SIVU KAKSI.
TOVERI
No. 134.
*
TOVERI
LSnr.cn »uotnalaiien työväen äänenkannattaja,
ilm estyy Aatoriaasa, Oregon, joka päivä
paitsi sunnuntaina.
TO IM IT U SK U N TA :
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
A D O L F H SALM I
K. E. H E IK K IN E N
A. N. KOSKELA.
TOVERI
(T H E C O M R A D E )
T h e o rg a n of th e F in n ish w orkers in th e
W e ste rn states. T h e only F in n ish daily in
th e W est. P u b lish ed d aily , ex cep t Sunday,
a t A sto ria, O re., by th e W estern W o rk
m e n 's P u b lish in g Society.
A d v ertisin g ra te s in effect J u ly 1, 1912, 40
c e n ts p e r inch. S pecial d isco u n t is allow ed
tor la rg e r and co u tiu o u s ad v ertisem en ts.
T O V E R I , B O X 99, A S T O R IA , O R E .
Al)G. N IK O L A , M anager.
E n te re d as second-class m ail m a tte r Ju ly 18,
1912, a t th e postofiice a t A sto ria, O regon,
u n d e r th e A ct of M arch 3, 18/9.
T IL A U S H I N N A T
Y h d y sv allo issa ja C an ad assa:
Y ksi v u o sik e rta . .$4.00
6 kuu. k a u tta . .$2.25
3 k u u k a u tta ......... $1.35
1 k u u k a u si.............. 50
S uom een ja m uualle u lkom aille:
\ ksi v u o sik erta .. .$0.50
6 k u u k a u tta .. .$3.50
lln iotu sh in ta 40c p alstatu u m alta. K uolem an-
ilm o tu k set $1.50 k e rta ja m u isto v ärsy illa
$2.00 k e rta . K ihlaus-, syntym ä- ja aviolut-
to -ilm o tu k set 50c k erta, h alu taan tieto - ja
nim en m u u tto -ilm o tu k set 25c k e rta , naim a-
llm o tu k set $1.50 k erta, av ioero-ilm otukset
$1.00 k e rta . S eisovat ilu io tu k set sopim uk
sen m uk aan .
S atu n n a isista llm o tu k sista
tu le e ra h an se u ra ta m ukana.
E n g la n n in
k ielestä su o m en n etaan vapaasti.
omanvoitonpyynti, tukehuttava
riiston ja hävityksen halu, tur
hamainen halu nähdä pommeja
ja loistavia katukulkueita, raja
ton mässäily, joka herättää sa
laiset ryöstö- ja hävityshalut,
ovat siinä edustettuna. Ja kai
ken sen takana, sen heikosti pei
tetyllä taustalla ovat ne jättiläis
mäiset teollisuuskorporatsionit,
jotka ansaitsevat miljoonia sodan
käynnistä. Wilson selittää har
kituilla ja nerokkailla fraaseilla,
miten meidän asiamme on pyhä
ja rahaministeri McAdoo lentää
yli mantereen, kehottaen kiihke
ästi kansaa lainaamaan rahansa
hallitukselle kolmen ja puolen
prosentin korkoa vastaan, kansan
epäröidessä kun se tarvitsee kai
ken mitä sillä on ostaakseen elin-
tarpeita ja maksaakseen sodan
aiheuttamat korkeat verot.
Epäilemättä tulevat täkäläiset! p ro fe sso rit voivat edelleenkin opet-
sekä se haluaako henkilö tulla ‘Venäläistä hulluttelua’ tymässä tänne. Venäläinen teol-
kansalaiseksi, että se hyväksy-
-- -----------
, lisuustyöväestö ei ole turhaan “neuvonantajat" selittämään, mi ta a riistä m ise n teo riaa kouluissaan.
kyllä so tilasleireillä p id etä än huolta
täänkö häntä siksi. Mistä siis
vuosikausia taistellut katusuluil- ten venäläisen työväestön ja ve siitä, e ttä ta k tiik k a pysyy etualalla.
Tämän maan lehdet löytävät
johtuu, että Yhdysvaltain halli
1 la, se näkyy siellä jotain oppi näläisen pääoman "yhteiset edut"
tus on säätänyt lain, jonka mu Venäjän nykyisissä tapahtumissa i neenkin ja surullista on nähdä, vaativat että tehdään kymmen
Yhdysvallat vailla so
kaan vierasten maiden alamaiset aina yhtä ja toista sanomisen ai
sen täytyy kalliisti saavu tuntisia työpäiviä aivan ameri-
I hetta. Kiitettävää, milloin hai-i ’
dan tarkotuksia
ovat täällä asevelvollisuuspakon,1
litui on onnistunut saamaan tyo- tetut voittonsa menettää siksi, kalaisen terästrustin malliin taik T äm ä m aa, k u ten jo k ain en a ik a a n
,
.
.
