta eh d o tettu , e ttä pro fesso reja läh e te ttä isiin m ukaan. E hdotus ei m iel öiden virkailijoita ja asiantunti olevan tulla tämän maan kansa Kun edelläoleva jo oli kirjoi näläisen työväestön vaatimuksi järjestystä lytä e rä s tä porvarileliteä, joka pukee joita, jotka koettavat saada lä laisiksi (ottaneet n. s. ensimäi- tettu, saimme tiedon Seattlesta, neen päivineen viimeistä musiik- T ä k ä lä ise tk in p o rvaripillit ovat pi- ' vasten m ielisy y ten sä seu raav iin sanoi- päisemään rautateiden vaatiman set paperit). Lakien mukaan että siellä oleva Venäjän Konsuli kaa myöten. tä n e e t su u rta ä ä n tä siitä, m iten Suo- h in: viidentoista prosentin rahtihinto nämä henkilöt ovat kuitenkin ' on v apauttanut ne suomalaiset, ( 1 untuupa siltä, kuin venäläi- m essa on järjesty k sen valvonta osit- “ E hdotus lä h e ttä ä p ro fesso reja so- jen korotuksen, saadakseen; stoi kaikissa tapauksissa vierasmaa- jotka ovat kieltäytyneet regis- sellä työväestöllä olisi paljonkin : tain työväestön käsissä. V alitus luon- tlla sjä rje stö je n m ukana, e ttä yliop m o iti osansa saaliista tämän vlei-, laisia siihen saakka kunnes heil- teerautumasta. Jos kerran kon- netivoja annetta vanaan täkäläi n ollisesti johtuu vain siitä, e ttä sil pilaat voisivat ja tk a a opintojaan, on sen saalistuskauden vallitessa.' le on myönnetty tämän maan sulin selitys, että ketään, j oi la selle työväestölle. Siltä ehkä loin m yöskin valvotaan jä rje s ty s tä , m ieletön. O piskelevalla ylioppilaalla . j s. o. silloin ei a n n e ta jä rje s ty s tä rik palveluksessa ollessaan ei ole paljon Sadat muut pyrkivät saamaan si- kansalaisoikeudet, eikä heidän ei ole tav siä Yhdysvaltain kan- täkäläinenkin tvöväestö oppisi koville h e rra sk aisille k a a n m itään eri- aik aa k iin n ittä ä huom iotaan m uuhun viilipalvelustoimen tai jonkinlai-i selityksensä voi merkitä mitään > salaisoikeuksia, ci voida pakottaa miten työpäivää on lyhennettä kois-oikeuksia. kuin ta k tiik k a a n .” sen palkallisen toimen armeijas mjiuta kuin sen, että he ovat se-, sotaväkeen, on pätevä, niin sil- vä, Ja tämän maan työväestölle K aikkia sitä haaveillaankin, kuin K ansan L ehti m ainitsee T am pereel sa tai laivastossa. Kaikista näis littäneet aikovansa tuonnempana loin ei registeerautumisessa ole ei kai olisi haitaksi vaikka se ta seu raav an ju tu n : sellaistak in , e ttä so tilasleireillä olisi tä muodostuu tavaton joukko tulla kansalaisiksi; ei se merkit-1 mitään vaaraa. Se on silloin ryhtyisikin kappaleeksi aikaa har “S e huono jä rje s ty s T am pereella ( aikaa opetella teoriaa. Jo p a nyt to- isänmaallisia vierailijoita, sanka se edes sitä, että he olisivat si- » vain sama kuin henkikirjoihin joittelemaan "venäläistä hullut kuvastunee porvarilelidille p a r h a ite n : ki! T ak tiik k aa, m enettely tap aa, siel- e tte i poliisin ole on n istu n u t Iä on opeteltava. O ppilaille on ennen reita, taloustieteilijöitä, valtio- toutuneet tulemaan kansalaisiksi, merkitseminen. Xe Venäjän ala- telua." Työväen lähetystön lä k siinä, o rja ta pahnoille pitkiin aikoihin a i kaikkea pääasia p ä ä stä selville mo niiehiä, erikoistuntijoita, oman eikä sitäkään että tämän maan i maiset, jotka ,Wat kieltäytyneet hettäminen Venäjälle oppimaan n o atak aan p äih ty n y ttä tai m uuta rau- nennenko kylkiluun väliin pistin on voittonsa tavottelijoita ja kaiken- hallitus, ottaessaan