Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 5, 1917)
f TOVERI No. 130. Sivu kolme George, p eru stu sla in hillit3em änä ehkä m enisi hyvin m ukiin, m u tta il m an s itä on hän k a n sallin e n v aara. J a sik si me toivom m ekin, e ttä \ en äjän vallankum ous v a ik u tta isi heti niin paljon, e ttä me saisim m e äk äisin duum am m e. L u d e lta Venä- jä itä m e odotam m e p e la stu sta van iialle E nglannille. H eti sodan alk a e s hän vain ilm oittaa vilp ittö m ästi ha- lenne. O sastoille lä h e te tä ä n suomen- m aata alkuperäisillä tvövälineil- lu av a n sa siksi tulla. Oven taiv a an k ieliset selo stu k set jä rje s tö n keskus- Jä s. o. lapiolla ja kuokalla? Oli- i tä h tita rh o ih in on s e lite tty a in a ole- v ira sto sta y leisään esty k sille “C” ja §iko näiden alkuperäisten tyri vän avoinna, joskin sinne jo h tav a tie “D”. N äistä on to im ite tta v a ään esty s välineiden avulla m ahdollisuus On ollut m u tk ik a sta ja kaitaa. T.il- heti ja tu lo k set lä h e te ttä v ä valtio- saada nuo alueet sellaiseen kun- lainen sisälle m enon m ahdollisuus kai virastoon. ’ toon. eitä ne tuottaisivat yhtä on v a ik u tta n u t sen, e tte iv ä t ihm iset V aikka tä s tä a sia s ta on äänestys- paljon kitin nykyään, jolloin nii- ole sinne kovin k iire h tin ee t. Ovat j lipuissa ja e rity isillä huom autuksilla tä muokataan uudenunanaikai- v arm aan k in a ja te lle e t: “kerkiäiipä ilm oitettu osastoille, niin y h täk aik k i silla jättiläiskoneilla J. Eiko kuu- sa m inä uskalsin y h te n ä moiria tuonne myöhemminkin” ja niin on on tän n e kesk u sv irasto o n ja kanaal isi- ja kahdeksan teräisen auran su ru ja ja d esp o tteja k a rsin e id e n van- ; m onelta jä ä n y t sisä ä n a stu m a tta , j H svirastoonkin jo saapunut suoma- avulla Voida saada vähemmän lian k a n sak u n n an jä se n e n ä — vä- M utta nyt aivan viim e aikoina : laisilta o sa sto ilta ä ä n esty ste n tulok- ‘ t u o t t a v a m a a k in a n ta m a a n s a to a ro tta a vilpittöm iä y stä v iä n i Jotka , o v a t tu h an n e t “s y n tis e t” o so tta n e et siä. N iitä ei voida o tta a tää llä ' siksi paljon, että se vastaa sii- olivat niin h altio issaa n esi-isiltään olevansa h a lu k k a ita kulkem aan tu o ta huomioon, vaan ne täytyy aina pa- hen kulutetun yhteiskunnallisen perim ien vapauksiensa jo n d o sta, e ttä k a ita a tie tä ja a stu m a an sisä lle o- lau ttaa tak aisin sen valtion puolue-j työn arvon? M utta j »s sitä sa »n ä ä re ttö m än paljon helpom paa m e v e sta ju m alan la ste n joukkoon. Tä-j virastoon, jo sta ne on läh etetty . Y h tä ! maa maata m uokattaisiin alkupe- n e ttä ä lu p a u k sia a n kuin saad a n iitä m än halun on a ih e u tta n u t h ilja tta in i helppoa on ne lä h e ttä ä valtiovirastoi- i räisillä työvälineillä, min tuskin takaisin. Y k sin k ertain en , ty ra n n e i la a d ittu asevelvollisuuslaki. M utta hin suoraan o sa