,
¡Hius
toisin sanoen raskaimpien kan-1
?
että sikäläinen työväestö ei ole ka muuten kallis venäläinen pää
vaeston
taipumaan
ja
moititta
salaisvelvollisuuksien alaiset, o-
kokonaisuudessaan vielä selvillä oma ci voi kilpailla amerikalaisen sa seu ra a v a k an sala in e n tie tä ä , on
vaa.
milloin
se
on
taipunut
työ
yhtynyt so taan k u k ista a k se e n S ak
«laamatta kuitenkaan minkään
siitä, että siellä kyllä voisi har pääoman kanssa ja venäläinen san k eisarism in ja ta iste lla k se* n
läisten
vaatimuksiin.
laisia kansalaisten oikeuksia?
joittaa tuotantoa ilman yksityisiä työväestö jää työpaikkaa vaille, k an san v allan , vapauden ja pysyväi
\ iimeinen tiedonanto, jossa se- pääomanomistajiakin. Jos siellä kun amerikalainen ‘‘kehittvnvt sen rau h a n täh ä n m aailm aan. Niin
Epäilemättä tulee tämä kysy-
mys ratkaistavaksi lähimmässä i liietään jonkun pietarilaisia ase-! taantumus uudelleen kohoaa sa-f teollisuus”, s. o. halpapalkkainei ain ak in s e lite ttiin silloin kun so taan
tulevaisuudessa. Meidän käsit-' pajatyöläisiä saaneen kaikki vaa- tulaan kun täkäläisetkin “neu työväestö tuottaa tuotteita hal yhdyttiin. T ällä m aalla oli siis “suu
ret ja y le v ä t” ta rk o itu s p e rä t, .j o it a
tääkseinme ei täkäläisellä halli-. limuksensa, niihin luettuna kuu- vonantajat” ennättävät sitä vah vemmalla.
käytiin a ja m aa n asevoim alla.
tuksella ole minkäänlaista valtaa ) situntinen työpäiväkin, hyväksy- vistaa, niin tapahtuu se vain
Tulevaisuudessa
•' saatamme
M utta nyt aiv an yht ä k k iä on täm ä
asettaa vieraan maan alamaisia , tyksi,
nostatti
suuttumuksen siksi, että ¡Venäjän laaja talon- nähdä Venäjän työväestöllä ole m aa
luopunut n o ista “y lev istä " a a t
asevelvollisuuspakon
alaisiksi, myrskyn, ja hallituksen menette-1 poikaisväestö ei ole tehtävänsä van syytä asettaa esteitä ameri teista a n . T äm än y llä ttä v ä n tiedon
Ja jos sillä on valta niiden ylitse J ) a> suostitessaan sellaiseen, sa -; tasalla, ei edes siinä määrässä, kalaisen halpapalkkaisen työvoi lä h e tti F itc h b u rg issa i ilm estyvä “Pöh-
jotka ovat joskus aikoneet tulla notaan venäläiseksi hullutteluk-i
gg voisi porvarillisen kansan man maahanpääsylle. Sellaiseen-; lan T ä h ti” laa jalle" lu k ija k u n n a t
taudin maan kansalaisiksi, mutta j si-
Arvaahan sen miten kat- vallan rakennusaineeksikaan kel- kin se "venäläinen hulluttelu” ; leen. J a koska a lle k irjo itta n u tk in
kuuluu tuohon “la a ja a n ” lu k ija k u n
eivät kuitenkaan vielä sitä lopul- kerältä tuntuu täkäläisten pää- vata.
saattaa johtaa.
taan , niin pääsin m u itte n m ukana
lisesti tehneet ja siis ovat kai-j ornan°niistajien mielessä se, että
osalliseksi tu o sta tiedon jy v äse stä .
kissa suhteissa vierasmaalaisia, siellä missä lie su u n n ite le v a t i s
O tsikko, joka täm än tiedon ilm aisi,
i ..............
, .
. . , _
min saman johdonmukaisuuden , mittavansa satumaisia voittoja , §
oli kahden p a lsta n levyinen, siis v a r
sin huom attava, ja kuului se n äin :
perusteella on sillä myöskin oi-j tulevien (vuosien ajalla, ei kyetä
“ Presidentti lähettänyt Venäjälle
keus pakottaa asevelvollisuuteen estämään; työväestön vaatimuk-
sodan tarko itu kset”
kaikki täällä olevat vierasmaa siä. Eihän siinä enää voita pal
J o tta täm ä m aa on edelleenkin
joakaan, kun työväestö saa kuu-
e k sy n e e t” sielu n p aim en etk aan eivät
laiset.
sodassa, m u tta sillä — “P o h jan T äh
Mistä siinä oli
euää saa ra u h a ssa vaeltaa “p e la ste t
. 1 situntisen tvöpäivän.
d
en ” m ukaan — ei ole en ään m itään
oikeuksieni , , ,
Kansainvälisten
kysymys?
ta v ia ” etsim ässä. M utta site n hoitaa
Mahtanee takalaisten kapitahs-
ta rk o itu k sia .
Ne on p resid e n tti lä
mukaan pitäisi kai jokaisella i
työväestö
jä
rje
s
ty
s
tä
siellä
niissä
se
h e ttä n y t V enäjälle.
T u rh a n aik a isia
j tien edustajilla, Russellilla ja M inuakin on vähän “inspireeran-
maalla olla yksinomainen valta
itsek in on jä rje s ty n y t ja Suom en
n
u
t”
se
J.