vastaan sei- registeerautuniasta peläten regis- työväenliikkeen menettelytapoja, h a n h ä iritsijä ä . P itk ä stä aik aa oli ty ö n n ettäv ä, m iten tykki on kidatta laisia Ihmisiä kumpaakin suku- laisen aikomuksen selityksen, oli- tecrautuniisella suostuvansa ase- ei olisi ollenkaan vahingoksi ny kaupungin p u tk assa to rs ta ita (huhtik. va ja laukaistava, m iten käsipom m i puolta. si sitoutunut hyväksymään ky- velvollisuuspakkoon, osaavat kai kyisin kun kaikki venäläiset val- 26 p.) v asten yöllä yksi henkilö ja on h e ite ttä v ä, e tte i sillä tap a its e sekin m uuan “ek sy n y t” sielunpaim en, ään j.n.e. T ätä taito a o p e tta v at yli “Tämä joukko muodostaa erin symyksessäi devaa henkilöä kan- tämän konsulin lausunnon mu- tiollisetkin menettelytavat — n im ittäin e rä s m aalaispappi.” oppilaille, niinkuin m uillekin so ta omaisen näytteen siitä mitä sota salaiseksi. Lopullisessa tutkin-jkaan välttyä enemmiltä ikävvvk- tsaarivallaii aikuiset nimittäin — Ihm ekös siis, jos h e rra sle h d e t kau m iehille e rik o ise t sotilas-“professo- on saanut aikaan. Intohimot ja nossahan vasta tulee ratkaistuksi i siltä. ovat siirtyneet ja edelleen siir- h istuvat se lla ista tilan n e tta , jossa r it”, jo ten v a rsin a ise t yliopistojen MAAILMANKATSOMUKSIA) n ,till,II,ItllllilltllllH IilH IIllh t,llllll,IIIItlltlltH N Itllllll,II,11,Iitit,tlllll,U I,H ill, Suomen valtio-oikeu- dellinen asema ym m ärrä, on “ P ohjan T ä h d e n ” toi m itta jan eläm änpuu jo aik o ja s itte n k ukkinut ja korellee sen oksilla nyt ru n sa a sti p u n e rta v ia viinim arjoja. — A ntti H y rsk y rau ta. “Anna tavarasi köyhille ja vaivaisille” Se on raa m atu n käsky, e ttä rik a s ten on ja e tta v a ta v a ra n sa köyhille ja vaivaisille, ennenkuin he voivat toivoa p ääsev än sä sinne suureen, iia n k a ik k isee n v a lta k u n ta a n , joka on tuolla puolen pilvien. Se on kovin a n k a ra käsky sellai sille rikkaille, jotka eivät hoksaa m iten tuon käskyn voi tä y ttä ä siten, e tte i se o llenkaan loukkua heidän persoonallisia o ikeuksiaan tää llä m aan päällä. M utta sellaisia ym m är täm ä ttö m iä — sanoisim m eko “ ty h m äin n e itse itte n k a lta is a ” — rik k a ita lienee hyvin vähän nykyisellä a ik a kaudella. Sillä kun keksinnöt ovat e d isty n e et ja m iltei huip p u u n sa ke h itty n e e t m ate ria list L-en eläm än a la l la, niin on sam allain cn ed isty s se u ran n u t ’ m yöskin “h e n k is e n ” to im in nan alallakin. T uota e d isty n y ttä su u n ta a “ h en k i se n ” toim innan alalla e d u sta v a t ty y pillisim m in h u rsk a a t R ockefellerit, isä ja poika. Ile A m erikan rikkaim - pina m iehinä e siin ty v ä t tien viitotta- jiu a luokalleen ra a m a tu n k äskyjen täy ttä m ise ssä. T u n n e ttu ja on h ei dän lah jo tu k se n sa kirkoille, kouluil le ja k irja sto ille. M onet kau p u n g it saavat k iittä ä yksinom aan Rockefel- le re ita siitä, e ttä heillä on vapaa k irja sto k ä y te ttä v ä n ä ä n , jo sta “ villi- oppia” ed u stav at ja “ju m a la n v a lta k u n ta a ” v a s tu s ta v a t te o k se t ovat (hisia valtiollisia toimenpiteitä, 1 lan puolelta avoimena välien anastusvritvksenä suomalaisten si otettava huomioon maamme edustaja Venäjän eduskuntaan? lakien aikaansaaminen yli maa joiiiin oli ryhtynyt \ enäjän vai-) katkaisemisena. Kun sitä on tali-i puolelta ia Venäjän porvarilliset