sto ista ; säästyy ai- s ilta saataisi mm paljon satoa, hin to ttum aton e n g la n tila in e n luulee h a lu k k ailla ei olekaan m ah d o llistu it-, kaa ja kustannuksia. ' että se vastaisi sitä työn yh e ttä tiikeri, joka on sa an u t m aista a ta a stu a sisälle, sillä ovi on suljettu. teiskunnallista arvoa mitä siihen T overillisesti, v erta, vielä ku u n telee rav in to v ara- Täm ä ihm e sa atiin kuulla, kun HENRY ASKELI, S.S.J. Sihteeri. on kulutettu. kontrollerin m ääräy k siä. H än ei tie k v eekarien se u ra k u n ta N ew Yorkis- E s itti. \u g u st Bebel k irja s ------------------ -------- ------ - dä. e ttä kaikki, joilla on valtaa, voi saan: “ Sosialismi ja Nainen” lau sa on k ieltä n y t pääsyn seu rak u n n an vat sitä k ä y ttä ä v äärin . Me o le m m e ' y h tey teen k a ik ilta asevelvollisuus- S suu sivulla 24?, että \Veiszen- i felsin läheisyydessä antoi 7 ja aina ylpeilleet em m ekä liian vii- , ijä s s ä olevilta m iehiltä. Seurakun- saasti — vapaam ielisyytem m e varö- nan y h tey teen on viim e aikoina pyr ■puoli heht. hvvin kasteltua n iit .aisu u d ella; K erskuneet e ttä m eidän kinyt tav a tto m a n paljon nuorukaisia it vä 4S0 eentneriä heinää toises- "vapautem m e laajen ev i, vähitellen ja — s e lite tä ä n — ilm eisesti tarko- i i ta sadosta, ja vieressä olevat ? K esäkuulla: hehtaaria kastelem atom a niittyä, k o k em uksist’ a in a oppia o tta in .”/ tu k sella v a p a u tu a so tap alv elu k sesta. ! A storia, H P- joka oli samaa maaperää, aino- T oivottavaa olisi, e ttä V ähintäin Uskonlahko näet kieltää sotapalve- i nw aeo 1R ja 17 p eentneriä: Kasteltu yhtä su u rta v a ro v a isu u tta n o u d a tta i lukseen m enon jä s e n iltä ä n ja u u d e s -1 Uw acosta tulee puhuja R aym ondiin. astaan 32 . . . . . . , simme taa n tu essa m m e vapaam ieli- sa asev elv o llisu u slaissa on v a ra ttu ; ja sieltä t m uille Washing- niaa a n to i s it s y li. icym m e n K e rta i- Näitä esimerkkejä -v v äestäm m e! M utta, voi! Vapau- 1 v a p a u tu s niille, jo tk a uskonnollisis- i tönin suom alais asu tu k sille sikäläisen isen sadon. ! voisi luetella lukemattomia. tem m e vyöryj a la s n u rin n isk o in jyr- ta syistä a sev elv o llisu u tta v a stu sta I valtiokom ltean o h jeitten m ukaan. I T oy . Sanna K annaston luentoaineet i m n tt a e n katso sitä tarpeelliseksi. k a n te e lta jy rk ä n tee lle . T ie tä ä k ö ku vat. ovat se u ra a v a t: ■ vaan sen sijaan pyytäisin näitä kaan m inkä lain su o ja ssa me n y k y Kovin epäuskoisia ovat nuo u s k o -1 1) M aatalouskyysm ya. peri-! tovereita tarkastam aan vaikkapa ään eläm m e, jo s m eillä on ollenkaan v aiset. O nhan u sk ovaisten kesken | l m o nistinen liike, sen „ a a tte e t ja m en ettely tav at. Simonsin kirjottam an k irja se n : lakia? vakava vakaum us vallitsem assa siitä 3) Työväen sanom alehdistö i “ Amerikalainen m aanviljelijä”, S otam m e täm än sodan jälk