S
:n
ja
K.
E.
H
:n
väit-
koruja
kai
ne
o
v
atkin,
joten hyvin
Roolilla, olla jonkun verran teh-
kansalaistensa suhteen, niikà’i
tely. Olen h örölla korvin o d o ttan u t työväestö onkin a n ta n u t siitä esi jo u ta v a t ryssille — jo s vain ry ss ä t
tävää ennenkuin venäläinen työ
asevelvollisuuspakkö on kysy-!
a u k to rite e ttia k in , joka täm än m erk k ejä aina silloin kun m itkään o tta v a t ne v astaan.
sitä
väestö uskoo miten “hullua” on kysym yksen ratk a isisi, vaan ei sitä- m uut järjesty k sen < v alv o m lsk ein o t ei Niin. m itäpä m e n ä istä p itk ä sti
myksessä ja niinpä tässäkin ju
i vaatia kuusituntista tyopai vaa, j Rään kuulu. J a tä tä a u k to rite e ttia v ät ole olleet lu o tettav ia.
puhuisim m e.
T ehty
m ikä
teh ty .
tussa olisi kai täällä olevilla vie
....
kun Amerikassakaan ei ole vielä odotellessa olisin halu k as tietäm ään ,
M uutoin viim e aikoina on ollut läm-
ras<.en maitten
syytä,
..
.......... nnt-
. mista
mistÄ nanid
n ä m ä v a s t a v ä i t t ä j ä t o v a t oi-
.. . konsuleilla
... ..
. , 'paljon
pudotettu tvopaivan
'» s ta v a itta ja t ovat oi
Taktiikka etualalle piin än laiset ilm at. J a ellen väärin
.
,
I ¿ 'lllllllilltttlh T IIII H IH II,U lllllllllllllllllllllllilllltllllllllllllllllltllllllllH IIIIIIIIIIIIIIin illlllH IIIIIIIIItlllltllliltlllltlllllllllllltlU J K IIIIIIIIllItlllllllllllllllllllllH IIIIIIIIIII'--
‘Mitä tapahtuu silloin kun näi
den toimenpiteiden todellinen
luonne tulee tavallisten kansa
H u o n e u sto sijaitsee lO :n n cn ja D u an e k a tu laisten kesken tunnetuksi, emme
je n kulm assa. .T e le fo o n i:
k o n tto ri 365,
me tiedä, mutta me ennustamme
toim itus 832.
luottamuksella, että eräät tur-
hainieliset ja pöyhkeät valtio
miehet, jotka tietensä tai tietä
Pääkaupungista
mättään ovat olleet tämän ra
jattoman
ahneuden taipuisia asei
Entinen kansasilainen senaat
tori Joseph Itristow kirjoittaa ta, käsittävät mitä heille on ta
pahtunut.”
W ashingtonista seuraavaa:
“Ei koskaan sitte presidentin
Niin siellä pääkaupungissa.
virkaan asettajaisten ole hotellit Idällä mailla käydään sotaa
■
k eastaan eri m ielipidettä, en sitä
Washingtonissa olleet niin täy "kansanvaltaisuuden ja vapau se lity k siin , ellei tä m ä n m aan h a i-;
N ykyaikana su k eu tu u esille jos
litusvirasto ota juttua lähemmin!
.. '
u n n i s t a - - u t l a niinä ole a in a k a a n tu llu t tietäm ään,
teen ahdetut kuin nykyisin. Sa den puolesta. M utta kuten nä selittääkseen.
jo
n
k in laisia asio ita ja kysym yksiä,
C ' a l)a >1 alainen työiäestö osaa
R um painenkaan tahdo v äittää, e ttä
dat urakoitsijat, kauppa-asioitsi- kyy, tietävät jotkut muutkin
jo ista p u h utaan ja k irjo ite ta a n puo
Lseat täkäläiset sanomalehdet säilyttää mielenmalttinsa ja an- a g ita tsio n illa voitaisi saada aikaan lesta se k ä v astaan. Y ksi sellainen
jat ja tehtailijat piirittävät hal- kuin entiset senaattorit, että so
taa neuvoille sen arvon m ikä; vallankum ousta, elleivät yhteiskun-
ov^t kyllä vastailleet niille teh niillc kuuluukin: jättää ne huo-' nalliset suhteet ole k e h itty n e e t sii- kysym ys, joka lienee v asta viim e a i
litusvirastoja ja erikoisia valio takin on vain liikettä.
tyihin kysymyksiin, että ensi-
tu llu t esille, on kysym ys pro
kuntia, epätoivoisessa yritykses
mioonottaniatta.
!hen asteeseen' että se s>'nt>'y itses' koina
fessorien
lä h e ttä m ise stä so tilasleiril
mäisten
paperien
omistajia
,
tään ilm an tek em ättä.