asema, sen läheisyys Venäjän Ja jos — niin mitä siitä seu- ilman osottautuu kylläkin yhä tiovalta, s. o. valtakunnan duu-*dottu väittää, on koetettu välit- lehdet — vanha suomisyöjä pääkaupunkiin nähden y. m. — raisi ? tarpeellisemmaksi. Mutta se ei ma ja hallitsija viidessä. \ enä- tävillä toimenpiteillä järjestellä Novvoje \\ remja etupäässä — saattaisi johtaa sulien, että Suo Epäilemättä se, että tavalla ta i' va’n ^ Uuincssa ja V enä- Kysymyksen ratkaisu lähenee jän valtiovaltaa hoitelevan väli-j asiaa. Sellaisena on pidettävä se- rummuttavat sotaretkeä Suomea men kansa pitäisi viisaampana toisella kiertyisimme venäläisen ! jädä tarvittavia lakeja, vaan kaik- aikaisen hallituksen siis sopi — I naatin esitystä, että osa suuri- vastaan. ( saada olla \ enäjän valtakunnan valtakunnallisen polttopistettään. lainsäädännön; k h maita. Suomen eduskunta j ja täytyi — tuollaiset \ enäjän ruhtinaalle kuulunutta valtaa pe ! yhteydessä, tietenkin nauttien alaiseksi. Paitsi jos edustajil-' kyllä vmmärtäi.M siinä suhteessa Me suomalaiset kysymme: mi “Kansan Lehdessä" kirjoite- valtiovallan säätämät laittomuu- rustuslainsäännöksellä siirrettäi- tä tarkotafte sitten te, Venäjän i tarkoin määriteltyä ja asianmu- lamnie olisi "veto" Suomen si-) P.vsya kehityksen tasalla, |a jo s det myös peruuttaa. j siin osaksi Suomen hallitukselle, licrrat, puheillanne vapaudesta • kMscsti taan : taattua itsenäisyyttä, säisiä asioita koskeviin kysvim k -: j° lai!1 erityistä yhdenmukaisuut- Alutta se, että tuoe.a nianites- s. o. senaatin talousosastolle, o- ja kansojen oikeudesta, jos pidät-} A,illainen tuo sittcn o,isi? Vcna' siin nähden. Mutta millainen; la Ja keskenäisy vttä tarvitaan Venäjällä tapahtunut vallanku tissa kosketeltiin eräisiin Suo saksi kenraalikuvernöörille, jolle ............... se olisi? Siis harkittavia ! ^ uomea Ja Venäjän välillä, niin mous ei ole voinut olla syvältä men sisäisiin asioihin kuten tuon annettaisiin oikeus ottaa Suo- te tällaista, vain tarkasti Suomen iian porvarilliset valtaherrat ajat- asema sisäisen itsenäisyyden vaatimat-: tcleyat, että, Venäjän tasavallan kysymyksiä! voidaan sekin aivan hyvin saa vaikuttamatta Suonien aseinaan. ,, ... .. x hallituksen vahvistama senaatin men hallitusmiehet eduskunnan torninsa puitteissa pysyvää, ehdo presidentti ilman muuta olisi1 lia aikaan rinnakkaislainsäädän - Jotkut venäläiset demokraatit llah tsijan poistuttua näyttä- n inijtys, eduskunnan kokoontu-¡luottamusta nauttivista henkilöis- tusta kapinallisena? Eikö kan Suonienkin presidentti. Hän millä tai sovituilla perusteilla tai demokraateiksi itseään molta on kohonnut esdle kysy-• misklltsu Ja hallituksen esitystenpä sekä vedota Venäjän hallituk- niin ne kai lupailevat , tapahtuvalla yhteislainsäädäiinöl sallemme kuulu itsemääräämisoi kvllä ,• — - saattaisivat sanot i o llin n- en , h n-, mys silta, kuka on . uomes.-a antaminen Suomen eduskunnalle i seen asioissa, jotka koski” at keus kansana? V oiko sitä kieltää — olisi • velv a llitse m a a n i kutsuvat lä. Käytäntö ja taloudellisten to- näin: Mutta niitä te suomalai- käyttävä suuriruhtinaalle kuulu sekä tämäntapaisten hallilustoi-1 Venäjän ja Suomen oikeus? .h- S u o m e ssa p a rla m e n tta a ris e sti, s.i uutta valtaa. Venäjän väliai^ai- m ie ti käyttely väliaikaisessa hai-) teitä tahi niistä johtuvia asioi muu kuin imperialistinen väki o. S u o m en e d u sk u n n