e en ei — tai oikeam m in usko — e ttä ker- 4) Suomilla isen järjestö n m e rk i- 1 . . ^ a -nen j a sosjajjsrnj” koko lu saa ko h d istu a S aksan kauppaa vas- ' ran kaikki ihm iset m aan päällä tule- tvksestä. Jo k a ista osastoa k eh o tetaan jä r ku yhteiskunnan sosialiseerautu- taan, vaan sen ta rk o tu k se n a tulee . v a t ju m alan lapsiksi. M itä syytä olla E n glannin p elastam in en kotim ai heiliä siis on epäillä, e tteik ö täm ä jestäm ään päiv äk u rssit, jos sellainen minen, B ogdanoflin taloustieteen suin'., in on m ahdollista. P ä iv äk u rs oppikirjasta luvuji “ Maakorko”, : il*a h u n n e ilta . t suuri “ h e rä ty s ” olisi nyt toteutum as- sien ain eet ovat: viime syyskuun “Säkenistä” 1) N uorison kasvatuskysym ys. i sa! Ja ovathan taivaan a g e n tit kai- Rand-koulun kirjeenvaihtoläksyn 2) P e ria a te ja käytännölliset to i i ken a ik aa ini-rikkaasti neuvoneet ih- numero 2. v.m. \ aition p y h y y ttä ja horjuniatto- ¡n iisille tu o ta k a ita a tietä, m iksikä m et osastoissa. O sastojen pyydetään ottam aan y llä os kerran parempien työka m u u tta jä y tä v ä t työpakko, poliisin ‘ he s itte n nyt, kun ovella odottaa m ain itu t p ä iv ä m ää rä t huom ioonsa ja lujen kautta saadaan maa tu o t to im itta m a t k o tita rk a s tu k s e t, ja ve- | jo u k o ttan i h alu k k aita, eivät p ä ä s t ä ' jä rje stä m ä ä n pu h u m atilaisu u d et si ten, e ttä n iistä saadaan m ahdolli tavammaksi. niin luonnollisesti rojen ry ö stäm in en suurem m alla h ä i h e itä sisälle. S itä ei jä rk ik u lta ota sim m an p a rh a a t tulokset. se silloin kykenee elättäm ään käilem ättö m y y d ellä kuin T urkissa. ym m ärtääk seen . T overillisesti, enemmän ihmisia. \ ¡imaisten Kuka a n to i h a llitu k se lle vallan teh- Olkoon nyt niin. e ttä nuo nuoru- L änsipiirin piiritoim ikunta. laskelmien mukaan Etelä .\m eri- dä n ä itä te k o ja ? M istä tu ie e täm ä k a ise t o lisivat pyrkineet seurakun- ka yksistään kvkcnisi tu o tta n ian d a a tti — sana, joka oli niin usein taan v ältty äk seen sotapalveluksesta, maan niin paljon m aatuotteita heidän su u ssa a n kun me olim m e tällä K ieR ääliän m ain ittu se u ra k u n ta sota- mitä koko maailmassa tarvitaan p u h u jalav alla, vaatien ä ä n io ik e u tta palveluksen, eikö siis p eriaatteelli- | jos siellä vaan aukastaisiin kaik naisille, ja m eille sa n o ttiin , e ttä heil- sista sy istä sen olisi ollut o te tta v a 1 ki maa viljelykselle ja samalla lä ei ole se lla ista a n n e tta v a n a ? . jäse n y y tee n sä kaikki ne. jo tk a myös- Seattlen suomalainen s.