Vaan silti
sään saada osansa ja enemmän
Minkä
verran
missä
kuuden
>
kumpalnenkin
hyväksyy
a g itatsio n in le. T äm än kysym yksen on sy n n y t
Muuan ratkaisuaan (declarants) ei voida viedä sota
kin
kongressin luovuttamasta
tunnin
työpäivävaatimuksissa
on
;
tarp
eellisek
si,
vieläpä
välttäm
ättö- tä n y t se seikka, kun paljon nuoria
väkeen, mutta niin kauan kun
odottava kysymys
seitsemän biljoonan dollarin so-
perää, on vaikea sanoa, mutta m äksikin
v allankum oustaistelussa, ylioppilaita on liitty n y t a rm e ija an , ja
laki
sen
nimenomaan
säätää,
ei
tarahastosta. Siellä on satoja
ehkäpä osalle asepajatyöläisiä on Ja eikös nämä 0,6 oikea k a n ta ? Ai- nyt kun kaikki täm än m aan eri kaar-
piakkoin pal
pal-
sotaa ja korkeita veroja puolta
Kuten tunnettua, sisältää Yh- näillä sanomalehtien selityksillä sellainen annettu, ainakin toistai- nakin ..se 0,1 m in u n . k ä sittä ä k sen i. | tit ja m iliisit a se te ta a n piakkoin
ole
suurtakaan
merkitystä.
Puo-
velukseen,
niin
ylioppilaidenkin
tä
y
Eikö
n
y
t
miehi-
M
itä
siitä
jauhaa.
via lohisteja. jotka koettavat! dysvaltain nykyinen asevelvolli-
beksi. koska täkäläiset lehdet ! se t m iehet löydä asio ita väitelläk- tyy jä ttä ä koulunsa ja se u ra ta toisia
ltievirasto
olisi
mielestämme
se
päästä itse maksamasta osaansa, suuslaki pykäliin, joka velvoittaa
saavat aiheen kirjoittaa siitä toi- seen, e tte i niitä ta rv itse tik u sta teh- so tilasleireille. M utta, e ttä he voisi
tai päästä ainakin mahdollisin!- asevelvollisiksi nekin, jotka ovat laitos, jonka tulisi ryhtyä tässä niitusosastoissaankin ja huokail- dä.
vat ja tk a a opinnoltaan so tap alv elu k
M ariana Koivu.*
nian vähällä.
ulkovaltojen kansalaisia, mutta suhteessa toimenpiteisiin.
sessak
in ollessaan, on e rä ä ltä tah o l
la raskaasti kun ei jo ilmene sitä
"Siellä on satoja rautatieyhti selittäneet täällä aikomuksensa
Napoleonia, joka kukistaisi ve Kun työväestö hoitaa ta eh d o tettu , e ttä pro fesso reja läh e
te ttä isiin m ukaan. E hdotus ei m iel
öiden virkailijoita ja asiantunti olevan tulla tämän maan kansa
Kun edelläoleva jo oli kirjoi näläisen työväestön vaatimuksi
järjestystä
lytä e rä s tä porvarileliteä, joka pukee
joita, jotka koettavat saada lä laisiksi (ottaneet n. s. ensimäi- tettu, saimme tiedon Seattlesta, neen päivineen viimeistä musiik-
T ä k ä lä ise tk in p o rvaripillit ovat pi- ' vasten m ielisy y ten sä seu raav iin sanoi-
päisemään rautateiden vaatiman set paperit). Lakien mukaan että siellä oleva Venäjän Konsuli kaa myöten.
tä n e e t su u rta ä ä n tä siitä, m iten Suo- h in:
viidentoista prosentin rahtihinto nämä henkilöt ovat kuitenkin ' on v apauttanut ne suomalaiset, ( 1 untuupa siltä, kuin venäläi- m essa on järjesty k sen valvonta osit- “ E hdotus lä h e ttä ä p ro fesso reja so-
jen korotuksen, saadakseen; stoi kaikissa tapauksissa vierasmaa- jotka ovat kieltäytyneet regis- sellä työväestöllä olisi paljonkin : tain työväestön käsissä. V alitus luon- tlla sjä rje stö je n m ukana, e ttä yliop
m o iti osansa saaliista tämän vlei-, laisia siihen saakka kunnes heil- teerautumasta.
Jos kerran kon- netivoja annetta vanaan täkäläi n ollisesti johtuu vain siitä, e ttä sil pilaat voisivat ja tk a a opintojaan, on
sen saalistuskauden vallitessa.' le on myönnetty tämän maan sulin selitys, että ketään, j oi la selle työväestölle. Siltä ehkä loin m yöskin valvotaan jä rje s ty s tä , m ieletön. O piskelevalla ylioppilaalla
. j s. o. silloin ei a n n e ta jä rje s ty s tä rik palveluksessa ollessaan ei ole paljon
Sadat muut pyrkivät saamaan si- kansalaisoikeudet, eikä heidän ei ole tav siä Yhdysvaltain kan- täkäläinenkin tvöväestö oppisi koville h e rra sk aisille k a a n m itään eri- aik aa k iin n ittä ä huom iotaan m uuhun
viilipalvelustoimen tai jonkinlai-i selityksensä voi merkitä mitään > salaisoikeuksia, ci voida pakottaa miten työpäivää on lyhennettä kois-oikeuksia.
kuin ta k tiik k a a n .”