a n lu o tta set pelkäätte? Eikö Venäjällä ) S’asiain. l ,akko sen kyllä järjestai- tule säädettäväksi täysi demok-l s.’vat• a!utta valt.o-oikeudellises- nen hallitus on sitä ryhtynyt Hiuksessa ovat eräiden suoma-j ta taikka Venäjän kansalaisia tai valtapolitiikka ? musta nauttivista henkilöistä ko ratia! Jos vielä tulpe federatii-jtl 1,11 *5U<,nn turvattava venäläis- Sanottakoon suoraan: kansojen kayttelemaan ja pitänee sitä oi- laisten lainoppineiden puolelta: laitoksia Suomessa. Xäissä vii- koonpannun suomalaisen lialli- tuuuuo J C l Il^LlIlClUl Ullin lO V O iV V U .l, « 1 x x 1 1 • 1 vapaus ja itsemääräämisoikeus, vinen, liittovaltainen tasavalta, ta taantumusta vastaan. Se on ^euttaan ehdottomana, kunnes! herättäneet vastaväitteitä. On memainituissa asioissa olisi ylin jota n,, m. vmpäryäliiton halli-! ll,ksc" Ja nutntenkn, ka, niin miksette tulisi mukaan! Mik ehdoton vaatimuksemme. venäjän peru>tiislakia saatavan sanottu, että nuo seikat ovat oi- valta Venäjän valtiovallan käyt- määriteltäisiin niihin Suomen Kaikki edellä esitetyt seikat kansalliskokouksen suostumuk leet Venäjän hallituksen puut täjillä — ei tietenkään käytettä tukset niin juhlallisesti vakuutta ' sisäisiin asioihin hänen valtansa sette tulisi sen alaisiksikin! Ja huomioon ottaen täytyy suoma sella — Venäjän puolelta — on tumista Suomen sisäisiin asioi väksi ‘Suomen oikeutta vastaan. vat puolustavansa, sisältäisi sa-; 1 ei ulottuisi. Mutta tällä ei asia joku voi vielä lisätä: kulkeehan laisten siis pitää kiinni maamme saatu aikaan Suonien valtio-oi- hin, sellaisen hallitusvallan käyt Tuo hallitus myös nimittäisi ken noja oikein tulkiten myös jopa vielä kai olisi selvä. Olisi ehkä kapitalistinen kehitys keskitty- keudellisen aseman, muuttunei töä, joka kyllä on kuulunut Suo raalikuvernöörin ja hänen apulai Suonien täyden itsenäisyyden. vhdenmukaistut tautista valtio-oikeudellisesti turvatusta — ja mikäli mahdollista kansain Sillä niitä "vapautta" olisi pakko den olojen aiheuttama uudesti- nien hallitsijalle, mutta jota tä sensa. välisesti taattavasta — itsemää alistua toisen valtion tai valta määrittelv. män oli käytettävä Suonien laki Tämä ehdotus siis tarkotti sitä, kunnan määräysvallan alaiseksi! räämisoikeudesta, miten se sit Eräissä suhteissa pidetäänkin e,i alaisena ja Suomen miesten että Venäjän väliaikainen halli ten lähemmin järjestyneekin. On aivan eri kysymys, läh tätä \ enäjän väliaikaisen halli-j kautta, ja jota ei siis mitenkään tus, väliaikaisesti käytettyään Historialliset ta|>ahtuniat tulevat tuksen vallankäyttöä Suönteen-j v"ida \ enäjän hallitukselle siir- Suomen suuriruhtinaankin val tisikö Suomen kansa nyt tuollais-.oita. Sellaisia olisivat tullisuh- rit vaativat samanlaisia oikeuk epäilemättä lähiaikoina tämän kin nähden perusteltuna. Suomi ^aa- On viitattu eräisiin v:n 17/2 tuuksia. kuitenkin nyt, ymmär ta tävsin ulkoiluistakin itsenäi- teet, keskenäinen vienti Ja sia eri maissa, samoin työiäiset- asian järjestymiseen vaikutta on esim. ulkoasioihin nähden oi-i Hallitusmuodon kohtiin, joissa täen etteivät ne kaikki voi sille syyttä vaatimaan. Sen kysymyk- tuonti, venäläisten oikeudet Simo kin. On syntyvä yhä suurempia maan. \ ksi on pääasia: ehkäpä Europan lut \ enäjän valtakunnan alainen jäädetään siitä, miten on mene- kuulua, rientäisi Suomen edus sen harkinta vie meidät keskelle messa ja suomalaisten \ enäjäl- valtakuntia, Me emme