-osasto asetettaisiin uudemmanaikainen Me sanom m e tä n ä iltan a, e ttä tä- kili halu av at k ie ltä ä n ty ä m urhaam as- valitsi allekirjoittaneen edusta maan viljely stekn iikka käytän mun a u to k ra tia n täy ty y kukistua, ta? V arm aan olisi johdonm ukaisuus maan suomalaisia täällä toimi- töön. kuten V enäjälläkin. Me vaadim m e sitä v aatinut, m utta se ei tehnvt niin. vassa venäläisten vallankumouk- “ Drv farniing”. joka nykyisin i k a n salle m ää räy sv a lla n kaikkien vas Sananparreksi on tu llu t: “Täysi sejHsten konferenssissa, joka jo on täällä Yhdysvalloissa käv taiste n ulkom napolitiikkain, kaikkien käsi kuin Cascaden raittinsseurassa!” ! va]vou pakolaisten palauttam i- tännössä, ei suinkaan menestyi sopim usten, kaikkien liitto je n ja kaik- f Tuo on perin tu ttu a. M utta se. e ttä j s e e n luovutetun rahaston oikein si alkuperäisillä m aani ijely s- kien sotien su h teen . K un m inä kat- se u ra k u n n a ssa k in voi olla “ täysi k ä kävttäm istä. Pakolaisrahasto on työvälineillä. son tä tä su u n n a to n ta ku u lijak u n taa, si" jum alan lapsia, kuuluu aikam m e Seattlessa olevan Venäjän koti Kvsvm vs ei suinkaan ole sii- tu le e m ieleeni a ja tu s, e ttä tällain en , viim eisiin ihm eisiin. sulin käsissä ia konsuli ......... luovut- I | ta, että nykyisin voisi astia jos- ihm ispaljous — kaikki sodan k äv ijät . taa m atkarahat \.un täkäläisen | sa;n vjssj]|a alueella tiheään ih lu k u u n o te ttu in a — on m u rh a ttu juu ri kum ouksellisten , konterensm ta: | nijsia sillä useat sellaiset pai- tä n ä p äivänä ja e ttä sam anlainen m unaila olevien sam anlaisten kat jotka ovat sopivia jollekin ihm ispaljous on ru h jo ttu ja m u rh a ttu j a r , es t öj e n suosit uk sesta. erikoisviljelvkselle. ovat mono-i jo k a päivä läh es tu h an n e n päivän Tiedtfstelukirjeiden mukana on | ooliseeratttija kuten jo kirjotuk a ja lla . J a m inä sanon, ei koskaan ähetettävä kahden sentin posti i <cnj alkuosassa mainitsin. 1 a-ia en ää!” ■ mcrtiki tai muussa tapauksessa S. S. Järjestön lueiWOit- sijan Sanna Kannas- ton matka-ohjelma Ì Varmasti! mutta ne tyydyttävät! Titmä paperossi vaikuttaa enemmän kuin ai noastaan m iellyttää makuanne. Se tekee jo ta kin uutta tupakoitsijalle, sellaista, jota aina olet te toivoneet paperossin tekevän— Chesterfieldit antavat teidän tuntea että tupa koitte -ne “T Y Y D Y T T Ä V Ä T ” ! Ja sittekin ne ovat m ietoja! Täm ä uusi ;upakoimis-tulos on seurauksena uudella tupakka-seoksesta, luonnollisista impor- teeratuista ja kotim aisista tupakeista. lä tä seosta ei voida jäljentää. Koetelkaa Yhesterfieldiä tänään ja katsokaa. Yleisölle 2OßdÖC j Jänestömme asioita Täysi käsi “jumalan- lapsia” K a n s a l l i s puolueen yleisäänestyseh- dot uksia 1 jäävät kirjeet huom nxm ottainat- ta. Sulo Syvänen. 116 4th Äve. So.. Seattle. W ash. emme suinkaan ole erimieltä, vaan päinvastoin m yöntäkääm me se tosiasia, että suurviljelvs on karkottanut pikku viljelijät ja asettanut tilalle suurviljelvksen. M utta tällä ei myöskään todiste iän et ole sitä tehnyt niin täy ------, 4 E N S IL U O K A N ta sitä, etteikö sama alue tn >t- tyy kai käydä itse käsiksi niihm arvon suhdeluku ei ole. niin suu-i I taisi enemmän sen ollessa suur- seikkoihin, sillä m uuten jäisi asia viljelyksellä, jolla on tilaisuus \ kunnallista kehitystä, joka niin oi- ri, ja me tiedämme sen. että ka-! nitalisti saa voitto-prusentin vli ha n k k i a ma hdol 1 i si m m a n h y v ä . 