sen palkallisen toimen armeijas mjiuta kuin sen, että he ovat se-, sotaväkeen, on pätevä, niin sil- vä, Ja tämän maan työväestölle
K aikkia sitä haaveillaankin, kuin
K ansan L ehti m ainitsee T am pereel
sa tai laivastossa. Kaikista näis littäneet aikovansa tuonnempana loin ei registeerautumisessa ole ei kai olisi haitaksi vaikka se ta seu raav an ju tu n :
sellaistak in , e ttä so tilasleireillä olisi
tä muodostuu tavaton joukko tulla kansalaisiksi; ei se merkit-1 mitään vaaraa. Se on silloin ryhtyisikin kappaleeksi aikaa har “S e huono jä rje s ty s T am pereella ( aikaa opetella teoriaa. Jo p a nyt to-
isänmaallisia vierailijoita, sanka se edes sitä, että he olisivat si- » vain sama kuin henkikirjoihin joittelemaan "venäläistä hullut kuvastunee porvarilelidille p a r h a ite n : ki! T ak tiik k aa, m enettely tap aa, siel-
e tte i poliisin ole on n istu n u t Iä on opeteltava. O ppilaille on ennen
reita, taloustieteilijöitä, valtio- toutuneet tulemaan kansalaisiksi, merkitseminen. Xe Venäjän ala- telua." Työväen lähetystön lä k siinä,
o rja ta pahnoille pitkiin aikoihin a i kaikkea pääasia p ä ä stä selville mo
niiehiä, erikoistuntijoita, oman eikä sitäkään että tämän maan i maiset, jotka ,Wat kieltäytyneet hettäminen Venäjälle oppimaan n o atak aan p äih ty n y ttä tai m uuta rau- nennenko kylkiluun väliin pistin on
voittonsa tavottelijoita ja kaiken- hallitus, ottaessaan vastaan sei- registeerautuniasta peläten regis- työväenliikkeen menettelytapoja, h a n h ä iritsijä ä . P itk ä stä aik aa oli ty ö n n ettäv ä, m iten tykki on kidatta
laisia Ihmisiä kumpaakin suku- laisen aikomuksen selityksen, oli- tecrautuniisella suostuvansa ase- ei olisi ollenkaan vahingoksi ny kaupungin p u tk assa to rs ta ita (huhtik. va ja laukaistava, m iten käsipom m i
puolta.
si sitoutunut hyväksymään ky- velvollisuuspakkoon, osaavat kai kyisin kun kaikki venäläiset val- 26 p.) v asten yöllä yksi henkilö ja on h e ite ttä v ä, e tte i sillä tap a its e
sekin m uuan “ek sy n y t” sielunpaim en, ään j.n.e. T ätä taito a o p e tta v at yli
“Tämä joukko muodostaa erin symyksessäi devaa henkilöä kan- tämän konsulin lausunnon mu- tiollisetkin menettelytavat
— n im ittäin e rä s m aalaispappi.”
oppilaille, niinkuin m uillekin so ta
omaisen näytteen siitä mitä sota salaiseksi. Lopullisessa tutkin-jkaan välttyä enemmiltä ikävvvk- tsaarivallaii aikuiset nimittäin — Ihm ekös siis, jos h e rra sle h d e t kau m iehille e rik o ise t sotilas-“professo-
on saanut aikaan. Intohimot ja nossahan vasta tulee ratkaistuksi i siltä.
ovat siirtyneet ja edelleen siir- h istuvat se lla ista tilan n e tta , jossa r it”, jo ten v a rsin a ise t yliopistojen
MAAILMANKATSOMUKSIA)
n ,till,II,ItllllilltllllH IilH IIllh t,llllll,IIIItlltlltH N Itllllll,II,11,Iitit,tlllll,U I,H ill,
Suomen valtio-oikeu-
dellinen asema
ym m ärrä, on “ P ohjan T ä h d e n ” toi
m itta jan eläm änpuu jo aik o ja s itte n
k ukkinut ja korellee sen oksilla nyt
ru n sa a sti p u n e rta v ia viinim arjoja. —
A ntti H y rsk y rau ta.
“Anna tavarasi köyhille
ja vaivaisille”
Se on raa m atu n käsky, e ttä rik a s
ten on ja e tta v a ta v a ra n sa köyhille
ja vaivaisille, ennenkuin he voivat
toivoa p ääsev än sä sinne suureen,
iia n k a ik k isee n v a lta k u n ta a n , joka on
tuolla puolen pilvien.
Se on kovin a n k a ra käsky sellai
sille rikkaille, jotka eivät hoksaa
m iten tuon käskyn voi tä y ttä ä siten,
e tte i se o llenkaan loukkua heidän
persoonallisia
o ikeuksiaan
tää llä
m aan päällä. M utta sellaisia ym m är
täm ä ttö m iä — sanoisim m eko “ ty h
m äin n e itse itte n k a lta is a ” — rik k a ita
lienee hyvin vähän nykyisellä a ik a
kaudella. Sillä kun keksinnöt ovat
e d isty n e et ja m iltei huip p u u n sa ke
h itty n e e t m ate ria list L-en eläm än a la l
la, niin on sam allain cn ed isty s se u
ran n u t ’ m yöskin “h e n k is e n ” to im in
nan alallakin.