pidä Suomen eri ja on sitä niin tulkitaan — teltävä. jos maa jäisi ilman hal kunnan suostumuksella siirtä päivänpolitiikan tilanteita. On lä, venäläiset laitokset täällä, rau- Yhdysvallat! koisasemasta ja valtio-oikeudelli- Tähän voisimme vastata: se niin kauan kuin toisenlainen jär litsijaa. Ottaen olojen aiheutta mään osaa niistä Suonien hal harkittava, miten tuollainen itse-, tatieasiat, sotaväen asema ja taatusta itsenäisyydestä Venäjän demokratia ei .. ole jestely voidaan saada aikaan. Se mat erikoisseikat huomioon, on litukselle, osan kenraalikuver näisyys — jos sitä Suomelle toi-1 suhteet, linnotukset y. m. s. .. vielä kiinni minkään kansallisen ahdas että \ enäjän väliaikainen halli tuota Hallitusmuodon kohtaa nöörille. Nimenomaan oli myös vottaisiin eikä Venäjä katsoisij Miten olisi nyt kaikki tämä i iupullisesti taattu. Siedä saat mielisyyden eikä vanhojen laki- tus on antamallaan manifestilla <38§) joltisillakin perusteilla voi kin tämä järjestely tarkotettu vä voivansa vastustaa — oli ilisi yllä-i järjestettävä? Vanhaan perustaan j !avat porvarit talonpoikain pykälien perusteella, vaan vel- peruuttanut erinäisiä Suomen tu tulkita niin, että Suomen liaikaiseksi, olemaan voimassa pidettävissä. Kuinka vankkana rakentuen olisivat nuo ulkopo-Ha armeijan avulla — ruveta aja voittaa meitä tähän jo valtiolli- jyrkkää venäläis-kansallis-1 valtiosääntöä loukaten syntyneitä eduskunnalla on oikeus ja vel kunny Venäjän ja Suonien vä oksi pidettävä sitä varten han liittiset asiat jätettävät \ enäjän niaan , i-. -i i .... i -, r .• . i ben ta politiikkaa, suurkapitalististaI r.,nft vapauden periaate, , Dem< »k vollisuus ottaa käsiinsä maan asi- säädöksiä, on aivan asianmukai- linein oikeussuhde eduskunnan kittavia kansainvälisiä takeita, valtiovallalle. Multa kuinka se ■ r c t, • • ,, .! raatteina ja sosialidemokraatte» nen teko. Huomattava näet on, at ja valvoa Suonien etuja pär myötävaikutuksella uudesti jär joita ehkä olisi saatavissa? — sopii kansanvaltaan? Kuinka imperialismia. Se potkisi — ehkä, nar pidämme kiinni Suomen kan että vaikka osa näistä säännök- haan harkintansa mukaan, jestetään. kysymys, joka tosin vielä on , voisimme alistua sellaisen \ alta- vielä “demokratian" nimessä san ja Suonien kansalaisten oi sistä 'olikin syntynyt siten, että Viirrfemainittua kantaa äärim- Hämmästyksellä on Suomessa avoimena. Ja nousee myös ky-! kunnallisen hallituksen alaiseksi, — jalkoihinsa Suomen sisäisen- keuksista ja vapauksista. keisari Suomen hallitsijana poi- i Hiilleen kehitettynä — kuinka kuulttg että tämä kaino ehdotus symys, velvoittaisiko se asema jonka asettamisessa meillä ei oli kin itsenäisyyden. Ja se merkit j ‘ Näitä asioita on nyt koko kan- ki Suonien oikeutta, niin olivat j v altio-oikeudellisesti päteväksi on Venäjällä herättänyt jyrkkää ehkä pitämään täällä yllä soti- si mitään osaa? Mutta jos otam- sisi taantumusta! Siksi emme voi i san ryhdyttävä harkitsemaan. esim. yleisvaltakunnallinen laki ! se voitaisiinkin osottaa — pidet- vastarintaa. Venäjän hallituspii laallisia puolustuslaitoksia ja mi!-ime esim. presidentin valintaan heittäytyä sen varaan. S Iässä on tahdottu vain esittää ja n. s. yhdenvertaisuuslaki sei-¡täisiin kai Venäjän virallisen val- reissä pidettänee sitä yllätys- ja laisia. Se harkinta — jossa oli-’osaa, niin onko myös lähetettävä j Yhdenmukaisten laitosten Ja j näkökohtia ajateltaviksi.