'r ä k > i . arvosta, s. o. elävästä työ.stä. tai maan viljelys välineet. * * * Silloin kun työläiset ovat ky.- o isin -anoen siitä osasta liik- yleinen hinta ja hyvä palvelus, K irjoitukseni lopnosassa mai- Iin voimakkaita, että he ky .e- keescen sij<»itettua lääomaa jo- on meidän motto Tulkaa katso I' maan. huomaatte sen todeksi hitsi.n mi.ä työläiset taistelun nevat joko taloudellisilla ta - \ ; i muodostaa sen liikkuvan kautta saavat aikaan. Kahdessa i tiollisilla taistelunniodoilla saa- edellisessä kirj.Suksessani lau- maan itselleen aineellisia paran-' i sän i liriikuvasta pääomasta, jo Union Pacific Coal Co. suin. että tvöläiset taistelujen a nuksia, joko lyhemmän työpäi- ka on se osa jolla maksetaar HANNA. WYO palsan, tvöläisten pa ’’kat). Kapitalistin viillä voivat jouduttaa yhteis- väli tai korkeam man kuun allistakehitvstii loka niin oi- merkitsee se kapitalistille v,»iti.o- on siis keksittävä keinoja mil- ri nopeus? On keksittävä koneita Ien jouduttaa vhteiskunnallisen ( prosentin vähentymistä, ( l a s ta lä saa voitto-prosentin suhdelu- jos m 5eh lisätä työn tuottavai- vallankumouksen 'lähenemistä, luonnollisesti olemme yhtä inic;-O un pvs\ niaän ennallaan. Ja nec ! suutta ja uusien koneiden avulla la samalla annoin kirjoituksissa-j tä). Samalla me nivuskin tie-j keniot o \a t: usatä tv o n , lk - itä t v ö lä is te n k in ri C IG A R E T T E S N ykyinen a ik a k a u si on ihm eitten E h d o tta n u t M alcolmin, Minn.. osas a ik a k a u tta sa n an täy d essä m erk ity k i to, M innie. sessä. T o in e n ¿ lo ista a n ihm eellisem pi “ E ttä 'sosialistipuolue kokoinalsuu- y llä ty s tu lee ilm oille, h ä m m ä sty ttä e n : d essaan seisoo niiden jä se n te n sä ta m aailm aa, ja n iitä y llä ty k siä ta p a h kana ja suojelee k aik ellaisilla rau- tuu kaikilla eläm än aloilla. : hallisilla keinoilla sellaisia jäsen iään , T ä h ä n sa ak k a on m aailm a ollut jotka k ieltäy ty v ät m enem ästä so ta siinä k ä sity k sessä , e ttä ju m alan lap palvelukseen ja jokainen puolueen seksi voi p ä ä stä koska tah a n sa , kun- jäsen, joka vap aaeh to isesti värväytyy \jattelin jo heittää koko kir- i sotapalvelukseen, e ro te ta a n puoluees- jotiam iseni sikseen koska ei E. ■ ta." K. Ilm on enää vastannut toi lankum ouksen ylim m äksi o rg a a I P e ru ste lu t: — seen kirjotukseeni, vaan sen s i niksi, sillä se edustaa enintäin P a lja a t s a n a t: “ . . . . e i viitaan dol- jaan laati asiattom an peräkane- vallankum ouksellista luokkaa. U ria. eikä yh tään ihm ishenkeä sodan tin. M utta koska siihen on jä- Samalla kertaa se on hyvänä h y v äk si” — kuten puolueen ylim ää lestäpäin takertunut pari tove kouluna köyhälistölle, valm istaen rä ise ssä konventsionissa hyväksytyn ria, jotka ovat poikenneet varsi m Y m m ärtää e ttä K. E. H :n e n ' d am m e, e ttä k a p ita listi ei su in - . o . m \ K>ipuoii-ek.