T uota e d isty n y ttä su u n ta a “ h en k i
se n ” toim innan alalla e d u sta v a t ty y
pillisim m in h u rsk a a t
R ockefellerit,
isä ja poika. Ile A m erikan rikkaim -
pina m iehinä e siin ty v ä t tien viitotta-
jiu a luokalleen ra a m a tu n k äskyjen
täy ttä m ise ssä.
T u n n e ttu ja on h ei
dän lah jo tu k se n sa kirkoille, kouluil
le ja k irja sto ille. M onet kau p u n g it
saavat k iittä ä yksinom aan Rockefel-
le re ita siitä, e ttä heillä on vapaa
k irja sto k ä y te ttä v ä n ä ä n , jo sta “ villi-
oppia” ed u stav at ja “ju m a la n v a lta
k u n ta a ” v a s tu s ta v a t
te o k se t
ovat
(hisia valtiollisia toimenpiteitä, 1 lan puolelta avoimena välien anastusvritvksenä suomalaisten si otettava huomioon maamme edustaja Venäjän eduskuntaan? lakien aikaansaaminen yli maa
joiiiin oli ryhtynyt \ enäjän vai-) katkaisemisena. Kun sitä on tali-i puolelta ia Venäjän porvarilliset asema, sen läheisyys Venäjän Ja jos — niin mitä siitä seu- ilman osottautuu kylläkin yhä
tiovalta, s. o. valtakunnan duu-*dottu väittää, on koetettu välit- lehdet — vanha suomisyöjä pääkaupunkiin nähden y. m. — raisi ?
tarpeellisemmaksi.
Mutta se ei
ma ja hallitsija viidessä. \ enä- tävillä toimenpiteillä järjestellä Novvoje \\ remja etupäässä — saattaisi johtaa sulien, että Suo
Epäilemättä se, että tavalla ta i'
va’n ^ Uuincssa ja V enä-
Kysymyksen ratkaisu lähenee jän valtiovaltaa hoitelevan väli-j asiaa. Sellaisena on pidettävä se- rummuttavat sotaretkeä Suomea men kansa pitäisi viisaampana toisella kiertyisimme venäläisen ! jädä tarvittavia lakeja, vaan kaik-
aikaisen hallituksen siis sopi — I naatin esitystä, että osa suuri- vastaan.
( saada olla \ enäjän valtakunnan valtakunnallisen
polttopistettään.
lainsäädännön; k h maita. Suomen eduskunta
j ja täytyi — tuollaiset \ enäjän ruhtinaalle kuulunutta valtaa pe
!
yhteydessä,
tietenkin
nauttien
alaiseksi. Paitsi jos edustajil-' kyllä vmmärtäi.M siinä suhteessa
Me suomalaiset kysymme: mi
“Kansan Lehdessä" kirjoite- valtiovallan säätämät laittomuu- rustuslainsäännöksellä siirrettäi- tä tarkotafte sitten te, Venäjän i tarkoin määriteltyä ja asianmu- lamnie olisi "veto" Suomen si-) P.vsya kehityksen tasalla, |a jo s
det myös peruuttaa.
j siin osaksi Suomen hallitukselle, licrrat, puheillanne vapaudesta • kMscsti
taan :
taattua itsenäisyyttä, säisiä asioita koskeviin kysvim k -: j° lai!1 erityistä yhdenmukaisuut-
Alutta se, että tuoe.a nianites- s. o. senaatin talousosastolle, o- ja kansojen oikeudesta, jos pidät-} A,illainen tuo sittcn o,isi? Vcna' siin nähden. Mutta millainen; la Ja keskenäisy vttä tarvitaan
Venäjällä tapahtunut vallanku tissa kosketeltiin eräisiin Suo saksi kenraalikuvernöörille, jolle
...............
se olisi? Siis harkittavia ! ^ uomea Ja Venäjän välillä, niin
mous ei ole voinut olla syvältä men sisäisiin asioihin kuten tuon annettaisiin oikeus ottaa Suo- te tällaista, vain tarkasti Suomen iian porvarilliset valtaherrat ajat- asema
sisäisen
itsenäisyyden
vaatimat-:
tcleyat,
että,
Venäjän
tasavallan
kysymyksiä!
voidaan sekin aivan hyvin saa
vaikuttamatta
Suonien aseinaan.
,, ... ..
x
hallituksen vahvistama senaatin men hallitusmiehet eduskunnan torninsa puitteissa pysyvää, ehdo presidentti ilman muuta olisi1
lia
aikaan rinnakkaislainsäädän -
Jotkut venäläiset demokraatit
llah tsijan poistuttua näyttä- n inijtys, eduskunnan kokoontu-¡luottamusta nauttivista henkilöis- tusta kapinallisena? Eikö kan Suonienkin presidentti.