-i ja nam a- - , - ponnen san at kuuluvat — ovat tar- sitä suorittam aan tehtäviä k a n k o tu k setto m at. jos niiden tak a n a pi naisesta kysym yksestä, niin lie tekee selvää siitä mitkä te k ijä n k ä ä n halua vapaasti luopua voit- suutta, kiihkoa, m utta voiko työ- kiihkoa eli nopeutta, V iis ie n salliskokouksessa. Se on myös ole jo ta k in a n ta m assa painoa ja vah- nee paikallaan vielä kuistia m uu sen saavat aikaan. Hän v a lite ti to-osuudestaan. Alutta \oittopro-j ku>cn tvon kiinkoa noin vain Ii koneiden keksiminen puolestaan tamia saitoja. ionkinlaisena köyhälistön sosia- Vistusta niille. Ei a in o a staa n puhu- luonnollisesti pienenee s.* ta, varsinkin kun nau t Itä jo on m erkitsee koko tuotannon no- Mitä ensinnäkin tulee m aan ta vas ti ei ole sitä teht^vt, en j sentti tiedä niistä svvstä. ]a koska^kun tv<»Iäisille tävtyv maksa^ oteltu ;ö .s mahdollisimman s u n -; poistumista, joka puolestaan vai- listisen tietoisuuden m ittapuuna, ta : toim itaan. 1 3 :sta k orjauspykälä viljelysi ekn iikan vaikutukseen Jos Venäjän sosialidem okratia Yhdysvaltain p e ru slaissa on m eidän i maan tuottavaisuuteen ja siihen että siitä johtuen maa voi alal voi ajaa läpi periaatteitaan työ turvanam m e. 13 jä s e n tä hy v ässä jäsenyydessä. laan elättää enemmän ihmisiä, Maanviljelystekniikka- kysymys ja mitä. työ läiset taistelun kautta saavat aikaan K A im iA V A R A Â WYOMINGIN KOitVAUSLAKl—Leikatkaa irti ja säilyttäkää läisten ja sotilasten n e u v o sto ssa .,. . . . . . . P- niin se voi ajaa uuta läpi Ran- salliskokouksessakin ja myöskin ‘ '■ voi pakottaa väliaikaisen halli E h d o tta n u t C incinnatin. O., osasto: “ E ttä A m erikan S o sialistissa anne- tuksen joko toteuttam aan niitä j taan viikottain neljä p a lsta a puolue- tahi lähtem ään pois näyttäm öltä. Sanalla sanoen, työläisten ja asioille ja puolueen virallinen btille- sotilasten neuvosto on juuri se j tiini la k k a u te ta a n .” 300 jä s e n tä hyvässä jäsenyydessä. or°aani, jonka kautta X enäjä i Julaistu k a n n a tu k sille toukok. 26 p. köyhälistö harjottaa yksinval ■ 1917. taansa. M uodostam alla raajarikkoisen E h d o tta n u t O ttum w an, Iowa, o sasto : kolm annen duum an vanha itse-: “ E ttä C harles Edw ard Russell e- valtius itse asiassa helpotti Y e -: rotevaan so sialistip u o lu eesta”. näjän sosialidem okratian ty ö tä .: P e ru ste lu t: Heti vallankumouksen tapahdut T äm ä toim enpide on teh ty siitä tua duum a m enetti kaiken vie- syystä, e ttä Mr. R ussell kompromi- hätvksensä ja kövhälistö tävdel- se e ra a v a lla m en ettely llään jatkuvaa- lä luottam uksella kääntvi todel ti a s e tta a puolueem m e v ä ä rä ä n va i loon yleisön silm issä; joten puoiu- listen edustajiensa puoleen. T äm ä seikka tuntuvasti helpot- een etu vaatii e ttä Mr. R ussell illa ti arm eijan kansanvaltfcistutta- ei ole m in k ä ä n la ista y h te y ttä puo mista ia pelasti \ enäjän köyhä- lueen k an saa m issään m uodossa, ristiin vahingollisesta liialliseste 102 jä s e n tä hy v ässä jäsenyydessä, turvautum isesta parlanjentaris- Ju la istu k a n n a tu k sille toukok. 