Hän
millä
tai sovituilla perusteilla
tai demokraateiksi itseään
molta on kohonnut esdle kysy-• misklltsu Ja hallituksen esitystenpä sekä vedota Venäjän hallituk-
niin ne kai lupailevat ,
tapahtuvalla
yhteislainsäädäiinöl
sallemme kuulu itsemääräämisoi kvllä ,• —
- saattaisivat sanot
i o llin
n- en , h n-,
mys silta, kuka on . uomes.-a antaminen Suomen eduskunnalle i seen asioissa, jotka koski” at keus kansana? V oiko sitä kieltää — olisi • velv
a llitse m a a n i kutsuvat
lä.
Käytäntö
ja taloudellisten to-
näin: Mutta niitä te suomalai-
käyttävä suuriruhtinaalle kuulu sekä tämäntapaisten hallilustoi-1 Venäjän ja Suomen oikeus? .h-
S
u
o
m
e
ssa
p
a
rla
m
e
n
tta
a
ris
e
sti,
s.i
uutta valtaa. Venäjän väliai^ai- m ie ti käyttely väliaikaisessa hai-) teitä tahi niistä johtuvia asioi muu kuin imperialistinen väki o. S u o m en e d u sk u n n a n lu o tta set pelkäätte? Eikö Venäjällä ) S’asiain. l ,akko sen kyllä järjestai-
tule säädettäväksi täysi demok-l s.’vat• a!utta valt.o-oikeudellises-
nen hallitus on sitä ryhtynyt Hiuksessa ovat eräiden suoma-j ta taikka Venäjän kansalaisia tai valtapolitiikka ?
musta
nauttivista
henkilöistä
ko
ratia! Jos vielä tulpe federatii-jtl 1,11 *5U<,nn turvattava venäläis-
Sanottakoon suoraan: kansojen
kayttelemaan ja pitänee sitä oi- laisten lainoppineiden puolelta: laitoksia Suomessa. Xäissä vii-
koonpannun
suomalaisen
lialli-
tuuuuo
J
C
l
Il^LlIlClUl
Ullin
lO
V
O
iV
V
U
.l,
«
1
x
x
1
1
•
1
vapaus
ja
itsemääräämisoikeus,
vinen, liittovaltainen tasavalta, ta taantumusta vastaan. Se on
^euttaan ehdottomana, kunnes! herättäneet vastaväitteitä. On memainituissa asioissa olisi ylin jota n,, m. vmpäryäliiton halli-! ll,ksc"
Ja nutntenkn, ka, niin miksette tulisi mukaan! Mik ehdoton vaatimuksemme.
venäjän peru>tiislakia saatavan sanottu, että nuo seikat ovat oi- valta Venäjän valtiovallan käyt-
määriteltäisiin niihin Suomen
Kaikki edellä esitetyt seikat
kansalliskokouksen suostumuk leet Venäjän hallituksen puut täjillä — ei tietenkään käytettä tukset niin juhlallisesti vakuutta ' sisäisiin asioihin hänen valtansa sette tulisi sen alaisiksikin! Ja
huomioon
ottaen täytyy suoma
sella — Venäjän puolelta — on tumista Suomen sisäisiin asioi väksi ‘Suomen oikeutta vastaan. vat puolustavansa, sisältäisi sa-; 1 ei ulottuisi. Mutta tällä ei asia joku voi vielä lisätä: kulkeehan
laisten
siis
pitää kiinni maamme
saatu aikaan Suonien valtio-oi- hin, sellaisen hallitusvallan käyt Tuo hallitus myös nimittäisi ken noja oikein tulkiten myös jopa vielä kai olisi selvä. Olisi ehkä kapitalistinen kehitys keskitty-
keudellisen aseman, muuttunei töä, joka kyllä on kuulunut Suo raalikuvernöörin ja hänen apulai Suonien täyden itsenäisyyden.
vhdenmukaistut tautista valtio-oikeudellisesti turvatusta
— ja mikäli mahdollista kansain
Sillä
niitä
"vapautta"
olisi
pakko
den olojen aiheuttama uudesti- nien hallitsijalle, mutta jota tä sensa.
välisesti taattavasta — itsemää
alistua
toisen
valtion
tai
valta
määrittelv.
män oli käytettävä Suonien laki
Tämä ehdotus siis tarkotti sitä, kunnan määräysvallan alaiseksi!
räämisoikeudesta, miten se sit
Eräissä suhteissa pidetäänkin e,i alaisena ja Suomen miesten että Venäjän väliaikainen halli
ten lähemmin
järjestyneekin.
On aivan eri kysymys, läh
tätä \ enäjän väliaikaisen halli-j kautta, ja jota ei siis mitenkään tus, väliaikaisesti käytettyään
Historialliset
ta|>ahtuniat
tulevat
tuksen vallankäyttöä Suönteen-j v"ida \ enäjän hallitukselle siir- Suomen suuriruhtinaankin val tisikö Suomen kansa nyt tuollais-.oita. Sellaisia olisivat tullisuh- rit vaativat samanlaisia oikeuk epäilemättä lähiaikoina tämän
kin nähden perusteltuna. Suomi ^aa- On viitattu eräisiin v:n 17/2 tuuksia. kuitenkin nyt, ymmär ta tävsin ulkoiluistakin itsenäi- teet,
keskenäinen vienti Ja sia eri maissa, samoin työiäiset- asian järjestymiseen vaikutta
on esim. ulkoasioihin nähden oi-i Hallitusmuodon kohtiin, joissa täen etteivät ne kaikki voi sille syyttä vaatimaan. Sen kysymyk- tuonti, venäläisten oikeudet Simo kin. On syntyvä yhä suurempia maan. \ ksi on pääasia:
ehkäpä Europan
lut \ enäjän valtakunnan alainen jäädetään siitä, miten on mene- kuulua, rientäisi Suomen edus sen harkinta vie meidät keskelle messa ja suomalaisten \ enäjäl- valtakuntia,
Me emme pidä Suomen eri
ja on sitä
niin tulkitaan — teltävä. jos maa jäisi ilman hal kunnan suostumuksella siirtä päivänpolitiikan tilanteita.
On lä, venäläiset laitokset täällä, rau- Yhdysvallat!
koisasemasta
ja valtio-oikeudelli-
Tähän voisimme vastata: se
niin kauan kuin toisenlainen jär litsijaa. Ottaen olojen aiheutta mään osaa niistä Suonien hal harkittava, miten tuollainen itse-, tatieasiat, sotaväen asema ja
taatusta
itsenäisyydestä
Venäjän demokratia ei .. ole
jestely voidaan saada aikaan. Se mat erikoisseikat huomioon, on litukselle, osan kenraalikuver näisyys — jos sitä Suomelle toi-1 suhteet, linnotukset y. m. s.
.. vielä kiinni minkään kansallisen ahdas
että \ enäjän väliaikainen halli tuota Hallitusmuodon kohtaa nöörille. Nimenomaan oli myös vottaisiin eikä Venäjä katsoisij Miten olisi nyt kaikki tämä i iupullisesti taattu. Siedä saat mielisyyden eikä vanhojen laki-
tus on antamallaan manifestilla <38§) joltisillakin perusteilla voi kin tämä järjestely tarkotettu vä voivansa vastustaa — oli
ilisi yllä-i järjestettävä? Vanhaan perustaan j !avat porvarit
talonpoikain pykälien perusteella, vaan vel-
peruuttanut erinäisiä
Suomen tu tulkita niin, että Suomen liaikaiseksi, olemaan voimassa pidettävissä. Kuinka vankkana rakentuen olisivat nuo ulkopo-Ha armeijan avulla — ruveta aja voittaa meitä tähän jo valtiolli-
jyrkkää venäläis-kansallis-1
valtiosääntöä loukaten syntyneitä eduskunnalla on oikeus ja vel kunny Venäjän ja Suonien vä oksi pidettävä sitä varten han liittiset asiat jätettävät \ enäjän niaan
,
i-.
-i i
.... i -, r .• . i ben
ta
politiikkaa,
suurkapitalististaI
r.,nft vapauden periaate, , Dem< »k
vollisuus
ottaa
käsiinsä
maan
asi-
säädöksiä, on aivan asianmukai-
linein oikeussuhde eduskunnan kittavia kansainvälisiä takeita, valtiovallalle. Multa kuinka se
■
r
c
t,
•
•
,,
.!
raatteina
ja sosialidemokraatte»
nen teko. Huomattava näet on, at ja valvoa Suonien etuja pär myötävaikutuksella uudesti jär joita ehkä olisi saatavissa? — sopii kansanvaltaan?
Kuinka imperialismia. Se potkisi — ehkä, nar pidämme kiinni Suomen kan
että vaikka osa näistä säännök- haan harkintansa mukaan,
jestetään.
kysymys, joka tosin vielä on , voisimme alistua sellaisen \ alta- vielä “demokratian" nimessä san ja Suonien kansalaisten oi
sistä 'olikin syntynyt siten, että
Viirrfemainittua kantaa äärim-
Hämmästyksellä on Suomessa avoimena. Ja nousee myös ky-! kunnallisen hallituksen alaiseksi, — jalkoihinsa Suomen sisäisen- keuksista ja vapauksista.
keisari Suomen hallitsijana poi- i Hiilleen kehitettynä — kuinka kuulttg että tämä kaino ehdotus symys, velvoittaisiko se asema jonka asettamisessa meillä ei oli kin itsenäisyyden. Ja se merkit j ‘ Näitä asioita on nyt koko kan-
ki Suonien oikeutta, niin olivat j v altio-oikeudellisesti
päteväksi on Venäjällä herättänyt jyrkkää ehkä pitämään täällä yllä soti- si mitään osaa? Mutta jos otam- sisi taantumusta! Siksi emme voi i san ryhdyttävä
harkitsemaan.
esim. yleisvaltakunnallinen laki ! se voitaisiinkin osottaa — pidet- vastarintaa. Venäjän hallituspii laallisia puolustuslaitoksia ja mi!-ime esim. presidentin valintaan heittäytyä sen varaan.
S
Iässä
on
tahdottu
vain esittää
ja n. s. yhdenvertaisuuslaki sei-¡täisiin kai Venäjän virallisen val- reissä pidettänee sitä yllätys- ja laisia. Se harkinta — jossa oli-’osaa, niin onko myös lähetettävä j Yhdenmukaisten laitosten Ja j näkökohtia ajateltaviksi.