26 p. miin. K övhälistöllä ja arm eijalla 1917. ■ »n toisia ja todellisem pia \ ali.in- Kansallispuolueen yleisäänestyksien Kumouksen pim lustam isen keino- johdosta, ia, kuin ne. joita tarjoavat Mil- Ä änestysliput kansallispuolueen y- jukovit. G utchkovit ja heidän leis& änestyksille “B”, puolueen sota- kenraalinsa. ju listu k se sta , “C perustuplgkimuu- Me toivomme, että uuden k ’-. ,,D p u o lu eo h je ln n sta. lä koom ushallituksen aikana ei enää h e te tää n osastoille v altio v irasto ista. tule olemaan esteitä T uuden.- un- Jos joku . . ... „ , , A osasto ei ole sa an u t naita < estaan sv n ttn ee n n t r u a 1 1,1 jä se n k o h ta lsia ään esty slip p u ja, on lä- Ien kokoonnun,selle I Ktar,»sa huoma,|lus valtloklrj„ri,. — Kaiv. K pitäisi olla siksi tunnettu asia ettei siitä luulisi kenelläkään olevan erilaista mielipidettä. M utta ikävä kylläkin, ei asia näykään olevan niin yksinkertai nen ja selvä monellekaan puo luetoverille. Esim. Toverin n :ssa 123 olevat kirjotukset to distavat kirjoittajain osuneen harhaan, tai toisin sanoen m en neen pois alkuperäisestä väit teestä. sillä alkuperäinen väittee ni oli. että maanviljelystyöväli- neet ovat monessa vississä pai kassa ne tekijät, jotka m äärää vät kuinka paljon voi ihmisiä asua jollakin vissillä alueella. Ei suinkaan ole kysymys siitä niillä tavalla m aita viljellään, j o ko niitä viljelee suurkapitalisti taikka pienviljelijä. On päivän selvä, että nykyisin kun suu ret maa-alueet ovat monopolisee- rattuja joillekin yksityisille, jol loin niillä vallitsee suurviljelvs. niin niissä ei luonnollisesti voi silloin olla pienviljelijöitä. M u t ta tämä ei suinkaan todista sitä. etteikö» nämä alueet, jotka ovat suurviljelvksen hallussa saada paremmin tuottaviksi nykyisen m aanviljelystekniikan avulla. Olisipa hauskaa tietää josko D a kotan preerit ja monet muut alueet tuottaisivat satoa yhtä paljon jos siellä m uokattaisiin kolmas-osa (33' J p rosenttia siitä korvaussum m asta, joka tässä laissa säädetään. (M uutettu vuoden 1917 valtiola- kien 69 luvun 2 :ssa pykälässä.) (l) S a n a t “erikoisen v a a ran alaisessa työssä sa ttu n e e t lo u k k au k set”, kuten n iitä k ä y te tää n tä ssä laissa, ta r ko ittav at lou k k au tu m isesta aih e u tu n u tta kuolem aa ja työläisten loukkautum isia, jotka ovat. aih eu tu n eet heidän työstään ja tap a h tu n ee t silloin kuin ovat olleet työssä ty ö n te e ttä jien johtam illa, om istam illa tai käyttäm illä työ paikoilla, tai loukkauksista, jotka ovat tap ah tu n eet m uu alla, m issä ty ö n te e ttä jä n liike vaatii heidän läsnäoloansa ja a lista a heidät erikoisen v aaranalaisiin tehtäviin, m utta eivät ta rk o ita n iitä työläisille s a ttu n e ita loukkautum isia, jotka ovat ta p a h tu n e e t silloin kun hän on ollut m atkalla su o rittam aan työnsä velvollisuuksia tai m illoin hän pa laa tak aisin näiden velvollisuuksien su o rittam isesta ja milloin voidaan arvella, e ttä loukkautum inen el ole ta pah tu n u t ty ö n an tajan huolim attom uudesta. (m) , Sana “loukl autum inen ja henkilökohtainen louk kau tu m in en ” ei tark o ita niitä loukkautum isia, jo tk a ovat a ih e u tta n e e t kolm annen henkilön tah a llisesta teosta jo tain ty ö läistä vastaan persoonallisista syistä tai sen ta kia. e ttä on työssä jossain p aikassa: eikä liioin m itään sa ira u tta , p aitsi sellaista, joka su oranaisesti johtuiu-työn a ik an a saad u sta loukkautum isesta. (n) “ Invalidi” ta rk o itta a sellaista henkilöä, joka on sekä ruum iillisesti e ttä hen k isesti kyvytön m inkäänlai seen ansiotyöhön. — 8 (c) “ Mylly” ta rk o itta a kaikkia paikkoja laitoksia ja huonerakennuksia, joissa koneita k ä y te tää n ja m illoin koneprosessilla joku esine tai ta v a ra m u u tetaan , k o rja taan tai jalo ste taa n kaupantekoa tai m uuta varten , sii hen lu ettu n a a id atu t alueet ja ta rh a t, jo tk a ovat laitoksen osia. hissit, varastohuoneet, säiliöt, sah alaito k eet, ovi- ja ik k u n av erstaat ja m uut pu u tav arateo llisu u teen kuuluvat laito k set lukuunotettuna. (d) “ K aivanto” ta rk o itta a kaikkia m aan aukkoja, Joi den tark o tu k sen a on raudan, vuoriöljyn, hiilen tai m ui den m ineraalien eristäm inen, sekä kaikkia niiden y h tey dessä olevia m aanalaisia la itte ita , “sloopeja”, käytäviä, aukkoja, k altereita, syvennyksiä ja tu n n eleita kuin m yös kin kaikkia m uita niiden y hteydessä olevia kaivosteitä, -leikkauksia ja aukkoja, näihin lukeutuen nekin, jo tk a tehdään kaivannon aukaisem isen ja syventäm isen aikana, ja k äsitteeseen sisältyvät myös kaikki tark o tu k se e n ta r vittavat rak en n u k set ja k o n e e t kaivannossa tai k a iv a n non aukolla sekä kaikki kaivantoon kuuluvat lisä ra k e n nukset, jo issa kaivannoista n o ste ttu aines v alm istetaan käyttöä ja lä h e ty ttä varten. (e) “ M urtiino” ta rk o itta a kaikkia paikkoja, p aitsi k ai vantoja. joissa kiveä, liuskakiveä, savea, hietaa, som eroa tai m uuta kiin teää a in e tta k aivetaan tai irro ite ta a h m aas ta kauppaa tai hyötyä varten tai ty ö n an ta ja n liik että tai toim ialaa varten. (f) "R akennustyö” ta rk o itta a kaikkia tö itä, johon sisältyy jonkun rak en n u k sen tai rak en n u sv älin een pys ty ttäm in en , rak en tam in en , jatk am in en , koristam inen, m uuttam inen, korjaam inen tai h ajottam inen. (g) “ insinöörityö” ta rk o itta a kaikkia tö itä, joihin sisä l tyy jonkun ra u ta tie n (kuten ennem m in on m ää rite lty ), sillan, kiviseinän, padon, tam m en, vesisäiliön, m aanalais-
